Linkki edelliseen: https://vyr.fi/2025/05/12/kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonaytteiden-don-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa/

Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?

Viime sunnuntaina luvattiin viikonvaihteeksi yli 80 mm sateita. Hyvin kuivuivat ne sateet vähiin.

Veikkaan, että jos jotain toimenpiteitä tulee, ne ovat luokkaa myyntikasvivelvoite. Eli kuten jo nyt luomussa on, pitää vuosittain vähintään 30 % alalla viljellä myyntikasveja. Korjuuvelvoitetta ei ole, mutta onhan tuossa jonkinlainen vaiva perustaa kasvustoa joka vuosi. Tai vaihtoehtoisesti pitää olla sopimus eläintilan kanssa nurmisadon toimittamisesta. Joku naapuri voi sitten puida ne myyntikasvit, mutta kyllä tuo varmaan useimmat ihan "jokatoinenvuosiniitänpellot"- viljelijät laittavat jonkonlaisen päätöksen eteen.

Hamppua en ole itse puinut. Mutta kai siihen samat opit toimivat, kuin muuhunkin. Vaikkapa rypsiin.

Irtipuinti pitää saada aikaan puintikelalla. Roskat pitää saada pois viimeistään yläseulalla. Kaikki, mikä menee siitä läpi, menee säiliöön tai rajaisiin. Puinnin pitäisi tapahtua myös sen verran varovasti, että mahdollisimman paljon roskia menee kohlimille, eikä seuloille. Puintiväliä reilusti auki ja kelan nopeus alas. Vasta jos kohlimilta tulee siemeniä yli, puintiväliä pienemmäksi

Erottelu seuloilla pitää tehdä lähinnä tuulen avulla. Minulla esimerkiksi rypsillä on tuuli täysillä, puhaltimen luukku kiinni ja seulaston jatke teipattu puoliksi umpeen. Tuo jatkeen teippaaminen lisää painetta yläseulan alla ja kuohuttaa roskamassaa siten, että siemenet lajittuvat seulan läpi. Ja yläseulaa pidän melko auki n. 12-15 mm rypsilläkin. Sillä ilmaa tulee lähes riittävästi läpi yläseulan kuohuttamaan massaa. Liian pienellä säädöllä ei ilmaa pääse riittävästi yläseulasta läpi ja roskat menevät jatkeen kautta rajaisille. Jos ilmaa ei vieläkään tule tarpeeksi, voi alaseulan vaihtaa isommaksi, tai hurjimmat ovat ottaneet sen pois kokonaan. Minä käytän rypsillä 10 tai 16 mm alaseulaa tilanteesta riippuen. Lisäksi olen tehnyt lisäloven ilmanohjaimeen 2 ja 3 välille. En tiedä, onko puimurissasi tätä säätöä. Ilman suuntauksen merkitystä pitäisi itse vielä opiskella.

Minä en ole saanut 2000 srj Samposta riittävästi ilmaa seulojen alle vielä näilläkään toimin, ensi vuodeksi vaihdan puhaltimen alasiivan pienemmäksi,  jotta saa enemmän ilmaa koneeseen. Ja yläseulaa vielä vähän enemmän auki. Nyt joudun ohjaamaan alaseulalla osan läpimenneestä roskasta takaisin ylös rajaisten kautta, mikä kuormittaa seuloja turhaan. Oikein säädetystä puimurista ei pitäisi tulla rajaisia oikeastaan laisinkaan.

Näitä säätöjä olen opetellut rypsin kanssa vaihtelevissa oloissa ja jutellut myös Sampon entisen puimurispesialistin kanssa. Häneltä sain perusohjeita seulojen avaamiseen, tuulen ohjaamiseen ja jatkeen teippaamiseen. Harmi, ettei ole enää käytettävissä. Toivottavasti näistä vinkeistä voisi olla jotain apua myös hampun kanssa.

Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä

En tiedä mihin mennessä viimeistään, mutta tänään laitoin rukiit maahan.

Semmonen vinkki että jo kuivuria täyttäessä kannattaa laittaa uunista puhallus päälle. Herneet ottaa tyhjässä koneistossa pudotessaan kimmokkeita ilmaharjoista, pomppivat tuloilmakanavaan ja pahimmillaan uuniin asti, vastaan puhaltava ilma estää sitä aika paljon.

Mutta varovasti! Meidän kuivurissa täyttyy poistopuoli varsin tehokkaasti puhaltimen kanssa. Uunin puolella on vain jokunen yksilö silloin tällöin.

Moi.

Ajattelin vetäistä syysvehnämaat minisiipiauroilla. Maa htmr ja hes, pääosin.

Tuleeko riittävästi vesitilaa? Mitä raati on mieltä?

Minulla maat pääosin HeSiä. Vähän jäi vesitila matalaksi miniauroilla. Nyt on vähän kokeilussa taas, säädin ne maksimisyvyyteen, eli 15 cm paikkeille. Otti vetäminen 8 siivellä tehoa äärimmilleen (Valtra 8150) kun maa on yhä rutikuivaa. Jäi myös aika lohkareiseksi ja kun oli heinämaa, jäi liikaa nurmea näkyviin. Vaihdoin pienempään traktoriin (Valmet 6300) ja nelisiipisiin paluuauroihin. Syvyyttä 20cm. Meni nätisti ja nurmi peittyi aika hyvin.

Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?

Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin  usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.

Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.

Kyllä luomussakin doneja on, mutta yleensä vähemmän, kuin taviksessa. Tuolla kuulemani selitys asialle:

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=72108.msg1350618#msg1350618

Wil-rich taitaa olla samankaltainen. Silmävaralta ainakin, kuin oma Wibergs Wilrich. Väderstad omistaa tuotemerkin nykyään.
https://www.shoupparts.com/sh11511-shank/

Tuossa ohje kohdasta 4.2 alkaen: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2024/#id-42-viljelykierto

Minusta tuosta saa vaikutelman, että molemmat kiertovaatimukset alkavat vuodesta 2023. Kerääjäkasvin vaikutuksesta alkamiseen en pikasilmäyksellä huomannut. Ellei kysymys ole jollakin tavalla välikasvista. Mutta silti laskenta minusta alkaa vuodesta 2023. Monivuotisenkin kierron tulee toteutua vuonna 2025.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 07.06.24 - klo:15:18

On.

Kitkeä.

Kemiallisesti…EI

Saa kitkettyä,hierakansiemenistä on tullu jo uuvet  hierakat siihen mennessä...

Juu, näin. Molempien kanssa samaa mieltä.

Kipeä olkapää vaikeuttaa rattia vasemmalle veivaamista Ympyrän kylvämisessä rattia taas pitäisi kääntää hiukan koko ajan jos kylvää spiraalia Loppuvaiheessa alkaa tiukka kääntökulma rasittamaan kylvövantaiden puslia ja laakereita ja täytyy laittaa kuski turvavöihin, ettei tipu ulkokaarteessa penkiltä. Keskellä sitten tulee pieni alue, joka on kumminkin ajettava erikseen kääntelemällä. Polttoainetta per hehtaari säästyisi kyllä jonkin verran.  Ehkä keskittymisen herpaantumisen kannalta haasteellista, sopisi robotille paremmin.

Toinen testattava idea voisi olla ajaa kuten työtehoseuran puintisuositus, eli lohkoa ulkokehältä ympäri sisäänpäin ja työkone koko ajan alhaalla. Nurkkiin jää pienet kylvämättömät kaistat alueet, jotka voisi ajaa täyteen nurkasta nurkkaan pienemällä syötöllä.

Tuota ulkokehältä ympärikylvöä teimme -90 luvulla ja vielä 2000- luvulla suorakylvettäessäkin monella lohkolla. Pelkkä kulmien pyöristäminen ei onnistunut. Siistein jälki tuli jätettäessä pieni hauki lähes joka kierroksella. Jos lohkon kulma on jyrkempi kuin 90°, niin hauki jäi liian isoksi ja rumaksi silmälle. Rikkoja tuli, mutta ne pysyivät kohtuullisen hyvin kurissa ruiskulla. Sillä en haukia kyllä jättänyt.

Nyt luomussa pitää saada tasainen kasvusto, jotta rikat pysyvät kurissa.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 26.04.24 - klo:17:50

Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...

Olet varmaan maaseutupalveluista ? Nimittäin juuri tuli tuli kiirehtivä sähköposti, että "kuviasi odotetaan". Sitten Vipu kuitenkaan ei sano mitään. Sähköpostin otsikkotiedoista ei saanut selville, oliko viesti tullut vain minulle, vai jollekin sähköpostiryhmälle. Tekstistä ei ainakaan löytynyt merkkejä siitä, että olisi yleinen kaikille tarkoitettu viesti. Lähetin Vipusta kuvaruutukuvat, että mitähän vielä pitäisi kuvata.

-SS-

Minullekin tuli. Tosin en ole vielä käynyt kuvaamassa kyselyn lohkoja.

Muutama tuttu hankki sen pari vuotta sitten. Pienen säätämisen jälkeen on kuulemma toiminut hyvin. Helppokäyttöisyydestä en osaa sanoa. Olen kyllä nähnyt heidän käyttävän mittauksia ihan tutkimukseenkin. Joten lienee toimiva. Pitäisi kysellä itsekin enemmän, kun kiinnostaisi minuakin.

Ei saa investointitukea, mutta ympäristökorvauksen täsmäviljelymenetelmätoimenpiteeksi se käy (kohta 6): https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ymparistokorvaus/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot-2024/#Tasmaviljelymenetelmat

Useimmat peltotuki-ohjelmiston käyttäjät ovat ladanneet Sirpin älypuhelimeensa, ja päivittävät Peltotuessa tehtyjä toimenpiteitä Sirppiin, miettimättä edes, mitä varten.

Aikansa sillä Sirpillä leikki, mutta työtapa on vähitellen palannut siihen, että Peltotuen suunnittelu lähtee syksyllä liikkeelle Karttapaikan ilmakuvista* mittaamalla lohkot, syöttämällä ne Peltotukeen, kiinnittämällä viljavuustiedot ja suunnittelemalla kylvösiemenet ja lannoitukset. Peltotuessa ovat varastot, niin suunnittelemalla "toteutuneet" - välikehdellä varasto täsmäytyy järkevästi.

Sitten kun Vipu avautuu, piirretään ne lohkot Vipussa samaan a..b..c - järjestykseen, kuin jo talvella on suunniteltu, ja siirretään tiedot Peltotukeen ja päivitetään mahdolliset pinta-alaerot.

Tähän mennessä siis Sirppi antaa itsensä tiedoksi lähinnä Peltotuen käynnistys- ja sammutusvaiheessa, pyytäen synkronoimaan Sirpin.

No, pellolla kun tekee töitä, eipä siellä älypuhelinta pölypilvessä tule käytetyksi.  Illalla sitten kun ei jaksa käynnistellä tietokonetta, voi lojua tuolissa ja naputella Sirpissä toimenpiteitä tehdyksi.

Eli Sirppi voisi olla ihan hyvä viljelyohjelma, jos sitä olisi alkanut käyttää sellaisenaan. Peltotuen kanssa yhteenliitettynä en oikeastaan tule vastaan tilanteita, että voisi edes miettiä, mitä sillä Sirpillä oikeastaan voisi tehdä.

Nyt kun Peltotuen plus-osion tukilaskennat ja optimoinnit ym. ovat olleet poissa käytöstä, eipä Peltotuellekaan ole oikein muuta käyttöperustetta, kuin hyvin toimiva varastonhallinta suunnittelun aikana.

Onko niin, että Sirpissä Whatsapp on ainoa lohkojen jakamisen muoto, esim. kalkinlevittäjälle ? En käytä kyseistä appia.

*olisi mielenkiintoista tietää Nutikka Pro:n suunnittelijan peruste käyttöliittymälleen. Sitä ei voi edes opetella, koska toimintojen sijoittelujen ja käyttöjärjestyksen perusteita ei voi arkijärjellä käsittää.

-SS-

Voin kyllä jakaa tietoa Sirpistä Whatsappin lisäksi mesellä (en käytä), tekstiviestillä ja sähköpostilla.