Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.

Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.


Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.

Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.

Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.

Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.

Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.


Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.

Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.

Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.

Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:10:56

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 19.03.16 - klo:10:49

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.

Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.

-SS-

Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!

Jaha. 250 ha jäljellä tai 35 ha jäljellä asutuksen jälkeen. Kummalla pärjää paremmin ? Jälkimmäisellä lähtöala 60 ha.

Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 19.03.16 - klo:12:25

Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.

Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.


Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.

Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.

Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.

Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.

Mukava lukea perusteltuja mielipiteitä.

Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.

Äläs ny dissaa nurmikonleikkaajia. Sehän on helkkarin vaikeeta ruokkia äpyleitä, kun rehukauppiaat myy mitä sattuu ammattiviljelijöille jotka taas ostaa mitä kulkukauppiaat sattuu myymään.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 19.03.16 - klo:12:25

Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.

Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.


Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.

Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.

Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.

Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.

Mukava lukea perusteltuja mielipiteitä.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 19.03.16 - klo:12:38

Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.

Äläs ny dissaa nurmikonleikkaajia. Sehän on helkkarin vaikeeta ruokkia äpyleitä, kun rehukauppiaat myy mitä sattuu ammattiviljelijöille jotka taas ostaa mitä kulkukauppiaat sattuu myymään.

Kato kartaa. C-alueen raja kulkee samalla paikkaa kuin valkoisen-ja punaisen suomen raja vuonna 1918. Ette tekään maata tonkis ilman C-aluetta. Oisitta Siperiassa lyijjyä kaivamassa!

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:12:06

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:10:56

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 19.03.16 - klo:10:49

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.

Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.

-SS-

Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!

Jaha. 250 ha jäljellä tai 35 ha jäljellä asutuksen jälkeen. Kummalla pärjää paremmin ? Jälkimmäisellä lähtöala 60 ha.

Niin että oikein on isompi pilkkoa nin pienekksi että jää 10% alkuperäisestä alasta ja pienempi että jä 60%? Eikö olisi ollut oikeuden mukaisempaa jakaa sitten se pienempikin niin että lopulta jää 6 hehtaaria?

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 19.03.16 - klo:12:43

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 19.03.16 - klo:12:25

Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.

Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.


Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.

Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.

Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.

Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.

Mukava lukea perusteltuja mielipiteitä.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 19.03.16 - klo:12:38

Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.

Äläs ny dissaa nurmikonleikkaajia. Sehän on helkkarin vaikeeta ruokkia äpyleitä, kun rehukauppiaat myy mitä sattuu ammattiviljelijöille jotka taas ostaa mitä kulkukauppiaat sattuu myymään.

Kato kartaa. C-alueen raja kulkee samalla paikkaa kuin valkoisen-ja punaisen suomen raja vuonna 1918. Ette tekään maata tonkis ilman C-aluetta. Oisitta Siperiassa lyijjyä kaivamassa!

Siinä vaihees täällä oltiin viljelty maata jo kolmisen sataa vuotta. Monet oli jo käyny tuolloin kokeilemassa siperiaa ja tulleet takas.

Kovin nuori on c-alueen viljely kokemus, vähän sellasta kun mullikat pääsee kesälaitumelle; uho ja into päällä ja vielä suusta valuu kuola joka roiskuu ympäriinsä.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 19.03.16 - klo:12:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:12:06

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:10:56

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 19.03.16 - klo:10:49

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.

Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.

-SS-

Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!

Jaha. 250 ha jäljellä tai 35 ha jäljellä asutuksen jälkeen. Kummalla pärjää paremmin ? Jälkimmäisellä lähtöala 60 ha.

Niin että oikein on isompi pilkkoa nin pienekksi että jää 10% alkuperäisestä alasta ja pienempi että jä 60%? Eikö olisi ollut oikeuden mukaisempaa jakaa sitten se pienempikin niin että lopulta jää 6 hehtaaria?

Onko tuo sitä kepulaista "oikeudenmukaisuutta" vai sarkasmia.

Toivon sen olevan jälkimmäistä.

JK. 60 ha:sta 35:teen ja samaan aikaan vastaavan kokoisista naapureista asutukseen alle 10 hehtaaria. Niin puoluekanta ja
pärstäkerroin vaikutti. Maalaisliiton solidaarisuutta. Näin siis punaisessa suomessa.

Lainaus käyttäjältä: timotej - 19.03.16 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.

Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.

Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.

-SS-

Tuossa on nyt se maanhakninnan rajoituslaki alkuperäisenä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780391
Lisämaakaupat käsitellään 3§ 2 mom kohta 1. Eli lupa oli aina myönnettävä, ei ollut lautakunnan harkinnassa.

Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.

Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:10:35

Lainaus käyttäjältä: timotej - 19.03.16 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.03.16 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:32

Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.

Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .

Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.

Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.

Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.

-SS-

Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.

Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.

Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.

-SS-

Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.

Ja nimenomaan nuo kepulaiset agraarisosialistit oli kovimpia viljelijöiden rivien hajottajia 1970-80 luvuilla. Oli sisäpiirit ja sitten ulkopuoliset.

Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?

Käsittääkseni aika samanlaista oli meno myös täällä sivistyksen kehdossa, jossa kantatilojen isännät olivat kokoomuslaisia, pienempien tilojen isännät ja evakot taas keskustalaisia. Ei sillä niin väliä mikä puolue, turha valta sisäpiirillä johtaa suhmurointiin.

Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?

Kun maalla ei oikein ollut kuin kepuja, vasemmisto ja kokoomus, niin oliko niin että se että keput olivat kavereita yhtään kenekään muun kuin kokoomuslaisten kanssa, sapetti kokoomuslaisia?

Olkoonkin että Kakot olivat kylän suurimpia selkään puukottavia mulkkuja, ja kaikki muut olivat kavereita keskenään koska olivat tavallisia kunnon ihmisiä. Onhan se silti väärin että itsekeskeisille opportunisteille ei löydy kavereita.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 19.03.16 - klo:10:49

Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?

Kun maalla ei oikein ollut kuin kepuja, vasemmisto ja kokoomus, niin oliko niin että se että keput olivat kavereita yhtään kenekään muun kuin kokoomuslaisten kanssa, sapetti kokoomuslaisia?

Olkoonkin että Kakot olivat kylän suurimpia selkään puukottavia mulkkuja, ja kaikki muut olivat kavereita keskenään koska olivat tavallisia kunnon ihmisiä. Onhan se silti väärin että itsekeskeisille opportunisteille ei löydy kavereita.

Tuo on juuri sitä inhokepulaisuutta, kepulaiset saa tehdä ihan mitä tahansa, silti ne on aina omasta mielestään kunnon ihmisiä. Kaverille ei jätä kuin toiselle kepulaiskaverille. Maaseudun sisäsiittoisuus kukoistaa kepulaiskunnissa,yhdenlaista vapaamuurariutta tuo kepulaisuus maaseudulla.

noh no jaa umpikiarol sosssuänkyräl on aivan sama kuin pal maksetaan eu maajusssil tukea konnei vaan kotimaiset sais eurookaa ....tämä on toivotast mennyt.... :)maailma