Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

No helppois rakennemuutoksen kannalta olisi se että lähintila/tilat ostaa pellot tuossa mallissa. Eli jos tiloja on vaikka 5, niin pellot jaetaan sen mukaan kuka on lähin. Eli jos yhdella on kaikille lyhin matka, niin se yksi ostaa ja taas jos kaikilla 5 tilalla on jollekin lyhin matka, niin ostavat vain ne lähimmät pellot. 5km enimäismatkaksi näin alkuun.

Tämä sitten perustuu -ss- mielipiteeseen ei minun!

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

No helppois rakennemuutoksen kannalta olisi se että lähintila/tilat ostaa pellot tuossa mallissa. Eli jos tiloja on vaikka 5, niin pellot jaetaan sen mukaan kuka on lähin. Eli jos yhdella on kaikille lyhin matka, niin se yksi ostaa ja taas jos kaikilla 5 tilalla on jollekin lyhin matka, niin ostavat vain ne lähimmät pellot. 5km enimäismatkaksi näin alkuun.

Tämä sitten perustuu -ss- mielipiteeseen ei minun!

Tämä oli myös yksi vanhan maan osto- ja myynninrajoituslain perusteista.
Mutta kyseinen tapa ei edistä optimaalista keskittymistä, koska siinä kuluu
useampi sukupolvikierros, ennen kuin kylä on elinkelpoisen keskustilan hallinnassa.

Siis kyllä 70-80-luvulla olivat kaikki nykyiset porvaripuolueet nykyistä vasemmistoliittoa
vasemmalla. Osto-oikeuksien parlamentaarinen sosialisointi oli ihan okei , jos
sillä saatiin oma business kannattamaan. Saattoi olla Perustuslailliset silloin
ainoita, jotka kyseenalaistivat tämän vapaaehtoisen kaupankäynnin rajoittamisen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:07:14

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

No helppois rakennemuutoksen kannalta olisi se että lähintila/tilat ostaa pellot tuossa mallissa. Eli jos tiloja on vaikka 5, niin pellot jaetaan sen mukaan kuka on lähin. Eli jos yhdella on kaikille lyhin matka, niin se yksi ostaa ja taas jos kaikilla 5 tilalla on jollekin lyhin matka, niin ostavat vain ne lähimmät pellot. 5km enimäismatkaksi näin alkuun.

Tämä sitten perustuu -ss- mielipiteeseen ei minun!

Tämä oli myös yksi vanhan maan osto- ja myynninrajoituslain perusteista.
Mutta kyseinen tapa ei edistä optimaalista keskittymistä, koska siinä kuluu
useampi sukupolvikierros, ennen kuin kylä on elinkelpoisen keskustilan hallinnassa.

Siis kyllä 70-80-luvulla olivat kaikki nykyiset porvaripuolueet nykyistä vasemmistoliittoa
vasemmalla. Osto-oikeuksien parlamentaarinen sosialisointi oli ihan okei , jos
sillä saatiin oma business kannattamaan. Saattoi olla Perustuslailliset silloin
ainoita, jotka kyseenalaistivat tämän vapaaehtoisen kaupankäynnin rajoittamisen.

-SS-

No jos valtio/eu tukee hommaa, niin kait silloin olisi rajoituksetkin hyväksyttäviä.

Tosin yksi peruste oli 142 tukea neuvoteltaessa että tuki on säilyttävä, ei tuotantoa kasvattava. jos 20 lehmällä saat saman tulon kuin 120 lehmällä, niin kuka hullu olisi rakentanut uutta navettaa kuin pakon edessä. Nyt pakko on luotu sillä ettei 142 ole maksettu täysimääräisenä ja siihen 20 lehmän tienestiin tarvitaan 120 lehmää. Silloin olisi ollut myös perusteet maksaa 141 tukea jos etelässä olisi ollut ongelmia.

Kyllä ne omaisuusarvot saadaan kohdilleen pakkohuutokauppojen myötä, sitten on helpompi jatkaa.
 
Vertaus traktorimarssista ja yrittäjäriskin poistosta oli varsin osuva.

Kyllä ne omaisuusarvot saadaan kohdilleen pakkohuutokauppojen myötä, sitten on helpompi jatkaa.
 
Vertaus traktorimarssista ja yrittäjäriskin poistosta oli varsin osuva.

Maataloushan perustuu pitkälle sosialismiin! Eli jos ostat peltoa saat tukioikeudet ja pistät hömpäntömpälle veronmaksajien piikkiin ja raivaat peltoa minkä viljelet oikeasti. Olet siirtänyt yritäjä riskin veronmaksajien piikkiin!

Eli jos ostat peltoa saat tukioikeudet ja pistät hömpäntömpälle veronmaksajien piikkiin

No viimeiset kymmenen vuotta se oli lisäksi niin, että jos
vuokrasi peltoa vuonna 2006 sai tukioikeuden itselleen, ei siis tarvinnut
ostaa sitä peltoa. Sitä käännettä kipuiltiin joillakin paikoin
sitten aina näihin päiviin asti, koska tukioikeudet jakokierroksella
saaneen oli vaikea motivoitua luopumaan hänelle kuuluvista
tukioikeuksista, vaikka ei olisi enää olut peltoa mitä viljellä.

Onneksi niitä sai ulkoiluttaa pienellä alalla ja myydä raivaajille,
ettei jäänyt ihan kokonaan mustapekka käteen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:08:22

Eli jos ostat peltoa saat tukioikeudet ja pistät hömpäntömpälle veronmaksajien piikkiin

No viimeiset kymmenen vuotta se oli lisäksi niin, että jos
vuokrasi peltoa sai tukioikeuden itselleen, ei siis tarvinnut
ostaa sitä peltoa. Sitä käännettä kipuiltiin joillakin paikoin
sitten aina näihin päiviin asti, koska tukioikeudet jakokierroksella
saaneen oli vaikea motivoitua luopumaan hänelle kuuluvista
tukioikeuksista, vaikka ei olisi enää olut peltoa mitä viljellä.

Onneksi niitä sai ulkoiluttaa pienellä alalla ja myydä raivaajille,
ettei jäänyt ihan kokonaan mustapekka käteen.

-SS-

Joo. Näinhän se oli. Tuli itsellekin tukioikeuksia muualta vuokramaitten mukana, mutta jos joku halusi pitää ne pellossa niin sovittiin että ne pysyy myös pellon mukana. Eli tapauskohtaisesti.

Minulta jos kysytään, niin peltotuet pitäisi jakaa kaikkien peltojen kesken oli raivio tai ei! Me ollaan kuin SAK! Saavutetuista peltotuista ei luovuta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

varmaankin esitit tuon tarkoituksellisesti hieman karrikoiden, mutta, miten sen sanoisi, kuulostaa kyllä jotenkin niin jostain menneeltä ajalta, joka ei ole millään tätä päivää. Ei edes maataloudessa. Vastenmielinen ajatus ja kuvastanee tunnetiloja, jos on hävinnyt jonkun hyvän kaupan.

Ja voi kuvitella tuon paikallisen parlamentin, siitä olis kyllä oikeus ja kohtuus kaukana. Kauhea tilanne, jos olisi oikeassa elämässä. Ei kiitos.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

varmaankin esitit tuon tarkoituksellisesti hieman karrikoiden, mutta, miten sen sanoisi, kuulostaa kyllä jotenkin niin jostain menneeltä ajalta, joka ei ole millään tätä päivää. Ei edes maataloudessa. Vastenmielinen ajatus ja kuvastanee tunnetiloja, jos on hävinnyt jonkun hyvän kaupan.

Ja voi kuvitella tuon paikallisen parlamentin, siitä olis kyllä oikeus ja kohtuus kaukana. Kauhea tilanne, jos olisi oikeassa elämässä. Ei kiitos.

maatalous perustuu sosialismiin!

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

varmaankin esitit tuon tarkoituksellisesti hieman karrikoiden, mutta, miten sen sanoisi, kuulostaa kyllä jotenkin niin jostain menneeltä ajalta, joka ei ole millään tätä päivää. Ei edes maataloudessa. Vastenmielinen ajatus ja kuvastanee tunnetiloja, jos on hävinnyt jonkun hyvän kaupan.

Ja voi kuvitella tuon paikallisen parlamentin, siitä olis kyllä oikeus ja kohtuus kaukana. Kauhea tilanne, jos olisi oikeassa elämässä. Ei kiitos.

Kyseinen parlamentti oli lain voimassaoloaikana kunnan maatalouslautakunta.
Ostolupa oli ennakkopäätös, jonka saivat maatilalainakelpoiset tai lainapäätöksen jo saaneet
Hintaraja oli maatilalainoituksen määräämä maksimihinta, 1980-luvun lopulla noin puolet alueen lisämaatarjoustasosta.

Ja aikuisten oikeasti, noin toimittiin vielä noin kolmekymmentä vuotta sitten !

Pikkukunnissa tilanne tietenkin oli lähinnä tuo: laajentavat isännät keskenään jakamassa muiden maita itselleen,
suuremmissa ehkäpä tarjontaa riittävästi, että syrjemmällä saivat muutkin ostaa. Suurtilat eivät silloin
saaneet juurikaan etua, koska olivat muutenkin jo valmiiksi kadehdittuja, subjektiivisia päätöksiä kun
olivat: Osuuspankin, osuuskuntamuotoisen maatalouskaupan ja kunnan luottamustehtävät muodostivat
täyskäden, jolla aina otettiin potti kotiin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.

Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.

Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.

Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: timotej - 19.03.16 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.

Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.

Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.

-SS-

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Ja nimenomaan nuo kepulaiset agraarisosialistit oli kovimpia viljelijöiden rivien hajottajia 1970-80 luvuilla. Oli sisäpiirit ja sitten ulkopuoliset.

Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.

Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 19.03.16 - klo:10:49

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.

Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.

-SS-

Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!