Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pohjaruuvin kouru seulapellistä, elevaattorin pohjaluukku seulapellistä.
Viljaseulan peräpäässä usein on myös ohjauspelti, jonka myös voi tehdä seulapellistä.
Voisi olla savikkaisessa ja mataraisessa kasvustossa hyvä lisävaruste.
-SS-
Muutama vuosi sitten seulapellipohjakouruja ja -luukkuja oli kaupan eri puimurimerkkeihin. Firman pääartikkeli taisi olla puimurin sivuterät. Liekö enää toiminnassa?
Kyllä mulla ne ajat ohi että rupesin jyvien kanssa tunaan edes 50e /t... Eli ei kiitos. Jos si iloihin ei mahdu, niin kaupalle si
Kerroin tuonkin ongelman suuruutta tai pienuutta määrittää: 20, 50 vai 150 tonnia...
Omalta kohdalta iso osa viljasadosta hinnoitellaan ja myydään kevättalvella. En vaan uskalla olla tekemättä sopimuksia. Tiedän sitten suurin piirtein, millä hinnalla sato myydään, ja myös sen että tavara lähtee nurkista.
Juupa juu. Ei kaupan tarvitse ottaa sopimukseen merkittyä tonnimäärää enempää. Ihan sama, onko sopimuksia tai muuta, jos kauraa pitäisi lähteä kuivaamolta, voit myydä jollekin muulle...
-SS-
Hintahan tässä ratkaisee. Jos kevään kiinnitys on +200 €/tonni, ei ketuta yhtään olla kiltisti ja täyttää sopimus viimeistä kiloa myöten. Ja tarvittaessa kipata se odottava arvolasti vaikka konehallin lattialle vartoomaan (mitä ei meillä ole vielä tapahtunut). Keljumpaa sen viljamällin kanssa on kun hinta puintikaudella on 150 €/tonni ja sitä pitäisi johonkin tunkea.
Hernettä en uskalla viljellä enkä varsinkaan kuivata. Tänäkin syksynä on taas muutama kuivuri palanut kun on hernettä kuivattu, ja tietolähde on luotettava, itse palomies kertoi asian viime viikonloppuna.
Pääasiassa ongelma on se että herneitä pomppii kuivuria täyttäessä ilmaharjoista tuloilmakanavaaan ja pahimmillaan aina uuniin asti.
Antti-tehtaalta sain ohjeen aikanaan kun itsekin löysin hiiltyneitä herneitä uunin pohjalta että kannattaa laittaa puhallus päälle jo ENNEN kuin alkaa täyttämään kuivuria jolloin ilmavirtaa estää pomppivia herneitä joutumasta tuloilmapuolelle. Lisäksi voisi avata puhallusilman säädön täysin auki ja tietty tuloilmapuolelta kannattaa sulkea suljettavissa olevat tuloilmaharjat.
Tuloilmaputkeen voi asentaa myös ns. jyvätaskun, joka pysäyttää enimmät karkulaiset. Mutta jos putki on kovin lyhyt ja pääosin ylöspäin suunnattu, ei sekään auta.
Elikkäs soppari miehet rulaa, sen minkä rulaa, ja kaikki muu on paskaa. Kuinkahan paljon noin prosenttuaalisesti suomen viljamarkkinoista sopimuksilla?
Pyh on nähnyt valon... Sopimustuotannon prosenttiosuus taitaa olla aika pieni. Tosin aika paljon rehuviljakauppaa käydään suoraan tilojen välillä, jonkinlaista sopimustuotantoa sekin.
Omalta kohdalta iso osa viljasadosta hinnoitellaan ja myydään kevättalvella. En vaan uskalla olla tekemättä sopimuksia. Tiedän sitten suurin piirtein, millä hinnalla sato myydään, ja myös sen että tavara lähtee nurkista. Voihan siinä toki jotain joskus voittaa, jos hinnat puintikaudella nousisivat kunnolla. Mutta yleensä käy päin vastoin, minkä tänäkin syksynä voi havaita.
Ensi talvesta tulee mielenkiintoinen, jos hinnat pysyvät alhaalla. Ainoa järkevä temppu taitaa tuossa tilanteessa olla, että minimoi viljan kylvöalan kasvukaudelle 26.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/276371bb-9ab9-428c-ad54-70bba319dcde
Tosiaan ilmeisesti vaikea tilanne sadonkorjuussa vaikkakin tuo hätätilan julistaminen kuulemani mukaan liittyisikin satovahinkovakuutusten korvausehtoihin.
Tuo uutinen on kyllä mennyt multa ohi. Vissiin liikaa töitä tai jotain
Kaikki balttianmaat rekkamatkan päässä.
Koska kotomaisille viljakauppiaille tulee hätä.
Jo alkutilanne ohralla heikko riittävyydelle, silti se pitää saada ilmaiseksi.
Mielenkiintoista. Säätutkasta olen kyllä huomannut, että ainakin Viro on kesän mittaan saanut vettä ihan eri tahtiin kuin Uusimaa tai Varsinainen Suomi. Eipä ole pahemmin uutisoitu... Vai onko kyseessä provo?
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Syysvehnä samasta muotista kuin Kylmiksellä. Ylimääräisellä lisälannoituksella olisi ehkä voinut saada valkuaista paremmaksi, nyt siinä 11 % tietämissä, mikä lienee kuitenkin ihan ookoo. Rekkamiesten tietotoimiston mukaan alle 10 % valkuaiset on aika yleisiä.
Hernettä puin syysvehnän perään. Kesällä kasvusto näytti liian hyvältä, mutta odotetusti lakoontui sateissa. Sato jonkun verran päälle 3 tonnia/ha, ei paha sekään aikaisen lakoontumisen huomioiden. Pikkuisen kirjavaa on ja seassa värivikaisia.
Ohraa seuraavaksi, mutta siihen ei vielä ole isompaa kiirettä.
Meikäläisen syysvehnänviljelyssä Ceylon on mainitsemistasi syistä aika lailla ykkössijalla. Skagenia joskus viljelin, mutta lemppasin sen lakoherkkyyden takia.
Ceylonin pahin ongelma on mielestäni poudanarkuus keväällä. Siihen ei ole oikein muuta lääkettä kuin hyvin aikainen kevätlannoitus, eikä sekään ihan kaikkina vuosina toimi.
Uhh, yksi lohko näköjään mennyt sen verran vihreäksi satelliitti kuvissa että sitä ei enään uskota syysvehnäksi...
...onhan sieltä aika kovin heinät ja virna läpi puskeneet mutta mutta... noh... kait se kannattaa kuvata ennen puintia...
Mulla oli vastaava tilanne viime vuonna, tosin eri kasvilla. Kuvasin ennen puintia parista kohdasta niin että selvästi näki, mitä kaikkea siinä kasvoi. Lisäsin selitykseksi, että rikkatorjunta petti. Hyvin kelpasi, ei vaadittu lisätietoja.
Jotta noin.
https://www.youtube.com/watch?v=W2CYsGsE7uc
Mitä sitä tuon hintaisista mitään varaus maksuja maksamaan, maksaa heti kerralla.
Olisko nettikoneella ja koneen omistajalla asiaa poliisille? Tuskin tuota huijaria kiinni saadaan, mutta kumminkin... Petoksen yritys, identiteettivarkaus, alustan väärinkäyttö.
Vähän kelin ja tarkoituksen mukaan muokkausmenetelmä valitaan. Läpimärkää kyntövälttiä on syksyllä ihan turha lähteä meikäläisillä savikoilla vääntämään. Syysviljamaat pyritään kyntämään, vieläpä niin ettei äkeellä tarvitsisi montaa kertaa vaivata. Aika usein syysvehnää on meillä kylvetty suoraan kynnökseen, mikä olisi ollut ihan ennenkuulumatonta joskus parikymmentä vuotta sitten. Kevennetty muokkaus lienee mahdollistanut tämän asiantilan.
Kultivointi on syksyllä pääasiallinen muokkausmenetelmä, jos keli sen sallii. Ellei salli, jätetään suosiolla sängelle. Lautasmuokkari kuuluu kevääseen, kultivaattorilla taas ei keväällä tee mitään (epätasainen muokkauspohja, hidas, työsyvyyden pito on todella vaikeaa, karseaa jälkeä...)
Hiukan olen ihmetellyt lapiorullaäes yms. virityksiä, mitä jotkut harrastaa. Kai niilläkin paikkansa, on mutta jotenkin tuo tuntuu yksinkertaisten asioiden tarpeettomalta monimutkaistamiselta.
Ei taida missään muussa maailman maassa, missä viljanviljelyä harjoitetaan, olla viljely niin kevätviljapainotteista kuin Suomessa. Jos kylvettävänä on useita satoja hehtaareita keväällä, niin alkaahan se ahdistamaan, jos toukokuisessa viikossa on vain 2-3 kylvöpäivää, muut päivät pidät sadetta tai odottelet pellon kuivumista.
Osittain tuon takia isot viljatilat on pyrkineet kasvattamaan syysvilja-aloja. Ei tarvi mennä kuin Viroon tai Etelä-Ruotsiin, niin näillä alueilla syysvilja- ala on jo merkittävästi suurempi kuin Suomessa.
Merkittävin syy syysvilja-alan kasvuun Etelä-Suomessa taitaa olla kuivuus touko-kesäkuussa. Muualla Suomessa kevätpuolen märkyydellä voi olla merkitystä, mutta savialueella tästä ei yleensä koidu riesaa. Juhannuksen jälkeen ehkä alkaa sadella, mutta kevätviljojen kannalta se on liian myöhään.
Ja onhan ne syysviljat merkittävästi satoisampia kuin kevätmuodot, jos talvehtiminen onnistuu. Viime vuosina näin on yleensä käynyt.
Yleensä näissä tapauksissa on käynyt niin, että jalostava tehdas palaa kun bisnes ei suju toivotulla tavalla. Nyt ei päästy edes niin pitkälle. Ymmärrettävä ratkaisu viljelijöiltä. Ja on tuhkallakin jotain lannoitusvaikutusta. Kaskiviljelyn hengessä voisi seuraavaksi yrittää nauriin kasvatusta...
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
Mistäs tuota ammoniumsulfaattivalmistetta olet hankkinut?
