Lainaus käyttäjältä: Make - 31.05.26 - klo:21:31

Fenix maksaa reilun 30€/l. Käyttömäärä 5- 8 cm pituiselle 0,6-1 l/ha. Putsaa kohtuullisesti. Onko tuo nyt sitten kallista?

Ei ole kallista. Ei vaan oikein tehoa perusongelmiin eli saunakukkaan ja valvattiin. Nimimerkki juuri Pilottia herneelle ruutannut. Juolavehnää....

Seokseen voi lisätä pienen määrän (0,2 - 0,3 l/ha) MCPA:ta. Basagran SG toimii paremmin, mutta on todella kallista.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 12.03.21 - klo:17:06

Mihin myytte herneet ja härkäpavut? Itsellä noiden viljelyn esteeksi nousee, ettei ole ostajia, kun kotieläintiloja ei lähettyvillä ole, paitsi maitotiloja, ostaako ne noita, en tiedä. Ja niin isoja aloja, että saisi kasaan täysperävaunullisen rekan verran, ei uskalla viljellä noita erikoiskasveja.

Herne nyt on täydellisesti kahtiajakautunut tuotantotukikasvi: ensimmäinen tyyli on  kotipuutarhan kokoinen hehtaarin tai pienempi palsta, josta rikkoja voi kitkeä käsin ja vaikka sadonkorjuussa haravoida käsin karheelle ja kuivaa sitten vaikka kärrykuivurin pohjalla. Sitten varastoi ne herneet siemeneksi riistapeltoihin ja muihin rahakohteisiin. Käy talvellakin hypistelemässä sitä suursäkissä olevaa hernekasaa, ja hätistää samalla ne hiiret pois.

Toinen vaihtoehto sitten on alkaen 50 ha - 500 ha , Feniksiä ja Lentagrania autonkuormallinen, niin kauppias antaa lippalakin kaupan päälle. Tai sitten 500 ha, on jo Bernerin mielitietty silloin, pääsee vaikka risteilylle.

Semmoinen 5 ha viljelyä yrittävä voi mennä saunan taakse ja lopettaa itsensä juomalla sen puoli ylijäänyttä kannua Feniksiä.

Välimuotoa ei ole. Tai jotain.

-SS-

Jotenkin tuntuu, että Schutzstaffel-miesoletettu on täydellisen syrjäytynyt herneen viljelystä. Ei tää touhu nyt ihan noin perkelöitynyttä ole.

Rakkineelle tiedoksi , että rekkakuormallisen kun saa tuotettua, niin asiat on aika hyvin. Kolmen tonnin sadolla 15 hehtaaria riittää. Ostajia ovat ainakin A-rehu ja Hankkija. 

Varsinkin kun Mietoisten esihistoriallisissa savimaiden kylvötiheys- ha kylvöaikakokeissa satovaihtelut, rikkakasvit  ja hyönteistuhot ja kuivuuskato liittyivät lähinnä harvaan kylvöön, ei tiheään kylvöön, silloin "ylitiheäksi" katsottiin vasta yli 12-16 kg/ha kylvömäärät.

Voisi joskus vielä kokeilla 20 kg/ha kylvöä, ja sitten kun se tuuhea kaalipehko uuvuttaa ylensyöneet koppiaiset niin ajaa harvalla  siipiterä-s- piikkirivillä liiat pois, poikittain kylvöriveihin nähden.

Myös esikasvatusta olen miettinyt, jos kasvihuoneessa idättäisi ja tekisi pottitaimet maahan jollakin perunannostokoneella ....

-SS-

Tiheämpi kylvö voisi olla kokeilemisen arvoinen idea, ainakin pienellä alalla. Joskus muinaisuudessa rypsin kylvömäärä oli 8 kg/ha, muokattiin matalaan ja lannoite vedettiin samaan syvyyteen siemenen kanssa (eli ei rikottu hyvää muokkauspohjaa). Silloiset peittausaineet olivat tosin ihan eri maailmasta kuin nämä "mausteet", joilla siemen nyt pilleröidään. Yleensä ei tarvinnut taimettumisen aikaan tuholaisia pelätä, ne tulivat vasta nuppuvaiheessa.

Vasta-argumenttina tiheälle kylvölle voisi väittää, että kirpalle kasvutiheys tuskin on merkittävä tekijä. Merkittävämpää ainakin oman kokemuksen mukaan on alkuunlähdön nopeus (eli kosteutta  ja lämpöä pitää olla riittävästi) ja se, onko lähistöllä esim. vanhoja voikukkaa pukkaavia nurmia, joilla kirppakanta voi hyvin ja joista on helppo siirtyä viereiseen rypsipeltoon.

Olisiko mahdollista sellainen, että niittokoneella luo'olle ja siitä kuivattelun jälkeen puimurin läpi. Jos ei ole niittokonetta, voisi ehkä ajaa varstasilta alhaalla silppuri sivuun siirrettynä sen karheen kuivumaan ? Ja sitten pui karheelta.

-SS-

Niitto kuuluu jo ohjelmaan monella apilan siemenviljelijällä. Ongelmina ovat ajoitus ja sääriski.

Puinnissa tärkeää on, että kasvusto on kuiva ja apilan siemenet lähtevät kukinnoista irti. Kun kasvusto hyvissä keleissä valmistuu puintikuntoon omia aikojaan, sitä on turha niitellä.

Epätasaisesti tuleentuneissa kasvustoissa niitosta on suurin hyöty, mutta jos säät sohlaavat, tekee niitolla enempi vahinkoa. Karheet painuvat maahan, karheiden ala- ja sisäpuolet kuivuvat eritahtisesti pinnan kanssa. Helpompaa on epävakaisissa keleissä vaan odotella. Ongelma joko ratkeaa myöhemmin tai sitten ei puida ollenkaan. Lokakuullakin on apilaa joskus puitu.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/9af4fd4e-8e30-41ad-824f-e64b097763b6

"Venäjä lopettaa ammoniumnitraatin viennin ulkomaille ainakin kuukaudeksi. Päätös vaikuttaa laajasti eri puolille maailmaa, vaikkei maailman ruokaturva sen vuoksi romahdakaan. Taustalla vaikuttaa mitä todennäköisimmin Ukrainan helmikuinen isku ammoniumnitraattitehtaaseen."

Jos ei muuten vaikuta, niin ainakin käy  hintojen nostaperusteesta...

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.03.26 - klo:08:50

onpa muuten mukavaa lukea ihan asiallista ja keskustelevaa ketjua.     peltoa ois mutta kun ei enää ole alueella nuorta innokasta tekijää.    tuo kait aika monella alueella vaivana..

Väitän et yllättävän harvalla seudulla ongelma. Tai siis sellaisilla seuduilla missä vähänkään peltoa on ja edellytyksiä viljelylle.

Kehtaan myös väittää ettei siellä liedossakaan ongelmaa ole kuin korkeintaan hinta näkemyksessä..

Hintanäkemykset pitäisi useimmissa tapauksissa sovittaa yhteen pankin näkemyksen kanssa. Jos omaa rahaa ei ole riittävästi, ei lainaa tipu. Vakuusarvotkin ovat menossa alaspäin. Tekemätön paikka monelle nuorelle viljelijälle.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.26 - klo:11:59

https://duckduckgo.com/?q=navettakivi&atb=v516-1&ia=images&iax=images&iai=https%3A%2F%2Fwww.kivitori.fi%2Fstorage%2Fproduct_images%2F5%2F_2875_1.jpg

Ei vanhoissa porakivissä ole kuin pienet poraukset, ei läpi kuten kuvassa.

Pitää paikkansa. Kun reiät hakattiin käsipelillä, tehtiin vain se mikä oli välttämätöntä. Halkaisujälki oli kiven laadusta ja porauksesta riippuen priimaa tai vähän sinnepäin, mutta kaikki käytettiin. Huonommat talon alle tai seinän sisään, paremmat näkyville ja paras pinta ulospäin.

Olen sitä aina sanonut, että kyllä tuolla Lohjan seudulla ollaan ihan eri lämpövyöhykkeellä kuin täällä Turku–Loimaa-akselilla. Ihan kuravelliä on pelto, viimeisen viikon aikana painanteitten vesilätäköt ovat kylläkin hävinneet orasmailta. Routaa syvemmällä on. Kyllä Loimaan seudulla joku muukin kuulemma jo huiskutteli, mutta riittiköhän tuo viiden asteen yöpakkanen estämään ravien syntymisen?

30 senttiä pinnasta sulanut. Siitä alaspäin haurasta routaa. Lätäköt pääosin häipyneet. Syysviljat yllättävän hyvässä kunnossa, joten mikäpä huiskutellessa.

Kylläpäs tämä roihahti. Jotkut etsii syyllisiä, toiset kaipaa polttoöljyä, mattimyöhäiset apulantaa. Jotkut taas kyttää silmä kovana Matifin vehnänoteerauksia että milloin kannattaisi naulata hinta kiinni. Tähän on tultu ja tästä on lähdettävä eteenpäin. Elämme mielenkiintoisia aikoja 

Varmaan noin, mutta ryssä saa taas lisää rahaa sotakassaansa. Sekä öljyn, että lannoitteiden hintojen nousu on Trumpin syöttö suoraan ryssän lapaan. Vai oliko tämä ihan tarkoitus, kun ei ihan hetkeen oo Puuttinin tikkaria kait imuutellutkaan.

Trumpilla on toimissaan erittäin vahva anti-midas -efekti. Kaikki mihin hän koskee tai ryhtyy, muuttuu ennen pitkää paskaksi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/6f17f6b3-15fe-40b1-bbcc-860a98b6575d. Maailman viljelijät paniikissa – Kriittisen aineen toimitukset katkeamassa
Kolmasosa maailman lannoitetoimituksista kulkee Hormuzinsalmen kautta. Lähi-idän konflikti osuu maatalouden kannalta herkkään hetkeen.

Juttu kauppalehdessä. Varmaankin jää maksumuurin taakse, mutta pääpointti on epävarmuuden kasvu johtuen lannoitteiden ja maakaasun saatavuuden heikkenemisestä.

Minut yllätti se, että Hormuzinsalmi on kriittinen paikka myös maatalouskaupan suhteen. Eniten haittaa sodasta on globaalille etelälle (Pakistan, Intia, alueen pienemmät valtiot) sekä Australialle. Näillä alueilla on jo jouduttu rajoittamaan lannoitetuotantoa. Australiassa viljelijöitä on kehoitettu noutamaan varaamansa lannoitteet nopeasti. Vaikutukset ulottuvat myös jenkkeihin lannoitteiden hintojen  nousun kautta. Viljelysuunnitelmissa maissia vaihdetaan soijaan pienemmän lannoitetarpeen takia.

"En sanoisi tilannetta vielä katastrofaaliseksi, mutta ajoitus ei voisi olla huonompi. Lähi-idän kiihtyvät iskut luovat globaalin pullonkaulan maanviljelijöille”, Bloomberg Intelligencen analyytikko Alexis Maxwell toteaa.
 
Vehnäfutuurit ovat viikon aikana kallistuneet muutamia euroja tonnilta.

Kohta Trump tekee varmaan tacot kun huomaa, että sotahommeli ei ollutkaan ihan niin yksioikoinen...

Mitä yritän tässä hakea on maksimaalinen hinta suoraan puimurin torvelta toimitettavalle syysvehnälle. Kuten Kylmis sanoi on sen rehuriski selvästi kevätvehnää helpompi hallita. Mulla nyt 80% Aspekt, jonka valkuainen on jo lähtökohtaisesti 2% heikoimpia korkeampi. Sako ja rikkajyvät vievät syysvehnän hyvin harvoin rehuksi, toisin kuin kevätmallin. Kuten Kylmis sanoi Raisio ei tee enää syysvehnäsoppareita ja Fazerillakin hinta on enää Lahteen auki. Ei sille ole markkinaa Suomessa.

Niin, sitä syysvehnää on sitten sopimuskumppania tyydyttävä määrä toimitettava, jos sopimuksen tekee. Lienee aika tiukka klausuuli, mutta voihan sitä saada ostettua naapurista.

Talvehtimisriski on juuri nyt melkoinen, ellei sitten käy niin onnellisesti, että tämä marraskuu jatkuu tuonne toukokuun alkuun. Mullakin siilossa "vapaata" syysvehnää vielä sen verran, ettei ihan tyhjiltään tarvii sopia, mikä helpottaa tuskaa.

Mä sain sen käsityksen tämän aamun huomenta suomesta, että vtt antaa aina yhden osa-alueen tutkimustulokset kerrallaan. niitä sitten tiputellaan pitkin kevättä / kesää. Sijoittaja Kim Väisänen sanoi, että sille oli kaupattu akkufirman osakkeita mutta ei ollut ostanut. "Silloin kun joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Se ei ole totta"

VTT:n testeissä akku pääosin täyttää lupaukset latausnopeuden suhteen (Kauppalehti 24.2). Testi koski siis vain latausnopeutta. Muut akkuun liittyvät lupaukset (esim. akun lataussyklien määrä, kylmän sieto, energiatiheys) ovat vielä todentamatta.

Lisää testituloksia julkaistaan sitä mukaa kun niitä valmistuu. Seuraavan julkistuksen pitäisi tulla ensi viikon maanantaina. Saas nähdä kuin käy. Jotain kehitystä tässä ilmeisesti kuitenkin on jo saavutettu.   

Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?

Kevätkylvöillä mallasohraa ja k-vehnää, hernettä, hamppua ja kuminan perustamista. Kauran ajattelin jättää tänä keväänä kylvämättä, kun eivät siitä halua riittävästi maksaa. Syysviljojen tilanne epäilyttää tällä hetkellä: routaa on riittävästi, mutta lunta liian vähän, sekin aika höttöä. Varaudun uusintakylvöön, ehkä kevätvehnää tilalle.

Nurmen perustaminen ilman suojakasvia onnistui viime kesänä oikein hyvin kun satoi riittävästi. Mutta kevätkuivuuden sattuessa ainakaan savimailla ko. perustamistapa ei tahdo onnistua. Myöhäinen kylvö (kesä/heinäkuu) saattaisi toimia.

Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:

1950 - 1975.  Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato  73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!

Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.

Just saying.

-SS-

Tuossa taulukossa lienee myös luomut mukana? Luomussa kolme tonnia hehtaarilta taitaa olla hyvä sato kun tavanomaisessa hyvä alkaa vitosella. Selittää aika paljon vaihteluvälin muutosta 2000-luvulle tultaessa.

Meillä viljeltiin ruista siemeneksi 2000 -luvun alkuvuosina. Silloiset populaatiolajikkeet (Reetta esim.) teki suhteellisen vähällä vaivalla aika tasaisesti viiden tonnin sadon, eikä torajyvistä ollut tietoakaan. Tuohon perustan ajatuksen siitä, että rukiin viljelyssä populaatiolajikkeet ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.

Käytännössä esim. 5 t/ha x 200 € sadosta, normiviljan tuet, lisäksi kasvipeitteisyyspalkkio. Strategiana se, että syksyllä pidetään kulut kurissa ja satovuonna toimitaan järkevästi tilanteen mukaan. Vertailua voi tehdä syysvehnään (talvehtimis-, hinta- ja laaturiski) sekä kevätviljoihin. Hinta tietysti ratkaisee: myykö satonsa riskillä etukäteen vai jättäytyy syysmarkkinoiden armoille?