Sisäinen devalvaatio maataloudessa? Tarkoittaa sitä, että "yrittäjä" alantaa katettaan. Palkallinen palkkaansa. Valtio voisi tehdä sisäisen devalvaation laskemalla tukia, jos olisi markka tuet vähenisi valuutan halventuessa.

No tukien osaltahan tuota on jo toteutettu vuodesta 1995 asti. Käytännössä joka vuosi on havinnyt tuista 0-10% ja siihen inflaatio päälle. Eli juokse vaan VAARI kovempaa.

Samantien lähden naapuriin kysymään, että myy maas. "Ilman muuta. Lähdetään tuosta 15 - 18 tonttua / ha." 

Lainaus käyttäjältä: jape - 17.03.16 - klo:19:13

Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta, tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut.  Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta, jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.

Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman.

Toinen tekijöistä on kai tuo tilan jatkaja, näkyi aika selvästi koko suunnitelmassa. Kovin optimistista ja halu on selkeästi nähtävissä. Luvutkin oli tosiaan vähän sinne päin, mutta hieman yllättäen oli kuitenkin käytetty alhaista maidonhintaa ja keskituotosta.

Mutta kyllä nyt ihan oikeasti pitäisi alkaa ihmistenkin jo tajuamaan että se 1 robon navetta ei ole mikään kolmen ihmisen työpaikka. Ei kyllä mikään ihmekkään ettei kannata kun tuollaisista vielä haaveillaan.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 18.03.16 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 18.03.16 - klo:08:05

Kuka tunnustaa, onko tehnyt "nyt, tai ei koskaan" -ratkaisua? Oon tehnyt, onneksi täällä peltomaa on ollut suhteellisen edullista.

Meillä tehtiin ja voin kertoa, että yksi typerimmistä päätöksistä ikinä.. Mutta katuminen ei auta, nyt vain katsotaan mihin tämä johtaa.

Se johtaa varmaan tuhoon. Jos se päätös siis oli jo tehdessäkin typerä 

Ei toki, silloin se näytti viisaalta..tai niiden mielestä, jotka olivat tilanteessa päättämässä ja laskemassa..valitettavasti minä olin sattuneesta syystä poissa pelistä tuolloin...

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 18.03.16 - klo:09:07

Lainaus käyttäjältä: jape - 17.03.16 - klo:19:13

Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta, tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut.  Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta, jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.

Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman.

en niin kauhean syvällisesti tuohon paneutunut ja taustojakaan kun ei tiedä. mut aika paljon tuossa on laskettu raivioitten varaan ja jopa jotain entistä turvetuotantoaluetta kaavailtu viljelyyn. tukia näihin ei tule ja tosiaan antavat samalla jänkhällä mahdottoman tasoituksen puolankalaisille. jos ei isoja rahoja ole ollut ryhtyessä, tai kelpo metsää. -niin äänestän:ei jatkoon.

Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.

Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä  että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.

Tuossa ei otettu huomioon sitä, että jatkuuko maidontuotanto Suomessa ja missä mittkaavassa. Ja minkä suuruinen on TUKI?

Tässä oletettiin, että homma jatkuu samaan malliin. Ainoastaan hintaa korjattiin alaspäin. Tuesta ei puhuttu mitään.

Tämä ajattelutapa on suurin syy, miksi nyt tarvitaan "kriisi"tukea.

Ja jos noin vaan saa ostettua lisää maata, niin onneksi olkoon. Ja sitten kun se pitää vielä raivata pelloksi, huh huh.

Ja nyt sitten tärkein. JOS pellon raivaus kannattaa niin, ettei siihen saa tukia ja tämä on normaalia, niin MIKSI Tiççinkoittajille^® yleensä maksetaan pinta-ala perusteista tukea.

Ei näytä hyvältä. Kyllä tässä lobbaus maidontuotantoa vastaan kiihtyy edelleen.

Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.

Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä  että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.

Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.

Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.

Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/486037/luke-luobio_30_2015.pdf?sequence=4.

Kallista tulee raiviosta ennen kuin kasvavat laaturehua ja ainakin Puolangalla ovat maksaneet metsähallitukselle maapohjista, joista puusto viety pois, toista tuhatta euroa hehtaari.

Raiviolla, jos vielä satotaso jää alhaiseksi, tulee kallista rehua. kustannusero voi äkkiä olla paljon. 

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Peltokasvituotanto/Nurmikasvit/Tehokas%20nurmituotanto%20Pohjoisessa%20-%20osa%202.pdf.

Jos tuosta yllä olevasta johdattelee, hyvän pellon vs huonon raivion sadon kustannusero maitolitraa kohti voi olla melko suuri, jos jäädään esim. 6000 kg ka 10 000 siaan, niin ero on karkeasti 3 senttiä tuotettua maitolitraa kohden. Aikamoinen tasoitus 100  lehmän karjassa, mikä annetaan vanhoja hyviä peltoja viljelevälle. Jaa kasvaako raivio edes ensimmäisinä vuosina tuota 6000 kg ka.

Mutuna vois todeta, että en nykytilanteessa c2p alueella lähtisi raivioiden varaan tekemään isoa investointia. melkoista Venäläistä rulettia.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 18.03.16 - klo:17:24

Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.

Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä  että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.

Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.

Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.

Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.

Löysin tuos 2009 ittelle proagrian tekemän taloussuunnitelman.Siinä oli vaihtoehtona lehmät pois ja jatko viljatilana.
Voi vain todeta että toivottavasti laskivat väärin ja jos eivät,niin v.ittuettä ihminen on tyhmä kun ei mennyt sen mukaan eteenpäin...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 18.03.16 - klo:17:24

Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.

Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä  että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.

Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.

Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.

Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.

Niinhän se on, mutta itse mä oon omaa tulevaisuutta ollut tekemässä jo pitkään... Vuosituhannen vaihteessa oli tapetilla 120 lehmää, se ois ollut kannattava projekti mutta ei ollut riittävää paloa lehmiin. Peltoa sen jälkeen, se on pitänyt portit auki kokoajan. Täällä pellot ihan eri arvossa kuin pohjoisemmassa, samoin tietysti sadotkin. Pohjoisessa PITÄÄ olla elukoita jos aikoo jatkaa, näillä nurkin on muitakin mahdollisuuksia vaikka päätoimisena jatkaa. Liikevaihto toki kutistuu peltoviljelyllä, mutta kuitenkin on mahdollisuus saada sama tulo kuin navetan kautta. Kun on mahdollista tehdä muutakin.

Kaikki on kiinni alueesta ja lähtökohdista, on eriasia maksaako pelto vapailla markkinoilla 3 tonnia vai 15, ja mitä pelloilla mahdollista kasvattaa. Kolmen tonnin alueella navetta tärkeä, ja sieltä todennäköisesti saa peltoviljelyn kannattamaan. 15 tonnin peltohinnoilla laajenemisen raja tulee vastaan usein pellossa, toisaalta sijainti ja lohkokoko voi olla parempi kuin halvemman pellon alueella.

Yhtäkaikki, asioita kannattaa miettiä ja pyöritellä eri näkökulmista. Ei juuttua siihen tavanomaiseen. Miettiä mitä omalla tienoolla on 10 vuodenkin päästä, onko kilpailua vai voiko huseerata rauhassa omia visioita toteuttaen. Eräshän aikoinaan mainitsi ettei villjelijät kilpaile keskenään, ei niin, siellä missä ei oo kilpailua... Kilpailulla alueella hinnat voi nousta niin korkealle, että ainoa joka hyötyy, on luopuja.

Jotain ton suuntaista on mulla seuraava investointi.

http://www.etuovi.com/kohde/557041?sc=M143314561&so=praq&pos=13

lidli.....yllättävän lähellä.

Liikevaihto toki kutistuu peltoviljelyllä, mutta kuitenkin on mahdollisuus saada sama tulo kuin navetan kautta. Kun on mahdollista tehdä muutakin.

Eläintilojen on saatava tuotantosidonnaista tukea,
jotta niihin kannattaisi investoida. Pelkän maidon/lihanhinnan
varaan ei ehkä voi perustaa, kuten ei myöskään
peltoresurssien varaan yksistään.

Eli eläinyksikkökohtainen tuki, sekä tuki tuotetulle
maitolitralle pitää kiinnostuksen yllä, ja johtaa juurikin
isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin.

No mistä tämä rahoitus ? vähentämällä pelkästään
kasvinviljelyyn erikoistuneiden tilojen pinta-alatukia,
näin voidaan säilyttää monipuolisuus kasvinviljelyn ja
karjatalouden välillä.

Olisiko tulevaisuuden maataloustuotanto sellaista, että
olisi viljelyala jaettu 20 nelikökilometrin ympyröihin, keskellä suuri ja
tehokas eläintuotantoyksikkö, ja preeriakasvit saisivat kasvaa
preerioilla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 18.03.16 - klo:22:32

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 18.03.16 - klo:17:24

Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.

Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä  että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.

Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.

Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.

Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.

Niinhän se on, mutta itse mä oon omaa tulevaisuutta ollut tekemässä jo pitkään... Vuosituhannen vaihteessa oli tapetilla 120 lehmää, se ois ollut kannattava projekti mutta ei ollut riittävää paloa lehmiin. Peltoa sen jälkeen, se on pitänyt portit auki kokoajan. Täällä pellot ihan eri arvossa kuin pohjoisemmassa, samoin tietysti sadotkin. Pohjoisessa PITÄÄ olla elukoita jos aikoo jatkaa, näillä nurkin on muitakin mahdollisuuksia vaikka päätoimisena jatkaa. Liikevaihto toki kutistuu peltoviljelyllä, mutta kuitenkin on mahdollisuus saada sama tulo kuin navetan kautta. Kun on mahdollista tehdä muutakin.

Kaikki on kiinni alueesta ja lähtökohdista, on eriasia maksaako pelto vapailla markkinoilla 3 tonnia vai 15, ja mitä pelloilla mahdollista kasvattaa. Kolmen tonnin alueella navetta tärkeä, ja sieltä todennäköisesti saa peltoviljelyn kannattamaan. 15 tonnin peltohinnoilla laajenemisen raja tulee vastaan usein pellossa, toisaalta sijainti ja lohkokoko voi olla parempi kuin halvemman pellon alueella.

Yhtäkaikki, asioita kannattaa miettiä ja pyöritellä eri näkökulmista. Ei juuttua siihen tavanomaiseen. Miettiä mitä omalla tienoolla on 10 vuodenkin päästä, onko kilpailua vai voiko huseerata rauhassa omia visioita toteuttaen. Eräshän aikoinaan mainitsi ettei villjelijät kilpaile keskenään, ei niin, siellä missä ei oo kilpailua... Kilpailulla alueella hinnat voi nousta niin korkealle, että ainoa joka hyötyy, on luopuja.

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-