Olikos siitä jotain hevosmiesten perimätietoa, että korreloiko sakoluku puintikosteuden kanssa jotenkin?

Kai tällai aloittelijana sitä oikeaa kasvuston ruskean sävyä lähinnä hain, että onko se sinapin-, kaakaon- vai kahvinruskea :-)
Tappurilla sitten vedin koelenkin ja kosteus näytti 23-26 % haarukkaan, mutta tähystäen kasvustossa näkyi vielä jonkin verran sitä vaaleampia alueita. Samoin jotkut kasvuohjelmat opastavat, että siemenviljan puinti olis syytä aloittaa vasta 20% tuntumassa. Niinpä jätin vielä kypsymään, kun kerran TOS:in meinaan tuosta ottaa.

Miten toteatte kasvuston sopivan puintikypsyyden?

Olisko kellään vinkkejä purkkiin klimppiintyneen Gramitrelin tai Entiren ulosliuottamiseen?

Pullopistoolimallisella halpis-soodapuhaltimella ja lähes samankokoisella kompressorilla talvella puhaltelin museotraktorin ruosteisia osia. Maalit ja irtoruoste lähti, rupiruosteeseen ei riittänyt puhti.

Sillä tarkastajalla olikin idea että pelto viljellään reunoja myöten, toki eihän ne mitään tuota. Mutta jos joka vuosi jättää vaikka puolimetriä reunaan varoiksi pientareeksi. kymmenessä vuodessa pelto onkin kaventunut 10 metriä. Mulla loppuisi pellot isänyyteni aikana ja olisin ruvennut lepikon kasvattajaksi

Offtopic. Yhtenä tarkastusvuonna edellisellä tukikaudella sain huomautuksen kun olin tehnyt kiemurareunaisen lohkon syrjiin monimuotoisuuspientareen, joka oli oli kiemuran syvimmistä kohdista sen vaaditun 3 metriä ja matalimmista kapeampi (älkää kysykö miten sen kylvin), eli oikaisin päisteitä suoraksi. Oli vähän aikaa niin kätevä kylvää ja ruiskuttaa pääkasvi, kun ei tarvinnut mutkitella reunaa ajaessa. Eipä kelvannut tarkastajalle, vaan olisi pientareen olla tasalevyinen 3 metriä 

Jos tekisi IBC-kontin kylkiin isoja reikiä, huputtaa kontin salaojasuodatinkankaalla, imuputki tiiviisti täyttöreikään ja sitten laskee kontin lampeen?

kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää?   tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna...   mut ois kiva kokeilla.   maat htmr ja eri kaltevuuksilla...

Tähän vaikuttaa myös vannastyyppi ja vannasvaon sulkupyörän (tai muun sulkuhärpäkkeen) tyyppi. Ainakin savilla. Jos sulkupyörä on suoraan vantaan perässä, niin helposti vantaan ylös heittämä märkä aines alkaa kerääntyy sulkupyörän kehälle. Niinpä syvyyttä voi laittaa vain "puolikuivaan" maahan asti.

Trico:n levitys mäntytaimikkoon ei ollut tänä syksynä herkkua, tukki reppuruiskun suutinta aika herkästi. Uutterasti yritin sekoittaa. Viimevuotista tavaraa, oli säilössä pannuhuoneen nurkassa. Ensi kerralla pensselillä ämpäristä?

Pitää parin pelti-kanttisiilon kansirakenteita tuunata ja osa työstä on tehtävä siilon sisältä.
Tulee mieleen, että laitanpa siiloon sen verran kauraa, että viljapatjan päältä on sopiva työskentelykorkeus kannelle ja sitten sopiva levy lattiaksi kauran päälle.  Onko kokemusta toimiiko, ja kuinka iso levyn pitäisi jalan alla olla? Kattotyövaljaat päälle ja köysi niistä kattotuoliin, luonnollisesti.

Uusilla T-2 H-2 toksiinien summapitoisuudella on onnistuttu käännyttämään joitain kuormia kaikilla kolmella ostajalla 

Aika kallis muuten tuo T-2 ja HT-2-toksiinin analysointi itse maksettuna. Esim. Viljavalla noin 65€.

Mikä olis hyvä nyrkkisääntö muokkausretikan sopivasta niittoajankohdasta (jotta ei tee siementä ja ala rikkakasviksi...)?

Fenix-ruiskutteen varoajaksi peltoherneellä mainitsee myyntipakkaus niinkin pitkän kuin 70 vrk. Mahtaako tuo päteä palon sisukseen asti vai enemmänkin kokorehukäyttöön? 

Mitä rikka-aineita kaura kestäisi vielä lippulehtivaiheessa?

Herneaineissa vesimääräsuositukset taitaa olla kautta linjan >200 litraa. Olen ajanut 250-300 välillä.
Kokeilen pohjavesilohkolla tänä vuonna Lentagran WP 0,5 kg + Fenix 0,5 L.

Sama haaste herneen kanssa taas tänäkin vuonna: Rikat melko pieniä, mutta herneen pitkälle edenneen kasvuvaiheen takia "pakko" ruiskuttaa nyt. Toisaalta Lentagranin ohje nimenomaan sanoo, että teho paras pienille rikkataimille. Herne tarttis jonkun jarrun, jolla alkukehitystä voisi hidastaa, jotta rikat ehtis paremmin mukaan.

TOS-lisäyslohkolla kokeilussa aitosuorakylvö 'vain' 4 senttiin ja reilu 350 kg siemenmäärä sekundasiemenellä.