Samalla kun katsoo Jukolaa, niin on hyvä palata lannoitteen hintaan noin niinkuin historiallisesti ja sitä kautta peilata viikon päästä tulevaa avaushintaa. Tässä ne tulee. Tätä on varmaan jo porukat odottanutkin 2020 278, 2021 391, 2022 716, 2023 440, 2024 450, 2025 523. Toi maaginen lukusarja tulee olemaan tietokilpailuknoppi 2030-luvulla, kun kysytään mihin lukusarjaan Suomalainen maatalous loppui ja syödään parsaa niin että tukka lähtee. Nyt ymmärretään Someron kriisikokousta paremmin. Johtopäätelmä tästä on niinkuin jo aiemmin totesin. Lannoitteen hinnan on alettava kolmosella, kun peilataan tämän 2026 katovuoden tilanne. Kun ei lasketa viimeyän vesisateita, niin ennätyskuivaa on ollut, niinkuin Maaseudusta olemme saaneet lukea. Eniten tossa numerosarjassa herättää kiinnostuksen 278 hinta 2020. Se on oikea hinta tähän viljanhintaan ja polttoainehintaan peilatessa

Kyllähän tuo karua kieltä kertoo. Mutta onneksi joka puolella Suomea on nyt oikein ykköskasvustot

Kyllähän tuo karua kieltä kertoo. Mutta onneksi joka puolella Suomea on nyt oikein ykköskasvustot

Pahalta näyttää. Varsinkin jos itsellä on harsomainen ja heikko kasvusto ja kylän muut pellot mehustelevat rehevällä tumman sinivihreällä naatilla. Toivo siitä, että tulisi nyt sitten pari kertaa satamilliä lisää, että vähän saisi niitä rehevimpiä kellastumaan, alkaa hiipua.

Nyt alkaa olla vuoden 2027 kylvösuunnitelman aika; näennäissyysviljaa ja minimilannoitus,  maksimit monimuodot kukkakedot ja saneeraukset, kerätään joka ravinnegramma pellolta pois. Jos jotakin hankkii niin hiukan jotakin liettuan ureaa, jonka typpikilon hinta lienee runsaat 80 % CAN - typen hinnasta.

-SS-

Kauppiailla on uusi tyyli tänä kesänä noiden apulanta houkutusten kanssa.Pari suurempaa kauppiasta on lähestynyt viestillä ja linkillä että kohta sitä saa....voit jättää tarjouspyynnön/tilauksen lomakkeella tai olemalla yhteydessä kauppaan.

Tärkein asia vaan puuttuu,hinta ja mitä on tarjolla.Kummaa hommaa....

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.06.26 - klo:08:25

Kyllähän tuo karua kieltä kertoo. Mutta onneksi joka puolella Suomea on nyt oikein ykköskasvustot

Pahalta näyttää. Varsinkin jos itsellä on harsomainen ja heikko kasvusto ja kylän muut pellot mehustelevat rehevällä tumman sinivihreällä naatilla. Toivo siitä, että tulisi nyt sitten pari kertaa satamilliä lisää, että vähän saisi niitä rehevimpiä kellastumaan, alkaa hiipua.

Nyt alkaa olla vuoden 2027 kylvösuunnitelman aika; näennäissyysviljaa ja minimilannoitus,  maksimit monimuodot kukkakedot ja saneeraukset, kerätään joka ravinnegramma pellolta pois. Jos jotakin hankkii niin hiukan jotakin liettuan ureaa, jonka typpikilon hinta lienee runsaat 80 % CAN - typen hinnasta.

-SS-

Eduskuntavaalit on huhtikuusaa -27  ja uutta hallitusta tuskin saadaan kasaan ennen toukotöiden alkua, joten uusi hallitus ei vielä ehdi poistaa hömppäheinien tukia.
Todelliset uudistukset viljelysuunnitelmiin tehtävä siten vasta vuodelle 28, kun hömppäheinille on tuet poistettu Demareiden toimesta.

Monivilja on ilmeisesti verrannut jotakin samaa npk lannosta?

Omasta tavisajasta jo niin pitkä aika ettei oikein enää edes muista mitä ne maksoi mut sellainen muistikuva on et jos canin sai alta 200€/t ja y1/y2 tyyppinen npk alta kolmensadan niin oli ok halpaa. Viljan hinnathan tuolloin olivat suunnilleen samat kuin nyt. Löpö olikin sit halvempaa ja muutkin kulut halvempia. Glyfo käsittely maksoi alta 10€/ha aineen osalta. Perushalpa rikkatorjunta sama 10€ luokka, vähän kattavamman sai 15€. Halvimmat tautikäsittelyt maksoi 15-20€. Tuolloin kun tuli tehtyä suorakylvöä niin glyfolla ryyditetty kasvukauden kemiaaliannoksen sai helpohkosti 30€. Jos jonkun pikku ripauksen tautiainetta antoi niin 50€ pärjäsi jo hyvin. Viime vuonna kun tuli harjoitettua kemikaali viljelyä niin minusta noidenkin aineiden hinnat oli nousseet. 50€ ei tuntunut saavan oikein mitään.. 

Tähän nyt ei kannattaisi mainita edes kone, kalusto ja rakennuskuluja jotka ovat nousseet aivan poskettomasti. Tai peltojen hintatasoja. Omalla alueella peltojen hinta käppyrä osoittaa edelleen koiliseen.   

Mut maatalous onkin vieraantunut edelleen normaalista bisnestoiminnasta. Jatkajien juna meni jo ja nyt on perässä juoksijoita jotka yrittää junan saada kiinni kaiketi. Toisaalta aikoinaan investoineet porskuttavat kaiketi sen junan seiniä syöden eteenpäin ja toivovat ettei perässä juoksijat ehdi kyytiin.

Viljely ei suomesta lopu, vaikka niin väitetään ja moniviljakin ajattelee. Viljely jatkuu kyllä mut se et kuka sitä jatkaa on ainakin itselle arvoitus. Mtk:lta ja muutamalta muultakin taholta jos kysytään niin investoineiden tilojen pitää saada jatkaa, oli sit investoitu kuinka päättömästi tahansa. Demareiden mielestä niiden tilojen jotka tuottavat ruokaa. Kepun mielestä kaikkien olit mistä vain. Ilomantsin ukko on riittävä pysäyttämään maahan pyrkivät ryssät.
SS:n mielestä kaikki joilla on 5000 foordi ja pienviljelijä status...

Niin tai näin mut itse olen sitä mieltä ja jo peilaten eu:n ja suomen taloustilanteeseen niin nykyinen tukijärjestelmä on tullut tiensä päähän. Ja kun ukrainasta tehdään eu:n jäsen lähitulevaisuudessa niin homma loppuu viimeistään siihen. Eu tai suomikaan ei ole kykenevä tekemään järjestelmään muutoksia ja voi hyvinkin olla et viljelyssä otetaan oikea syvä kyykky. Ne jotka tekevät tätä bisnes ja ansainta pohjalta joutuvat lopettamaan samalla kun pörssiyhtiöiden omistajat, lääkärit ja lrntokapteenit jatkavat harraste pohjalta. Eläinperäisten tuotteiden markkinat tulevat romahtamaan mikäli tilanne ei muutu koska nyt on viimeinen sukupolvi menossa koka haluaa talkoilla elukoiden pitoa. Tämä ei koske tietysti kartanon herraa jolla alustalaiset hoitavat työt..

Samalla kun katsoo Jukolaa, niin on hyvä palata lannoitteen hintaan noin niinkuin historiallisesti ja sitä kautta peilata viikon päästä tulevaa avaushintaa. Tässä ne tulee. Tätä on varmaan jo porukat odottanutkin 2020 278, 2021 391, 2022 716, 2023 440, 2024 450, 2025 523. Toi maaginen lukusarja tulee olemaan tietokilpailuknoppi 2030-luvulla, kun kysytään mihin lukusarjaan Suomalainen maatalous loppui ja syödään parsaa niin että tukka lähtee. Nyt ymmärretään Someron kriisikokousta paremmin. Johtopäätelmä tästä on niinkuin jo aiemmin totesin. Lannoitteen hinnan on alettava kolmosella, kun peilataan tämän 2026 katovuoden tilanne. Kun ei lasketa viimeyän vesisateita, niin ennätyskuivaa on ollut, niinkuin Maaseudusta olemme saaneet lukea. Eniten tossa numerosarjassa herättää kiinnostuksen 278 hinta 2020. Se on oikea hinta tähän viljanhintaan ja polttoainehintaan peilatessa

Jos Y10 olisi edelleen sen 660e, niin hinta on jopa siedettävä. Seiskalla alkava lukema jää sitten varmaan hyllyyn. Vois väsätä jonkinlaisen vaihtoehtosuunnitelman valmiiksi juhannuksen pyhinä pohjana se apulantamäärä, mikä on jo tontilla.

Jos kauden avaushinnat on luokkaa 600€ >  niin en näe syytä  hätäillä, panikoida, kiirehtiä,  leiriytyä omamyyjän kopin eteen tms.  hoppuilua, peläten että tonnihinnat hinnat   nousee 50€ ,  kun myynti seuraavan kerran, ehkä kuukauden kuluttua avauksesta aukeaa, sillä jo tuo avaushinta on sellainen ettei kannata tuollaisella hinnalla kylvää viljaa, ellei ole sitten viljan hinnat jo saanut kiinnitettyä syksyn -27  toimituksiin 300€ tasolle, mutta kelläpä olisi.  Ja sen 50 € nousun jälkeen on vielä vähemmän asiaa lannoitekaupoille.

Nyt jo solmittavat ruissopimukset syksylle 2027 taitavat jäädä kahdensadan euron pintaan, se kertonee jonkin verran syksyn 2027 muista viljoista myös. Jos 200 euron viljalle ei näe 700 euron apulantoja järkeväksi panokseksi, niin kannattaa ehkä jäädä odottelemaan 6-7 kk eteen päin, miten kevätviljojen hinnat reagoivat. Jos "kausihinnoittelu" muuttaa lannoitteen tonnihintaa talveksi 50 euroa, lannoiteraaka-aineitten muutokset vaikuttavat siihen paljon enemmän.

-SS-

Jokos se 15 min lannoitekaupan aukiolo meni..

^
Lantmännenin myyjä viime viikolla pähkäili, että ehkä tänä vuonna ei kannata hätäillä lannan oston kans.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2026-ennakko

Vilja-ala supistui noin 70 000 hehtaarilla, laskua kaikissa pääviljoissa
Valkuais- ja öljykasvien ala kasvoi yhteensä yli 20 000 hehtaaria
Herneen viljelyala nousi ennätykselliseen yli 50 000 hehtaariin
Viherlannoitusnurmen ala kasvoi voimakkaasti ja lisäsi kesantoalaa

Tarttee varmaan siirtyä luomuun niin ei tarvii murehtia kuin polttoaineen hinnasta ja siemen kustannuksista.
Onko kukaan laskenu tai mistä löytyy sellaset laskelmat missä verrataan tavanomainen versus luomu kulu ,työmäärä ja tulo eroja. Tai jotain exel laskuria.

Tarttee varmaan siirtyä luomuun niin ei tarvii murehtia kuin polttoaineen hinnasta ja siemen kustannuksista.
Onko kukaan laskenu tai mistä löytyy sellaset laskelmat missä verrataan tavanomainen versus luomu kulu ,työmäärä ja tulo eroja. Tai jotain exel laskuria.

Mul on sellainen exceli jonka sain neuvojalta mut ei taida olla luvallista levitellä. Mut ei siinä oikeastaan sitä exceliä tarvii, koska siitäkin puuttuu ne olennaisimmat jutut.

Mä voin yrittää auttaa laskemaan ihan ruutupaperilla miten homma menee. Millaista sun viljely on? Kynnätkö? Suorakylvätkö? Kylvätkö aluskasveja?

Hyvä alku laskemiseen on lähteä siitä et luomutuki on sen 184€/ha tällä hetkellä. Meillä ei käytetty kerääjäkasveja ennen tuota mut nyt maksimit niin hehtaaria kohden saa sen 97€ joka on jaettuna joka hehtaarille sen reilu kolme kymppiä.
Apulantaa meni itsellä karkeasti (täytyisi kaivaa tarkat luvut, muttei ne ole vertailukelpoisia nykyään) 400kg/ha. Osalle meni 500kg ja osalla vain pikku salpietari lisä. Nykyhinnoilla jos ei olisi karjaa niin mun mailla pitäisi vähintään tuo puoli tonnia varata npk:ta et olis edes joku mahdollisuus saada satoa. Mut siis nykyhinnoilla saako 600€:lla tonnin npk:ta? Oletetaan et saa, eli 300€/ha. Kasvinsuojelua laskin silloin 50€/ha muistaakseni mut nykyään sekään ei taida riittää?

Näin äkkiseltään laskien siis luomutuki 184€ (ennen 160€) + 300€ apulanta + 76€ kasvinsuojelu (nostin hieman) = 560€ enemmän rahaa per hehtaari. Osa säästettyä osa tukea. Tuohon nyt sit se mahdollinen kerääjäkasvi jos niitä et ole käyttänyt. Nyky tukiksudella on näitä rahakkaita hömppiä jotka kaventavat eroa taviksen ja luomun välillä. Tavis tila pystyy siis keräämään tukieuroja helpommin kuin silloin kun itse siirryin.

Sit alkaa se vaikein vaihe kun satotasoa ja kuluja pitää miettiä. Luomussa kun sato jää alhaisemmaksi ja osa pelloista on väkisin pois satokasvilta niin löpöä kuivaamiseen menee myös vähemmän. Tämä on helpompi niiden laskea joilla on tarkat kirjanpidot vuosien ajalta. Noin karkeasti voi miettiä et jos 40% on pois viljalta ja viljan sato jää noin puoleen normista niin paljonko löpöä säästyy kuivauksessa.

Satotaso on vaikea määrittää mut itsellä taviksessa se jäi keskisatona siihen 4t paikkeille. Syysviljoja ei paljon ollut koska aika ei tahtonut riittää niiden perustamiseen. Ne olis keskisatoa nostaneet. Ja puuttui tilalta kyntöauratkin.  syysvehnän onnistumisprosentti täällä ilman kyntöä on melko heikko. Luomussa keskisato on pyörinyt siellä 2,5t paikkeilla. Syysvehnästä olen saanut yli 4t. Syysohrasta, kaurasta ja herneestä yli 3,5t. Ruista en ole saanut koskaan onnistumaan, kevöt ohraa en ole oikeastaan viljellyt ja kevätvehnä on aina jäänyt alke kolmen tonnin. 2021 oli kuiva vuosi täällä niin kauran sato jäi johonkin 1-1,5t paikkeille. Viime vuoden pilasi liika vesi jolloin sato oli suunnilleen sama ehkä napsun parempi. 21 vuonna tavikset jutteli samanlaisista sadoista. Ei tainut apulanta auttaa?  tähän nyt se ero et itsellä paskaa käytössä joka tuo varmasti satoa mut myös rikkoja.

Se konetyö on ehkä vaikein arvioida. Jos nyt teet ihan perinteisesti et muokkaat ja kylvät niin ei se siitä paljon eroa. Meillä oli osittain suorakylvöä niin siinä tulee lisää työtä. Itsellä ei ollut edes jo niitä mainituja kyntöauroja tai mitään laitetta millä vln olisi saanut poikki tai murskaksi et siihenkin joutui investoimaan..

Näin yhteenvetona niin kylhän se välillä houkuttaa takaisin tavikseen mut sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi oli jossa vesi pesi satotoiveet alas niin oli taas hyvä kun ei panoksia ollut peltoon laitettu.

Lainaus käyttäjältä: SM - 21.06.26 - klo:09:25

Tarttee varmaan siirtyä luomuun niin ei tarvii murehtia kuin polttoaineen hinnasta ja siemen kustannuksista.
Onko kukaan laskenu tai mistä löytyy sellaset laskelmat missä verrataan tavanomainen versus luomu kulu ,työmäärä ja tulo eroja. Tai jotain exel laskuria.

Mul on sellainen exceli jonka sain neuvojalta mut ei taida olla luvallista levitellä. Mut ei siinä oikeastaan sitä exceliä tarvii, koska siitäkin puuttuu ne olennaisimmat jutut.

Mä voin yrittää auttaa laskemaan ihan ruutupaperilla miten homma menee. Millaista sun viljely on? Kynnätkö? Suorakylvätkö? Kylvätkö aluskasveja?

Hyvä alku laskemiseen on lähteä siitä et luomutuki on sen 184€/ha tällä hetkellä. Meillä ei käytetty kerääjäkasveja ennen tuota mut nyt maksimit niin hehtaaria kohden saa sen 97€ joka on jaettuna joka hehtaarille sen reilu kolme kymppiä.
Apulantaa meni itsellä karkeasti (täytyisi kaivaa tarkat luvut, muttei ne ole vertailukelpoisia nykyään) 400kg/ha. Osalle meni 500kg ja osalla vain pikku salpietari lisä. Nykyhinnoilla jos ei olisi karjaa niin mun mailla pitäisi vähintään tuo puoli tonnia varata npk:ta et olis edes joku mahdollisuus saada satoa. Mut siis nykyhinnoilla saako 600€:lla tonnin npk:ta? Oletetaan et saa, eli 300€/ha. Kasvinsuojelua laskin silloin 50€/ha muistaakseni mut nykyään sekään ei taida riittää?

Näin äkkiseltään laskien siis luomutuki 184€ (ennen 160€) + 300€ apulanta + 76€ kasvinsuojelu (nostin hieman) = 560€ enemmän rahaa per hehtaari. Osa säästettyä osa tukea. Tuohon nyt sit se mahdollinen kerääjäkasvi jos niitä et ole käyttänyt. Nyky tukiksudella on näitä rahakkaita hömppiä jotka kaventavat eroa taviksen ja luomun välillä. Tavis tila pystyy siis keräämään tukieuroja helpommin kuin silloin kun itse siirryin.

Sit alkaa se vaikein vaihe kun satotasoa ja kuluja pitää miettiä. Luomussa kun sato jää alhaisemmaksi ja osa pelloista on väkisin pois satokasvilta niin löpöä kuivaamiseen menee myös vähemmän. Tämä on helpompi niiden laskea joilla on tarkat kirjanpidot vuosien ajalta. Noin karkeasti voi miettiä et jos 40% on pois viljalta ja viljan sato jää noin puoleen normista niin paljonko löpöä säästyy kuivauksessa.

Satotaso on vaikea määrittää mut itsellä taviksessa se jäi keskisatona siihen 4t paikkeille. Syysviljoja ei paljon ollut koska aika ei tahtonut riittää niiden perustamiseen. Ne olis keskisatoa nostaneet. Ja puuttui tilalta kyntöauratkin.  syysvehnän onnistumisprosentti täällä ilman kyntöä on melko heikko. Luomussa keskisato on pyörinyt siellä 2,5t paikkeilla. Syysvehnästä olen saanut yli 4t. Syysohrasta, kaurasta ja herneestä yli 3,5t. Ruista en ole saanut koskaan onnistumaan, kevöt ohraa en ole oikeastaan viljellyt ja kevätvehnä on aina jäänyt alke kolmen tonnin. 2021 oli kuiva vuosi täällä niin kauran sato jäi johonkin 1-1,5t paikkeille. Viime vuoden pilasi liika vesi jolloin sato oli suunnilleen sama ehkä napsun parempi. 21 vuonna tavikset jutteli samanlaisista sadoista. Ei tainut apulanta auttaa?  tähän nyt se ero et itsellä paskaa käytössä joka tuo varmasti satoa mut myös rikkoja.

Se konetyö on ehkä vaikein arvioida. Jos nyt teet ihan perinteisesti et muokkaat ja kylvät niin ei se siitä paljon eroa. Meillä oli osittain suorakylvöä niin siinä tulee lisää työtä. Itsellä ei ollut edes jo niitä mainituja kyntöauroja tai mitään laitetta millä vln olisi saanut poikki tai murskaksi et siihenkin joutui investoimaan..

Näin yhteenvetona niin kylhän se välillä houkuttaa takaisin tavikseen mut sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi oli jossa vesi pesi satotoiveet alas niin oli taas hyvä kun ei panoksia ollut peltoon laitettu.

No juu itellä on kerääjäkasvit täyden tuen verran ollu pari vuotta. Yksi kuudesosa on nurmella lepäämässä, yksi kuudesosa riistapeltoa eli maksimit, tänävuonna ensimmäistä kertaa saneerauskasvia maksimi sitäkin josta tulee ensivuoden satokasvi. Loput sato kasveilla palko ja vilja sekä jokavuodi yritetään syyskasvi pistää satokasvin perään. Myrkkyjä minimi ei toi yöllä hereillä olo kiinnosta yhtään ja myrkyt on myrkkyjä käsittelijällekin. Lannotusta menee viljoille maks 100kg typpeä mutta yleeensä vaan 80kg. Nyt on suorakylvetty parivuotta ja osin kevyt muokattu. Ei ole karjaa niin puuttuu se paras lannoite. Satotasot pyörii viljoilla 4-5tonnin väliin. Kaliumin puute tuntuu pelloissa olevan iso niinkuin fosforinkin joten siihen täytyy panostaa. Joka vuosi vaihtuu satokasvi lohkolla ihan joskus on kaksi perättäistä vuotta sama (siementuotanto) mutta ei missään tapauksessa enempää. Polttoainetta kuluu nyt noin 2.5 -3tonnia vuodessa raktori ja puinti hommiin ja kuivaukseen sitte se noin 3tonnia joka toinen vuos on tankit tarttenu täyttää.
Saunakukka ja ohdake on ehkä ne suurimmat mitkä arveluttaa luomussa ja tietysti ikiihana juolavehnä.

Savimailla juolavehnä ei ole ongelma. Sulla taitaa olla jotain muuta jos kaliumista puute, savilla sitäkin riittää. Ohdake on se ykkösrikka savilla, valvatti kakkonen ja juola kolmonen. Saunakukka on oikeastaan ongelma vain syyskylvetyissä.

Sun kannattaa eka laskea tukimäärät. Jos jo nyt hyödynnät hömppätukia niin ero tukipotissa ei ole välttämättä kovin iso. Molempiahan ei tainut saada ainakaan kaikissa tukimuodoissa. Ruokaviraston sivuilla jossain on hyvä taulukko missä näkee et mitkä tuet blokkaavat toisensa ja mitkä eivät.

Tyyli jossa on tavisviljelijä. Napsii nuo rahakkaat hömpät pois ja käyttää ne oikeasti hyödyksi eikä vain rikkojen kasvatteluun. Miettii ruiskutukset niin et pystyy käyttämään kerääjän ja panostaa syyskasveihin syksyn minimipanostuksella ja jos kasvusto keväällä hengissä niin all in voi olla hyvä ratkaisu taloudellisesti. Mut jos vuodesta toiseen kylvää jotain aikaista kevätviljaa jonka sade ja helle raiskaa ja tuuppaa sinne aina täydet panokset ja tulos on 4t/ha niin se käy äkkiä kassan päälle..

Savimailla juolavehnä ei ole ongelma. Sulla taitaa olla jotain muuta jos kaliumista puute, savilla sitäkin riittää. Ohdake on se ykkösrikka savilla, valvatti kakkonen ja juola kolmonen. Saunakukka on oikeastaan ongelma vain syyskylvetyissä.

Sun kannattaa eka laskea tukimäärät. Jos jo nyt hyödynnät hömppätukia niin ero tukipotissa ei ole välttämättä kovin iso. Molempiahan ei tainut saada ainakaan kaikissa tukimuodoissa. Ruokaviraston sivuilla jossain on hyvä taulukko missä näkee et mitkä tuet blokkaavat toisensa ja mitkä eivät.

Tyyli jossa on tavisviljelijä. Napsii nuo rahakkaat hömpät pois ja käyttää ne oikeasti hyödyksi eikä vain rikkojen kasvatteluun. Miettii ruiskutukset niin et pystyy käyttämään kerääjän ja panostaa syyskasveihin syksyn minimipanostuksella ja jos kasvusto keväällä hengissä niin all in voi olla hyvä ratkaisu taloudellisesti. Mut jos vuodesta toiseen kylvää jotain aikaista kevätviljaa jonka sade ja helle raiskaa ja tuuppaa sinne aina täydet panokset ja tulos on 4t/ha niin se käy äkkiä kassan päälle..

Juu täytyy sitä laskea monelta kantilta. Ja kyllähän nuo tuet kannattaa hyödyntää kun niillä voi toteuttaa jo kohtuullisesti paritkin kylvöt yhdellä kertaa, isoa osaa nitten kannattavuudessa näyttelee siemen kustannus kun täytyy siitä joku hyöty maallekkin olla. Siihen on jokaisella omat konstinsa mutta yhtäkaikki siemeiin ei saa koko tuli upota. Hessi savea runsasmultaista sekä erittäin runsasmultasta nuo maat ovat. Kaippa noitten rikkojen kanssakin oppis pärjäämään ja ainahan ne hetkeks väheneekin kun viherlannoitus on päällä sen jälkeen pääse vuoden aika kivasti ja toinenki menee kohtuudella.