Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Minimipanostuksella kasvustoruiskutukset  (Luettu 4932 kertaa)

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: Minimipanostuksella kasvustoruiskutukset
Viljelyssä reilut 100ha. Reilut 6000€ tais kasvinsuojelumömmöt olla tänä vuonna. Tosin joku purkki tais jäädä jäljelle mutta 50-60€ se taitaa ha/kustannus asettua. Ja enpä sanoisi että sinne on mitään turhaan ajettu🤔 joillain lohkoilla olisi saanut saunakukkaan panostaa enemmänkin ja ohrille jäi hukkisaineet ajamatta kun kerkesi tähkälle. No ne on onneksi vielä kerättävissä.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Minimipanostuksella kasvustoruiskutukset
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.

Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?

Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista  ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.

-SS-

Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.

Jos käyttää maksimilannoitustasoja, satokorjattuja, ja multavia maita. Takuuvarmaa lakoviljaa, mikäli satelee jonkunverran kesän aikana.
Tänä vuonna kävi kuivana juuri korrensäädön aikaan, ja varovaista annostelua siellä täällä isännillä kuivuudesta johtuen mutta ilman jarrua pieni osa "kunnollisista kasvustoista"
. Osa pystyssä, osa kumossa, veikkaisin että lannoitustasossa ja pellon kasvukunnossa ero. Mulla tuo minimipanostettu sai 350kg/ha Y-4, eli 70 kiloa typpeä. Heikkoa on kasvu, samanlainen koeruutu myös "oikealla" pellolla, jossa typpitaso 120kg/ha nurkilla vähän paikasta riippuen. Tuo 70kg/ha ois pysynyt varmaan pystyssä ilman jarruakin, 120kg/ha ja tiheä ohra, ei ikimaailmassa. Koeruudut kiilassa, ja nurinhan ne on tai menossa, sai vain kerran jarrua mutta tautiaineen mukana, helteen aikaan yöllä ajettu 0.5l/ha terpalia jäi pois koeruudussa. Tuo em. terpal määrä naurettavan pieni normiannoksiin nähden, mutta stoppas kasvustoa nätisti. Isompi määrä olisi ollut haitaksi, toki tuokin lyhensi kortta ehkä jopa liikaakin, vieläkin vähemmän olisi voinut riittää. Satotavoite kova, kasvusto rehevä vaikka kuivuus osansa vei. Vielä hieman enemmänkin olisi saanut laittaa typpeä vaikka multavaa kht maata, mutta jossain menee hyötysuhteen raja. Tuolla em. 70kg/ha vs. 120 kiloa, satoero todella iso, yhtä iso kuin on lannoituksen ero. Tänä vuonna voima on mennyt kivasti kasvuun, mutta on kyllä mennyt jossain kohtaa kuivuuden vuoksi harakoillekin. Toki nuo kuivahtaneet kohdatkin pärjäs paremmin voiman ansiosta, kuin 70kg/ha lannoitettu, mutta saiko sillä vastinetta eli voittoakin, niin se voi olla sitten siinä ja tässä. Sellainen 90kg/ha voisi olla nippanappa taso, että laujakortiset viljat yleensä pysyisi pystyssä ilman jarrujakin. Savilla tarkoittaisi ehkä 120kg tasoa tai enemmänkin.

Niinjuu, löytyy em. pellolta missä 70kg/ha "nollaruutu", myös noin 170kg/ha tjsp. typpeä saanut ruutukin. Rehevää kasvua, ja pystyssä sekin. Vilja kai pysyy aina pystyssä ihan superukkoskuuroa myrskyn kera lukuunottamatta, mikäli sitä jarrutellaan pitkin kasvukautta. Apulannan korkea hinta, oikean jarrun määrä keleihin ja tulevaan nähden, lakoriski, viljan hinta...  Siinä syitä, miksei kannattaisi panostaa totaalisen maksimit. Jossain tulee raja, ja yleensä se tulee kesän säiden arvaamattomuudessa. Kun ei voi vaikuttaa sateisiin eikä lämpöön, niin täydellinen maksimin tavoittelu liian kallista leikkiä. Tänäkin vuonna ois voinut jälkeenpäin ajatellen tehdä monta juttua erilailla, virheitä helppo miettiä jälkikäteen. Yks 25ha eli suurin yksittäinen perulohko itsellä, meni viduiksi kylvön jälkeen tulleen sateen ja ehkä turhan aikaisen kylvön vuoksi. Kuivat harjanteet kuivahti osittain pystyyn, mutta ne rehevimmät notkelmat kävi osittain keltasena orasvaiheessa. Nyt ko. lohkolta tulossa reilu 4tn/ha sato, kevättyöt eli lietteenlevitys, kyntäminen ja kylväminen huomattavasti myöhemmin olisi tällä hetkellä tuomassa ainakin tonnin paremman sadon. Mikään ei ketuta enempää kuin omat virheet, vaikka ne sillä hetkellä olisikin olleet parhaita ratkaisuja.

Viimeksi muokattu: 29.07.22 - klo:18:24 kirjoittanut ijasja2

"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: Minimipanostuksella kasvustoruiskutukset
Joku mcpa ja expressiä, lämmintä oli ja kyllä ne rikat meni kyykyyn ja kuoli. Lähinnä pesäke torjuntaa attribut superia juolapaikkoihin. Oli paljon rikkoja silloin keväällä, kun oras vaiheessa satoi paljon, kaikki iti, luulin. Nytten hukkikieroksissa, uutta tuoretta, varsinkin saunakukkaa ja muitakin. Oi näköjään rikka pommi muhimasa, nytten liian myöhäistä ruiskuttaa enää.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Minimipanostuksella kasvustoruiskutukset
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.

Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?

Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista  ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.

-SS-

Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.

Jos käyttää maksimilannoitustasoja, satokorjattuja, ja multavia maita. Takuuvarmaa lakoviljaa, mikäli satelee jonkunverran kesän aikana.
Tänä vuonna kävi kuivana juuri korrensäädön aikaan, ja varovaista annostelua siellä täällä isännillä kuivuudesta johtuen mutta ilman jarrua pieni osa "kunnollisista kasvustoista"
. Osa pystyssä, osa kumossa, veikkaisin että lannoitustasossa ja pellon kasvukunnossa ero. Mulla tuo minimipanostettu sai 350kg/ha Y-4, eli 70 kiloa typpeä. Heikkoa on kasvu, samanlainen koeruutu myös "oikealla" pellolla, jossa typpitaso 120kg/ha nurkilla vähän paikasta riippuen. Tuo 70kg/ha ois pysynyt varmaan pystyssä ilman jarruakin, 120kg/ha ja tiheä ohra, ei ikimaailmassa. Koeruudut kiilassa, ja nurinhan ne on tai menossa, sai vain kerran jarrua mutta tautiaineen mukana, helteen aikaan yöllä ajettu 0.5l/ha terpalia jäi pois koeruudussa. Tuo em. terpal määrä naurettavan pieni normiannoksiin nähden, mutta stoppas kasvustoa nätisti. Isompi määrä olisi ollut haitaksi, toki tuokin lyhensi kortta ehkä jopa liikaakin, vieläkin vähemmän olisi voinut riittää. Satotavoite kova, kasvusto rehevä vaikka kuivuus osansa vei. Vielä hieman enemmänkin olisi saanut laittaa typpeä vaikka multavaa kht maata, mutta jossain menee hyötysuhteen raja. Tuolla em. 70kg/ha vs. 120 kiloa, satoero todella iso, yhtä iso kuin on lannoituksen ero. Tänä vuonna voima on mennyt kivasti kasvuun, mutta on kyllä mennyt jossain kohtaa kuivuuden vuoksi harakoillekin. Toki nuo kuivahtaneet kohdatkin pärjäs paremmin voiman ansiosta, kuin 70kg/ha lannoitettu, mutta saiko sillä vastinetta eli voittoakin, niin se voi olla sitten siinä ja tässä. Sellainen 90kg/ha voisi olla nippanappa taso, että laujakortiset viljat yleensä pysyisi pystyssä ilman jarrujakin. Savilla tarkoittaisi ehkä 120kg tasoa tai enemmänkin.

Niinjuu, löytyy em. pellolta missä 70kg/ha "nollaruutu", myös noin 170kg/ha tjsp. typpeä saanut ruutukin. Rehevää kasvua, ja pystyssä sekin. Vilja kai pysyy aina pystyssä ihan superukkoskuuroa myrskyn kera lukuunottamatta, mikäli sitä jarrutellaan pitkin kasvukautta. Apulannan korkea hinta, oikean jarrun määrä keleihin ja tulevaan nähden, lakoriski, viljan hinta...  Siinä syitä, miksei kannattaisi panostaa totaalisen maksimit. Jossain tulee raja, ja yleensä se tulee kesän säiden arvaamattomuudessa. Kun ei voi vaikuttaa sateisiin eikä lämpöön, niin täydellinen maksimin tavoittelu liian kallista leikkiä. Tänäkin vuonna ois voinut jälkeenpäin ajatellen tehdä monta juttua erilailla, virheitä helppo miettiä jälkikäteen. Yks 25ha eli suurin yksittäinen perulohko itsellä, meni viduiksi kylvön jälkeen tulleen sateen ja ehkä turhan aikaisen kylvön vuoksi. Kuivat harjanteet kuivahti osittain pystyyn, mutta ne rehevimmät notkelmat kävi osittain keltasena orasvaiheessa. Nyt ko. lohkolta tulossa reilu 4tn/ha sato, kevättyöt eli lietteenlevitys, kyntäminen ja kylväminen huomattavasti myöhemmin olisi tällä hetkellä tuomassa ainakin tonnin paremman sadon. Mikään ei ketuta enempää kuin omat virheet, vaikka ne sillä hetkellä olisikin olleet parhaita ratkaisuja.
Joo o eroa on. Jos nyt oikein muistan niin oli normaalia et ohraakin tuli viljeltyä niin et 500 kiloa 27-?-? Npk:ta eikä laontorjuntaa tullut käytettyä. Ceylonia ei saa nykyisillä lannoitustasoilla kaatumaan. Kevätvehnällä tuli käytetty samaa peruslannoitusta kuin tuolla ohralla, mut monesti lisättiin sitten vielä typpeä kasvustoon niin että typpimäärä oli 150-170kg. Maalajit savia (hts, hss, hes) ja multavia, runsasmultaisia..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Minimipanostuksella kasvustoruiskutukset
Jos nyt oikein muistan niin oli normaalia et ohraakin tuli viljeltyä niin et 500 kiloa 27-?-? Npk:ta eikä laontorjuntaa tullut käytettyä. Ceylonia ei saa nykyisillä lannoitustasoilla kaatumaan. Kevätvehnällä tuli käytetty samaa peruslannoitusta kuin tuolla ohralla, mut monesti lisättiin sitten vielä typpeä kasvustoon niin että typpimäärä oli 150-170kg. Maalajit savia (hts, hss, hes) ja multavia, runsasmultaisia..

Jos maat ovat kiinteät, eivätkä sisällä paljon palavaa lisätyppeä, on aika vaikea jotakin Kaarlea, Turkkaa, Everstiä (Vertti/Hermanni aikaisista)   tai 2-T lajikkeista Feedwayta ja Meliusta (uusista ehkä Eastway) saada totaalisesti lakoon ilman runsasta orgaanisen lannoituksen kertynyttä pääomaa.

Emakkosikalat arvostavat ohraa, jossa ei ole käytetty runsasta kemikaalikuormaa. Tiettävästi on viitteitä siitä, että runsaampi kasvunsääteiden ja vanhanaikaisten fenoksihappojen jäämäkuorma voi vaikuttaa porsastuotannon tehokkuuteen. Omakohtaista tietoa ei ole, mutta jos on vähänkin syytä epäillä, on korrenvahvistus kyllä helpommin lajikevalinnalla korvattavissa.

Rikkakasveissa lehtivaikutteiset varmaankin ovat turvallisempia kuin maahan kertyvät rikkahormonit.

-SS-