Meillä oli kylmäilmakuivuri kokoajan käytössä kun vilja viljeltiin, kerta täytöllä mahtu noin 100 mottia, tietysti ei kerralla voinut kaikkia täyttää loppui ilmanpaine kesken. Elokuulla kuivaus oli nopeaa hyvissä keleissä, näillä keleillä olisi tiukkaa päästä alle 18 kaurallakin. Vehnä ei kuivunut näillä keleillä ollenkaan.

Kasteeton aika puhallettiin ja ei siinä mitään ihmeellisiä kyttäämisiä harrastettu. Toki omille eläimille syötettiin ja tavoite kosteus oli 16 elokuulla ja viimeisissä 17. Jos oli kosteampia niin keväällä heti kun Scania sai hörähtämään niin päivän puhalluksella tippui paljon vaikka ilma oli kylmää.

Ehkä enempi aikaisten lajikkeiden menetelmä jos meinaa myydä niitä jyviä.

Kyllä se diesel käyttöinen pitää olla, vaatii kai aika isot roput mitkä pyörittää niitä potkureita, oli meillä 11 kw,n moottorissa sellainen metrinen ropelli ja ei sillä saanut kun  ilman hitaasti vaihtumaan. Tuossa oli kaksoispotkurina 130 senttiset ropellit

Kylmäilmakuivurissa kosteus tiivistyi pinnalle joka vaati sitten sekoittelua. Samalla massaan löyhennettiin jotta ilma tuli paremmin läpi. Oli työllistävä vaikutus. Nykyisissä kylmäilmakuivureissa joita kuivaaviksi siiloiksi myös kutsutaan on siksi sekoitusruuvit.. 

Sitten kannattaa alkaa laskemaan paljonko se sähkö maksaa... ainakin pörssisähköllä tuosta taitaa tulla jo huomioitava kuluerä ainakin tänään....

Tämänhetkisillä polttoaineen hinnoilla ja veroilla kuivausenergia maksaa öljyllä noin 19 senttiä kWh (ALV 0). Jos ajatellaan käytännön hyötysuhdetta, nousee lämmön hinta edelleen. Eli jos siirtomaksu sähköveroineen on 5 senttiä, alle 14 sentin verottomalla sähkön hinnalla kannattanee käyttää kylmäilmakuivaamoa. Kylmäilmakuivaus muutenkin on melko energiatehokas tapa, jos ilman kosteuden luontaista sitomiskylyä käytetään tarkasti hyväksi. Moottorin hukkalämpö käytetään hyväksi.

Kiinteän hinnan parivuotisia sopimuksia myydään noin 8 sentillä/kWh. Että kyllä jopa lisälämmön tekeminen sähköllä on edukkaampaa kuin öljyllä, saati siten öljytoholla tai moottorilla. Kylmäilmakuivaamon viljakerroksen paksuus on olennainen kun kuivattamista ajatellaan: yli 18% kostea vilja mätänee sekoitettaessakin, saati sitten päästessään kuorettumaan. Syys on siinä, ilma kyllästyy ja jäähtyy kerroksessa ennen pintaa ja "työntää" sitä kosteutta pintaviljaan, jopa vetiseksi pisaraksi tiivistymällä. Alle 17%:n kuivausvyöhyke on siirtynyt pintaan, jolloin kuivaaminen on melko tasaista ilman tasapainokosteuden mukaan. Tasokuivaamossa suurempaa painetta tuottava potkuripuhallin ja osatäyttö esimerkiksi 30 cm kerroksella vaatii täytölle fiksuja ratkaisuja; sitten kun koko viljakerros alkaa kuivaa, pintaan voi levittää kerrallaan ohuempia kerroksia lisää.

Nykyisellä öljyn hinnalla kannatti käyttää kaikki keskuksen mahdollistama ampeerit kuivaamon lämmittämiseen, varsinkin kuin on pari vuotta vanhaa kiinteän hinnan sopimusta jäljellä.

Mutta toki hakelämpö  on se ratkaisu, koska oma hake ei maksa mitään.

-SS-

olipa hyästi kerrottu kylmäilmakuivurin käyttö.   ite tuosta tykkään kun on samalla varastona.    ja suotta sitä rehuviljaa on korpuks kuivata.   tasolla säilyy hieman kosteampanakin,   ainakin tähän asti säilynyt.        ja jopa parin sentin lumikaan ei haittaa säilymistä.   (  muutama vuosi sitten tunki tuisku lunta varastoon ja se ei näkynyt lopuksi missään )

Ei se hakekaan ole ilmaista. Onko järkeä vaihtaa öljy hakkeelle, jos eo oo muuta tarvetta hakelämmitykselle? Entä pelletillä viljan kuivaaminen. Millanen ratkaisu se olisi tehdä pellettikäyttöinen kattila kuivaamon kylkeen? Onhan pelletti vielä öljyä halvempaa.

Ei ennen lämminilma lavakuivureissakaan kovinkaan paksu se viljakerros ollut. 30cm tyypillisesti.
Hehtolitrapainohan noissa jää tyypillisesti alhaisemmaksi kuin kiertävässä.
Nurminadat kuivaan ihan pelkästään kylmällä ilmalla puhalluskärryissä mutta siihen aikaan vuodesta on yleensä lämmintä ja muutenkin se on hieman erilaista hommaa kuin viljan kuivaus.

Ei se hakekaan ole ilmaista. Onko järkeä vaihtaa öljy hakkeelle, jos eo oo muuta tarvetta hakelämmitykselle? Entä pelletillä viljan kuivaaminen. Millanen ratkaisu se olisi tehdä pellettikäyttöinen kattila kuivaamon kylkeen? Onhan pelletti vielä öljyä halvempaa.

Pellettipoltin ja kauraa polttoaineeksi.. näennäiskauraa kasvaa ensi vuodesta lähtien paljon. Varmaan puintipalkalla saa korjata.. 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 15.09.26 - klo:09:35

Ei se hakekaan ole ilmaista. Onko järkeä vaihtaa öljy hakkeelle, jos eo oo muuta tarvetta hakelämmitykselle? Entä pelletillä viljan kuivaaminen. Millanen ratkaisu se olisi tehdä pellettikäyttöinen kattila kuivaamon kylkeen? Onhan pelletti vielä öljyä halvempaa.

Pellettipoltin ja kauraa polttoaineeksi.. näennäiskauraa kasvaa ensi vuodesta lähtien paljon. Varmaan puintipalkalla saa korjata.. 

Näennäisviljelyssä on tosiaan se huono puoli että kun pihistetään panoksissa, saadaan heikkolaatuista viljaa joka tosiaan ei kelpaa muualle kuin polttoon....paitsi pohohohohohjanmaalla, siellä kasvaa kukkamullassa ilman lantaakin vilja hyvin.

Niin jos se näennäisviljely on vuodesta toiseen aina samalla lohkolla... Mut jos siel on pari vuotta kunnon apilanurmi niin kolmantena saa otettua ihan ok kaurasadon.. sit taas pari vuotta apilaa.. onnistuu etelän savillakin..

Eikö olisi nykyhinnoilla ja systeemeillä kaikkein halvinta kuivata viljaa polttamalla? Kippaisi välillä vaan kuorman toiseen siiloon… tai näitä doneja ja torajyvällisiä itäneitä mitä nyt milloinkin on ongelmana….

Näennäisviljelyssä on tosiaan se huono puoli että kun pihistetään panoksissa, saadaan heikkolaatuista viljaa joka tosiaan ei kelpaa muualle kuin polttoon....paitsi pohohohohohjanmaalla, siellä kasvaa kukkamullassa ilman lantaakin vilja hyvin.

Liikaravinteetkin voivat vähentää laatua. Jos ravinteista tinkii, tinkii kevään typestä, panostaa kahteen muuhun perusravinteeseen ja hiveniin ja rikkiin. Typpeä sitten kasvun aikana ruiskulla ja rakeena, mutta ei liian myöhään. Luontaisesti painavia lajikkeita ja valkuaista rakentavia lajikkeita löytyy, ovat aivan eri ryhmässä kuin satotykit, jotka kuolevat pystyyn alle 100 kg:n typpiannoksella.

-SS-

Eikö olisi nykyhinnoilla ja systeemeillä kaikkein halvinta kuivata viljaa polttamalla? Kippaisi välillä vaan kuorman toiseen siiloon… tai näitä doneja ja torajyvällisiä itäneitä mitä nyt milloinkin on ongelmana….

Onhan niitä vaikka mitä mahdolisuuksia mut jos viljely alaon vaikka 50ha niin ei siinä ihan ihmeellisiä värkkäillä. Eli joko öljyllä tai sit vuokraa/myy pellot pois. Rehunurmi optio meni jo.. 

Joskus takavuosina suunnittelin kuivaavaa siiloa johon olisin voinut ostaa sellaista 20% tavaraa tai vähän ylikin. Kyselin muutamalta viljelijältä jonka kuivuri oli pienen puoleinen et kiinnostaisiko mahdollisuus myydä tuoreena. No ei kiinnostanut. Jäi sit se homma siihen..

Polttoaineen hinta 1,64 alvi nolla, eli 2,06 verollisena. Ympäristö kiittää, kun ton hintasta ei vaan pysty ostaan. Taidanpa lähteä tästä kierteleen maakuntia ja katsomaan kuinka kyntöjä tehdään. Raportoin teille arvon kolleegat tiedon saatuani. Tälläistä empiiristä tutkimusta ei edes Viikissä ole huomattu alkaa tutkimaan. Ja ainoa syy siihen on se, että kävelijä osaa kävellä, juoksija osaa juosta ja maanviljelijä osaa viljellä maata jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Nyt ei anneta. Huomasin somen ihmeellisestä maailmasta, kun Suomalainen ruuantuottaja murskasi todella hienoa kaurahalmetta peltoon, kyllä häpeän Suomalaisen yhteiskunnan puolesta, kun tollasta näkyä joutuu näkemään. Joko on  Somero 3 päivämäärä luotu lukkoon. Valmistautuminen siihen on alkanut. Katsellut jo lentojen hintoja ja kysellyt suomalaisilta maaseutu takseilta kyyti tarjouksia.

Polttoaineen hinta 1,64 alvi nolla, eli 2,06 verollisena. Ympäristö kiittää, kun ton hintasta ei vaan pysty ostaan. Taidanpa lähteä tästä kierteleen maakuntia ja katsomaan kuinka kyntöjä tehdään. Raportoin teille arvon kolleegat tiedon saatuani. Tälläistä empiiristä tutkimusta ei edes Viikissä ole huomattu alkaa tutkimaan. Ja ainoa syy siihen on se, että kävelijä osaa kävellä, juoksija osaa juosta ja maanviljelijä osaa viljellä maata jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Nyt ei anneta. Huomasin somen ihmeellisestä maailmasta, kun Suomalainen ruuantuottaja murskasi todella hienoa kaurahalmetta peltoon, kyllä häpeän Suomalaisen yhteiskunnan puolesta, kun tollasta näkyä joutuu näkemään. Joko on  Somero 3 päivämäärä luotu lukkoon. Valmistautuminen siihen on alkanut. Katsellut jo lentojen hintoja ja kysellyt suomalaisilta maaseutu takseilta kyyti tarjouksia.

Kannattaako sitä joka päivä samasta asiasta itkeä?  Joka päivä on omat murheensa.  Jos yhtälöt ei toimi, niin näytä esimerkkiä ja lyö kintaat naulaan ja pistä maanviljelys lihoiksi. Vielä ei ole liian myöhäistä. Muihin saman alakulon lietsominen nyt ei auta mitään. Kyllä me muutkin tiedetään että vikaa on yhtälöissä, mutta joskus on ja joskus ei (niin paljon)

Huomasin somen ihmeellisestä maailmasta, kun Suomalainen ruuantuottaja murskasi todella hienoa kaurahalmetta peltoon, kyllä häpeän Suomalaisen yhteiskunnan puolesta, kun tollasta näkyä joutuu näkemään.

Kun video nousee viraaliksi niin sillähän voi tienata, ei tappioita.