Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 101

Viestit - Paalimies

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: 78
: 20.02.24 - klo:23:18
Kyllähän autossa pitää olla automaattilaatikko.
Tuo yö ajo on riskialtis homma kaikkinensa. Hänelläkin on se pohjoisessa isopaikka johon lähtee jo lauantain puolella vissiin ajaan. Toki kai sieltä koko rekallinen tulee kerrallaan.

Nautoja ei tästä yleensä ajeta öisin. Noita siitoshiehiehoja ja emoja meni kyllä millon sattu. Kerrankin meni Atrian rekalla pohjoiseen hiehoja, meni kahteen taloon. Auto tulikin puoli vuorokautta aiemmin kun oli so*****. Puolilta öin ruvettiin kuskin kanssa kahdestaan erotteleen otsalamppujen valossa hiehoja, 40 lastattiin ja eroteltiin 60 joukosta. Oli sellainen kuski joka pääasiassa ajoi valmiita kuormia. Ja pelkäsi nautoja. Kuskille oli annettu osoite vaan mihin menee hakeen.
Tänään 7:54 oli tullut tekstari, että noudetaan 3 vasikkaa 23.1 klo 10-12  ;D sonni ja lehmä 30vrk iässä ja blondi sonni 19vrk iässä. Sai melkein huokaista helpotuksesta. Tosin lehmän jättämistä ittelle mietiskelin, mutta jäi tuo harkinta aika aika vähäksi. Täytyy sanoa, että ihme touhua tuokin. Eikö sitä nyt olisi voinut jo eilen ilmoittaa noudosta. Huonolla tuurilla olisin ollut jo häipännyt tontilta, jos olisi ollut so*****na joku meno.
Karma näköjään kosti meikäläiselle, kun kehuin sikapuolen hyvää tiedottamasti. ;D

Nyt jo hieman naurattaa kun tässä maanantai aamuna kahvikupin äärellä tarinaa kirjoitan, toinen oli tilanne kuusi tuntia sitten..  >:(

Eli klo 01.25 viime yönä herään siihen et puhelimeen välähtää näyttöön valot puhelin muuten äänettömällä. Alan siinä sit tihrustamaan et mikä juttu. Numero tallennettu ja näen et teurasautosta soitetaan.
Katkaisen puhelun ja hetken mietin et onko vahinko soitto mut koska olin viime tiistaina ilmoittanut eläimiä teuraaksi niin alkoi hiipimään ajatus et oliskohan sittenkin ihan oikea soitto.
Teurastamon tuottsjasivut auki ja katos prkl. Olihan sinne ilmestynyt nouto joka oli laitettu kello 02.00..

Nooh eihän siinä muuta kuin kuola poskella ja työvaatteita vetämään päälle. Kun auto tuli pihaan niin sanoin kuskeille et nyt oli sitten lähellä tilanne että teillä olisi ollut hukkareissu. Ei tullut tekstaria, ei kukaan soittanut, itse kun perjantai-iltana myöhään katsoin tuottajasivua niin silloin ei kuormaa järjestelmässä ollut. Oletin et ei sitten tällä viikolla tulla, koska tiesin että poliittiset lakot taannoin olivat aiheuttaneet ruuhkaa ja lisäksi tietojärjestelmän muutos teurastamolla oli entisestään lisännyt sitä.

Eihän siinä sitten mitään lähdettiin huonoja värimerkkejä tihrustelemaan. Normaalisti siis "vahvistan" merkit edellisenä päivänä kun nykyset merkkausvärit ovat sellaisia ettei ne näy kunnolla kuin päivän tai kaksi..

Kun saan tässä kahvit juotua ja klo tulee kahdeksan niin taidan ottaa yhden puhelun ja kertoa saman tarinan toisaallekkin..  ::)


Mitäs Juha sanoi?
Kukakohan mahtoi valmistaa?

Mahtaakohan mistään löytyä varaosia vai mennä suoraan jousipajalle? Yhdestä tukista jousi poikki.
Mutta itse kuvaan. Eikö siinä ole järvi? Vai hämääkö kuva. Täällä 100 km idempänä on ainakin rukiilla hyvät oltavat, puolimetriä lunta ja jäästä ei tietoa. Voihan ne tietty olla kuolleet nyt kun maa on sulaa täysin.  Tulee taas sellainen kevät kun lumet sulaa niin pellot on lähes heti muokkauskunnossa
Onko toi siinä Piihovin aukealla?
Hyvä kysymys. En tiedä.

Menneenä kesänä viljelyssä Iron. Lannoitus 80 kiloa typpeä, rikkaruiskutus kertaalleen. Satotaso 3875, hlp 68kg.

Kesällä 22 oli myös Iron. Lannoitus kylvön yhteydessä 82 kiloa typpeä, Rikkaruiskutus ja vähän tautiainetta mukaan. Kesäkuun puolella viskalla 16 kiloa lisää typpeä. Lippulehdelle en enää tautiainetta laittanut. Kuivuus alkoi niitata kasvustoa heti sen jälkeen, kun olin ajanut lisää typpeä ja oli siinä ja tässä suliko rakeet. Kasvusto nuutui sellaiseksi, ettei innostanut enää tautiaineiden ruiskutus. Satotaso 4475kg, hlp 74-75kg. tjp 54g.

Tässä pari viimeisintä vuotta. Suurin ongelma ohran viljelyssä on jo pitkään ollut jälkiversoilu. Sitä tuppaa nykyään olemaan melkein joka vuosi. Tuottaa suurta tuskaa kuivauksessa, kun isojyväinen lajike ei meinaa valmistua. Ihan hyvää tavaraa sitten, kun ajetaan siiloon, mutta vie aikaa ja öljyäkin. Tosin öljyn menekki tuntuu oman seurannan mukaan kuitenkin kokonaisuudessaan olevan varsin kohtuullista. Tulee kyllä kulua, mutta ei niin merkittävä menoerä useinkaan, mitä Nesteen kahvilassa voisi jutuista päätellä. Olen koittanut haeskella jälkiversomatonta lajiketta, mutta vielä ei ole vastaan tullut. SS:n kehuma Feedwaykin on osannut versoa pahasti Länsi-Pirkanmaalla. Ilmeisesti suurin syy on kuitenkin kesän olosuhteissa, jotka soveltuvat ohran versomiseen hyvin.

Isu lopetti monitahoisten viljelyn -95. Minä -21. Neljä vuotta kokeilin, ensin Alvaria ja sitten Kaarlea. Viimeksi mainitulla oli ensimmäinen vuosi hyvä, mutta jälkimmäisenä hehtopaino putosi alle 60kg:n. Kävi vähän kalliiksi, kun joutui myymään kotieläintilalle kohtuuhinnalla, kun tärkkiohrasta maksettiin hyvin. Kylällä kaksitahoiset selvästi painavampia ja kauppakelpoisia. Monitahoiset jakautuvat vielä kahteen osaan kasvuajan mukaan. Nuo aikaisemman pään Wolmarit ym. näyttää ottavan kuumista kesistä takkiinsa oikein tosissaan. Kasvustosta tulee matalaa haippua muutamalla kevyellä jyvällä. Huono ohrakasvusto tuntuu myös rasittavan maanrakennetta kovasti. Myöhäiset lajikkeet voivat olla oikeinkin hyviä, jos kesä ei ole vallan mahdoton. Tässä oli Toriaa pitkään ja se oli hyvä lajike. Ainoa miinus lakoherkkyys, joka oli silmiin pistävää. Siksi päätin valita Kaarlen. Ehkä se olisi ollut jonkinmoinen, mutta kyllästyin tuohon yhteen katovuoteen. Osa porukasta täälläpäin jaksaa kyllä sitkeästi vuodesta toiseen jauhaa noiden aikaisten monitahoisten kanssa. Ilmeisesti liittyy siihen aikaiseen puintiin, joka näyttää olevan hyvin tärkeä asia. Kylmäverisemmät ovat siirtyneet jo tovi sitten myöhäisiin kaksitahoisiin, yleensä mallasominaisuus on mukana.

Kaksitahoinen on omien mieltymysten pohjalta se juttu, jossa pysyn. Jos ei tuota jälkiversontaa olisi tämän tästä harmina, voisin ohra-alaa pitää isompanakin. Ohra on kuitenkin helppoa puida ja kylvö onnistuu kohtuu mukavasti. Isojyväisen lajikkeen uskaltaa tuupata 5-6cm ja se jaksaa tulla sieltä ylös. Monitahoinen ilmeisesti jää helpommin kilsiäisten alle. Siinä on se 3cm koulukunta, joka voi olla osasyy heikkoihin tuloksiin. Pinnassa juuret kuivahtaa vielä herkemmin. Takavuosina oli tosiaan niitä vaikeita alkukesiä, kun ohrat ottivat nokkiinsa kovista sateista, mutta niitähän ei ole enää viime vuosina juuri näkynyt. Olen ollut valitettavan laiska vaihtamaan lajikkeita ohran osalta. Scarlett oli pitkään ja se oli aika mukava aikaisuutensa ja hyvän hehtopainon vuoksi. Välillä meni maltaaksikin, mutta ei aina. Oli jotain haljenneita jyviä ja väitettiin lajikeominaisuudeksi. Päätin sitten vaihtaa sen uuteen huippulajikkeeseen nimeltä Tipple. Se oli isojyväinen ja näyttävä, mutta poskettoman tautinen. Ihmettelin sitä heti ensimmäisestä kesästä alkaen, kun oli jo orasvaiheessa tautilaikkua vaikka oli sertijyvää. Tippleä oli paljon meilläpäin, mutta jostain syystä se huikittiin pois jokapuolella melko nopeasti. Koska olin kova mallasohramies, päätin siirtyä Barkeen, joka oli jo vanha lajike, mutta kovin ylistetty mallasohra. Reilulla lannoituksella oli kasvustot monesti laossa, osansa oli vielä läheisellä lehmäajallakin. Kaupalla sanottiin, ettei sellaisten Barkkien kanssa kannata pelleillä, kun maksimisatotaso oli 3t. Kuuntelin nolona ja kerroin, että viittä tonnia on tullut, kun on kaikki pistetty, mitä keksii. Ei puhuttu kaupalla enää mitään. Barken kanssa alkoi tulla näitä jälkiversoiluja eteen ja en muutenkaan enää saanut hyviä satoja. Jälkiversoilusta väitettiin, että lajikeominaisuus. Luovuin siitä ja taisin siirtyä tähän Ironiin. Tällä on nyt menty. En tiedä onko hyvä vai huono lajike. Harbingeriä piti alkaa viljelemään 2017, mutta siinä kävi vähän hassusti, kun tuli sairaalakeikka puintiaikaan ja täytyi vaan jotenkin luovia se puintiaika. Meni Harbingerit samaan siiloon kuin Ironit. Oma osansa oli silläkin, että satotaso ei vaikuttanut ainakaan yhtään paremmalta kuin Ironilla. Hehtopaino oli kyllä korkea ja parempi kuin Ironilla. Minulle on väitetty, että Harbinger on hyvin arka kaikenlaisille kasvinsuojeluaineille ja varsinkin joillekin rikka-aineille. En tiedä onko varsinaista haittaa, mutta menee ruiskutuksen jälkeen huonon näköiseksi.

Olen ohria kylvänyt kynnettyyn, kultivoituun, lautasella aukaistuun, suorakylvönä. Kaikki on toiminut kylvön osalta orastumiseen asti ihan ok. Kasvukausi on sitten pilannut jos sato ei ole onnistunut.

Ohran viljelyn imago ei ole kauhean hääppöinen. Varsinkin rehuohran viljely on melko alhaisessa kastissa. Pidetään näköalattomana, yksinkertaisena ja muuten aliarvostettuna. Näkyy markkinoilla hinnassa heti ensimmäisenä, jos tavaraa on paljon, ohrasta ei tarvitse maksaa mitään. Vanhaan aikaan mallasohran viljely sen sijaan oli jotain. Arvostettua ja mainittua. Varsinkin kun oli Raision kanssa sopimus olemassa. Jossain vaiheessa alkoi liikkua sellaista juttua, että mallasohrasta menee turhan paljon erilaisia miinuksia laatujen osalta ja lopulta hinta on aika lähellä tärkkiohraa. Alkoi olla myös punahomeita ja vähän kaikkea, ettei oikein läpäisty esinäytteiden osalta. Ihmiset alkoivat kyllästyä. Saattoi olla tuo lajikekehityskin sellainen, että tärkkiohrasta tuli paremmin kuin mallaslajikkeesta. Tässä sijainti on sellainen, että Anoralle niitä ohria ensisijaisesti tykätään tuupata. Pari sikapaikkaa ostaa jotain, loput menee, minne menee. Kaikesta huolimatta mallasohraakin pidetään jollain tasolla. RGT planet on ilmeisesti ollut toimiva lajike ja sitä on viljelty.

Tässä nyt jotain mietteitä ohran viljelystä.


Tuosta Mallasohran viljelyn arvostuksesta, täällä päin kartanot ja muut isot tilat joilla ei ollut eläimiä viljeli sitä. Muilla sitten oli jurttia ja rehuviljan viljelyä. Sitten jossain tuki muutoksessa vehnä rupesi saamaan samat tuet kuin ohra, siitä alkoi vehnä hype.
En tiedä.

Eikö ne lounais-suomen possulat ohralla toimi ja ole savikolla?
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 16.02.24 - klo:21:19
Tuossa muutamalta kyselin mikä on tilanne, liki kaikilla oli kaikki myyty ja viimeiset tammikuussa lähdössä. Turengista mennyt viljarekkoja Lahtea kohti jonossa pari viikkoa. Monta reissua ajaa päivässä, kai ne pullapojilla käy vaan
Ei kai Intiassa nautaa syödä?
Kyllä tämä emohomma vaatii sen että itse kykenee tekemään lähes kaiken itse mikä on luvallista. Normipäiviin jää pakollisilta eläintenhoito töiltä aikaa niin sitten sitä ylläpitoa täytyy tehdä itse vaikka vähän hitaammin.

Poikimakauden mukaan täytyy mitoittaa eläinmäärä että siitä selviää käytettävissä olevilla resursseilla.
Näin kun en tiedä ollenkaan mitä siellä Valmassa on, miten se vaikuttaa lehmien kuolemiin?
Jospa Petri menisi lähimpään Motonet´iin ja ostaisi sieltä tällaisen pumpun.

https://www.motonet.fi/tuote/seaflo-vesipumppu-painekytkimella-17-lmin-12-v?product=90-00718
Vahva ehdokas ensimmäiseen protoon! Kun oma veneilyharrastus rajoittuu soutuun ja melontaan, on tällaisten foorumien tietämys oman ymmärrysalueen ulkopuolelta upeaa! Näyttäis olevan vielä hyllytavaraa.

Tuohan voisi olla hyvä pumppu vesikärryihin laitumelle. Tuollainen pöntön viereen aidan taakse ja uimurillinen jouttoallas laitumelle.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 12.02.24 - klo:23:37
Meille voi tuoda ongelmajäte viljaa, porttimaksu 100€/tn. Otan kaiken vastaan😉😉
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 12.02.24 - klo:21:21
Laittakaa ohraa tai vehnää niin tulee kunnollisia olkia🙂🙂!!!
Sivuja: [1] 2 3 ... 101