Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.

Aurinkovoimakentän kaltainen sähkön tuotantomuoto on kaikkea muuta kuin ongelmaton, jos tarkastellaan sähkön käytön, tuotantokyvyn ja myös markkinanhinnan jakautumia vuodenaikojen mukaan. Suomessa paistetta riittää rajallisen ajan vuotta kohti. Kaiken aikaa pystytetään laajoja tuulivoimapuistoja merelle ja tuntureille, joten tuotteen hinnanmuodostukseen liittyy merkittäviä riskejä.

Toki on niinkin, että jos jollakin kolkalla pelto tai suonpohja ei kerta kaikkiaan tee kauppaansa, paneelikenttä on järkevin ratkaisu, jos sellainen on saatavilla.

Mutta: sama kysymys kuin tuulipuistojen kohdalla: voiko aurinkovoimakenttä tehdä konkurssin? Ja mitä riesoja siitä seuraa maan omistajalle?

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.12.23 - klo:16:18

ja kun niitä just tuolle alalle on markkinoitu.   ite olen kanssa ihmetelly et eikö enää luoteta yhtään ns. ammattitaitoon kun kun noita markkinoitaan?   aikoinani kun uutena oli intoa ni joka juttu tuli seurattua ja tehtyä huomio niistä,   nyt tuntuu et on vain kännyn kattelu se tärkein asia.   äly teköö työn...    mut entäs sää???

Se että tekee 2023 hommat parhaalla 70-luvun osaamisella, kalustolla ja tehokkuudella on rautaista ammattitaitoa tai sitten jotain muuta. Ehkä sekä että 

Eipä ole yhtään ikävä tuonaikaisia vehkeitä tai viljelymenetelmiä. Kyllä siinä aikaa, löpöä ja tupakkia paloi kun pellot syksyllä väkisin kynnettiin ja seuraavana keväänä kolmekuuskymppisellä potilalla runnottiin kylvökuntoon. Se oli ihan ameriikkaa jos jollain oli neljän metrin äes ja siihen käypänen veturi...

Usein on käynyt mielessä, että miten silloin saatiin rypsistä kahden ja puolen tonnin hehtaarisatoja ihan normisettinä ja nyt samoilta pelloilta tonni on tiukassa. Lajikkeet, oftanol-peittaus, tuholaiskantojen tai ilmaston muutos vai mikä??

Sattuipa tässä niin, että kylille ilmaantui hyvää tarkoittavia putkimiehiä. Ihan ilmatteeksi halusivat kuvata asuinrakennuksen viemärit vaurioiden varalta. No, kuinkas ollakkaan, löytyi painumaa ja kulahtaneita tiivisteitä sun muuta kikkaretta ja kokkaretta. Näkyi ihan kamerassa. Korjaushommasta (viemärin sukitus) kirjoitettiin tarjous, eikä olisi maksanut kuin karvan alta 15 000 euroa. Äkkiä toivottiin nimiä paperiin, ettei talo mene odotusaikana tykkänään pilalle.

No, epäluuloinen isäntä otti piruuttaan yhteyttä tuttuun putkihemmoon. Kaveri tuli ja kuvasi saman viemärijärjestelmän, joka (yllätys, yllätys  ) olikin ihan erinäköinen kuin ensimmäisen porukan kamerassa. Mahtoiko ykkösnäytös olla uusintaesitys, nauhoitettu viime kesänä kello kuusi??.

Putkari totesi vielä, että systeemi on kunnossa, käyttöikää pitkästi jäljellä. Mitään korjaustoimia ei ole syytä tehdä.

Onko tuttua toimintaa? Täyttää minusta kaikki petoksen merkit. Maatiloilla tuskin tuommoiseen halpaan mennään, mutta maaseudun eläkeläisiä ym. teknisistä asioista vähemmän perillä olevia ihmisiä käy sääliksi.   

Eikö jossakin aiemmin sanottu, että ei koske junaliikennettä. Vai onko se nyt muuttunut. Kaipa lannoitteet liikkuu paljolti kiskoilla.

https://yle.fi/a/74-20061199

Niirala on kokonaan kiinni.

Cemagrolle taisi tulla tiukka paikka. Eivät saa enää raaka-ainetta Venäjältä kun Niirala meni kiinni. Hankalaa myös Itä-Suomen viljelijöille, varmaan aika moni tilaa lantansa C:lta.

Toisaalta, Suomen Yaran tehtaatkin ilmeisesti käyttävät venäläistä ammoniakkia.  Eli jos naapuri oikein tosissaan alkaa viduilemaan, laskun maksajia ei tarvii kaukaa hakea.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 19.11.23 - klo:10:57

Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?

Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.

On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.

Glyfolle tuli 10 vuotta lisää käyttöaikaa, komission päätöksellä kun parlamentista ei päätöstä herunut. Paluu normaaliin edessä tältä osin?

Tulihan tuosta sähköpostiin r-virastolta kirje:

Kasvipeitteisyyttä tarkastellaan satelliittiseurannalla. Maaliskuussa 2024 Vipu-mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta.

Jos olet noudattanut ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, voit vastata selvityspyyntöön Vipu-mobiililla ottamallasi valokuvalla. Kuvan voit ottaa 15.3. jälkeen.

Poikkeuksena ovat syyskylvöisten kasvien alat, joille on ilmoitettu aito kasvipeite: vihertävästä kasvustosta kannattaa ottaa valokuva jo ennakkoon. Valokuva hyväksytään, jos se on otettu 31.10. jälkeen.

Ota valokuva Vipu-mobiilin Kuvat-osiossa. Kuvat tallentuvat Vipu-mobiiliin mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Tuo sähköposti meni sitten meikäläiseltä täysin ohi... Uusi kuvauskierros parin päivän päästä
Ja muuten, kiitokset tiedosta. Eipä olisi hoksannut, ellei tätä palstaa olisi.

Mä veikkaan että kaikki lohkot mitkä ilmoittaa kasvipeitteiseksi  joutuu keväällä lumen sulettua käydä kuvaamassa, kun ei  satelliitti erota lumen läpi mitä siellä on.

Kyllä valvonnan pitäisi hyväksyä syksyllä "varastoon" otetut kuvat. Paikkatietohan noissa on automaattisesti mukana. Jos oraita tai muuta kasvipeitettä on näkyvissä, niin paha sitä on mennä kiistämään. Mutta riittäkö pelkät kylvörivit, jos orastuminen on heikonpuoleista? Siinä onkin miettimistä.

Lainaus käyttäjältä: jariman - 29.09.23 - klo:22:11

Näkyy isommat liikkeet  olevan poissa, mm
Agco, Valtra , fendt, sampo puimurit..
Hankkija,  claas,
Ym
Tynkänäyttely, verrattuna kesän okra näyttelyyn…..

No onhan tässä se tilanne että näitä näyttelyjä yms. on yksinkertaisesti liikaa Suomen kokoiseen maahan. Se on kumminkin aika hitonmoinen kustannus kun tuonne roudataan koneet ja majoitetaan ukot.

Joo, saattaa Tampereen näyttelylle käydä samoin kuin Jyväskylälle. Syystyöt on paljon vielä kesken,  osa porukasta  jättää väliin kun ei kiinnosta. Osa lähtee Agritechnicaan, jossa kattausta on joka makuun.

Konekapasiteetin tarpeeseen vaikuttaa aika lailla sekin, mitä viljelee ja miten nämä valinnat vaikuttavat kylvö- ja korjuukauden tarpeisiin. Ääripäässä joku sianviljelijä ei vuodesta toiseen kasvata muuta kuin ohraa ja vehnää plus pakolliset kesannot. Siinä kyllä tulee äkkiä ajallisuuskustannusta kun ilmat sohlaavat sopivassa ajankohdassa. Ja sitten koneet laitetaan sen mukaan.

Isojakin aloja voi viljellä suhteellisen maltillisilla koneistuksilla kun porrastetaan kasvivalinnoilla korjuukautta, viljellään monivuotisia kasveja ja käytetään ehkä vielä ostopalveluita. Kylvö- ja korjuukapasiteetin mitoitus voidaan tehdä sen mukaan, mitä kulloisenkin työn toteuttamisajankohdassa tarvitaan. Esim. 30 hehtaaria vehnää, 20 ha esim. kuminaa tai heinänsiementä,  20 ha hernettä ja 20 ha jotain ajallisesti sopivaa muuta kasvia (ohra, hamppu, juurikas?) on ihan eri juttu hoidella kuin 90 hehtaaria pelkkää vehnää tai mallasohraa.

Oma valinta näissä on ollut, että hankitaan riittävän laadukkaat koneet ja sitten niitä myös pidetään hyvin (ja kauan). Huonot valinnat pitää laittaa aika äkkiä kiertoon, uudehkoista paskoista vehkeistä kun saa vaihdossa vielä jotain, mutta koetapas myydä vanhaa paskaa...

 

Joko siellä muinais-Suomessa on kaikki puitu ja muualla päin? Täällä hämeiden rajamailla on vielä jonkun verran puimatta, taitaa jäädä puimattakin.

Myöhään kylvettyjä tai itäneitä viljoja vielä pellossa jollain. Muutama hernepelto on myös jäänyt puimatta. Itsellä vielä hampputaistelu kesken - puitaneen nyt viikonloppuna tai alkuviikolla jos keliä on.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 10.09.23 - klo:19:08

metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa  kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.

Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon  huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.

Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.

Tämä kuulostaa todennäköisimmältä syyltä. Savimaan kasvinahan tuota on aina pidetty ja niillä toimii kyllä.

Lajikkeet ovat tosiaan kehittyneet ja viljelyvarmuus on ihan toista kuin ennen, ei herne ole enää sellainen 'korkeariskinen lakoharmi' kuin se oli joskus ennen.
Melkein joka vuosi on hernettä ollut, Karitaa meni  elintarvikeherneeksikin kun lajike oli oikea.
Yhtenä vuotena on jäänyt minulta herne puimatta, mutta niin jäi silloin viljojakin. Oliko nyt 2017 vai mikä.
Kerran puin typeryyttäni liian tuoreena, viettopinnan siivoussulkeiset riittivät oppimateriaaliksi :-)

Kun tossilla on viljellyt niin on ollut ihan kilpailukykyinen kasvi verrattuna halpaan keskisatoiseen viljaan. Hyvä esikasviarvo vaikka syysvehnälle, en ole vehnälle antanut syyslannoitusta herneen jälkeen. Sertisiemen on herneellä kyllä arvokkaan puoleista...

Vaikuttaa että herneen onnistumisprosentti on aika korkealla kuitenkin, varmaan yhtä suuri kuin härkäpavun epäonnistumisprosentti; näin ainakin viime vuosina.
Siksi papua ei ole ollut eikä taida jatkossakaan tulla minun viljelykiertooni... nimimerkki muutamia papupeltoja maahan murskannut. Onhan sillä maanparannus- ja esikasviarvo tietysti niinkin :-)

Oma kokemus herneen viljelystä on samaa kuin Metsakaimalla. Yhtenä vuonna joskus 2000 -luvun alussa jäi puimatta puolet. Muuten kokemukset voittopuolisesti plussan puolella. Raakaa tai epätasaista kasvustoa ei pitäisi puida. Talmaa kertyy joka paikkaan, myös säiliön tyhjennystorveen, mikä taas johtaa murtopulttisulkeisiin. Puintia ei kuitenkaan kannata viivyttää - kun tarpeeksi vartoo niin kyllä herne savimaallakin menee maate. Viivyttely tuo mukaan myös väriviat, millä on merkitystä ruokaherneessä.

Härkäpavun viljelystä ei voi todeta kuin, että se muistuttaa enimmäkseen uskontoa. Liikaa riskiä, liian vähän hintaa. Mutta kolmekaan katovuotta peräkkäin ei joillekin ole riittävä kurmootus tuossa lajissa...

Koskella tänään 50 milliä ja lisää tunkee tulemaan  . Pahimmat sateet on tämän paikan aika hyvin tähän mennessä kiertäneet, mutta nyt osui.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 22.08.23 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.08.23 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: ht - 20.08.23 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 19.08.23 - klo:11:41

Mites sata cc krissipyörän saa mukaan kun siirtää puimurin?

Pöydälle..?

Jossain olen nähnyt kuvat pöydän taakse tehdystä telineestä enduropyörälle.

Ja jos kyseessä on Puimuri ja pöytä tulee takana pöytävaunussa niin siihen pöydän tilalle koukattavaksi voi varmaan värkätä jonkin näppärän kuljetustelineen. Hydraulisesti hallittava ja kaikkea...

Tai sitten sopiva pikkutraileri perään, pöytävaunun tilalle :-))

sähköpotkulauta varmaan olisi ihan kätevä kun katsoo vähän isorenkaisempaa mallia ja mahtuu melkein puimuri ja valmetin hyttiin

Entäs kontiomopo? Sillä hoituu kätevästi myös hukkkakauratarkkailu, mahtuu sopivasti ruiskutusuriin ja on paljon halvempi kuin varsinainen hukkismopo.