Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.

Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

Ja tuossa naapurissa viljeltiin suuruusluokkaa 5-7 ha vuosittain ja saatiin viissataakakkosella ja Huhkilla ylös moitteettomasti. Pahimpinakin keleinä. 1980 jotain oli lokakuun lopulla viikon talvi paksuine nietoksineen ja lähes 20 asteen pakkasineen, silloin piti silppurilla lunta ja naatteja ajaa pois, kun Huhkin listinsysteemi ei toiminut lähes 40  cm lumessa. Olin koulusta viikon vapaalla ajamassa silppuria.

Sen muistan, että meijän Varsta ei ikinä ole ollut niin kiiltävä ja puhdas kuin sen lumenpuhallusviikon jälkeen.

-SS-

Lisälämpö se vasta märän viljan idättää, jos ilmamäärät ei ole riittävät ja viljakerros on liian paksu. Siilomallisella kylmäilmakuivaamolla kuivattu parikymmentä vuotta; puintikosteus alle 18 ei mitään ongelmaa, Puhalluksen on oltava päällä pitempään kuin lulisi, vasta kun kuvumisvyöhyke on saavuttanut ilman ulostulokerroksen voi alkaa kiristämään kosteusasetusta.

Itse tekisin toisinpäin kuin aina ehdotetaan: kuivaisin kuumalla ilmalla 17:ään, jäähdyttämättä kuivaussiiloon ja viljan jäähdytys ja loppukuivaus kylmällä ilmalla. Tämäkin lisää lämminilmakuivurin läpäisyä vähintään neljänneksellä.

-SS-

Onhan se 12 euroakin jotain ?

Seitsemän tonnin sadosta on tuotto lähes satasen suurempi hehtaarilta kuin matalavalkuaisvehnällä.

Eri asia sitten on, tuliko sitä 18% vehnää sittenkin vain kaksi tonnia, Siihen en pysty kommentoimaan mittään.

-SS-

"Myrkkyruiskulla" levitetään myös lehtilannoitteet ja lisätypet.

-SS-

Juurten ilmatila on ratkaiseva, jos kynnöstä ei ole liikaa tallattu tiukkaan, pääsee vesi sinne kovan pohjamaan pintaan ja alkaa kulkeutua pois.

Aikaiset kylvöt ovat pääsääntöisesti parempia, paitsi rukiilla, joka tuntuu kellastuvan nimenomaan aikaisissa kylvöksissä, ehkäpä maa mureni liian hienoksi silloin elokuulla. Syysvehnä kestää hiukan paremmin, mutta kevytmuokatun pahnavellissä joku keltatauti vaivaa, olisiko lehtilaikku tarttunut.

-SS-

Siitä höyrystä / lumesta: se riippuu ilmakerroksen lämpötilasta ja kosteudesta missä lennetään. Ja myös siitä, ajaako kone ns. "alamäkeä" vai ottaako kaasu pohjassa korkeutta. Kun lentää esim. Helsingistä Jyväskylään, kelaa kone täysiä puolimatkaan sitten vaan liidellään kohti kenttää.

Siellä yläilmoissahan kilometrien korkeudessa on pakkanen. Sitä valkoista pilveä voi verrata kuorma-autojen pakoputkesta tulevaan valkoiseen pilveen, kun pakkanen kiristyy kahdenkympin kylmemmälle puolelle.

Palamisessa syntyy aina vesihöyryä, kylmässä se ei pysty "liukenemaan" ilmaan, ja riittävän kylmässä nämä mikropisarat jäätyvät jäähileeksi heti. Eli matkustajakoneet melkeen ovat yläilmoissa lenteleviä lumitykkejä.

-SS-

Kokeeksi pahnansekaan kylvetty sysvehnä ON KELTAISEMPI kuin kynnettyyn vedetty. Kynnöksen valmisteluhetkestä ja -tavasta riippuu se, meneekö vesi läpi vai ei. Selvästi tallaaminen on ongelma, voi olla raskas kylvökonekin jyrännyt liikaa. Liian hienoksi ajaminenkin vaikuttaa.

Tämä syksy antoi tulevaisuudelle osviittaa, olisiko sittenkin jokin kevyt syyskylvökone ilman apulantapuolta se paras ehkä myös joutuisin laite syyskylvöihin.

Pintakylvöön en ihan helpolla vielä lähde, rukiilla on kokeiltu, toimiihan se, levittimen hallinta on oleellinen, silloin alkaa jo mennä pääomia senkin hankinnassa.

-SS-

Luovuin kipukoukusta pari vuotta sitten.

Nyt on semmonen kaiutinrasia siinä ohimon vieressä häikäisysuojassa kiinni. Napista vastaa ja napista sulkee.

-SS-

........ eikä lumihometta ruiskuteta meillä enään täysin turha useimpina vuosina

Tuo on arkku, jonka kantta ei saisi avata ! Jos noin aletaan jättää ruiskutukset tekemättä, joudutaan ruisruuhkaan vielä seuraavana syksynä ! Hinnat romahtavat johonkin 50 euroon, Puolan tasolle. Ja muutakin surkeutta seuraa. Viljasiilot jäävät pieniksi. Joka paikka ruista täynnä. Puimurit kuluvat ylivoimakkaan rukiin puristuksessa. Ruismaiden kevätrikot eivät enää syö glyfosaattia. Diletantitkin alkavat menestyä rukiinviljelyssä !

Seurauksena voi olla lama ja bruttokansantuotteen romahtaminen.

Siis ruiskuttakaa, hyvät ihmiset !

(Itse en kerro ruiskutanko...)

 

-SS-

Niin entinen isäntä kävi eka kertaa kasinolla ja päätti suojata pelirahansa, laitto mustalle puolet ja punaselle puolet. Niin kauan oli mukavaa kun voitti joka kerta paitsi sitten vietiin kaikki. 

-SS-

Kylä ne elokuun puolvälissä tehdyt tiheät tupaskylvökset jo ovat ihan lehtilaikulla. Ei lumihomeeseen vaan tauteihin varmaan sit ämistaaria laitetaan.

Siitä se 10 tonnin sato lähtee.

TALVITUHOruiskutus kannattanee tehdä vasta syyspakkasten kovetettua maan. Päiväksi lämmin auringonpaiste nii imeytyy.

On muistettava Farmit.netin sponsoriluonne. Tunnollinen isäntä käy potkasemassa täyden ämistaaripurkin nurin pellonreunassa, josko ei pääsisi kurassa meneen ruiskulla.

-SS-

Meni kyyl ihan sukkasillaan tuo juurikkaannostokone.

-SS-

6500 K on aika vinhan tuntuinen kattella.

-SS-

Mitä horisette, saahan rypsille valkuiskasvipalkkion, tänä vuonna 45€/ha ja on rypsin puinti nopeampaakin kuin muiden viljojen, pienempi ha-sato, niin harvemmin tarvitse tyhjentää kärriin ja harvoin lakoinenkaan rypsi aivan maata vasten on toisin kuin lakoontunut vilja, rypsi on siis helppo ja nopea puida, ja tänä syksynä huomasin myös sen postiiivisen seikan että sateen jälkeen rypsi on puintikuntoinen paljon nopeammin kuin viljat.

Täällä ei varmaan osaa ihmiset säätää puimureitansa, aika pieniä kappaleita puida krassutetaan päiväkausia. Tämä aukea ei tyhjenis tota vauhtia edes jouluun, jos paljon olisi rypsiä. Sitten sitä alaa pitäs olla sen verran paljon että joku 400 hl kuivuri olisi edes puolillaan. Ja rekkakuorma myytäväksi, ei pientila oikeen sitä rypsiä voi alkaa, hajottaa liikaa toimintaa.

Ja mitähän se vihree joka puinnin jälkeen siinä pellolla on ? Onko se suojarypsiin perustettavaa heinää ? Jos se on rikkakasvia, glyfosaattia pitänee laittaa rutiinina ?

Sitten kun pakko tulee, eli se monipuolistamisvaatimus tukien perustoimenpiteisiin, sittenhän sitä rypsiä on kaikilla.

-SS-