Niin jotain maailman etnistä puhdistusta haaveilevat hedelmättömät ja ikääntyvät päälakikaljuuntuvat äreät arjalaiset ikämiehet useilla somesivustoilla. Ja samana aikana kun semmoinen harmaa seniori saa kirjoitetuksi "maahanmuuttokriittisyys", kerkiää 23 islamilaista pikkulasta syntyä maailmaan.

Jos nyt tämä globaali etninen puhdistus onnistuisi, niin mitäpä sitten ? Vuoden 2070 maailmako on sairaalasängyssä kattoon tuijottavia dementikkoja täynnään ? Joku robotti niitä sitten hoitaa ?

-SS-

Apilat sun muut toimii jos tarvitsee sitä kasvimassaa runsaasti. Jos korjattava massa on paikkakunnalla tosiasiallisesti ongelmajätettä niin sitten niittynurmikkaa ja puntarpäätä

-SS-

Skagen, kylvetty 3.10.

Ceylon roustemultamaalla kylvetty syysk. 3. vko

Reetta savimaalla, kylv. syyskuun puolivälissä, etualalla TOS 250 kg/ha taka-alalla sertifioitu 165 kg/ha

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.04.15 - klo:13:01

20%. Eli samalla seoksella kuin vln, muuta joutuu pitämään 5 vuotta kun vln saa pitää korkeintaan 3 vuotta. Tosin sadon joutuu suojavyöhykkeeltä keräämään. 

Ohjeet netistä esille ja niitä lukemaan jos jotain tälläisia ihan vavissaan miettii. Koulutuksessa esitetyn mukaan suojavyöhyke on perustettava (tarkoittaa vissiin että sillon on oltava) viimeistään kolmantena sitoumusvuonna vaikka sen tänä vuonna jo rastisikin ja sitä on pidettävä samassa paikassa sitoumuskauden loppuun. Eli suojavyöhyke on vähintään kolme vuotta, ei viisi.

Jos maassa on edes jotain jäljellä ja käyttää maksimimäärän mielellään semmoisia typensitojia, jotka saa kasvattamaan tai luonnostaan kasvattavat juurimassaa maanpäällisen osan kustannuksella, niin tuskin kolmessa vuodessa maa mitenkään pahasti köytyy.

Tuossa hieman oudoksuttaa se, että viherlannoitusnurmesta maksettaisiin 500 € eikä 54 € , riippuen sitoumuksenantajan rastin osumisesta oikeaan paikkaan ?

-SS-

Onko kukaan istunut koulutuksessa, jossa suojavyökkeeltä kerätyn kasvimassan käyttö (alueella ei karjatiloja) olisi tullut puheeksi?

Toinen puoli tarinaa on, etten aivan ilman olisi moista ravinne- ja humusmäärää edes laskemassa käsistäni. Paalissa aumamuovin allahan nuo säilyvät muodossaan pari kolme vuotta. Sitten paalit purkuun ja komposti pystyyn.

Mutta mitä nurmimassan kompostointi vaatii pykälien puolesta? Pohjalle 20 cm olkea?     Entä rajoittaako tuo talvikuukausien aumaamiskielto tätä?
Lantaahan tämä ei olisi, mutta ravinteita toki löytyy. Sopivasti tekeytyneenä tekisi mukavan säväyksen humusköyhille saville.

Ei kai tälläisen käsittelyyn mitään laattaa tms. voida vaatia? 

komposti on orgaanista lannoitevalmistetta, oletan, että ainakin analyysi pitää teettää.

Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviitä
Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron,
käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön.
Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla

Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa.
Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden (MTK koulutuksissa kuultu). Kompostijälkikypsytysauman perustaminen:

•Kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa.
•Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta (Etäisyys vähintään 5 m muista ojista)
•Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve).
•Auma on peitettävä peitteellä, Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita asetuksen 1250/2014 6 §:n 5 momentin mukaista tiiviyttä.
•Alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
•Auman paikalta on poistettava lumi.
•Yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä lannoitemäärä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.04.15 - klo:12:18

Ei se teoriassa humus mihinkän häviä suojavyöhykkeeltä. Valkoapila esimekiksi kasvaattaa juuri massaa yhtä paljon kuin on sato maan päällä. Siitoohan se nurmi maata huuhtoutumiselta. Eli jos on käyttöä sille rehulle, niin miksi ei suojavyöhyke? Apilanurmi sitoo typen ilmasta. Nämä kauhu puheet maan köyhtymisestä johtuu vain siitä että normaalisti suojavyöhykkeet on kylvetty timoteillä.

Kiitos.

Minkälaista siemenseosta voi käyttää perustettaessa suojavyöhykkeen? Paljonko saa olla noita maata parantavia pitkäjuurisia kasveja ja typensitojakasveja? Ajatuksena vaan et pääsisi mahd. lähelle VLN: n hyötyjä, mut tuki olisi sitten parempi kuten suojavyöhykkeellä on...

Max 20% typpeä sitovia kasveja. Ravinteiden vähetessä alkavat vaatimattomat heinät vallata alaa. Nurmikat, puntarpäät, voikukka. Jos talvituhoja esiintyy, ei saane pelkällä apilalla täydennyskylvää.



-SS-

...ilmoittaa vaikkapa säiliörehunurmena?Paremmat tuet?

Ja kun korjuuvelvoitekin poistui...vai pitääkö korjata koska ollut nimenomaan VLN:na?

Luomuviljelyohjeissa näin nimenomaan kehotetaan. Tavanomaisen viljelyn luonteeseen kuuluva markkinakelpoisen säilörehunurmirehun tuottamisen tavoite lannoituksineen ja rikkaruohon torjuntoineen, se voi sitten valvonnoissa olla selittämisen paikka, että tavoite on nimenomaan murskaus. Eli tällöin pyritään tukimomentin tarkoituksesta poikkeavaan lopputulokseen.

Ilmoittaisin viherlannoitukset viherlannoituksena, vähemmän jännättävää valvonnoissa.

Jos siis sitoutuisin ympäristökorvauksiin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 02.04.15 - klo:21:08

Peltotuesta on julkaistu uusin versio, jossa kaikki uudet jutut pitäisi olla mukana, onko kukaan testannut, onko kunnossa?

Äkkiä kokeiltuna ei ole kaikki kunnossa. Lantapoikkeuksella antaa käyttää satotasokorjausta, ja jos ite laittaa satotasoksi perustason, myös typen satokorjaus luonnollisesti nollautuu. Mikä nyt on oikea tulkinta tuossa typen korjauksessa lantapoikkeuksen kans, jää nähtäväksi.
Fosforin viljavuustasolla korkea, ohjelma ei anna käyttää satotasokorjauksia, vaikka viljalla tämä olisi sallittua. Tämä on selvä vika ohjelmassa.

Voin jo nähdä silmissäni otsikon Maaseudun Tulevaisuudessa: "Viljelysuunnitteluohjelma vei mahdollisuudet satokisan voittoon"

 

-SS-

Meillä on varmaan useampi kymmenen noita yllätyspallukoita varastossa. Piilottelen niitä sitten pääsiäisenä ja kersat saavat hakea. No, yhtenä vuonna en piilottanut tuolle täysi-ikäiselle, ja suupielet venähtivät alaspäin, piti sitten vielä ylimääräinen käydä piilottamassa. 

Aika monivuotinen perinne. Hyvät piilot alkavat jo loppua.

-SS-

Tulevalta kaudelta jää piensiementen kylvökoneita jokaiselle nurkkiin eikä edes noita halvimpia savenmaita...

Savenmaan kylvökone holvaa putua. Pitänee laittaa hiekkaa, kevytsoramursketta, vermikuliittia, kissanhiekkaa (?) joukkoon. Syöttöaukko on vain liukuläpällä säädettävä. Kyllä pitää harjoitella tovi, että saa annostelun onnistumaan edes joten kuten.

Tuo Solo käsinkylvökone onkin toista maata. On paljon viimeistellymmän oloinen. Siinä on säiliössä sellainen porkkana, joka pyörittää syöttöaukon kohdalla. Syöttöaukon saa riittävän pieneksi. Suppilon kulma on riittävän jyrkkä. Siinä on jopa säädettävä "reunalevitys-läppä". Tarjosinkin jo jälkikasvulle printattuja lappua, "Kuntoklubi -SS-"  kantakorttia, että niinkö kullekin puolen tunnin marssi ja sitten elpyminen.

Pitäisiköhän tilata emänällekin oma kampikone ?

-SS-

Ensin etelästä vietiin kotieläintalous. Nyt pellot laitetaan suojavyöhykkeeksi ja siinä sitten viljelyinfra ja ammattitaito häviää Etelä-Suomesta. 

Mietipä. Me ollaan viimäset mohikaanit kohta. On sekin sentään jotain.
Kyllä olisi ratkiriemukasta kun tulis agronoomivävykokelas sitten joskus
käymään ja kattois tuola vajas jotain vaikkapa räpidiä, et herrantähren,
mikä TOI on ?

-SS-

Onko mavi haksahtanut Nutikka Prohon ? Kuulostaa ihan siltä.

-SS-

Toimenpiteen henki on joo asia, jolla ei voi perustella mitään tukiin tottuneille viljelijöille, koska nähdään vaan se lista. Se rahasummalista. Ja ne rahat kuuluu kaikille. Mitä, eikö siemenvalkoapilalle saa valkoapilakerääjäkasvitoimenpidettä lisäksi? Mitä ? MITÄ !

-SS-

No sillä saa kerääjäkasvin/aluskasvin hyvin blogattua karjatiloilta pois. Oliskin ollut helppoa raa jos kynnettävään nurmeen ois vetäny 10kg itrh ja persian apilaa keväällä ja syksyllä paskaa päälle ja kyntö.

Elämä on. Sama vika vähän siinä säätösalaojituksessa: Kysyin, et jos mä keräisin pihalle kasan jita kaivoja ja niitä luukkuja, saisko sen tuen jo ? Ei kuulemma.

-SS-

Peltotuesta on julkaistu uusin versio, jossa kaikki uudet jutut pitäisi olla mukana, onko kukaan testannut, onko kunnossa?

Täytyypä imuroida nuo kultakimpaleet sieltä Salosta ihan huomenissa ja testailla. Varastokirjanpito kasvinsuojeluaineet lannoitteet ja muut, sekä satotuotekirjanpito, ne menevät automaattisesti Peltotuen maksullisessa versiossa. Hieman arveluttaa tuo satokirjanpito satotasokorjauksia silmälläpitäen, edellyttääkö se vaakalaitteistoa kuivuriin ?

Kasvinsuojeluainevarastosta puheen ollen:

Enemmistöviljelytavaksi jos  pyrkii saamaan kerääjäkasvisysteemin, se edellyttää kyllä varastossa olevien kasvinsuojeluaineiden lähettämistä Ekokemiiin ja Ariane S ja tällaisten erikoisaineiden hankkimista. Lajikevalinnat aikaisemmaksi ja lujakortisemmaksi; voi olla että taas ensi kesänä nähdään täällä kuivalla hellealueella semmoista 1500 kg keskisatoa, heinäkuun kolmannelle viikolle otraa juu. Mutta jospa se valkoapila olisi lähtenyt kauniiseen kasvuun !

Huvittaa itseä sellainen ennustenäkymähaaveilu ensi kerääjäkasvikesäksi: että ennen käveltiin viljalaihossa, hypisteltiin korsia, taputeltiin painavia tähkän alkuja, kahiseva vilja antoi onnen tunteen; no nyt, nythän se kasvaa kunnolla ! Käänneltiin viljan lehtiä huolissaan, onko läikkiä, onko kirvoja, kyykisteltiin, onko sääskiä ? Ja kilin witut !, ei vois vähempää kiinnostaa joku tylsä vilja, nyt vilja tallataan sivuun, himossa vapisevin sormin hellästi kosketellaan haurasta apilanlehteä siellä multakokkareen varjossa: siellä siellä se rahakasvi pilkistää, voi, niin minä sinua itäväksi odotin !

-SS-