Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kunnolla pyöritetty luomu vie tällä hetkellä 100-0 mut vuosikymmen on ollut aika turbulenssia hintasuhteiden puolesta. Sit kiinteä kustannus jää eli jos olet panostanut jo vaikka sadonkorjuusektoriin uudet puimat, kuivurit ja siilot ja sit siirryt korjaamaan kolmannesta satovolyymista niin kiinteä kustannus per tonni voi olla aika korkea. Toisaalta luomussa voi heti tuplata pinta-alan eikä tarvitse miettiä riittääkö kapasiteetti. Nämä erittäin heikkohintaiset vuodet täytys hyödyntää siirtymävaiheessa. Sitä ei saa unohtaa, että kaks ekaa vuotta ei myydä luomuna. Se vuodet täytyy parannella maita maksimialoilla saneeraus- ja viherlannoituskasveja.
Tämä on hyvä huomio.
Itse en ainakaan ole koneitten puolesta naimisissa pankin kanssa enkä meinaa ollakkaa joten sen puoleen ei olis mitään ongelmaa. Onkos tosta käsitystä onko nämä viherlannoitukset ja saneerauskavit sekä ihan kesanto sallittuja siirtymä vaiheessa? Meinaan kyllähän siinä kannattaa kaikki hyöty ottaa irti.
Savimailla juolavehnä ei ole ongelma. Sulla taitaa olla jotain muuta jos kaliumista puute, savilla sitäkin riittää. Ohdake on se ykkösrikka savilla, valvatti kakkonen ja juola kolmonen. Saunakukka on oikeastaan ongelma vain syyskylvetyissä.
Sun kannattaa eka laskea tukimäärät. Jos jo nyt hyödynnät hömppätukia niin ero tukipotissa ei ole välttämättä kovin iso. Molempiahan ei tainut saada ainakaan kaikissa tukimuodoissa. Ruokaviraston sivuilla jossain on hyvä taulukko missä näkee et mitkä tuet blokkaavat toisensa ja mitkä eivät.
Tyyli jossa on tavisviljelijä. Napsii nuo rahakkaat hömpät pois ja käyttää ne oikeasti hyödyksi eikä vain rikkojen kasvatteluun. Miettii ruiskutukset niin et pystyy käyttämään kerääjän ja panostaa syyskasveihin syksyn minimipanostuksella ja jos kasvusto keväällä hengissä niin all in voi olla hyvä ratkaisu taloudellisesti. Mut jos vuodesta toiseen kylvää jotain aikaista kevätviljaa jonka sade ja helle raiskaa ja tuuppaa sinne aina täydet panokset ja tulos on 4t/ha niin se käy äkkiä kassan päälle..
Juu täytyy sitä laskea monelta kantilta. Ja kyllähän nuo tuet kannattaa hyödyntää kun niillä voi toteuttaa jo kohtuullisesti paritkin kylvöt yhdellä kertaa, isoa osaa nitten kannattavuudessa näyttelee siemen kustannus kun täytyy siitä joku hyöty maallekkin olla. Siihen on jokaisella omat konstinsa mutta yhtäkaikki siemeiin ei saa koko tuli upota. Hessi savea runsasmultaista sekä erittäin runsasmultasta nuo maat ovat. Kaippa noitten rikkojen kanssakin oppis pärjäämään ja ainahan ne hetkeks väheneekin kun viherlannoitus on päällä sen jälkeen pääse vuoden aika kivasti ja toinenki menee kohtuudella.
Tarttee varmaan siirtyä luomuun niin ei tarvii murehtia kuin polttoaineen hinnasta ja siemen kustannuksista.
Onko kukaan laskenu tai mistä löytyy sellaset laskelmat missä verrataan tavanomainen versus luomu kulu ,työmäärä ja tulo eroja. Tai jotain exel laskuria.
Mul on sellainen exceli jonka sain neuvojalta mut ei taida olla luvallista levitellä. Mut ei siinä oikeastaan sitä exceliä tarvii, koska siitäkin puuttuu ne olennaisimmat jutut.
Mä voin yrittää auttaa laskemaan ihan ruutupaperilla miten homma menee. Millaista sun viljely on? Kynnätkö? Suorakylvätkö? Kylvätkö aluskasveja?
Hyvä alku laskemiseen on lähteä siitä et luomutuki on sen 184€/ha tällä hetkellä. Meillä ei käytetty kerääjäkasveja ennen tuota mut nyt maksimit niin hehtaaria kohden saa sen 97€ joka on jaettuna joka hehtaarille sen reilu kolme kymppiä.
Apulantaa meni itsellä karkeasti (täytyisi kaivaa tarkat luvut, muttei ne ole vertailukelpoisia nykyään) 400kg/ha. Osalle meni 500kg ja osalla vain pikku salpietari lisä. Nykyhinnoilla jos ei olisi karjaa niin mun mailla pitäisi vähintään tuo puoli tonnia varata npk:ta et olis edes joku mahdollisuus saada satoa. Mut siis nykyhinnoilla saako 600€:lla tonnin npk:ta? Oletetaan et saa, eli 300€/ha. Kasvinsuojelua laskin silloin 50€/ha muistaakseni mut nykyään sekään ei taida riittää?
Näin äkkiseltään laskien siis luomutuki 184€ (ennen 160€) + 300€ apulanta + 76€ kasvinsuojelu (nostin hieman) = 560€ enemmän rahaa per hehtaari. Osa säästettyä osa tukea. Tuohon nyt sit se mahdollinen kerääjäkasvi jos niitä et ole käyttänyt. Nyky tukiksudella on näitä rahakkaita hömppiä jotka kaventavat eroa taviksen ja luomun välillä. Tavis tila pystyy siis keräämään tukieuroja helpommin kuin silloin kun itse siirryin.
Sit alkaa se vaikein vaihe kun satotasoa ja kuluja pitää miettiä. Luomussa kun sato jää alhaisemmaksi ja osa pelloista on väkisin pois satokasvilta niin löpöä kuivaamiseen menee myös vähemmän. Tämä on helpompi niiden laskea joilla on tarkat kirjanpidot vuosien ajalta. Noin karkeasti voi miettiä et jos 40% on pois viljalta ja viljan sato jää noin puoleen normista niin paljonko löpöä säästyy kuivauksessa.
Satotaso on vaikea määrittää mut itsellä taviksessa se jäi keskisatona siihen 4t paikkeille. Syysviljoja ei paljon ollut koska aika ei tahtonut riittää niiden perustamiseen. Ne olis keskisatoa nostaneet. Ja puuttui tilalta kyntöauratkin. 
syysvehnän onnistumisprosentti täällä ilman kyntöä on melko heikko. Luomussa keskisato on pyörinyt siellä 2,5t paikkeilla. Syysvehnästä olen saanut yli 4t. Syysohrasta, kaurasta ja herneestä yli 3,5t. Ruista en ole saanut koskaan onnistumaan, kevöt ohraa en ole oikeastaan viljellyt ja kevätvehnä on aina jäänyt alke kolmen tonnin. 2021 oli kuiva vuosi täällä niin kauran sato jäi johonkin 1-1,5t paikkeille. Viime vuoden pilasi liika vesi jolloin sato oli suunnilleen sama ehkä napsun parempi. 21 vuonna tavikset jutteli samanlaisista sadoista. Ei tainut apulanta auttaa? 
tähän nyt se ero et itsellä paskaa käytössä joka tuo varmasti satoa mut myös rikkoja.
Se konetyö on ehkä vaikein arvioida. Jos nyt teet ihan perinteisesti et muokkaat ja kylvät niin ei se siitä paljon eroa. Meillä oli osittain suorakylvöä niin siinä tulee lisää työtä. Itsellä ei ollut edes jo niitä mainituja kyntöauroja tai mitään laitetta millä vln olisi saanut poikki tai murskaksi et siihenkin joutui investoimaan..
Näin yhteenvetona niin kylhän se välillä houkuttaa takaisin tavikseen mut sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi oli jossa vesi pesi satotoiveet alas niin oli taas hyvä kun ei panoksia ollut peltoon laitettu.
No juu itellä on kerääjäkasvit täyden tuen verran ollu pari vuotta. Yksi kuudesosa on nurmella lepäämässä, yksi kuudesosa riistapeltoa eli maksimit, tänävuonna ensimmäistä kertaa saneerauskasvia maksimi sitäkin josta tulee ensivuoden satokasvi. Loput sato kasveilla palko ja vilja sekä jokavuodi yritetään syyskasvi pistää satokasvin perään. Myrkkyjä minimi ei toi yöllä hereillä olo kiinnosta yhtään ja myrkyt on myrkkyjä käsittelijällekin. Lannotusta menee viljoille maks 100kg typpeä mutta yleeensä vaan 80kg. Nyt on suorakylvetty parivuotta ja osin kevyt muokattu. Ei ole karjaa niin puuttuu se paras lannoite. Satotasot pyörii viljoilla 4-5tonnin väliin. Kaliumin puute tuntuu pelloissa olevan iso niinkuin fosforinkin joten siihen täytyy panostaa. Joka vuosi vaihtuu satokasvi lohkolla ihan joskus on kaksi perättäistä vuotta sama (siementuotanto) mutta ei missään tapauksessa enempää. Polttoainetta kuluu nyt noin 2.5 -3tonnia vuodessa raktori ja puinti hommiin ja kuivaukseen sitte se noin 3tonnia joka toinen vuos on tankit tarttenu täyttää.
Saunakukka ja ohdake on ehkä ne suurimmat mitkä arveluttaa luomussa ja tietysti ikiihana juolavehnä.
Tarttee varmaan siirtyä luomuun niin ei tarvii murehtia kuin polttoaineen hinnasta ja siemen kustannuksista.
Onko kukaan laskenu tai mistä löytyy sellaset laskelmat missä verrataan tavanomainen versus luomu kulu ,työmäärä ja tulo eroja. Tai jotain exel laskuria.
Carawayn ukko puhu taannoin että on todettu noitten epämieluisten ötököitten tulevan myrkyille vastustus kykyisiksi. Myrkky kun tappaa kaikki loispistiäiset, hämämähäkit sun muut mahdolliset niin semmonen voi ainakin alueellisesti vaikuttaa jos on paljon ötökkä mykkyä käytetty. Myrkkyä kun laitetaan kaiken moisille kasveille.
Jokkut on rypsiä ja rapsia pistäneet kauran kanssa kasvamaan sekasin ja sitten myrkyttäneet sopivassa kohtaa kauran pois niin ei oo kuulemma ötökkä vaivaa ollu. Vähän sama asia kun pistää pellonreunaan kierros sitä nopeemmin kukkivaa houkuttimeks. Tiiä sitte kumpi halvempi tai helpompi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vuodet on erillaisia mutta ei vaivuta synkkyyteen tänkään asian tiimoilta.
Onkos tuttua käyttää melassia ravinteena ja kiinnitteenä myrkytyksissä ja lannoituksissa? Sekä sitruunahappoa ph:n alentajana sekä ravinteiden kuljettajana. Tämmönen tuli itselle uutena ja nyt se onkin jo koitettu herneelle. Tuntuu toimivan loistavasti. Myrkky kauppiaat ei luonnollisesti aiheesta halua puhua ja tuota ph:n alentamistakin paasataan poppakonstina. Tätä aihetta kun on hiukan tonkinut niin on maailmalla aika yleinen tapa ja edullinen sekä luonnon mukainen. Sopii luomussakin ravinteiden oton kiihdyttämiseen.
Tuota melassia ruiskutetaan myös sängelle niin keväällä kuin syksylläkin öttömönkkäisten ravinnoksi jolloin maatuminen pitäisi nopeutua.
Tuosta herneestä lisäkysymys,
Kun tuo vakavasti suositeltu alle 15 cm (?) riviväli on vähän hankala vaatimus, Tumen laahavannas ei täysilläkään jousipaineilla menee edes pehmeäksi äestettyyn maahan tasaisesti, eli tarvitsisi saada rivilannoittimella tai lannoitepuolella kylvetyksi, 25 cm rivivälillä. Mutta mitäs jos kylvää ristiin puolikkaalla annoksella, silloin saa ainakin hiukan enemmän peittoa ? Palkoherne kasvoi tyydyttävästi harvalla rivivälillä. Mutta rikkoja tietenkin oli jonkun verran, silloin ei voinut EFA-hernettä ruiskuttaa.
Sen kerran kun oli virna-herne-apila-italoheinä - viherlannoitusnurmi, laitoin pienen annoksen hernettä lannoitevantaista, virnan ja italianraiheinän laitoin siemensäiliöstä ja apilan heinänsiemenlaatikosta. Rikkasaastunnan sain siihen palstaan tuollakin seoksella aikaiseksi noin viideksi vuodeksi
Mutta siis kymmenen vuotta siitäkin tulee, kun innokkaasti noita viherlannoituksia ja kerääjäkasveja laitoin...vaikutukset viljelyyn, kustannusmielessä onnistui, rahaa kului hyvin.
Kyntö todellakin oli kerrallaan 15 m ja virnan sitkeä verkko oli vältissä kasana. Kultivaattori oli lähinnä harava, lapiorulla kietoi sitkaan varsiston pölkyksi, lautasäes kellui vain sen maton pinnalla. Ei ikinä enää.
-SS-
Olikos tuohon muokkaukseen joku syy tehdä se syksyllä? Meinaan jos ois antanu talven tappaa niin olis varmaan ollu vähemmän taistelua. Mitä olen ymmärtäny niin jyräämälläkin noin hyvän virnankin sais kuolemaan ja sitten olis muokkauskin helpompaa jos siihen on tarvetta. Kymmenessä vuodessa mieli voi muuttua. Huomasitko muuten parantuiko maan rakenne sekä seuraava sato kun tuo virnahan on aika super typen sitoja.
kuka ja mistä tuloo tuo öljy? onkohan tuo sellainen sekoittajavirma vai ihan oikea jalostaja?
uab sct lubrigants liettua eli liettuassa jalostetaan ja sekotellaan gynterin valvonnan ja vaatimusten mukaan
Näyttää olevan jonku moista ostajan höpläyttämistä ehkä havaittavissa eräällä kauppiaalla. Mannoil finlandilta tilasin syksyllä lisää kun löysin tuon maahantuojan. Oli asiallinen palvelu kun soitin, ei moitteen sanaa. Tuotteet on toiminu hyvin en niistäkään moitittavaa keksi. Hiukan öljyä syönyt massikka vähensi öljynkulutusta kun käytin siinä 5w-40 pari kautta. Nyt tilasin tynnyrin ja otin raskaakaluston10-40.
Atria vähentää emakoita. Aikoinaan kun Kottonen ehdotti HK.lla samaa niin potkut tuli välittömästi….
Mites tämä asia muuten eteni kun tuottajathan tämänkin päättää. Kummankin ison lihatalon omistaa kuitenkin tuottajat. Kiinnostas tietää kun en asiasta ole muuten kuullu mistään.
Ei määrätä mutta tarkistuksen tekijä sen päättää kykeneekö kasvuston tarkistamaan ja se koskee kaikkia kasvustoja. En nää mitään syytä miksi tämä mahdollisuus pitäisi kieltää kun se kerran on täysin sallittu vaikka ei olekaan suositeltu vaihtoehto. Itse yritän neuvoa ja löytää ratkaisuja jos vaan sellaiseen pystyn.
Mitenköhän muuten onnistuisi auringonkukan kylvö maan lämmettyä suorakylvönä glyfotettuun sänkeen...?
Erinomaisesti. Auringonkukka+ohra kelpaa myös hukkakaurattomuus tarkastukseen.
Kasvaako hukkakaura muka auringonkukan yli et sen pystyy havaitsemaan muutenkin kuin vain kohdalle osumalla? 
Kasvaa kun kun kylvää max 5kg hehtaarille. Auringonkukka kasvattaa vartta jos joutuu kilpailemaan valosta eli harva kylvö joka toisesta vantaasta sekä myöhäinen kylvö kun tuossa tapauksessa ei satoa ole tarkoitus korjata eli riistapelto.
Mitenköhän muuten onnistuisi auringonkukan kylvö maan lämmettyä suorakylvönä glyfotettuun sänkeen...?
Erinomaisesti. Auringonkukka+ohra kelpaa myös hukkakaurattomuus tarkastukseen.
"Auringonkukansiemen on pienimpiä haittoja tuon rikkahirssin osalta, kun auringonkukansiemen on jättiläinen rikkaheiniin verrattuna. Ja linnunsiemenissä ei saa olla näitä vieraslajeja muutenkaan"
Totta! Mutta mä suhtaudun jonkin verran epäilevästi noihin linnunsiemen eriin. Mitä lie lajittelutähteitä pahimmillaan?
Perus ongelmahan on se että kaikki tuki mikä on tarkoitettu satokasveista pois siirtymiseksi jolla olisi tarkoitus taklata ylituotantoa ja parantaa maan kasvukuntoa nostaa täällä niihin käytettävien siementen hintaa suorassa suhteessa tuki pottiin per hehtaari. Se taas johtaa siihen että näitten toimenpiteiden taloudellinen suora hyöty menee lähelle nollaa ja pahimmillaan pakkaselle. Siksi nuo linnunsiemenetkin peltoon monella menee kun kustannus on niillä järkevä verrattuna ns oikean siemenen 100€/10kg säkki hinta. Ymmärrän että kauppureiden on elettävä mutta olisiko joku kohtuus tässäkin paikallaan.
Nurmen siemenviljely naapurille lienee yleisten ehtojen vastaista tai jonkun Siemenkauppiaitten lobbaama antisuositus ?
Nurmipuntarpään ja timotein siementä kyllä pystyy keräämään ojaheinistä hyvinkin.
Heinäladon lattialta, keväällä kun loput heinät käytettiin, sai säkillisen itävää heinänsiementä talteen.
-SS-
Tuota heinänsiemen asiaa on monesti sanottu että olisi kiellettyä TOS siemenenäkin ja aihetta joskus kaivelinkin mutta en oikeen tainnut löytää laki tekstiä aiheesta. Se ny on selvää että siemenenä ei saa myydä mitään muuta kuin sertifioitua.
