Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 85

Viestit - Don Essex

Tasausäes on tarkoitettu tasaamaan kynnöksen harjoja ja pellon kosteutta. Ei omalla 6 m tasurilla saa kovin mukavasti edes kyntövakoja täytettyä. Helposti jää painanne. En käytä pellon pinnanmuotoiluun, koska se on siihen melko tehoton. Käyttö on varsin vähäistä. Usein etulatallinen äes on teholtaan jopa parempi. Omani on tuollainen: https://m.nettikone.com/potila/3p-660-pintaaes/1768347?vifAdCount=28&vifNav=Y

Pellon tasaukseen olen tehnyt itse kuorma-auton perävaunun rungosta peltolanan. Aiempi oli tehty sähköpylväistä, mutta lahosi... se on jo hyvin tehokas pellon muotoiluun. Sillä ja sen edeltäjällä on tasattu jo useita satoja hehtaareja 1970- luvulta lähtien. Juurikin salaojitettuja maita. Käytän sitä jossain määrin myös ojamaiden levitykseen, koska varsinainen takalanani on kovin kevyt. Omani on tuollainen:
https://youtu.be/mS45rP6EUZo

Naapuri on käyttänyt Runnin tasauslanaa, ja on kehunut sitä juuri pellontasauksessa paljon. Idea on kyllä minustakin hyvä. Toimiva, yksinkertainen ja edullinen. On kuulemma tosi hyvä myös tien lanauksessa.
https://m.nettikone.com/runni/pelto-runni-270-tasauslana/1838850?vifAdCount=0&vifNav=Y

Ihan tavallinen takalanakin on tukipyörillä varustettuna toimiva. Hydraulinen työntövarsi,  jolla säätää lanan ottavuutta tai jättävyyttä, parantaa käytettävyyttä. Jos lanaan saa tai tekee tukipyörät kauemmaksi ja rungon jatkeeksi, siitä tulee jo tehokas peltolana: https://www.ikh.fi/fi/jatkopuomi-10-75x15-3-pyoralla-takalana-h20-h30-jyv04

Omat maat ovat savia, joskaan eivät sieltä jäykimmästä päästä. Silti hieman epäilen tasausäkeen toimintaa kevyillä mailla. Muistelen kokeilleeni sitä joskus  multamaalla kynnöksen tasaukseen. Ja todennut toimimattomaksi... Jos nyt pitäisi valita monipuolinen laite kaikenlaiseen maan ja lumen siirtelyyn ja tasailuun, ottaisin järeähkön takalanan tukevilla tukipyörillä ja ainakin terän kääntö hydrauliikalla. Myös tuo Runni kiinnostaisi, mutta se on aika kehno lumen siirtelyssä.
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-

Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä

"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."

Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.

Mitä tarkoittaa eturivi? Isoa tilakokoa? Isoja koneita? Julkisuutta? Vai asiantuntevaa maanviljelyä? Itse en pidä ison tilan tai isojen koneiden omistamista perusteena "eturivin" viljelijäksi. Luomussa enkä tavanomaisessakaan. Minusta eturivin viljelijä on asiantunteva ja työssään taitava. Mikä ei tietenkään poista ison tilan tai isojen koneiden omistajiakaan termin piiristä. Sitten mennäänkin jo taas uusille alueille... mikä on tavoite? Asiantunteva voi tarkoittaa kovin montaa asiaa.

Osaava maatalousyrittäjä pyrkii kasvattamaan suuria satoja. Tai vaihtoehtoisesti suurta taloudellista tulosta. Joskus ne voivat olla jopa sama asia... Ei kyllä aina! Ehkä voisi sanoa "eturivin maatalousyrittäjä".

Osaava maanviljelijä osaa viljellä maata. Siis pitää huolta maan kasvukunnosta ja hyvinvoinnista. Siis viljelee maata eikä vain tuotteita. Ehkä voisi sanoa "eturivin maanviljelijä".

Nyt ei kuitenkaan aseteta vastakkain luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä. Vaikkakin luomuviljelijöissä lienee useammin "maanviljelijöitä" ja tavanomaisessa useammin "maatalousyrittäjiä". Jostain syystä tuo termi "tavanomainen" häiritsee minua tässä yhteydessä. Ennen kemian tuloa mukaan viljelyyn, luomun tyyppinen viljely oli tavanomaista ja kemian käyttö... tavatonta? Miten pitäisi puhua, jos (ja ehkä kun) luomu menee viljelyn yleisyydessä ohi "tavanomaisen" tuotannon...

Maailmalla maataloudesta ei käytetä yleisnimitystä "agrieconomic" kuten suomessa "maatalous". Siellä käytetään nimitystä "agriculture". Mitenkähän tuon kääntäisi? Viljelykulttuuri? Kulttuurinimitys kyllä soveltuisi paremmin, koska wikipedian mukaan: "Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” ". Agriculture -> Maan hengen viljelyä. Tai toisaalta kuulumista yhteisön kokonaisuuteen osana yhteiskuntaa ja sivistystä = kulttuuria.

Maailman satoennätyksiä tekevät maanviljelijät tuottaisivat todennäköisesti suomenennätyksiä suurempia satoja ilman ulkopuolisia panoksia, koska he ovat panostaneet hurjasti maan kasvukuntoon. Jos se tarkoittaa hyvää taloudellista tulosta, se voi tulla siinä sivussa.

En pidä aivan vasta-aloittanutta luomuviljelijää eturivin luomuviljelijänä. Eduskunnassakin eturivissä istuvat konkarit ja takarivissä uusimmat edustajat. Itsekin olen vielä luomuviljelijöissä takariviläinen, mutta pyrkimys olisi siirtyä edemmäksi...

Minustakin tuollaisten jättiläiskoneiden vienti suomalaiselle märälle kevätpellolle on hullua. Oma pyrkimykseni on pitää rengaskohtainen paino alle 2 tn ja rengaspaineet mahdollisimman alhaalla. Huomioiden vedon ja työkoneiden aiheuttama vaikutus. Noilla laitteilla rengaskohtaisen massan pitäminen alhaalla on kyllä mahdotonta.

Kannattaa kuunnella:
Kuuntele Mitä tarkoittaa maanviljely ? Yle Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-50217137
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 06.07.19 - klo:09:22
Pohjoisessa Kymenlaaksossa:
Kesäkuun kokonaissademäärä oli omassa mittarissa 23 mm josta 9.6. tuli kerralla 15 mm.

Heinäkuun kokonaismäärä on nyt 31 mm. 1-3.7 tuli yhteensä 14 mm. Eilen kaadoin pois 10 mm, tänään 7 mm. Tuo alkaa jo vähän vaikuttaa maan vesitilanteeseen, mutta saisi sitä vettä lisääkin tulla. Onneksi on viileää ja haihdunta pientä.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 03.07.19 - klo:14:12
Hyvin kiertelevät sateet meitä. Eilen kaadoin mittarista 2 mm, yöllä tuli 3 mm lisää. Nyt en ole päivän sateita vielä katsonut mutta voisin arvata 10 mm. Maat ovat ihan kuivia vaikka kuinka syvälle... Aamun tutkakuvassa näkyi, kuinka meidän kohdalla oli reikä sadealueessa, joka puolella ympärillä satoi. Eniten näytti satavan tuolla ht suunnalla...
Finnrad Kouvolassa.. Mut jos on alumiinia niin en osaa sanoa..

Finnrad teki myös alumiinikorjauksia. Nyttemmin näkyy valitettavasti toiminta lakanneen ainakin sillä nimellä.

 On kyllä toiminnassa vielä, on vaan muuttanut Kuusaan Katajaharjuun entiseen Pelkosen konepajan tiloihin, onkohan se teollisuuspurku-firman nimen alla..

Hyvä tieto! Kiitos! Oli vähän hankala löytää netistä, mutta näkyy tosiaan toimivan nyt Kymen Tarvemetallin yhteydessä. Tuossa selatessani löysin kyllä useammankin jäähdytinkorjaaamon, joissa mainitaan alumiinikorjaukset myös.
Rypsi ja rapsi ovat herkkiä glyfosaatille. Ruiskutus olisi hyvä tehdä n. viikkoa ennen kylvöä. Ajankohta vaikutti selvästi taimettumiseen suorakylvövuosina. Muita rikkatorjuntoja en tehnyt.
Finnrad Kouvolassa.. Mut jos on alumiinia niin en osaa sanoa..

Finnrad teki myös alumiinikorjauksia. Nyttemmin näkyy valitettavasti toiminta lakanneen ainakin sillä nimellä.
Syysrypsi kukki komeasti mutta kuivuudestako johtuu ettei lituja ole ilmestynyt, tyhjiä varsia vain..

Tänään kävin  ihmettelemässä. Ihan hyvältä näytti. Ei niin hyvältä kuin pari vuotta sitten, mutta ihan ok. Voisiko olla, että pölyttäjiä olisi ollut liian vähän juuri kriittiseen  aikaan. Aika viileää oli osan kukinta-ajasta. Aika kuivaakin kyllä on mutta kai syysypsin voisi olettaa kasvattavan juurensa riittävän syvälle. Kun kevätviljatkin kuitenkin vielä kasvavat. Kuivuus alkaa kyllä kohta hirvittää. Heinämaalla on tumma väri lähes kokonaan kadonnut kuoppatestissä. Viljalla vielä erottuu.
Sivutoimisen... Olin mielestäni päätoiminen viljelijä, vaikka ajallisesti töitä tulikin tehtyä enemmän koneurakoinnin parissa viitisentoista vuotta. Viljelyn ja koneurakoinnin liikevaihdot olivat melko lähellä toisiaan, mutta viljelyn eduksi. Työ liittyi sahateollisuuteen. Ajoin tukkiautoa, urakoin omalla pyöräkuormaajallani niin tukinajossa, lautatarhalla kuin lumitöissäkin. Välillä ajoin trukkia ja jopa työskentelin sahalinjalla. Olin sellainen nollatuntiurakoitsija, joka tuli usein töihin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Ja joskus lähti kotiin kesken päivän, kun työt tuli tehtyä. Lumityöt olivat kyllä pahinta, kun yöt saattoivat mennä auratessa ja päivät vaikkapa tukinajossa.

Tuo sopi viljelyn aikatauluihin hyvin, koska kesällä sahalla oli hiljaisempaa. Kun syksyllä puinnit tuli tehtyä, alkoi sahauskin olla jo täysillä. Siispä usein lähdin suoraan puinneilta sahan hommiin. Ja keväällä kelirikon alkaessa olikin jo kiire laitella koneet lähtökuntoon toukotöihin. Kesälläkin tuli oltua urakoimassa kasvinsuojeluruiskutuksia ja heinätöitä.

Lomat? Mitä ne ovat...??? No toki tuo oli hurjaa ja oli siitä seuraamuksensakin. Tuli raja vastaan ja oli tehtävä päätös siitä, mitä tekisi isona. Urakointikoneet myytiin ja työt tilan ulkopuolella lopetettiin. Päätin kokeilla selviytyä pelkällä maataloudella. Ratkaisut tehtiin sen mukaan ja nyt näyttää siltä, että se toimii ihan hyvin. Kaksi ihmistä näkyy tulevan ihan kivasti toimeen päätoimisina viljelijöinä jopa ilman eläimiä. Luomu pitää kustannukset alhaalla ja pitää mielenkiinnon yllä. Ja lomaillakin ehtii niin kesällä kuin talvellakin sopivasti.

Taloudellisesti urakointi oli jännää hommaa. Toisinaan töitä oli vähän ja kulut juoksivat, toisinaan taas rahaa tuli oikeinkin hyvin. Hinnoittelu oli kyllä hieman haastavaa, kun usein ei ehtinyt pohtia kulurakenteen muutoksia. Kyllä siinä tienasi ihan hyvin, mutta aina välillä piti uusia pyöräkuormaajan renkaat (10 - 15 000 €/kierros) tai moottori sanoi sopimuksensa irti (vähän vajaat 20 000 €) tai jopa kone yritti palaa (20 000 €). Eli juuri kun alkoi saamaan rahaa talteen, tuli joku isompi remontti ja taas otti päähän. Siihen aikaan liikevaihto oli maatalouden puolella suurempaa. Tuloksellisesti molemmat menivät melko tasan. Nykyisin maataloudesta yksinään tehdään parempaa tulosta, kun ennen molemmista yhteensä. Syynä maatalouden valitsemiseen päätyöksi oli ensisijaisesti se, että tätä työtä oikeasti rakastan. Konetyö oli kivaa, mutta kyllä viljelijän sielu pellolle vetää. Ei kuitenkaan millä hinnalla hyvänsä. Tällä pitää elää, joten talous edellä mennään. Silti onnistunut kasvusto aiheuttaa hyvän olon väreet selkään ja mieleen.

Velkaa on vielä sen verran, että ihan pois vuokraamalla emme vaimon kanssa pystyisi elämään ja maksamaan velkoja pois. Sitäpaitsi, jos tämän homman jättäisin, saattaisin kyllä tympääntyä hyvinkin nopeasti. Varmaa jatkajaa ei tällä hetkellä ole. Tosin olen hereillä, jos joku jälkipolvesta ilmaisee halunsa jatkaa, me siirrymme vaimon kanssa nopeasti tukihenkilöstön puolelle. Siispä aion viljellä tuottavasti ja tehokkaasti niin pitkään kun jaksan. Tämä on hienoa hommaa jopa silloinkin kun kaikki menee pieleen kuten viime vuonna kuivuuden vuoksi. Kun kuitenkin ajoissa suunnittelee asiat niin kaikesta selviää. Kahta hommaa en enää tule tekemään.

Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817

 Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...

Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.

Hollannista en iedä, mutta ainakin nuo KM jutun kaikki amerikkalaislaboratoriot mittasivat fosforit korkeiksi. Huomattavasti viljavuuspalvelun arvoja korkeammiksi. Jutun mukaan jopa niin korkeiksi, että fosforista saattaa olla jo haittaa kasvustoille. Ilmeisesti uuton hapot ovat amerikkalaisilla kovempia kuin Viljavuuspalvelulla. Siis fosforia pitää olla kasvien käytössä sopivasti. Liika voi olla pahasta.
Tuota noin osaisko joku valistuneempi jyväjemmari sanoa että kannattaako fosforin puutosta enää koittaa korjata tälle vuodelle. Olisi yksi lohko, josta huomasin viikko sitten rikkaruiskutuksen yhteydessä, että jonkun noin 1-2 ha alalla lehdet on kauralla vihervassareiden väreissä. Auttaako/kannattaako tuommoset vitamiini litkut lehdelle ajettuna enää vai onko ne joku myyntimiesten kehittämä vouhotus. Eli onko järkeä korjata ravinne/fosforinpuutosta, jos oireet näkyy jo? Tuleeko sekulia joka tapauksessa?

"Vihervassarien väreissä"? Kuulosti että väri olisi vaalentunut? Miten olet todennut puutoksen? Kasvustoanalyysi voisi olla myös ihan hyvä. Farmitin mukaan: "Viljoilla kasvusto on fosforinpuutteessa tummanvihreää tai sinipunertavaa. Oraan kasvutapa on usein jäykkä ja hento."

https://www.farmit.net/kasvinviljely/2009/03/26/tunnista-fosforin-puutosoireet-kasvustosta-fosfori-ravinteena

On toki niin, että kun oireet puutoksista näkyvät, on jo suurin vahinko tapahtunut. Toki on mahdollista korjata jotain, mutta pitäisi tietää mitä pitäisi korjata.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 10.06.19 - klo:09:53
Ei tullut kymenlaaksossa oikein nimeksikään näistä sateista. Seuraava yritys sitten perjantaina..

Eilen 15 mm.
Kasvintuotanto / Vs: Maanäyte
: 10.06.19 - klo:08:00
Niin kai. Ja  toivoa, ettei tarkastus osu kohdalle. Maanäytteet pitäisi olla käytettävissä kylvettäessä. Eli uusien näytteiden otto ei auta tarkastustilanteessa. Puuttuvat maanäytteet ovat yksi yleisimmistä sanktioiden syistä. Sanktio ei ole kovin hirmuinen. Jos rike on havaittu toistuvaksi ja koko tilalla tapahtuvaksi, voidaan RTK leikata max 25%. Tietoa sivulta 147 alkaen.

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/valvonta/peltovalvontaohje-2018.pdf
Joo, tuo hieman suosituksia tiheämpi kylvö perustuu luomuun ja siemenrikkojen määrään. Varsinkin syysitoinen saunakukka pysyy paremmin kurissa tuolla hieman kohotetulla kylvömäärällä. Olen tietoinen tarpeesta pitää kasvupiste alhaalla, mutta tässä tapauksessa kylvömäärä on toiminut hyvin. Runsas lehtimassa suojelee kohtuullisesti kasvupistettä. Tunnistan riskin kasvupisteen nousemisesta. Minulla pahimmat talvituhot ovat johtuneet enemmänkin rousteesta. Pieniä j- muotoisia juuria lepäilee maan pinnalla paikoin runsaamminkin.

Juuri tehokkaan ravinnekeräämisen vuoksi syysrypsi onkin hyvä kasvi jopa epäonnistuessaan. Maaperän vapaat ravinteet säilynevät paremmin talven yli seuraavan vuoden kasvien käyttöön.

Oma paras sato on tullut lohkolta, josta kolmannes oli multamaata. Se oli kuitenkin melko hyvin viettävää, joten luulen multamaan ongelmien perustuvan liikaan tasaisuuteen ja sitä myötä liikaan kosteuteen syksyn sateissa ja kevään lumien sulaessa. Mutta kyllä syysöljykasvit kasvavat minustakin paremmin savimailla. Tai jopa karkeammilla mailla, joissa rousteen vaikutus jäisi pienemmäksi?

Niin, tuholaisista peurat unohtuivat. Viime talvena lohkolla majaili pieni 7 peuran lauma. Lohkon takaosassa se näkyy hyvin. Toisaalta pari vuotta sitten hirvetkin onnistuivat tuhoamaan pahoin n. 6 ha ruista. Omat riskinsä ovat kaikilla. Suosittelen silti kokeilemaan.
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.

Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..

Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817

 Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...
Sivuja: [1] 2 3 ... 85