Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nelisatastasen tehon tappaja renkaan voittaja kyllä on ryssän nappulakuvionen rengas vipottavalla tykkipyörä kiinnityksellä ja hieman raskaasti pyörivillä ussr laakereilla, maantiellä menee tupla kuorma kevyemmin kuorkin pyörillä ja navoilla.
No mulla on noita vesipönttöjä millä nyt hoidetaan homma, on vaan vähän turhan työllistävää hommaa. Talouskeskuksesta 500 metriä matkaa, että jos jotain kiinteää niin sitten vesijohto ja kun ei tuo alue ole kuin 6 hehtaaria, niin ei ne sielä kovin montaa viikkoa kesässä ole
Ja tietysti parempia turpalevyjä kun noita euroja. No on meillä eurokin, mutta vila on paljon järeämpi ja Volvot ja kunnat sitten
On juu tuttu vekotin tuo laodunpumppu. Ne ei oikein taivu tähän nykyiseen eläinsuojelu lakiin. Tai tuolle 60 eläimelle tarttis olla 3 kai. Ja Alfa lavalin pumppu oli takavuosina ainakin huonosta materiaalista tehty, kesti vuoden pari tuollaisella porukalla ja sitten oli jo niin väljä nivelistään että oli romu.
Suurimpäna ongelmana pidän niissä suhteellisen vaatimatonta veden siirto matkaa, toki vahvemmat eläimet jaksaa pumpata pidemmälle, mutta vasikat melkein jää ilman. Ja jos pumppaus matka on lyhyt niin paskat valuu sinne veden sekaan. Toki laatta auttaa puhtaanapitoa
Harmaakin voisi olla valmetissa, huhki.
Mutta mutka niissä aisoissa on jokatapauksessa, uutenakin
Hyvin meni rehunteko, tänään eka kierros kokonaan tehty… (kai) jotain suojavyöhykkeitä voi olla odottamassa vielä. Ensi viikolla alkaa toinen kierros…
Ajatuksena laittaa laitumelle pumppu pumppaan vettä lehmille. Eli auringosta virta pumpulle.
Imukorkeus 2m ja matka 3m
Painepuolella matkaa 200 metriä ja korkeuseroa 5-10 metriä
Tuottona riittää 500 litraa tuntiin silloin tällöin kun on riittävän iso vesiastia missä on puskuria
Onnistuu tietysti mutta millaisilla laitteilla ja hinnalla
500 kg ja noin 10 m tietää noin 50 000 J.
Tämä tunnissa eli per 3600 s tarkoittaisi noin 14 W tehoa. Jos moottorin ja pumpun hyötysuhteeksi arvaisi 30% niin tarvittava teho olisi karkeasti luokkaa 50 W.
Imu- ja painehäviöt matkalla eivät liene kovin suuret kun virtaus on noin pieni ellei linjat ole tehty ihan mehupillistä. Noin 1,5 dl sekunnissa.
Se on sitten aika vaikea arvata millainen paneeli, sähkövarasto ja pumppu tuossa tarvitaan. Kuinka usein on 'silloin tällöin', miten selvitään pilvisistä tai sateisista päivistä, yöstä,...kesäkuu vai syyskuu...
Teoriassa ajattelisin että optimioloissa aurinkoisina päivinä 200 W paneeli ja 6 h auringonpaistetta kykenisi varmasti nostamaan 2-3000 litraa jos pumppu ja sen moottori ovat jotenkin järkeviä. Pumpun tyyppikin on ehkä kysymysmerkki, pyörivä vai kalvo/mäntä..?
Jonkin moinen akku kaveriksi, 30 emoa juo kovana hellepäivänä 3000 litraa ja näillä keleillä 1000 litraa päivässä.
Vesi olisi ojavettä johon tulisi renkaista kaivo vesipesäksi, eli vedessä olisi epäpuhtauksia jonkin verran.
Ei kai ne mitään katkaistuja ole noi etukuormaimen tapit? Kaupasta niitä valmiina saa ettei tekeen kannata ruveta.
Mikä se sun kuormain olikaan?
Kyllä toi kotieläintuotanto on kovin keskittynyttä, ei näillä seuduillakaan ole viljaa ostavia kotieläintiloja, noista muutamasta sikalasta en tiedä…
Kovasti on ajettu Turengin varastoja tyhjäksi kun on ollut extra autoja ringissä….
Mihinkähän suuntaan sitä tavaraa viedään?
Keskittynyttä on ja länsisuomessa on sen verran peltoa ettei sinne tarvii psljon kauppaa käydä kauempaa.. omien kokemusten mukaan rehuviljat lähtee täältä aina pohjoiseen.. siellä on joko maksukykyä, huono sato tilanne, liian vähän peltoa tai kaikki yhdessä syynä et tavaran suunta on aina ollut pohjoiseen.. 
[/quote
Tohon Lahteen menee, kun pari tuntia on tästä meidän kohdalla kierroksellaan. Kyllä Meriläinen myös täyttää Turengin siiloja kun tulee tyhjänä pois Lahteen päin😂. Luulisi äkkiseltään että voisi ottaa uudet jyvät kyytiin
Kyllä toi kotieläintuotanto on kovin keskittynyttä, ei näillä seuduillakaan ole viljaa ostavia kotieläintiloja, noista muutamasta sikalasta en tiedä…
Kovasti on ajettu Turengin varastoja tyhjäksi kun on ollut extra autoja ringissä….
Ajatuksena laittaa laitumelle pumppu pumppaan vettä lehmille. Eli auringosta virta pumpulle.
Imukorkeus 2m ja matka 3m
Painepuolella matkaa 200 metriä ja korkeuseroa 5-10 metriä
Tuottona riittää 500 litraa tuntiin silloin tällöin kun on riittävän iso vesiastia missä on puskuria
Onnistuu tietysti mutta millaisilla laitteilla ja hinnalla
Näitä isoja loppukasvattamoita on paljon jotka ostavat miljoona kiloa jyviä, aikoinaan yksi kehu ostaneensa 3,5 milj tuorreita jyviä syksyllä kun viljanhinta sukelsi pahemmin. Saa olla muuta 5000 fordi kipillä ja jokunen rekka….
Mikäs kuormain kyseessä?
Eiköhän perä tee muunkin merkkisiä…
Kannattaa muistaa et suurin hyöty tulee maanpinnan alapuolisista osista. Onko sillä merkitystä millä se kasvin maanpinnan yläpuolinen osa hoidetaan?
Eli esimerkiksi apilapellon pintakasvuston kuiva-ainesato on merkityksetön esimerkiksi typensidonnassa ? Ainakin jotkut palkokasvit tuottavat maasta ravinteita ja nystyräbakteerien typpeä myös maanpinnan yläpuoliseen satoon. Roni Hyttisen tilakokeessa valkomesikän maanpinnan yläpuoliset osat sisälsivät melkoisesti juuristoa enemmän kuiva-ainetta ja edelleen ravinteita. Myös apilan korsisadossa on vähintään toinen puolisko kerätyistä ravinteista. Tässä on mahdollisuus, että jos korsisato jää talveksi maan pintaan, varsinkin maasta pumpatun fosfaatin kohtalona on tulla pestyksi pintavalumiin.
Siksi leudonkin talven oloissa on muualla maailmassa viime aikoina otettu puheeksi kerääjien ja peitekasvien maanpintakasvillisuuden poistaminen talveksi esimerkiksi bioreaktoreihin (tai eläintalouteen), jotta vesistövalumia voitaisiin välttää ja saada kasvimassasta suurin ravinnehyöty irti.
Samasta syystä suojavyöhykenurmissa on ideana poistaa maan pinnan kasvusto, samoin lannan multauksessa on ajatuksena ollut vähentää pintavaluntaa ja haihtumista.
-SS-
Tämä on aivan totta, hyvässä apilassa on enemmän ravinteita kuin naudan kuivikelannassa…. Siksi erilaisilla heinillä pitäisi olla sadonkorjuu velvoite koska maahan jätettynä niistä tulee ravinnevalumia
Jos erilaisissa heinissä on tarkoitus nostaa vaan tukia ja päästä helpolla, kannattaa valita lyhyt kasvuisia lajeja, esimerkiksi niittynurmikka, punanata, puistonata. Nurmikko heinät ovat lyhytkasvuisia, joskus kun loppu siemenet kesken ja oli pari pussia nurmikko siementä niin kylvin sen peltoon, oli selkeästi lyhyempää
