Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 89

Viestit - Don Essex

Kasvintuotanto / Vs: Uusi tukikausi
: 16.11.19 - klo:22:03
"Kylhän tämä kovasti on menossa tuohon suuntaan. Eihän siinä mitään ongelmaa ole muuta kuin se, että mitä sitten tehdään kun tulee nälkä? "


Ei mitään pulmaa aiheuta. Mennään mäkkärin tai hesen drive-in luukulle ja
tilataan hampurilaanen. Siihenhän ei kotimainen tuotanto vaikuta mitenkään.
Ihan samoin kaffe ja virolainen pullataikina.
Niinhän sitä tyhmemmät luulee..
Uuden tukikauden alusta ei tietoa. Ja hassua kun puhutaan että mennään vanhan tukikauden ehdoilla ja uuden tukikauden rahoilla. Mielestäni pitäisi päästä uuden tukikauden ehdoilla ja vanhan tukikauden rahoilla. Ministerimme Leppä väläytteli jo facebookissa, että sadonkorjuuvelvoite palaa. pidän sitä hyvänä ehdoituksena. Ainoa mutta siinä on että se kuluttaa mun laskujen mukaan 10 miljoonaa litraa fossiilista polttoainetta "turhaa" kun jokainen viljelijä pui ja kuivaa kannattamattomia pellonsyrjiä. Joku muu ratkaisu täytyy saada tukiehtoihin. Nyt kun meillä on sähköinen tukihakemus ja myöskin syysilmoitusmahdollisuus, niin sitä täytyisi kehittää lisää. Ehdotuksena voisi olla että syysilmoitus jätettäisiin syyskuun 15. päivään mennessä ja siinä myös ilmoitettaisiin puidut ja vielä puimattomat lohkot, ja jos lohko näyttää taloudellisesti kannattamalta puida niin sen voisi myös ilmoittaa siinä. Silloin tuki leikkautuisi 50 prosenttia.

Katsoin tänään nuo Lepän jutut.
Kyllä hän siellä tosiaan sanoi, että olisi jokin satovelvoite tulossa. Tosin minusta hän väisteli varsinaista sadonkorjuuvelvoitetta, koska sen valvonta on vaikeaa. Lisäksi muistelen, että EU ei hyväksynyt ainakaan niitä versioita, joita 2015 yritettiin luoda. Arvaan, että luomun tyyppinen myyntikasvien viljelyvelvoite sieltä tullee. Myydä ei ole pakko, eikä edes korjata satoa, mutta "vakiintuneen viljelytavan mukainen " kasvuston perustaminen ehkä.

Ensi vuoden, 2020, piti olla viimeinen tätä tukikautta, mutta Lepän mukaan 1 "siirtymävuosi" tulee ainakin. Eli uusi kausi pitäisi alkaa 2022. Saas nähdä.
Kiinnostava peli. Liian kallis vaan.

https://www.koneviesti.fi/maatalous/artikkeli-1.127635

Hmm... hinnat ovat näköjään euroopassa vähän pudonneet sitten viime katsoman muutama vuosi sitten.

https://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-muut-maanmuokkauskoneet-ja-lisavarusteet/imants-47-sp300-drh/jfbhhged.html
miten puhdisti pöntön ennen pinnoitusta?   tuo öljy kait se asia joka estää pinnoitteen tarttumisen metalliin hyvin.   muistan vielä 80-luvulla kun pinnoittivat pönttöjä ja sit parin vuoden päästä oli pinta irrallaan pöntön pohjalla.                         noista paikatuista pöntöistä vaan ite jutellu tapiolan ukon kaa joka ei suositellu.   kun itellä olis kolme pönttöä vailla...                        ja tutun pöntön pohjalla oli tosiaan aika tavalla roskaa ja net irtolangat...   ehkä net ei ruostu koskaan ja muodosta reikää löpölle......

Muistaakseni höyrypesu ja hiekkapuhallus. Takuun tarkastus olikohan 5 v kuluttua. Takuu 10 v. Tarkastusväli 10 v takuutarkastukseta eteenpäin. Kyllähän noita teolisuudenkin kaikenlaisia pyttyjä pinnoitetaan.
Farmtoolsilla teetetty 2 säiliötä jo 15-20 v sitten. Vieläkin viime vuoden tarkastuksessa puhtaat paperit. Tarkastaja arvioi että mennee vielä ainakin 15 vuotta eteenpäinkin. Hinta oli n. puolet uuden hinnasta. Ja ihan puhtaina ja siisteinä sain säiliöt takaisin.

Yksi vielä alkuperäisessä kuosissa ollut säiliö 1980- luvulta pinnoitettiin viime vuonna sisäpuolelta lasikuidulla. Pinnoitus tehdään säiliön pohjapuolikkaalle paikan päällä. Hinta oli 4000 l säiliölle vähän alle tonnin. Pitäisi kestää ainakin 30 v. Katsotaan... Hinta oli samaa luokkaa Farmtoolsin kanssa, mutta helppous ratkaisi tällä kertaa.  Eikä käyttösäiliötä tarvinnut korvata millään odotusajaksi. Työ kesti vajaan päivän ja säiliö oli illalla jo taas käytössä.
Käsitinkö nyt oikein, että vastustatte gernimuuntelua? Jos käsitin, niin teidän uskottavuutenne romahti jonnekkin maan ystävien ja muiden vastaavien hihhulihörhöjen tasolle, kiitti ei mulla muuta.

Juu vastustan. Siis geenimuuntelua. Tosin syy on enemmänkin kahtaalla muualla kuin myrkynkestävyydessä tai tuhoeläinkestävyydessä. Jossain maailmalla jos gm tuote leviää pellolle jossa viljellään toista lajiketta, voi tuon toisen lajikkeen viljelijä joutua korvausvastuuseen gm tuotteen varastamisesta. Eurooppaankin ollaan tällaista lainsäädäntöä ajamassa. Ennemminkin jalosteen omistajan pitäisi olla vastuussa.

Toisaalta jos geenieditointia tai muuntelua tehdään huvikseen, mitä sillä tuleekaan tehtyä? Tuhobakteeri? Itsevalaiseva kissa? Toki voi olla jotain hyvääkin, mutta kun sitä ei tiedetä varmasti. Usein, kun jokin hyvä ominaisuus saadaan aikaan, löytyy jotain muuta odottamatonta. Joskus hyvää, joskus huonoa. Tutkia asiaa pitää, mutta varovaisuutta, jopa ylisellaista olisi hyvä olla enemmänkin.

Risteyttämällä saadaan geenimuunnoksia aikaan. Menetelmä on kuitenkin sopivan hidas,  jotta luonto ehtii vähän kompensoida mahdollisia vaarallisia tuloksia. Ihminen ei välttämättä ymmärrä tai halua ymmärtää tehdä sitä.

Lisäksi joissain asioissa jalostetaan mielestäni vääriäkin ominaisuuksia. Syväjuurisuus ja korrenpituus usein korreloivat. Luomuviljelijälle ja hiiliviljelylle siis pitkä korsi ja syvät juuret ovat eduksi.

On minussa kyllä vähän salaliittovainoharhaakin, myönnän.

Ja viljelen luomuna - siis kai minusta sitten viimeistään nyt tuli lopullisesti hihhulihörhö. Olkoon sitten niin.
Kasvintuotanto / Vs: Uusi tukikausi
: 14.11.19 - klo:22:22
Ei tosiaan varmaan tule uudelle tukikaudelle tukikorotuksia. Tosin neuvotteluja lähellä oleva taho arvioi, että uusi tukikausi ei hänen mukaansa varmasti voi alkaa 2021 tuskin vielä 2022 kaan. Jos brexit tulee ensi vuonna, tiedetään EU budjetti vasta n. 2022. Neuvotteluja kun voidaan alkaa viemään loppuun vasta brexitin tultua lopullisesti hyväksyttyä. Toisaalta jos brexit perutaan, alkavat uudet cap- neuvottelut, koska britit eivät ymmärtääkseni neuvottele siitä koska "se ei koske heitä"... Toisaalta kaikilta saattaa loppua rahat ja vielä ilmastonmuutos... Kaikki on sekaisin ja vielä pitkään.
Rukiin ylituotantokehitystä vauhditetaan uudella tutkimuksella

Tätä juuri tarvittiin ! 400 sakolukuista hybridimutantti
kääpiöruisohravehnää, jossa on maissin satotaso ja jyväkoko
ja näkkileivästäki tulee mukavan vehnäpullan oloista namia.

Ja 100 €/tn

Jep jep.

-SS-

Jjjep. Ja kääpiögeeniruista perustellaan myös syvillä juurilla. Olen jostain lukenut vehnän kohdalla että kääpiögeeni pienentää juuria ja heikentäisi kuivuuden kestoa. Onkohan asiaa ajateltu ihan loppuun asti?

Muttaettä kilpailukykyä sadolla? Siis määrä ylös ja hinta alas. Eipä innosta!

Reettakin on melko hyvä ruis mutta jalostettu lyhyemmäksi. Eräässä epävirallisessa testissä kasvoi Reettaa ja Sangastea vierekkäin kuivana vuonna. Ero oli kyllä hämmentävän suuri ainakin tähkän koon ja kasvimassan perusteella. En muista satotasoja. Testi oli epävirallinen ja sisältää ainakin vähän mutua. Reetan pituus oli reilun metrin, Sangasten liki tuplat.
Oli Reetta ainakin pystyssä ja helppo puida. Sangaste aika mukavasti kyljellään. Puimuri kuulemma valitti Sangastessa kovin. Reetta oli silminnähden (en mitannut) harvempaa ja tähkä lyhyempi.
Mutta onhan tieteellisesti tutkittu toki tarkempi ja ehkä oikeampi tulos. Miksi se vaan näyttää usein pellolla toiselta? Ja siilossa? Mutua?

Ja tuohon viimeiseen... on rukiilla maailmalla bulkkimarkkinaakin... se on ehkä paras kerääjä ja cover crop maailmalla ja siinä kuulemma hyvin suosittu. Omat rukiit menevät jatkossa alus- ja kerääjäkasveiksi. Enkä ole katkera lainkaan. Halpaahan tuo on verrattuna nurmisiemeniin.
Juu tiedän että on oltava latausnurmia, mutta ei kai niitä koko pinta alalla pidetä.
Jos itse olisin luomussa pitäisin osan pelloista latautumassa, osan pavulla ja loput viljalla.
Josta vilja ja papu on ymmärtääkseni myyntikasveja.

Latausnurmien toinen ja ehkä latausmerkitystä jopa suurempi tekijä on kestorikkojen eli valvatin, ohdakkeen ja juolavehnän torjunta. Jos lantaa muuten riittäisikin, pitää nuo jotenkin saada kuriin. Latausnurmia sopivasti niittäen 2. vuonna muokaten se näyttäisi toimivan.

Omalla kohdalla viljelykierto on juuri noin. 2v nurmea, sitten vilja, palko ja vilja ennen uutta nurmea.

 Valtaosa luomuviljelijöistä ainakin näillä nurkilla kuuluu ns. laskukoneluomuun, jossa ainoastaan maksimoidaan tukia ja muulla ei sitten olekaan mitään väliä.  Em. luomussa haalitaan pinta-alaa ympäri pitäjiä netti ja lehti-ilmoituksilla, maksetaan alueen hintatasoon poskettomia vuokria ja viljelyn taso on sen mukaista. Yleensä nämä "luomuviljelijät" käyvät vielä ns. oikeissa töissä ja siinä sivussa vaan harrastellaan parisataa hehtaaria luomua.
Näillekkö sitten pitäisi lisää maksaa??? 
Luomu on ok kun oikeasti tuotetaan jotain sinne kaupan hyllyyn kuluttajalle ostettavaksi, eli panostetaan TUOTANTOON eikä tukien maksimointiin. Valitettavasti tällä hetkellä luomuviljelijöihin pätee sama sanonta kuin erääseen vähemmistöryhmään, eli 95%  luomuviljelijöistä pilaa loppujen maineen.

Niiltä nurkilta en tiedä, mutta täällä ainakin suhde on vähintäänkin toisin päin. Satoa pyritään saamaan. Enemmän täällä tiedän tavanomaisia tiloja, joilla urakoitsija käy niittämässä rehunurmet kerran vuodessa maahan. Itsekin käyn yhden tilan nurmet niittämässä. Luomun 30 % myyntikasvivelvoite tehtiin juuri tuota "laskukoneluomua" hillitsemään. Samoin sillä hillitään nurmet luomussa eläimet tavanomaisessa- systeemiä. Aika vähän on myös niitä kovia vuokria maksavia luomuisäntiä. Yhdestä olen kuullut ja on se yksi kai vähän kuvaamasi kaltainen.
Mielestäni kaikilla  tuotantosuunnilla : Tavanomainen, eläintila, luomu : Täytyisi olla samansuuruinen tuki e/per hehtaari. Tälläinen tuotantosuunta rasismi on vakavasti tuomittava. Ajatella jos sosiaalituissa olisi samanlainen eriarvoistuminen. Eri kansallisuudet saisivat eri määrän tukia. Luomu on hieno asia ja kannatan sitä, mutta kaikkien tuottajien pitäisi olla samalla viivalla, silloin kokonaispotista riittäisi rahaa eri yksiköille tasapuolisemmin ja Suomen ruokahuolto varmuus paranisi

Juu, ainahan sitä kaikki lisää rahaa haluaisivat. Minäkin.

Mutta. Itse näkisin, että se siirtymäkauden tuki 3-5 v olisi paikallaan. Sen jälkeen tuet samat kaikille. Nyt veikkaan olevan tulossa kaikille erilaisia pakollisia tai vapaaehtoisia viherryttämistoimia, tai miten niitä sitten kutsutaankaan, joita luomutilan lienee helpompi toteuttaa mutta on kaikille mahdollinen. Valistunut arvaukseni on myös ainakin pysyvän luomutuen melko merkittävä putoaminen. Olen melko yllättynyt jos luomutuki pysyisi tällä tasollakaan.

Luomussa jatkan silti!


Missä vaiheessa maatalousmaan ostosta ja niihin hankittujen lainojen lyhennyksistä on tullut liiketoiminnan menoa ?  Olisihan se tuolla tavalla mainio tapa säädellä verotuksessa näkyviä ansiotuloja sitten, henkilökohtaisen varallisuuden kartuttamistavoitteella. Tankkaa pankkilainaa ihan penteleesti, ostelee varastoon maatalousmaata reilusti, ja säätelee lyhennyksillä itselleen "nollatulot"

-SS-

Tuloslaskelma ja tase sekä kannattavuusmittarit ovat toki erittäin tärkeitä toimintaa kuvaavia laskelmia ja tunnuslukuja. Ja maataloustulolain mukainen verokirjanpito sisältää toki omat sääntönsä siitä, miten ne tulee tehdä. Kassavirtalaskelma taas kertoo todelliset menot ja tulot, jotka kassasta tapahtuvat. Uskon kyllä, että tunnet asiat ihan hyvin.

Kassavirtalaskelmalla ei ole mitään tekemistä verotettavan tulon kanssa. Sehän on periaatteessa kassatilin menojen ja tulojen yhteenveto tai seuranta. Se ei myöskään ole sama kuin tuloslaskelma. Mielestäni en myöskään maininnut mitään lainojen lyhennyksistä liiketoiminnan menoina. Juuri siksihän ne eivät tuloslaskelmassa ole mukana vaan tase-erinä.

Mutta kassasta lyhennykset ovat poissa! Ja tuossa linkitetyssä jutussa puhutaan vain kassavirrasta. Ei mitään liiketoiminnan tuloksesta! Ja lainojen lyhennykset kuten niiden nostotkin kuuluvat kassavirtalaskelmaan.

Tuosta sanoinkin heti aluksi, on MTK:n manipuloima juttu, jossa esitetään kassavirtalaskelmaa tavalliselle lukijalle kuin maatilanyrittäjien tulojen ja menojen kokonaisuutta. Voihan sitä vuokrakeisarikin valittaa köyhyyttään ihan lehdessä asti ja näyttää velanlyhennysten kassavirtaa, ei tästä mitään kostu, koko ajan menee "tappiolla", kun rahaa kuluu eikä tule, visusti kuitenkin mainitsematta sitä, että joka vuosi omistaa yhden keskustaluukun enemmän kuin edellisenä vuonna.

-SS-

Täytyy myöntää, etten ymmärrä miten kassavirta ei kuvastaisi juurikin tulojen ja menojen kokonaisuutta. Tuloslaskelmahan sitä ei tee. Ja kyllä kassavirta vuokrakeisarinkin toimintaa kuvastaa siten, kuin sitä kuulukin kassavirralla kuvastaa. Tulos ja tase ovat sitten oma lukunsa. MOT on käyttänyt kassavirtaa, jotta saadaan mahdollisimman vertailukelpoista tietoa. Tulos- ja taselaskelmia kun ei useinkaan tehdä kaikissa maissa ainakaan maatiloilla vertailukelpoisin periaattein. Suomessa niitä ei vaadita muilta kuin yhtiömuotoisilta tiloilta. Tosin, voitaisi kyllä vaatia, mutta aika harvalta viljelijältä löytyisi ammattitaitoa tehdä viralliset laskelmat.
Vapaa sana / Vs: Anteeksi närppöölääse
: 07.11.19 - klo:14:07
Soijaa Suomesta?  Sössönsössön-tussunmussun tätien tunteja radiossa
kestänyt kässvviisvegaani- aivopesu ylistyksen lomassa eräs tädeistä
kertoi Suomessa soijan viljelykokeista. Hänen mukaansa Suomessa soijan
viljely voisi olla laajamittaista hyvinkin nopeasti. Voiko oikeesti? Onhan
kahvi ja pullakin kasvisperäistä.

Tuttu on testannut soijaa Etelä-Suomessa. On kuulemma tuottanut asiallista satoa jo vuosien ajan. Pitäisi itsekin kysellä, jos vaikka alkaisi testata myös...


Missä vaiheessa maatalousmaan ostosta ja niihin hankittujen lainojen lyhennyksistä on tullut liiketoiminnan menoa ?  Olisihan se tuolla tavalla mainio tapa säädellä verotuksessa näkyviä ansiotuloja sitten, henkilökohtaisen varallisuuden kartuttamistavoitteella. Tankkaa pankkilainaa ihan penteleesti, ostelee varastoon maatalousmaata reilusti, ja säätelee lyhennyksillä itselleen "nollatulot"

-SS-

Tuloslaskelma ja tase sekä kannattavuusmittarit ovat toki erittäin tärkeitä toimintaa kuvaavia laskelmia ja tunnuslukuja. Ja maataloustulolain mukainen verokirjanpito sisältää toki omat sääntönsä siitä, miten ne tulee tehdä. Kassavirtalaskelma taas kertoo todelliset menot ja tulot, jotka kassasta tapahtuvat. Uskon kyllä, että tunnet asiat ihan hyvin.

Kassavirtalaskelmalla ei ole mitään tekemistä verotettavan tulon kanssa. Sehän on periaatteessa kassatilin menojen ja tulojen yhteenveto tai seuranta. Se ei myöskään ole sama kuin tuloslaskelma. Mielestäni en myöskään maininnut mitään lainojen lyhennyksistä liiketoiminnan menoina. Juuri siksihän ne eivät tuloslaskelmassa ole mukana vaan tase-erinä.

Mutta kassasta lyhennykset ovat poissa! Ja tuossa linkitetyssä jutussa puhutaan vain kassavirrasta. Ei mitään liiketoiminnan tuloksesta! Ja lainojen lyhennykset kuten niiden nostotkin kuuluvat kassavirtalaskelmaan.
Kyllähän ihmisellä harrastuksia täytyy olla. Eikä maanviljely nyt niin kallista lopulta ole, etteikö palkkatyöllä harrastuksensa rahoittaisi.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/09/tallainen-viljelijan-tilipussi

Lehmätilat olivat vielä v. 2015 peräti voitollisia.. keskimäärin.

Uutisessa oli kerätty menoiksi lainojen lyhennykset.
Se antaa pessimistisemmän kuvan kannattavuudesta,
kun ja jos peltolainojen lyhennykset katsotaan menoksi.

MTK on kyllä valmistellut jutun hienosti, kassavirtalaskelma
oli saatu näyttämään maatalouden tuloslaskelmalta !

-SS-

Itseasiassa minusta kassavirtalaskelma on todellisempi ja oikeampi tapa katsoa tilojen tilannetta. Tuloslaskelma sisältää myös toteutumattomia tuloja ja menoja, joiden määrää kyllä näkee taseesta. Kuten vaikkapa myyntisaatavat. Tosin tasetta ei välttämättä edes tehdä kaikilla tiloilla.

Lainojen lyhennyksiin käytetyt rahat ovat myös poissa tilan käytössä olevista rahavaroista joten kyllä niilläkin on usein suurikin vaikutus jokapäiväiseen taloudenpitoon. Tuloslaskelma pitää sisällään lainojen korot ja muut kulut, mutta lainojen lyhennykset ja tietysti myös nostot kuuluvat taseen puolelle. Joten ne eivät vaikuta tulokseen mutta voivat vaikuttaa voimakkaasti kassavirtaan.

Jutun mukaan luvut ovat enimmäkseen peräisin nuorilta ja investoineilta tiloilta, joten se ehkä antaa hieman todellista heikommalta näyttävän tuloksen. Toisaalta niiden kehittyvien tilojenhan pitäisi juuri olla meidän maataloutemme tulevaisuus, joten ei tuo hyvältä näytä. Ja tuo juttu on jo muutaman vuoden takaa ja tilanne on heikentynyt lisää.

Lisäksi eri maissa tilinpäätöksien laskelmasäännöt voivat vaihdella, joten kassavirtalaskelma on yksinkertainen, selkeä ja ennenkaikkea vertailukelpoinen tapa vertailla eri tilojen taloudellista toimintaa.

Aloittajalle vielä:
Kyllä pienen tilan hankkiminen ja sen viljely on ihan mahdollista. Kuten edellä on todettu, että jos hankinnan saa järkevästi rahoitettua niin toiminta voi olla kannattavaa. Elantoa noin pienellä tilalla on jo mahdotonta saada ellei erikoistu johonkin harvinaiseen. Silloin toki työmäärä on helposti huima ja riskit korkeat. Joku pienehkö tila, jolla ei ole jatkajaa voisi myös lupoua tilastaan kohtuullisen edullisestikin, jos saa jatkajan rakkaalle paikalleen. Hyvällä tuurilla saa myös opastusta mukaan. Tosin tuollaisen löytäminen on todella vaikeaa.

Itse onnistuin kerran saattamaan yhteyteen vanhan luopumista harkitsevan isännän ja innokkaan pariskunnan pienehkölle tilalle. Omistaja on vaihtynut ja pariskunta viljelee kuulemma ihan tyytyväisenä tilaa ja käy silti muualla töissä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 89