Kylläpäs tämä roihahti. Jotkut etsii syyllisiä, toiset kaipaa polttoöljyä, mattimyöhäiset apulantaa. Jotkut taas kyttää silmä kovana Matifin vehnänoteerauksia että milloin kannattaisi naulata hinta kiinni. Tähän on tultu ja tästä on lähdettävä eteenpäin. Elämme mielenkiintoisia aikoja 

Varmaan noin, mutta ryssä saa taas lisää rahaa sotakassaansa. Sekä öljyn, että lannoitteiden hintojen nousu on Trumpin syöttö suoraan ryssän lapaan. Vai oliko tämä ihan tarkoitus, kun ei ihan hetkeen oo Puuttinin tikkaria kait imuutellutkaan.

Trumpilla on toimissaan erittäin vahva anti-midas -efekti. Kaikki mihin hän koskee tai ryhtyy, muuttuu ennen pitkää paskaksi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/6f17f6b3-15fe-40b1-bbcc-860a98b6575d. Maailman viljelijät paniikissa – Kriittisen aineen toimitukset katkeamassa
Kolmasosa maailman lannoitetoimituksista kulkee Hormuzinsalmen kautta. Lähi-idän konflikti osuu maatalouden kannalta herkkään hetkeen.

Juttu kauppalehdessä. Varmaankin jää maksumuurin taakse, mutta pääpointti on epävarmuuden kasvu johtuen lannoitteiden ja maakaasun saatavuuden heikkenemisestä.

Minut yllätti se, että Hormuzinsalmi on kriittinen paikka myös maatalouskaupan suhteen. Eniten haittaa sodasta on globaalille etelälle (Pakistan, Intia, alueen pienemmät valtiot) sekä Australialle. Näillä alueilla on jo jouduttu rajoittamaan lannoitetuotantoa. Australiassa viljelijöitä on kehoitettu noutamaan varaamansa lannoitteet nopeasti. Vaikutukset ulottuvat myös jenkkeihin lannoitteiden hintojen  nousun kautta. Viljelysuunnitelmissa maissia vaihdetaan soijaan pienemmän lannoitetarpeen takia.

"En sanoisi tilannetta vielä katastrofaaliseksi, mutta ajoitus ei voisi olla huonompi. Lähi-idän kiihtyvät iskut luovat globaalin pullonkaulan maanviljelijöille”, Bloomberg Intelligencen analyytikko Alexis Maxwell toteaa.
 
Vehnäfutuurit ovat viikon aikana kallistuneet muutamia euroja tonnilta.

Kohta Trump tekee varmaan tacot kun huomaa, että sotahommeli ei ollutkaan ihan niin yksioikoinen...

Mitä yritän tässä hakea on maksimaalinen hinta suoraan puimurin torvelta toimitettavalle syysvehnälle. Kuten Kylmis sanoi on sen rehuriski selvästi kevätvehnää helpompi hallita. Mulla nyt 80% Aspekt, jonka valkuainen on jo lähtökohtaisesti 2% heikoimpia korkeampi. Sako ja rikkajyvät vievät syysvehnän hyvin harvoin rehuksi, toisin kuin kevätmallin. Kuten Kylmis sanoi Raisio ei tee enää syysvehnäsoppareita ja Fazerillakin hinta on enää Lahteen auki. Ei sille ole markkinaa Suomessa.

Niin, sitä syysvehnää on sitten sopimuskumppania tyydyttävä määrä toimitettava, jos sopimuksen tekee. Lienee aika tiukka klausuuli, mutta voihan sitä saada ostettua naapurista.

Talvehtimisriski on juuri nyt melkoinen, ellei sitten käy niin onnellisesti, että tämä marraskuu jatkuu tuonne toukokuun alkuun. Mullakin siilossa "vapaata" syysvehnää vielä sen verran, ettei ihan tyhjiltään tarvii sopia, mikä helpottaa tuskaa.

Mä sain sen käsityksen tämän aamun huomenta suomesta, että vtt antaa aina yhden osa-alueen tutkimustulokset kerrallaan. niitä sitten tiputellaan pitkin kevättä / kesää. Sijoittaja Kim Väisänen sanoi, että sille oli kaupattu akkufirman osakkeita mutta ei ollut ostanut. "Silloin kun joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Se ei ole totta"

VTT:n testeissä akku pääosin täyttää lupaukset latausnopeuden suhteen (Kauppalehti 24.2). Testi koski siis vain latausnopeutta. Muut akkuun liittyvät lupaukset (esim. akun lataussyklien määrä, kylmän sieto, energiatiheys) ovat vielä todentamatta.

Lisää testituloksia julkaistaan sitä mukaa kun niitä valmistuu. Seuraavan julkistuksen pitäisi tulla ensi viikon maanantaina. Saas nähdä kuin käy. Jotain kehitystä tässä ilmeisesti kuitenkin on jo saavutettu.   

Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?

Kevätkylvöillä mallasohraa ja k-vehnää, hernettä, hamppua ja kuminan perustamista. Kauran ajattelin jättää tänä keväänä kylvämättä, kun eivät siitä halua riittävästi maksaa. Syysviljojen tilanne epäilyttää tällä hetkellä: routaa on riittävästi, mutta lunta liian vähän, sekin aika höttöä. Varaudun uusintakylvöön, ehkä kevätvehnää tilalle.

Nurmen perustaminen ilman suojakasvia onnistui viime kesänä oikein hyvin kun satoi riittävästi. Mutta kevätkuivuuden sattuessa ainakaan savimailla ko. perustamistapa ei tahdo onnistua. Myöhäinen kylvö (kesä/heinäkuu) saattaisi toimia.

Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:

1950 - 1975.  Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato  73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!

Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.

Just saying.

-SS-

Tuossa taulukossa lienee myös luomut mukana? Luomussa kolme tonnia hehtaarilta taitaa olla hyvä sato kun tavanomaisessa hyvä alkaa vitosella. Selittää aika paljon vaihteluvälin muutosta 2000-luvulle tultaessa.

Meillä viljeltiin ruista siemeneksi 2000 -luvun alkuvuosina. Silloiset populaatiolajikkeet (Reetta esim.) teki suhteellisen vähällä vaivalla aika tasaisesti viiden tonnin sadon, eikä torajyvistä ollut tietoakaan. Tuohon perustan ajatuksen siitä, että rukiin viljelyssä populaatiolajikkeet ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.

Käytännössä esim. 5 t/ha x 200 € sadosta, normiviljan tuet, lisäksi kasvipeitteisyyspalkkio. Strategiana se, että syksyllä pidetään kulut kurissa ja satovuonna toimitaan järkevästi tilanteen mukaan. Vertailua voi tehdä syysvehnään (talvehtimis-, hinta- ja laaturiski) sekä kevätviljoihin. Hinta tietysti ratkaisee: myykö satonsa riskillä etukäteen vai jättäytyy syysmarkkinoiden armoille?     

Jos ei sitä takalanaa ole, niin kauhan voi hätätilassa kääntää yliniskoin (jos menee riittävästi??) ja työntää kelluvassa asennossa lunta edellään. Ei se siinä asennossa maahan tunge vaan toimii takalanan tapaan. Toinen vaihtoehto on tehdä samaa peruuttamalla, kulma tietysti sillä tavalla että lumi lähtee kivasti mukaan.   

^
Sinänsä jaan yllä olevan kirjoittajan huolen talvehtimisesta. Sama se täällä kaakon kulmalla kun ei kumpuilua ole kuin korkeintaan rouvan hameen alla. 
Vedet on siis vain saatava pois. Toistaiseksi kyntö on osoittautunut ainoaksi toimivaksi tavaksi. Sitten tullaankin siihen et millä ilveellä sen kynnön ehtii tehdä puinti kiireiden lomassa... Nopea kylväminen onnistuu kyllä kylvökoneellakin. Vuorokaudessa vetää aika määrän hehtaareja 4m koneellakin. Keskipakolevitin on sit noin 20x nopeampi vielä. Ihan toimiva ainakin syysvehnällä, muilla en ole kokeillut.

Täällä ei kevätviljojen keskisadolla ikinä voiteta onnistuneiden syysviljojen satoa. Sit jos aletaan miettimään onnistumisvuosia niin päästään jo lähemmäs. Kynnöllä on saatu syyskasvieb onnistumis prosenttia nostettua mut mikään tae se ei silti ole. Aluekohtaisia juttuja nämä on ja jokaisen valittava tapansa.

Täällä pellot oli kyllä märkiä kun pakkaset tuli. Pakkanen kuivatti eikä lätäköitä ollut. Nyt ehkä joku 10cm lunta suojana ja mittari näyttää 17 astetta pakkasta. Taitaa aamulla olla kakkosella alkava lukema. Kerran kävi jo yli kahden kympin vuoden vaihtuessa. Saa nyt sit nähdä mikä keväällä on tilanne. Monta juttua tässä vielä on ennenkuin voi tuulettaa onnistumista..

Meidän alueen käytännössä kyntö toimii paremmin kuin muut menetelmät. Syyt tuossa yllä lueteltuna. Mitä tulee ajoitukseen ja aikapulaan niin syysvehnän perustamisen ehtii yleensä tehdä kyntämällä. Ylenmääräiseltä äestämiseltä välttyy kun pudottaa hiukan kyntösyvyyttä. Ne mikroaaltouunin kokoiset kokkareet nousee syvemmältä.

Rukiin suhteen on sitten kiire mutta sitä täälläpäin viljellään vähemmän, kiitos torajyvälle alttiiden hybridilajikkeiden.

Syysviljojen tämän hetkinen tilanne vaikuttaa vielä kohtuulliselta, mutta märän syksyn ja syvälle (mahdollisesti) menevän roudan takia ei ole ollenkaan varmaa, että talvehtiminen onnistuu. Ainakin syysvehnän juuret ovat pinnassa ja siten alttiita rousteelle. Aurinkoiset, lämpimät kevätpäivät, kylmät yöt ja vähän lunta on aika tappava yhdistelmä.

Myllyrukiin hinta tällä hetkellä talveksi 203 €, eli turvallinen nettohinta, jos saa ilman purkumaksua siilosta suoraan myydyksi, olisi (203 - 100)€ = 103 € / tn.

Eli sanoisin, että kaikki yli 120 euron rehusyysvehnäsopimukset (Turku tänään  173 €/tn syksylle 2026)  voittavat leipälaatuisenkin  hybridirukiin potentiaaliset tulot. Syysvehnä kun ei ole herkkä toksiineille eikä torajyvälle. Hybridiruista ei helposti saa alle 0.05:n torajyväpitoisuuden, pahimmat erät ovat lajittelimossa ovat olleet 2 % ! En todellakaan ala epävarman satasen hinnalla vikatteella niittämään koko aukean ojanpyörtänöitä hybridiruissaastunnan vähentämiseksi !

-SS-

Pitäiskö vaan suosiolla siirtyä perinteisiin populaatiolajikkeisiin? Vai onko nekin jalostettu pilalle?

https://yle.fi/a/74-20197363

Jutun väittämä on, että täyssähköautojen ja hybridien osuus uusien autojen myynnistä on kasvussa ja pelkät bensa/dieselautot katoavat markkinoilta. Ja varmaan käy niinkin, että vanhojen sähkökulkimien hinta putoaa aika jyrkästi kun tekniikka menee eteenpäin, lastentaudeista päästään eroon ja uskalletaan antaa kunnon takuut menopelille.
 

Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole.  Jatkossa:  jos  se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.

Osaatko sanoa, miten siemenen ymppäys vaikuttaa puna-apilan siementuotantoon? Sitä on tullut tässä harrasteltua joitain vuosia, osin maanparannusmielessä, mutta myös rahankiilto silmissä. Satoa on saatu vaihtelevasti, nollasta neljäänsataan kiloon/hehtaari.

Meillä peehoot on järjestään yli kuuden eikä apilaa näillä pelloilla ole kasvanut sitten 70 -luvun alun. Kierrossa on myös hernettä, mutta sillä taitaa olla eri bakteerikanta juurissaan.

Lainaus käyttäjältä: John Ferguson - 03.05.22 - klo:18:18

 Muutkin voi kehua tässä omaa merkkiään. Ite ei oikein edelleenkään pysty kehumaan bossia,nyt on uusittu takuuseen ensin ulkoyksikkö,sitten sisäyksikkö.Nyt taas ollu kuukauden päivät häiriötilassa,vikakoodia 9  pukkaa,sulkee läpän ja sammuttaa n. päivän käytön jälkeen itsensä.Naapurissa muuten sama kone,myös siellä vaihdettu kertaalleen molemmat yksiköt takuuna.
Takuukorjaustakaan ei voi oikein kehua,korjausajat ollu luokkaa 2-4kk ilmoituksesta.

Toshiban pumput käytössä jotain 7 vuotta. Ei ole toistaiseksi ollut vikoja eikä kummallisuuksia. Lämmittävät talvella ja jäähdyttävät kesällä. Aika maltillisesti kumpaakin moodia tulee käytettyä, eli ei mitään jääkaappimeininkiä kesällä tai väkisinlämmitystä kovilla pakkasilla. Viiden vuoden kohdalla tehtiin myyjäliikkeen toimesta perushuolto. Ilmaantuivat paikalle tilausta seuraavana päivänä, kustannus oli kohtuullinen ja kotitalousvähennyskin oli laskussa hyvin huomioitu.

Tässä kun taas luki viimeisimmät viestit oman vuodatuksen jälkeen niin täytyy oikein ihmetellä et kuka ja millä agendalla olevat ihmiset siellä somerolla kokoontui? Onkos kellään tietoa et minkälaista taustaa niillä viljelijöillä jotka siellä oli niin on? Järjestävästä tahosta tunnistin sen suomen kaiketi toisiksi suurimman viljelijän ja tuosta itä uudelta maalta yhden viljelijän. Ainakin jälkimmäinen on ollut kriisistä jo äänessä aiemminkin tänä vuonna. Tarkkaan et tiedä mut jotain erikoiskasvi peltoja siellä on ollut ainakin, ei sit kaiketi niistäkään kultaa vuoltu...
Nooh paukkuja on ainakin molemmat laittaneet viljelyyn ihan huolella. Ei tainnut sekään olla voittava strategia.. 

Mut palaan alkuperäiseen kysymykseen et ketkä siellä somerolla oli ja millaisella taustalla?

Porukan ikärakenne lehtikuvissa pisti silmään. Varmaan joku muukin mietti, että ongelmahan ratkeaa itsestään kun noille joko jo maksetaan tai kohta aletaan maksaa eläkettä. Nuoria ei  kuvissa näkynyt. Vähänlaisesti nuoria kv-yrittäjiä on muutenkin, mutta olisi jonkun luullut tuonne eksyvän - olivatkohan töissä tilallaan tai "oikeissa töissä" tilan ulkopuolella? Tai sitten ajattelivat, että moinen meuhkaaminen on turhaa...

Tempauksen puuhamiehet ovat muinaisuudesta tuttuja, samalla agendalla oltiin liikkeellä jo 90-luvun lopulla.

Kuvista päätellen, paikallisia oli paljon, sellaisia joilla maatalous ei ole kannattanut kertaakaan vuoden -95 jälkeen. Yksi sellainen isäntä oli ollut äänessä, että sillä on 700ha peltoa ja on tosi pahoillaan, kun luuli, että kun on paljon peltoa, niin sillä pärjää. Käytännössä olisi parempi, että olisi vaan 100ha peltoa, kun silloin tappiot olisi paljon pienempiä, mitä tulee nyt, kun on näin iso tila ja tappiot sen mukaisia. Tämä korostaa sitä mitä jo aiemmin kirjoitin. Isot viljatilat ei ole enää kannattavia, koska peltoa ei saa, ellei maksa kovia vuokria. Isoilla pinta-aloilla tukileikkuri 150 ja 300 hehtaarin kohdalla tiputtaa yhteensä 40 euroa pelistä pois. Jos on 700ha peltoa, niin 19000e häviää tukileikkuriin. Vuokrasopimukset ei välttämättä mene tukikausien mukaan ja kun 100e on hävinnyt niin voi olla, että osassa pinta-alaa tuet ei enää riitä kattamaan vuokraa vaan pitää ottaa viljatilistäkin. Isossa kokoluokassa on myös helposti palkattua työvoimaa mukana ja yksikin renki haukkaa jo ison siivun tilan menoista. Tämä on vähän niinkuin legendaarinen SAS sanoi, että pieni tila pärjää omillaan ja suuri tila tarvitsee paljon tukia. Viitti nyt noita ihmisiä alkaa nimellä osoitella, mutta kyllä järjestäjistä monen kohdalla toteutuu tuo mitä edellä kirjoitin.

Tilan kannattavuus on helppo tuhota vuokraviljelyllä, monista syistä johtuen. Olennaista laajentamisvimmassa olisi miettiä oman ja vuokratun pellon määrien suhdetta. Yllättävän paljon on tapauksia, joissa omaa peltoa on jotain 50 hehtaaria ja sitten on vuokrattu 3 - 5 kertaa alkuperäinen pinta-ala lisää. Asian voi tarkistaa esim Käytännön Maamiehen suurimpien tilojen listalta. Noissa tapauksissa riskiä riittää, varsinkin jos koneet ovat pankilta lainassa.

400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.

-SS-

Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.