Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Voiko ne hinnat jotka Hankkija, Lantmannen A-rehu ja Berner ilmoittaa kotisivuillaan syksyn hinnoiksi uskoa hinnoiksi joilla ne tekevät sopimuksia vai onko siinäkin joku huijaus? 
Kyllä se noin vaan menee. Kokeile tehdä sopimus niin tiedät. Sopimuksessa määritellään määrä, toimitusaika ja hinta peruslaadulle. Toimitat viljan sopimuksen mukaan ja jos laadut ja määrä täsmäävät, saat tilityksen esim nyt helmikuussa kiinnitetyn hinnan mukaan. Hankalaksi menee siinä tapauksessa, ettei so*****a määrää pysty toimittamaan, siinäkin käytännöt vaihtelevat firmakohtaisesti.
Täsmennykseksi vielä, että nyt ilmoitetut hinnat ovat ostajien tämän hetken käsityksiä syksyn hinnoista ja niillä tehdään kauppaa syksyn sadosta tähän aikaan vuodesta. Syksyllä tietoa sadosta on enemmän ja hinta voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin nyt.
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30% (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.
Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.
OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.
Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.
Siinä on sellainen, onko malttia vaurastua juttu. Laitetaanko täydet poistot vai kerätäänkö nettovarallisuutta.
Poistojen tulisi vastata korkeintaan velkojen kuoletussummaa. Jos poistot tehdään äkkiä pois -periaatteella, joudutaan velkoja kuolettamaan tuloksesta, mikä pidemmän päälle on vähän sama juttu kuin housuun pissiminen: ensin lämmittää, mutta sitten siirrytään epämukavuusalueelle.
Hyvä, että täydensitte heti kirjoitustani... Jätin siitä tarkoituksella pois kaikkein synkimmän skenaarion, mutta en toki henkilökohtaisesti yllättyisi, vaikkei tukea lopulta tulisi senttiäkään. Sikäli harmi, sillä joillekin tiloille tuki olisi varmasti ollut tarpeen.
Tuen sulaminen ja epämääräinen maksuaikataulu kertovat aika karusti hallinnon tehottomuudesta. Ensin luvataan ja sitten selitetään. Valitettavasti soppa maistuu myös vaalibudjetille.
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu.. 
Ja milloin maksetaan?? Vuodenvaihteen jälkeen varmaankin?
Milloin tollasia hintoja on tarjottu
Syksyllähän niitä tarjottiin, heti puintien jälkeen. Sen jälkeen on pikkuhiljaa valuttu alaspäin. Vientimallasta eivät kaikki ostajat syksyn toimituksiin enää hinnoittele. Joko laiva on tullut täyteen tai on ruvennut muuten vaan hirvittämään.
Nyt tulee possua pöytään https://www.youtube.com/watch?v=8iw7LXmCwCE
26-kerroksinen sikala. Sikalanpitäjä on alkujaan betoniteollisuussijoittaja. Rakennukset tehdään omasta materiaalista. Tuollaisia tulee 2 vierekkäin.
Varmaankin myös melko mahtavaa rahan tuoksua kombinaatti tuottaa.
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.
Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.
-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..
Mitenkähän tämä uudistus koskee eteläisempiä maita? Vai onko tämä taas näitä kotikutoisia hömpötyksiä? On jäänyt se käsitys, että EU:n parhailla tuotantoalueilla viljely on hyvin syysvehnäpainotteista. Vehnävuosia saattaa olla kolmekin peräkkäin, tietysti taloudellisista syistä. Luulisi näistä uusista ehdoista jo meteliä pidettävän muuallakin kuin agronetissä.
Viljelykierto sinänsä ei ole ongelma, mutta jos siihen lähdetään pakottamaan, syntyy todennäköisesti ongelmia. niin kannattavuuden kuin järkevän viljelykäytännön suhteen.
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Suurissa vehnämaissa, USA:ssa, Kanadassa, Australiassa, käytetään yleisesti 22,5-25 cm:n ( 9"-10") riviväliä. Maissi ja soijapapu kylvetään tarkkuuskylvökoneella jotain 75 cm rivivälillä. Harvemmalla rivivälilllä näyttäisi olevan etua tiheään riviväliin verrattuna, koska amerikkalainen viljelijä laskee tuhansien eekkerien pinta-alaltaan joka dollarin, jonka voisi saada lisää satoa. Tiheällä rivivälillä ei näyttäisi olevan lisätuottopotentiaalia riittävästi.
-SS-
Maissi ja soija ovat asia erikseen. Suomessa maissikin kylvetään muovipenkkiin.
Viljojen rivivälitutkimuksessa vuodelta 2012 Ruotsissa tulos oli, että rivivälin kasvattaminen 12,5 sentistä 16,7 senttiin vähentää viljan satoa n. 4 % ja lisää samalla rikkakasvien määrää liki puolella. Tämä on ilmeisesti Väderstadin omien kokeiden tuloskertymää. Tieteellisiä tuloksia on vuodelta 1984 (Håkanson S, 25:e Svenska Ogräskonferensen), mutta tuo on jo liki muinaishistoriaa,
Uudempia tuloksia tästä ei taida löytyä, mutta olisi kiva tietää...
Minua on ruvennut askarruttamaan koneiden erilaiset rivivälit. Multivassa vannasväli on 16 senttiä, ilmeisesti teknisistä syistä. Perinteinen ja tarkkaan tutkittu vanha suositus on 12,5 cm. Eri merkeillä riviväli vähän vaihtelee, myös eri mallien kesken. Uudempaa tutkimustulosta tästä taitaa olla Väderstadilla, jonka tulosten mukaan 12,5 cm on paras. Heidän mukaansa rivivälin suurentamisen seurauksena satotaso laskee prosentin jokaista rivivälin senttiä kohti. Tämä kuitenkin ilmeisesti sillä reunaehdolla huomioituna, että lannoite sijoitetaan kylvörivien väliin.
Muutaman vuoden Cerexillä kylväneenä, myös maalajeiltaan hyvin erilaisia yhteistyökaverin peltoja, ollaan tultu siihen tulokseen, että oraat on hiukan harvan oloisia, mikä johtuu pääasiassa isommasta rivivälistä. Onko tällä sitten vaikutusta? Nykyiset ohra- ja kauralajikkeet pensovat optimioloissa hyvin, kevätvehnä ehkä vähemmän. Syysviljoilla asialla ei ole niin isoa vaikutusta. Mutta kun alkukesät on viime vuosina olleet kuivia ja helteisiä, kevätviljojen versoutuminen on jäänyt ainakin savimailla kesken. Suurempi riviväli ei tässä mielestäni ainakaan eduksi ole.
Mitäs sanotte? Kuulisin mielelläni myös luomupuolen kavereiden näkemyksiä asiasta.
Kotimaan apulantatarpeesta työlukuna puolet on myyty. Euroopassa tulee tehdasseisokkien myötä todella kiire saada kaikille lannoitetta. Kyl tässä vielä joku hintapiikki voidaan nähdä. Toki nämä asiat on jo markkinoiden tiedossa.
Miten mahtaa mennä lannoitteiden hinnoittelu rapakon toisella puolen? Keväällä oli jotain huhuja, että tuontia yritetään käynnistellä, mutta eipä ole kaupassa näkynyt. Tietysti, jos myyntiin sieltä jotain tuleekin, niin Eurooppahinta on valmiina. Tuskin sitä hyvän hyvyyttään tänne rahtaavat.
Munkin vehnät, osa quarna, on ruoste vaivannut, vaikka sai jotain rikkaruiskutuksen kanssa. Ja näillä helteillä kyllä kypsyy vauhdilla.
Taitaa käydä niin, että toukokuun alkupuolen kylvökset valmistuvat lähes samaan aikaan lajista riippumatta. Tulee kiireisiä viikkoja.
^
Paneelit ovat kannattaneet nykyisillä paneeleiden hinnoilla jo halvan sähkön aikana. Tosin silloin paneeleita on ollut turha ylimitoittaa omaan kulutukseen nähden. Tämä ajatus tosin oli yhä tuolla tapaamallani "myyntitykilläkin" mutta hänhän ei ollutkaan sähkölaitoksen miehiä. Tuntui jopa kannustavan laittamaan paneelit ja niiden virta ainoastaan lämminvesivaraajalle Yhden ihmisen taloudessa tuota lämmintä vettäkään ei kauheasti kulu
Kuulostaapa aika veijarilta tämä myyntitykki. Veden lämmittämisen voi ratkaista sitenkin, että ensisijainen osoite paneelisähkölle on lämminvesivaraaja, lämmöntarpeen täytyttyä sähkö ohjataan muuhun käyttöön. Ei se varaaja todellakaan ikiomaa paneelia tarvitse.
Johan nyt näihin aikoihin pitääkin puida, nyt on jo sentään elokuusta kulunut kolmannes, nyt on kuitenkin meneillään syksyn parhaat puintikelit, ne kelit vain huononee syksyn edetessä. Ja kuivauskulut kasvaa.
Eipä ole vielä valmista, mutta melkein. Ensi viikolle luvassa sateita, saas nährä kuin käy... Eletään jännityksessä, että kumpi alkaa ensin, sadekausi vai puintikausi
Asiakastilan vanhaisäntä on entinen nokian verkkovelho, siellä on tuommonen kääntyvä aurinkototeemi...
Jos ja kun tulee paneelit hommattua niin olen miettinyt tuota kääntöjuttua.
Jonkin mielipiteen mukaan se ei olisi taloudellisesti kannattava - riippuu tietenkin siitä miten kalliilla tai halvalla sen saa aikaan. Itse guruiltuna olisi lähinnä mielenkiintoinen haaste, insinööritoimiston suunnittelemana ja konepajan toteuttamana luultavasti kannattamaton.
Paitsi vaakakääntöä myös pystykulmaa saattaisi säätää vuodenajan mukaan.
Sähköinen paikoittava lineaarimoottori ("sähkösylinteri") lienee järkevin toimilaite. Ja kelloa & kalenteria ja taulukkoa seuraava logiikka. Hienompi ratkaisu voisi ihan itsenäisesti havaita auringon suunnan ja lukittua siihen.
Joku oli kuulemma tehnyt vanhan kaivurin kääntökehästä paneelitelineen. Lienee toimiva ratkaisu, joskin tuulikuormat rajoittavat paneelipatterin kokoa. Pystykulman säätö on joidenkin valmistajien jalustoissa "vakiona", mutta manuaalisesti toimivana.
Sellainenkin tuli mieleen, että jos sijoittaisikin paneelit itä/länsisuuntaan. Pystykulmaa sääätämällä patteristo osoittaisi aamulla itään ja illalla länteen. Perinteisessä eteläsuuntauksessa aamun ja illan tuotot ovat melko pieniä, päivällä taas aurinko on korkealla ja siksi kulmalla ei ehkä ole niin suurta merkitystä. Mahtaisko toimia?
