Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.07.22 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 28.07.22 - klo:10:12

Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.

Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?

Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista  ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.

-SS-

Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.

Jos käyttää maksimilannoitustasoja, satokorjattuja, ja multavia maita. Takuuvarmaa lakoviljaa, mikäli satelee jonkunverran kesän aikana.
Tänä vuonna kävi kuivana juuri korrensäädön aikaan, ja varovaista annostelua siellä täällä isännillä kuivuudesta johtuen mutta ilman jarrua pieni osa "kunnollisista kasvustoista"
. Osa pystyssä, osa kumossa, veikkaisin että lannoitustasossa ja pellon kasvukunnossa ero. Mulla tuo minimipanostettu sai 350kg/ha Y-4, eli 70 kiloa typpeä. Heikkoa on kasvu, samanlainen koeruutu myös "oikealla" pellolla, jossa typpitaso 120kg/ha nurkilla vähän paikasta riippuen. Tuo 70kg/ha ois pysynyt varmaan pystyssä ilman jarruakin, 120kg/ha ja tiheä ohra, ei ikimaailmassa. Koeruudut kiilassa, ja nurinhan ne on tai menossa, sai vain kerran jarrua mutta tautiaineen mukana, helteen aikaan yöllä ajettu 0.5l/ha terpalia jäi pois koeruudussa. Tuo em. terpal määrä naurettavan pieni normiannoksiin nähden, mutta stoppas kasvustoa nätisti. Isompi määrä olisi ollut haitaksi, toki tuokin lyhensi kortta ehkä jopa liikaakin, vieläkin vähemmän olisi voinut riittää. Satotavoite kova, kasvusto rehevä vaikka kuivuus osansa vei. Vielä hieman enemmänkin olisi saanut laittaa typpeä vaikka multavaa kht maata, mutta jossain menee hyötysuhteen raja. Tuolla em. 70kg/ha vs. 120 kiloa, satoero todella iso, yhtä iso kuin on lannoituksen ero. Tänä vuonna voima on mennyt kivasti kasvuun, mutta on kyllä mennyt jossain kohtaa kuivuuden vuoksi harakoillekin. Toki nuo kuivahtaneet kohdatkin pärjäs paremmin voiman ansiosta, kuin 70kg/ha lannoitettu, mutta saiko sillä vastinetta eli voittoakin, niin se voi olla sitten siinä ja tässä. Sellainen 90kg/ha voisi olla nippanappa taso, että laujakortiset viljat yleensä pysyisi pystyssä ilman jarrujakin. Savilla tarkoittaisi ehkä 120kg tasoa tai enemmänkin.

Niinjuu, löytyy em. pellolta missä 70kg/ha "nollaruutu", myös noin 170kg/ha tjsp. typpeä saanut ruutukin. Rehevää kasvua, ja pystyssä sekin. Vilja kai pysyy aina pystyssä ihan superukkoskuuroa myrskyn kera lukuunottamatta, mikäli sitä jarrutellaan pitkin kasvukautta. Apulannan korkea hinta, oikean jarrun määrä keleihin ja tulevaan nähden, lakoriski, viljan hinta...  Siinä syitä, miksei kannattaisi panostaa totaalisen maksimit. Jossain tulee raja, ja yleensä se tulee kesän säiden arvaamattomuudessa. Kun ei voi vaikuttaa sateisiin eikä lämpöön, niin täydellinen maksimin tavoittelu liian kallista leikkiä. Tänäkin vuonna ois voinut jälkeenpäin ajatellen tehdä monta juttua erilailla, virheitä helppo miettiä jälkikäteen. Yks 25ha eli suurin yksittäinen perulohko itsellä, meni viduiksi kylvön jälkeen tulleen sateen ja ehkä turhan aikaisen kylvön vuoksi. Kuivat harjanteet kuivahti osittain pystyyn, mutta ne rehevimmät notkelmat kävi osittain keltasena orasvaiheessa. Nyt ko. lohkolta tulossa reilu 4tn/ha sato, kevättyöt eli lietteenlevitys, kyntäminen ja kylväminen huomattavasti myöhemmin olisi tällä hetkellä tuomassa ainakin tonnin paremman sadon. Mikään ei ketuta enempää kuin omat virheet, vaikka ne sillä hetkellä olisikin olleet parhaita ratkaisuja.

Reilu 14mm kahden päivän aikana, sen verran reilun tuulen kanssa että lakoviljoja havaittavissa karjanlanna+laon torjunnan laistamisen vuoksi. Helteet ja kuivin kausi osui pahimpaan saumaan, eikä jarruja voinut käyttää "normaalisti". Kosteusolot tällä hetkellä hyvät, tarkoittaa että tänä vuonna jyvät täyttyy suht normaalisti. Tästä eteenpäin ei välttämättä vettä paljoa tarvitakaan.

Jatkuva kuurottelu viimeisen kuukauden, milli pari kerrallaan, näkyy viljan tähkissä. Punahometta on tulossa reilusti, vaikka kasvustot muuten olisi terveitä. 52mm heinäkuun sateet, taitaa olla enemmän kuin keskimäärin vaikka tähän saakka onkin ollut kuivaa. Pari päivää sentään optimikosteudessa

Alle 100€/ha ainekustannus hehtaarille, mutta 50 lie siinä ja tässä ylittyykö. Viljatila, ja kasvustot näyttää siltä että kannatti panostaa. Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein. Yksi pieni lohko riistapeltokäytöstä viljelyyn tänä kesänä, 70kg/ha typpeä ja siihen minimi eli rikkakaruiskutusja hiukan hiveniä. Satokin näyttää tulevan minimi, voima loppui pahoin kesken, tuplakylvöissä komea vilja ja vieressä lyhyttä nykeröä. On myös toisaalla samanlainen 70kg/ha koeruutu, parhailla mailla, ja kyllä ois karmean näköiset kasvustot tuollaisella panostuksella. Kuitenkin karkeasti 100 euron lisäpanostuksella (apulantaan nykyhinnoilla) olisi satoa tulossa moninkerroin enemmän panostukseen nähden. Kun pellot kunnossa, viimeiset kympit tai satanen muuttuviin kuluihi panostaen tuo huiman lisän tuottoon, varsinkin näillä viljan hinnoilla.

Kyl ne oikeat hiekat on aika vähissä.. hietaako se hiekan värinen tavara sitten on jota täkäläiset nimittää "kettumullaksi". Omat kokemukset kyseisestä tavarasta on sellaisia että kun saa vettä niin se muuttuu sellaiseksi liejuksi joka on kuin savea mut väri on erilainen.

Itsellä on yhden lohkon yläpäässä sellaista hiekan tyyppistä tavaraa. Tainnut saada analyysissä jonkin hietamoreeni leiman vai mikä se on. Poikkeaa noista muista hts, hss, hes leimoista merkittävästi. Onhan se sellaista et kuivana vuonna siitä harvoin mitään tulee, vesi ei sitä juuri kiusaa ja sit kun sattuu se kosteampi vuosi niin aina aivan jäätävä kasvusto kun kaikki edellisten vuosien lannat on siellä odottamassa..

Tuo mainitsemasi maalaji on tosiaan hietamoreenia, ja jos se liejuksi menee sateella, on siinä myös hienojakoista reilusti seassa ts. täkäläisittäin hikevää maat   Karkea hieta tai hieno  hiekka, se ei tartu renkaisiin edes kosteana kuten nuo hienommat maalajit. Velliksi menee kaikki kun vettä riittävästi. Hieno hiekka kuivana ongelmallisempaa kuin hiukan liian kosteana, sinne jää kiinni mm. kylvökoneella jos liian kuivaa. Valli pyörien edellä kasvaa, eikä pääse eteen eikä taaksepäin.
Kosteana kantaa paljon paremmin, vrt. meren rannan hiekka, siellä kuivalla hiekalla hankalaa kävellä vrt. vesirajassa kostealla hiekalla. Tämä esimerkkinä, mitä on karkeat maalajit, vesi ei todellakaan säily pitkään, hienojakoista tai eloperäistä maata riittävästi seassa, onkin todella hyvää peltomaata.
Mitään järkeä näitä oikein karkeita maita ei ole vijellä, mutta työteknisistä syistä ts. maalajin vaihdellessa rajusti mullasta hiekkaan, ei voi rajata pellon ulkopuolellekaan mikäli lohkolla kokoa järkevissä määrin.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 25.07.22 - klo:09:34

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.07.22 - klo:11:35

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.07.22 - klo:22:34

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 23.07.22 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.07.22 - klo:13:44

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Onko laittaa kuvaa tänne, miltä ohra näyttää, kun se jää osittain tuppeen?

En saa näköjään linkitettyä facebookista, mutta tuppeen jääminen just sitä mitä tarkoittaakin, siinä se tähkä pilkottaa miettien uskaltaako ulos vai ei.

Nyt on parina viimeisenä vuotena ohra tehnyt sen, että tähkä on jäänyt toisesta alareunasta osittain tuppeen piiloon. Tänä vuonna ongelmaa ei ole niin paljoa, hikevissä kohdissa ei juuri ollenkaan. Sulla lienee tilanne sitten pahempi?

P.S. Täksi viikonlopuksi ennustettiin runsaita sateita. Eilen aamulla oli mittarin pohjalla puoli milliä ja tänään aamulla toinen mokoma. Saas nähdä, kuinka "runsaasti" vielä tulee.

Juu, kuivimmissa kohdissa kuivuudelle aroilla pelloilla. Alat ei suuria, kun maalaji vaihtuu pahimmillaan muutaman metrin välein läpi pellon. Osa jäi täysin tuppeen, osa pilkottaa kuten sanoit. Parin metrin matkalla maalaji vaihtuu niin, että on normaalin rehevää ja saa pelätä ukkoskuuroa. Lupailee kovasti sadetta ja tuulta ti-ke, kesän orasvaiheen jälkeen ensimmäinen iso sadealue tulossa ja kasvustot alkaa olla herkimmillään laon suhteen. Kuitenkin suuri osa pelloista niin hikeviä ts. multavia, ettei silmämääräisesti ole kärsineet pahastikaan kuivuudesta. Tosiasiassa ovat kärsineet, mutta ei voi kuitenkaan pahemmin valittaa vrt. viime vuodet, jolloin viljat kärähti paljolti pystyyn. Nyt tuota ilmiötä vain karuilla töyräillä, joka on luonnollista lähes joka vuosi. Muuten sitä ei saa estettyä, kuin vaihtamalla maalajin. Luonnollisesti multavuutta ei saa lisättyä, kun hyvän kierrettä eli peltoa ruokkivaa kavustoa ei saa pysymään lähes koskaan hengissä kesän yli. Näillä viljan hinnoilla kannattaa tehdä jo jotain temppuja, ja on toki tehty aiemminkin. Savi ois kova juttu karun hiedan sekaan, mutta sitä ei löydy mistään lähialueelta, turve hetkellinen apu, toisin kuin savi.

Mää voisin vaihtaa tota savea muuhun maalajiin. 
Taitaisi vaan rahti kasvaa turhan kovaksi 

Mä luulen että jos tehtäs 1:1 vaihtokauppaa, kumpikin pärjäis loistavasti maanlaadun paranemisen myötä. Hinta vain ois tähtitieteellinen, jos vaikka 10 senttiä pintamaata vaihdettaisiin 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.07.22 - klo:22:34

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 23.07.22 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.07.22 - klo:13:44

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Onko laittaa kuvaa tänne, miltä ohra näyttää, kun se jää osittain tuppeen?

En saa näköjään linkitettyä facebookista, mutta tuppeen jääminen just sitä mitä tarkoittaakin, siinä se tähkä pilkottaa miettien uskaltaako ulos vai ei.

Nyt on parina viimeisenä vuotena ohra tehnyt sen, että tähkä on jäänyt toisesta alareunasta osittain tuppeen piiloon. Tänä vuonna ongelmaa ei ole niin paljoa, hikevissä kohdissa ei juuri ollenkaan. Sulla lienee tilanne sitten pahempi?

P.S. Täksi viikonlopuksi ennustettiin runsaita sateita. Eilen aamulla oli mittarin pohjalla puoli milliä ja tänään aamulla toinen mokoma. Saas nähdä, kuinka "runsaasti" vielä tulee.

Juu, kuivimmissa kohdissa kuivuudelle aroilla pelloilla. Alat ei suuria, kun maalaji vaihtuu pahimmillaan muutaman metrin välein läpi pellon. Osa jäi täysin tuppeen, osa pilkottaa kuten sanoit. Parin metrin matkalla maalaji vaihtuu niin, että on normaalin rehevää ja saa pelätä ukkoskuuroa. Lupailee kovasti sadetta ja tuulta ti-ke, kesän orasvaiheen jälkeen ensimmäinen iso sadealue tulossa ja kasvustot alkaa olla herkimmillään laon suhteen. Kuitenkin suuri osa pelloista niin hikeviä ts. multavia, ettei silmämääräisesti ole kärsineet pahastikaan kuivuudesta. Tosiasiassa ovat kärsineet, mutta ei voi kuitenkaan pahemmin valittaa vrt. viime vuodet, jolloin viljat kärähti paljolti pystyyn. Nyt tuota ilmiötä vain karuilla töyräillä, joka on luonnollista lähes joka vuosi. Muuten sitä ei saa estettyä, kuin vaihtamalla maalajin. Luonnollisesti multavuutta ei saa lisättyä, kun hyvän kierrettä eli peltoa ruokkivaa kavustoa ei saa pysymään lähes koskaan hengissä kesän yli. Näillä viljan hinnoilla kannattaa tehdä jo jotain temppuja, ja on toki tehty aiemminkin. Savi ois kova juttu karun hiedan sekaan, mutta sitä ei löydy mistään lähialueelta, turve hetkellinen apu, toisin kuin savi.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.07.22 - klo:13:44

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Onko laittaa kuvaa tänne, miltä ohra näyttää, kun se jää osittain tuppeen?

En saa näköjään linkitettyä facebookista, mutta tuppeen jääminen just sitä mitä tarkoittaakin, siinä se tähkä pilkottaa miettien uskaltaako ulos vai ei.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.07.22 - klo:13:44

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 23.07.22 - klo:13:13

3.5mm tänään
Jää papusato taas heikoksi. Jos tulisi tänä vuonna edes siemen takaisin

3mm, eilen 2mm. Tällä viikolla 12mm neljänä eri päivänä. Kertasateena kastelisi hiukan, tällä tavoin tiputtelemalla kostuttaa maanpintaa, sekä pitää kasvuston jatkuvasti kosteana. Taudit tykkää, ei lehtiä puhdistavia sateita, vain ihanteelliset olosuhteet kasvitaudeille. Niitä tosin ei kummoisesti ole havaittuna, kiitos jämerän torjunnan, nollaruuduissa karu tilanne.

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Viimeinen isompi sade eli 10mm satoi 19.6, sen jälkeen tullut millejä suht mukavasti viime vuosiin nähden mutta todella pieninä, 2-3mm kuuroina. 13 sadepäivää heinäkuussa, 38mm yhteensä. Ei karua kuivuutta, mutta enemmän ois saanut tulla. Vesi tai siis sen puute romahdutti tämänkin vuoden ennätyssatotoiveet ohralla. On toki paljon peltoja, joilla tullut riittävästi vettä maalajiin nähden ja kasvustot ihan jees, näin lievästi ilmastuna Tai mistä sitä tietää vaikka ohrastakin tulee hyvä sato, osa siitäkin priimaa maalajista johtuen.

Empä ole vielä koskaan kuullut et ohra olisi jäänyt tuppeen  vaikka olisi ollut kuivaa. Mut jos on ollut kuivaa ja sitten ruutattu jarrua niin nuin on käynyt kyllä.. 

Et sitten oo nähnyt oikeasti kuivuudelle arkaa peltoa... Naapurin ohra ojan takana just sama, ja sen tiedän, ettei oo jarrua saanut kun olen senkin itse käynyt ruutaamassa, ks. toimet hyvin minimaalisia Helle osui juuri pahimpaan hetkeen, harvemmin jää noin pahoin tuppeen mutta nyt jäi, kuivissa harjanteissa. Alat pieniä, mutta kuitenkin tuppeen jäi, käsittelystä riippumatta. Kylvöpäivä se juttu, kuten sanoin, 4 päivää eroa ja jaksoi paremmin helteen ohi.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 23.07.22 - klo:06:07

Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin.  Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.

Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?

Jep. Ihmeellistä ennakointia, ryssän lupauksiin uskotaan. Sitten kun sitä saadaan jossain Ukrainan satamassa laivaankin, niin nätti homma kaapata laiva merellä, on valmiiksi riittävän iso satsi liikkeellä, sen kun ohjaa oikeaan osoitteeseen.

3.5mm tänään
Jää papusato taas heikoksi. Jos tulisi tänä vuonna edes siemen takaisin

3mm, eilen 2mm. Tällä viikolla 12mm neljänä eri päivänä. Kertasateena kastelisi hiukan, tällä tavoin tiputtelemalla kostuttaa maanpintaa, sekä pitää kasvuston jatkuvasti kosteana. Taudit tykkää, ei lehtiä puhdistavia sateita, vain ihanteelliset olosuhteet kasvitaudeille. Niitä tosin ei kummoisesti ole havaittuna, kiitos jämerän torjunnan, nollaruuduissa karu tilanne.

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Viimeinen isompi sade eli 10mm satoi 19.6, sen jälkeen tullut millejä suht mukavasti viime vuosiin nähden mutta todella pieninä, 2-3mm kuuroina. 13 sadepäivää heinäkuussa, 38mm yhteensä. Ei karua kuivuutta, mutta enemmän ois saanut tulla. Vesi tai siis sen puute romahdutti tämänkin vuoden ennätyssatotoiveet ohralla. On toki paljon peltoja, joilla tullut riittävästi vettä maalajiin nähden ja kasvustot ihan jees, näin lievästi ilmastuna Tai mistä sitä tietää vaikka ohrastakin tulee hyvä sato, osa siitäkin priimaa maalajista johtuen.

Vieläkin odotellaan oikeaa osuvaa ennustetta ja vettä... Tuossa joku sanoi ettei pakkotuleentumisen oireita. Sen verran oireita kuivimmilla mailla, että tuppeen jää ohrat pääosin, pilkistelee kyljestä. Tämä riippumatta kasvinsuojelusta. Menneellä viikolla 10mm useassa kuurossa, edellinen viikko sama. Kuurot luokkaa milli pari, ja poutaa, kuuro. Maa ei kastu, mutta kasvusto pysyy märkänä. Parempi tilanne kuin edellisinä vuosina, mutta ei mitään hurraahuutoja aiheuta, liika kosteus kylvöjen päälle kuritti oraita ettei tähkät suuren suuria, nyt kuivahko säätyyppi kurittaa tulevaa jyväkokoa. Vieläkään ei oo kirvestä heitetty kaivoon, ihan hyvääkin tulollaan mutta uusi keskisatoennätys taitaa jäädä tulematta.

Niin, ennuste lupasi kovastikin vettä vähän jokapäivälle, lähinnä niitä kauhisteltiin että tuleeko liikaakin. Ei oo tullut, ennustetut sateet on tehty siirrettäväksi

Mä en puimureista ymmärrä mitään, paitsi sen kummoisen karhon tekee. Ehdottomasti noista Clayson, Jontikka ja Claas tekee kaikista huonoimman. Claassin karho on pyöreä ja melko tiivis, eli kuivuu huonosti ja karhoittamatta jos paalaa niin helposti tulee huononmallisia paaleja jopa -80 luvun sampotkin tekee parempia karhoja.

Tulee pyöreä ja tiivis, jos sellaisen haluaa tehdä eli "karhoittimet" puimurin pesässä käännettynä esiin. Ilman niitä tulee yhtä leveä kuin puimakoneisto. Mutta "möykkyinen", tiedä onko ne hangot syynä vai mikä. Toki viiskasissa ei tainnut olla lainkaan niitä, kuuskasissa yksi hankoakseli. Kummatkin oli aikonaan, eikä noita oikeen voi keskenään verrata,eli kuten Keskon miehet aikoinaan sanoi, kuuskasi on vasta ensimmäinen Claas. Kaikki järeämpää, alkaen leikkuupöydästä, päättyen silppuriin/kohlimiin. Seulat tais olla identtiset, muuta yhtäläistä olekaan paitsi puintikelan leveys.

Lainaus käyttäjältä: Magia - 09.07.22 - klo:08:00

Kahdeksi päiväksi lupaa yli 30mm tänne,jos tuo toteutuu,niin saa olla tyytyväinen,epäilisin 100mm heilahtavan taas jossain.15:sta lupaa lämmöksi.Ne jotka toivoo sadetta,pitäisi kyllä teloittaa maanpettureina.

Lähetä tänne etelä Suomeen ne sateet.
Niin taas lupasi vettä, mutta ei vaan sada.
Saa nähdä tuleeko ensiviikon sateistakaan mitään

Joo, sade kelpaisi. Viimeisen viikon aikana yhteensä 15mm, neljänä eri päivänä pieninä kuuroina tipotellen. Maanpinta kostea, mutta kuivemmilla mailla pari senttiä pinnassa tuota kosteaa päivä sateen jälkeen, sitten pölykuivaa. 10mm heti, ja 20mm kolmen päivän päästä. Kiitos   Ennuste lupailee jotain ehkä huomenna, mikäli tuuri käy. Keskiviikolle enemmän, mutta siihen vielä useita päiviä ja ne lähinnä arvauksia. Harmittavasti leikkaa satoa, kun taas ehti käydä kuivan puolella tässä kuun vaihteessa mutta vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, aika mukavilta näyttää omat kasvustot. 

Karhottimessa on roottorin kallistussäätö hydraulisylinterillä. Aivan ok varuste, mutta on niin nopea, että oikean säädön hakeminen on käytännössä lähes mahdoton temppu. Näin maallikkona tulee mieleen, että joku kuristus tuohon väliin voisi olla paikoillaan. Onko tuollaisia jossain valmiina saatavilla vai miten ongelma pitäisi ratkaista?

Kuristusventtiili eli ihan säätöventtiili, tai kuristin nippa. Nipan koon kertonee hydrauliikkakaupan myyjä, kun tietää tarpeen, tai muutama kuristin varalta joista valita sopva. Vaatii enemmän värkkäämistä, säätöventtiili bolt on ja pääsee samantien säätämään, kuristi nippa pitää aina aukaista eli letku katkaista liittimistä, kun vaihtaa sopivaa kuristinta nipan sisälle
.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.07.22 - klo:14:03

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.22 - klo:09:05

Kesäkuun sademäärä oli 41mm jos oikein laskin. Ja loppukuun lähes kaksiviikkoahan oli kuivaa ja kuumaa. Tuossa sitten meni sääennustajilla taas homma ihan sekaisin. Tai niinkuin ennustus vaihtui lennossa kun helle oli jo päällä. Eipä tuota kukaan osannut puolessa välissä kuuta ennustaa. 

Mutta juu en nyt laittaisi pahitteeksi vaikka vettä antaisikin vähän nätisti hiljalleen satamalla. Kyllähän tämä kuumuus nyt jo leikkaa satoa joka olikin hyvällä mallilla tulossa. Noo syksyllä nähdään mitä tulee ja toivottavasti silloinkin olisi kuivaa ja kuumaa 

Kesäkuun sademäärä tuplat tuohon nähden, ja onhan ohrakasvustot kylillä paikoitellen kehnoja. Omista suurin lohko laikkuinen, lähes hukkunutta tai hukkunutta. Ei ihme, vettä tuli sopivasti kuukauden sademääräksi mutta painottuen juuri herkimpään kasvuvaiheeseen. Vaikka pelloilla ei vesi maannutkaan, pellot oli niin kosteita, että ruiskuttamisia piti suunnitella sen mukaan ja paikoin tuli silti uraa. Nyt viimeiset 10 päivää ollut satamatta ja helle ollut poikkeuksellisen armoton myös tässä perämeren rannikolla. Syysviljat, kaurat ja vehnät hyviä mutta ohrissa tosiaan sanomista. Oisikohan 400ha kiertänyt ohria ruiskun kanssa, ja noista ehkä 50ha moitteettomia. Ainakin toinen mokoma heikkoja, loput siltä väliltä. Sateet kun olisi tulleet keskimäärin viikon myöhemmin samassa mitassa kuin tulivat, ohratkin olisi pitkälti priimaa.

Lakastunutta viljaa on jo kuivimilla mailla, helteet leikkaisi näkyvästi satoa, eiköhän leikkaa myös hikevimmiltä mailta. Vielä näyttää kuitenkin ihan kivalta, mutta ennuste ei vain lupaa sadetta, sateen uhkaa joillekin päiville mutta saa nähdä. Vielä ei ole ensimmäistäkään ukkosta ollut Toukokuun jälkeen, tiedä sitten onko raju ukkoskuuro hyväksi vai pahaksi, reheville kasvustoille.

Se nyt olisi suoranainen ihme,jos ensi viikolla ei saada vettä.5mm tuli jo tänä aamuna ja ukkonen näkyy pyörivän jonnekkin sinne rannikolle päin.

Joo, kyllä toiveissa olisi. 3mm tuli eilen, 4km:n päässä lähempänä rantaa 8mm. Että vaihtelua oli, muttei osunut vielä.

Tuossa yllä kirjoittelin noita moitteettomia ts. täydellisiä ohria olevan 50ha, niin onhan sitä priimaa varmasti puolet yo. hehtaareista mutta useilla pelloilla heikompiakin laikkuja. Vielä on satotoiveet korkealla, mutta lähipäivät näyttää veden puolesta miten käy herkimmillä mailla.