Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Paalinpyörittäjä - 17.03.16 - klo:09:29
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
-
Ajattelin investoida öljynvaihtoihin.Pitääkö nämäkin laittaa jäihin? ???
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Paha näitä on kaikkia on ennustaa, eli oma investointi tuli tehtyä silloisen parhaan tiedon varassa (varsinkin Venäjän poistuminen käytännössä pysyvästi markkinoilta on vaikuttanut suomalaisen maidon hintaan).
Ja onneksi ehti pari vuotta tuottaa paremmalla hinnallakin.
Mutta tosaalta, jos varovaiset laskelmat näyttävät että nykyisillä kokonaishinnoilla (tuottajahinta +tuet) varmasti rikastuu niin ehkä se edelleen kannattaa rakentaa. Sen varaan on turha laskea että tuottajahinta+tuet potti nousisi yhtään millään kotieläinsektorilla. Voivat laskeakin vielä useamman sentin. Ja minua kiinnostaisi kyllä nähdä jos jollain on sellaiset laskelmat.
Ajattelin investoida öljynvaihtoihin.Pitääkö nämäkin laittaa jäihin? ???
Juu. Jos on varaa käyttää omaa työtä, niin voi kuitenkin vaihtaa öljyt silleen että jäteöljytynnyristä kuorii puhtaimman pintakerroksen ja heittää sen koneeseen samalla kun huuhtelee öljynsuodattimen.
Toisaalta myös pressopannu on hyvä vehje öljyn uudistamiseen jos esim. naapurilta saa lainattua. Sinne litra kerrallaan käytettyä öljyä, ja painaa männän alas niin yläpuolelle jää taas priimaa tavaraa.
(https://www.prisma.fi/wcsstore/PRISMA_StorefrontAssetStore/images/product/iso/6409605788810_kuva1.jpg)
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Tätä kutsutaan yrittäjäriskiksi, jota eritoten eräällä marssilla tietyt tahot vaativat käytännössä poistettavaksi. ::)
-
Ei jäihin kannata sijoittaa kun kevät tulee ???
-
vaikka puhutaan seinien syönnistä, niin ei ne kyllä mihinkään tuosta noin vaan häviä, varsinkin, jos on betonia ???
-
>seinien syönnistä, niin ei ne kyllä mihinkään tuosta noin vaan häviä, varsinkin, jos on betonia
Juu ei ole seinät hävinneet vaikka sikala on ollut 9v tyhjä.Paskan haju sen sijaan on vähentynyt 8)
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Tämähän on tulos historiallisesta aineistosta 14 vuodelta ennen Venäjää!!!! Ehkä nyt uusilla laajentajilla onkin sitten se pikavoittojen aika, kun hintataso asettuu kohilleen. Noita vanhoja raasuja ei auta kuin devalvaatio, ja siitä on turha haikailla.
-
Raurassa raha pysyy. Mää luotan siihen. :D
-
Raurassa raha pysyy. Mää luotan siihen. :D
Kahvakuulissa on raudan hinta kohdallaan...ja kätevä kahva nostamiseenkin, jos sattuu edessä olemaan tai järjestelee varastoa... ::)
-
No kun sisäinen devalvaatio toteutetaan tavalla tai toisella, niin alkaa taas kannattaa investoida.nyt kannattaa maksaa velkoja.
-
No kun sisäinen devalvaatio toteutetaan tavalla tai toisella, niin alkaa taas kannattaa investoida.nyt kannattaa maksaa velkoja.
Noin asia on: sisäinen devalvaatio eroaa ulkoisesta siten, että se kasvattaa velan reaalimäärää, ulkoinen taasen kuitaa niitä.
-
No kun sisäinen devalvaatio toteutetaan tavalla tai toisella, niin alkaa taas kannattaa investoida.nyt kannattaa maksaa velkoja.
Noin asia on: sisäinen devalvaatio eroaa ulkoisesta siten, että se kasvattaa velan reaalimäärää, ulkoinen taasen kuitaa niitä.
Paitsi ulkomaanvaluutassa otettuja velkoja.
-$$-
-
Öljynvaihto ei ole investointi, mutta paras kohde laittaa rahaa kuitenkin, eli tuottaa parhaiten :)
Ittellä poistamaton rakennuspääoma 1336.06 euroa, 2014 poistin nollille, mutta kiinteistöveropäätöksessä oli tommonen luku, niin kai toikin sitten täytyy vielä poistella pois ;D
Niin investointiasiaan liittyen on alkanu houkuttaan tehdä vielä yksi melko yksinkertainen reilu 500 neliön halli lähinnä eläinten puhtauden ja kuivitustyön kannalta ja olisi vähän sitten petaalissa varaa jos sattuu peltoa löytymään ;)
Lisäksi halli tulisi suoraan lantalan jatkoksi, niin olisi suht vähätöinen lykätä lannat suorilla lantalaan ja siihen tulisi vain 4 karsinaa ja paljon kuivitettua tilaa emojen kelliä :)
Investointitukia en aio kuitenkaan hakea, niin pysyy päätösvalta ittellä 8)
Pellon ostamista en koe niinkään investointina vaan sijoituksena.
-
Ei ole panneet investointeja jäihin. Tuolla kylillä aloittivat robo navetan tekoa jäiden sekaan. Luja on usko. Toivottavasti kannattaa, eikä toimi vain uskon varassa. ???
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
AUTS. se mikä tuosta tekee pelottavan, että tukialue on vain c2p, kun naapurikunnassa vaihtuu jo c3
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ketä siitä sitten syytetään jos menee pieleen. Se olisi ainakin hyvä päättää jo tässä vaiheessa.
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ketä siitä sitten syytetään jos menee pieleen. Se olisi ainakin hyvä päättää jo tässä vaiheessa.
:-X
-
Tiedän tuollaisia tapauksia useammankin. Siis että 2 roboa lypsää uudessa navetassa alle sataa lehmää, kovaa on valitus mutta investoinnit ovat vielä kovemmat ::)
Nää on näitä tapauksia joissa halutaan investoida.
Toi ymppilupa hoidetaan jollain alueilla silleen, että aluksi laitetaan pieni määrä jotta saadaan rakentaa se navetta. Sitten myöhemmin haetaan sille laajennuslupaa joka käytännössä löytyy jo valmiina.
E: Luin tuota opparia ja jotenkin ei yllättänyt sekään että tilalla on myös aivan sairaan paljon työvoimaa tilan kokoon nähden. Siis oikeasti, lähdetty 26 lehmän parsinavetasta jossa 3 täysipäiväistä tekijää + kiireapu :o
-
No kun sisäinen devalvaatio toteutetaan tavalla tai toisella, niin alkaa taas kannattaa investoida.nyt kannattaa maksaa velkoja.
Noin asia on: sisäinen devalvaatio eroaa ulkoisesta siten, että se kasvattaa velan reaalimäärää, ulkoinen taasen kuitaa niitä.
Ulkoinen aiheuttaa inflaation ulkolaisissa tuotteissa, sisäinen aiheuttaa periaatteessa devlaation kotimaisissa tuotteiss ulkolaisiin verrattuna. Tuossa se ero on.
-
Tiedän tuollaisia tapauksia useammankin. Siis että 2 roboa lypsää uudessa navetassa alle sataa lehmää, kovaa on valitus mutta investoinnit ovat vielä kovemmat ::)
Nää on näitä tapauksia joissa halutaan investoida.
Toi ymppilupa hoidetaan jollain alueilla silleen, että aluksi laitetaan pieni määrä jotta saadaan rakentaa se navetta. Sitten myöhemmin haetaan sille laajennuslupaa joka käytännössä löytyy jo valmiina.
E: Luin tuota opparia ja jotenkin ei yllättänyt sekään että tilalla on myös aivan sairaan paljon työvoimaa tilan kokoon nähden. Siis oikeasti, lähdetty 26 lehmän parsinavetasta jossa 3 täysipäiväistä tekijää + kiireapu :o
Noi on hauskoja joo ;D
Työllistetään 3 ihmistä 24/7/365 ja sillä ajalla tuotetaan ehkä 200 000 litraa maitoa meijeriin ;D
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
-
Kuka tunnustaa, onko tehnyt "nyt, tai ei koskaan" -ratkaisua? Oon tehnyt, onneksi täällä peltomaa on ollut suhteellisen edullista.
-
Sisäinen devalvaatio maataloudessa? Tarkoittaa sitä, että "yrittäjä" alantaa katettaan. Palkallinen palkkaansa. Valtio voisi tehdä sisäisen devalvaation laskemalla tukia, jos olisi markka tuet vähenisi valuutan halventuessa.
-
Kuka tunnustaa, onko tehnyt "nyt, tai ei koskaan" -ratkaisua? Oon tehnyt, onneksi täällä peltomaa on ollut suhteellisen edullista.
Meillä tehtiin ja voin kertoa, että yksi typerimmistä päätöksistä ikinä.. Mutta katuminen ei auta, nyt vain katsotaan mihin tämä johtaa. ::)
-
Kuka tunnustaa, onko tehnyt "nyt, tai ei koskaan" -ratkaisua? Oon tehnyt, onneksi täällä peltomaa on ollut suhteellisen edullista.
Meillä tehtiin ja voin kertoa, että yksi typerimmistä päätöksistä ikinä.. Mutta katuminen ei auta, nyt vain katsotaan mihin tämä johtaa. ::)
Se johtaa varmaan tuhoon. Jos se päätös siis oli jo tehdessäkin typerä :'(
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman. :-X
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman. :-X
en niin kauhean syvällisesti tuohon paneutunut ja taustojakaan kun ei tiedä. mut aika paljon tuossa on laskettu raivioitten varaan ja jopa jotain entistä turvetuotantoaluetta kaavailtu viljelyyn. tukia näihin ei tule ja tosiaan antavat samalla jänkhällä mahdottoman tasoituksen puolankalaisille. jos ei isoja rahoja ole ollut ryhtyessä, tai kelpo metsää. -niin äänestän:ei jatkoon.
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman. :-X
AMK-agrologit ovat kyllä pikkuisen hupsuja. Niillä ne luvut heittävät sen 50% kun mulla vain sen 30% kuten NusPus aina osaa kertoa 8)
-
Sisäinen devalvaatio maataloudessa? Tarkoittaa sitä, että "yrittäjä" alantaa katettaan. Palkallinen palkkaansa. Valtio voisi tehdä sisäisen devalvaation laskemalla tukia, jos olisi markka tuet vähenisi valuutan halventuessa.
No tukien osaltahan tuota on jo toteutettu vuodesta 1995 asti. Käytännössä joka vuosi on havinnyt tuista 0-10% ja siihen inflaatio päälle. Eli juokse vaan VAARI kovempaa.
-
Samantien lähden naapuriin kysymään, että myy maas. "Ilman muuta. Lähdetään tuosta 15 - 18 tonttua / ha." ;D ;D
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman. :-X
Toinen tekijöistä on kai tuo tilan jatkaja, näkyi aika selvästi koko suunnitelmassa. Kovin optimistista ja halu on selkeästi nähtävissä. Luvutkin oli tosiaan vähän sinne päin, mutta hieman yllättäen oli kuitenkin käytetty alhaista maidonhintaa ja keskituotosta.
Mutta kyllä nyt ihan oikeasti pitäisi alkaa ihmistenkin jo tajuamaan että se 1 robon navetta ei ole mikään kolmen ihmisen työpaikka. Ei kyllä mikään ihmekkään ettei kannata kun tuollaisista vielä haaveillaan.
-
Kuka tunnustaa, onko tehnyt "nyt, tai ei koskaan" -ratkaisua? Oon tehnyt, onneksi täällä peltomaa on ollut suhteellisen edullista.
Meillä tehtiin ja voin kertoa, että yksi typerimmistä päätöksistä ikinä.. Mutta katuminen ei auta, nyt vain katsotaan mihin tämä johtaa. ::)
Se johtaa varmaan tuhoon. Jos se päätös siis oli jo tehdessäkin typerä :'(
Ei toki, silloin se näytti viisaalta..tai niiden mielestä, jotka olivat tilanteessa päättämässä ja laskemassa..valitettavasti minä olin sattuneesta syystä poissa pelistä tuolloin... ;D
-
Hienoo että joillain riittää vielä uskallusta tehdä riski-investointi kuten navetta. Luoskelin tuossa vähän aikaa sitten opinnäytetyötä erään maitotilan kehityssuunnitelmasta (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55711/Karjalainen_Heli.pdf?sequence=1), tilan lähtötilanne oli hyvin esitelty, huomio kiinnitty erityisesti tilusrakenteeseen joka ei ihan paras mahdollinen ollut. Sitten googlailin ympäristölupaa jotta näkee mihin tila oli päätynyt. Ympäristölupa (https://www.avi.fi/documents/10191/1029193/psavi_paatos_56_2014_1-2014-06-12.pdf/81f29383-6baa-4f10-a775-c1b510459749) oli haettu 79 lehmälle. Sitten kattelin vielä avoimien ovien tiedotetta (http://www.delaval.fi/delaval/DeLaval-Newsroom/?nid=132098), jossa kerrottiin että tuli kaksi vms:sää. Uskoa selvästi löytyy.
Ennakkoluuloni AMK-agrologeista saa taas lisävahvistusta kun luki tuon suunnitelman. :-X
en niin kauhean syvällisesti tuohon paneutunut ja taustojakaan kun ei tiedä. mut aika paljon tuossa on laskettu raivioitten varaan ja jopa jotain entistä turvetuotantoaluetta kaavailtu viljelyyn. tukia näihin ei tule ja tosiaan antavat samalla jänkhällä mahdottoman tasoituksen puolankalaisille. jos ei isoja rahoja ole ollut ryhtyessä, tai kelpo metsää. -niin äänestän:ei jatkoon.
Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.
Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.
-
Tuossa ei otettu huomioon sitä, että jatkuuko maidontuotanto Suomessa ja missä mittkaavassa. Ja minkä suuruinen on TUKI?
Tässä oletettiin, että homma jatkuu samaan malliin. Ainoastaan hintaa korjattiin alaspäin. Tuesta ei puhuttu mitään.
Tämä ajattelutapa on suurin syy, miksi nyt tarvitaan "kriisi"tukea.
Ja jos noin vaan saa ostettua lisää maata, niin onneksi olkoon. Ja sitten kun se pitää vielä raivata pelloksi, huh huh.
Ja nyt sitten tärkein. JOS pellon raivaus kannattaa niin, ettei siihen saa tukia ja tämä on normaalia, niin MIKSI Tiççinkoittajille® yleensä maksetaan pinta-ala perusteista tukea.
Ei näytä hyvältä. Kyllä tässä lobbaus maidontuotantoa vastaan kiihtyy edelleen. >:(
-
Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.
Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.
Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.
Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.
Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.
-
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/486037/luke-luobio_30_2015.pdf?sequence=4.
Kallista tulee raiviosta ennen kuin kasvavat laaturehua ja ainakin Puolangalla ovat maksaneet metsähallitukselle maapohjista, joista puusto viety pois, toista tuhatta euroa hehtaari.
Raiviolla, jos vielä satotaso jää alhaiseksi, tulee kallista rehua. kustannusero voi äkkiä olla paljon.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Peltokasvituotanto/Nurmikasvit/Tehokas%20nurmituotanto%20Pohjoisessa%20-%20osa%202.pdf.
Jos tuosta yllä olevasta johdattelee, hyvän pellon vs huonon raivion sadon kustannusero maitolitraa kohti voi olla melko suuri, jos jäädään esim. 6000 kg ka 10 000 siaan, niin ero on karkeasti 3 senttiä tuotettua maitolitraa kohden. Aikamoinen tasoitus 100 lehmän karjassa, mikä annetaan vanhoja hyviä peltoja viljelevälle. Jaa kasvaako raivio edes ensimmäisinä vuosina tuota 6000 kg ka.
Mutuna vois todeta, että en nykytilanteessa c2p alueella lähtisi raivioiden varaan tekemään isoa investointia. melkoista Venäläistä rulettia.
-
Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.
Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.
Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.
Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.
Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.
Löysin tuos 2009 ittelle proagrian tekemän taloussuunnitelman.Siinä oli vaihtoehtona lehmät pois ja jatko viljatilana.
Voi vain todeta että toivottavasti laskivat väärin ja jos eivät,niin v.ittuettä ihminen on tyhmä kun ei mennyt sen mukaan eteenpäin...
-
Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.
Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.
Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.
Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.
Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.
Niinhän se on, mutta itse mä oon omaa tulevaisuutta ollut tekemässä jo pitkään... Vuosituhannen vaihteessa oli tapetilla 120 lehmää, se ois ollut kannattava projekti mutta ei ollut riittävää paloa lehmiin. Peltoa sen jälkeen, se on pitänyt portit auki kokoajan. Täällä pellot ihan eri arvossa kuin pohjoisemmassa, samoin tietysti sadotkin. Pohjoisessa PITÄÄ olla elukoita jos aikoo jatkaa, näillä nurkin on muitakin mahdollisuuksia vaikka päätoimisena jatkaa. Liikevaihto toki kutistuu peltoviljelyllä, mutta kuitenkin on mahdollisuus saada sama tulo kuin navetan kautta. Kun on mahdollista tehdä muutakin.
Kaikki on kiinni alueesta ja lähtökohdista, on eriasia maksaako pelto vapailla markkinoilla 3 tonnia vai 15, ja mitä pelloilla mahdollista kasvattaa. Kolmen tonnin alueella navetta tärkeä, ja sieltä todennäköisesti saa peltoviljelyn kannattamaan. 15 tonnin peltohinnoilla laajenemisen raja tulee vastaan usein pellossa, toisaalta sijainti ja lohkokoko voi olla parempi kuin halvemman pellon alueella.
Yhtäkaikki, asioita kannattaa miettiä ja pyöritellä eri näkökulmista. Ei juuttua siihen tavanomaiseen. Miettiä mitä omalla tienoolla on 10 vuodenkin päästä, onko kilpailua vai voiko huseerata rauhassa omia visioita toteuttaen. Eräshän aikoinaan mainitsi ettei villjelijät kilpaile keskenään, ei niin, siellä missä ei oo kilpailua... Kilpailulla alueella hinnat voi nousta niin korkealle, että ainoa joka hyötyy, on luopuja.
-
Jotain ton suuntaista on mulla seuraava investointi.
http://www.etuovi.com/kohde/557041?sc=M143314561&so=praq&pos=13
-
lidli.....yllättävän lähellä. ;D
-
Liikevaihto toki kutistuu peltoviljelyllä, mutta kuitenkin on mahdollisuus saada sama tulo kuin navetan kautta. Kun on mahdollista tehdä muutakin.
Eläintilojen on saatava tuotantosidonnaista tukea,
jotta niihin kannattaisi investoida. Pelkän maidon/lihanhinnan
varaan ei ehkä voi perustaa, kuten ei myöskään
peltoresurssien varaan yksistään.
Eli eläinyksikkökohtainen tuki, sekä tuki tuotetulle
maitolitralle pitää kiinnostuksen yllä, ja johtaa juurikin
isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin.
No mistä tämä rahoitus ? vähentämällä pelkästään
kasvinviljelyyn erikoistuneiden tilojen pinta-alatukia,
näin voidaan säilyttää monipuolisuus kasvinviljelyn ja
karjatalouden välillä.
Olisiko tulevaisuuden maataloustuotanto sellaista, että
olisi viljelyala jaettu 20 nelikökilometrin ympyröihin, keskellä suuri ja
tehokas eläintuotantoyksikkö, ja preeriakasvit saisivat kasvaa
preerioilla.
-SS-
-
Liikaa oletuksia muutama vuosi sitten, jo vanhalla tiedolla ennen nykytilannetta.
Tuohon nyt tai ei koskaan, johon viittasit ja oot mieltä että tää ehkä ei koskaan...
Mulla oli sama pohdinnassa, ja päädyin ei koskaan vaihtoehtoon. Enkä oo päivääkään katunut.
Sulla onkin ilmeisesti ollut aika hyvät lähtökohdat tilan pitoon peltojen kautta. Ei sillä että se väärin olisi, mutta suuri oma peltomäärä nykyisillä tuilla mahdollistaa tuon paikoillaan pysymisen.
Kyllä vaikka mullakin olis tosi helppo jatkaa tilaa vaikka päätoimisesti, ihan vaan omia peltoja pitämällä, jos isältä ne halvalla saisin. Toki sillä oletuksella että tukitaso pysyy edes lähellä nykyistä tilaa.
Maidontuottaja on tainnut aika paljon ostella peltoja jälkikäteenkin.
Vähän eri asia jatkaa sellaista tilaa jossa on 20 omaa peltohehtaaria ja 20 lehmää parsinavetassa vrt. 100ha< omaa peltoa.
Niinhän se on, mutta itse mä oon omaa tulevaisuutta ollut tekemässä jo pitkään... Vuosituhannen vaihteessa oli tapetilla 120 lehmää, se ois ollut kannattava projekti mutta ei ollut riittävää paloa lehmiin. Peltoa sen jälkeen, se on pitänyt portit auki kokoajan. Täällä pellot ihan eri arvossa kuin pohjoisemmassa, samoin tietysti sadotkin. Pohjoisessa PITÄÄ olla elukoita jos aikoo jatkaa, näillä nurkin on muitakin mahdollisuuksia vaikka päätoimisena jatkaa. Liikevaihto toki kutistuu peltoviljelyllä, mutta kuitenkin on mahdollisuus saada sama tulo kuin navetan kautta. Kun on mahdollista tehdä muutakin.
Kaikki on kiinni alueesta ja lähtökohdista, on eriasia maksaako pelto vapailla markkinoilla 3 tonnia vai 15, ja mitä pelloilla mahdollista kasvattaa. Kolmen tonnin alueella navetta tärkeä, ja sieltä todennäköisesti saa peltoviljelyn kannattamaan. 15 tonnin peltohinnoilla laajenemisen raja tulee vastaan usein pellossa, toisaalta sijainti ja lohkokoko voi olla parempi kuin halvemman pellon alueella.
Yhtäkaikki, asioita kannattaa miettiä ja pyöritellä eri näkökulmista. Ei juuttua siihen tavanomaiseen. Miettiä mitä omalla tienoolla on 10 vuodenkin päästä, onko kilpailua vai voiko huseerata rauhassa omia visioita toteuttaen. Eräshän aikoinaan mainitsi ettei villjelijät kilpaile keskenään, ei niin, siellä missä ei oo kilpailua... Kilpailulla alueella hinnat voi nousta niin korkealle, että ainoa joka hyötyy, on luopuja.
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
No helppois rakennemuutoksen kannalta olisi se että lähintila/tilat ostaa pellot tuossa mallissa. Eli jos tiloja on vaikka 5, niin pellot jaetaan sen mukaan kuka on lähin. Eli jos yhdella on kaikille lyhin matka, niin se yksi ostaa ja taas jos kaikilla 5 tilalla on jollekin lyhin matka, niin ostavat vain ne lähimmät pellot. 5km enimäismatkaksi näin alkuun.
Tämä sitten perustuu -ss- mielipiteeseen ei minun!
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
No helppois rakennemuutoksen kannalta olisi se että lähintila/tilat ostaa pellot tuossa mallissa. Eli jos tiloja on vaikka 5, niin pellot jaetaan sen mukaan kuka on lähin. Eli jos yhdella on kaikille lyhin matka, niin se yksi ostaa ja taas jos kaikilla 5 tilalla on jollekin lyhin matka, niin ostavat vain ne lähimmät pellot. 5km enimäismatkaksi näin alkuun.
Tämä sitten perustuu -ss- mielipiteeseen ei minun!
Tämä oli myös yksi vanhan maan osto- ja myynninrajoituslain perusteista.
Mutta kyseinen tapa ei edistä optimaalista keskittymistä, koska siinä kuluu
useampi sukupolvikierros, ennen kuin kylä on elinkelpoisen keskustilan hallinnassa.
Siis kyllä 70-80-luvulla olivat kaikki nykyiset porvaripuolueet nykyistä vasemmistoliittoa
vasemmalla. Osto-oikeuksien parlamentaarinen sosialisointi oli ihan okei , jos
sillä saatiin oma business kannattamaan. Saattoi olla Perustuslailliset silloin
ainoita, jotka kyseenalaistivat tämän vapaaehtoisen kaupankäynnin rajoittamisen.
-SS-
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
No helppois rakennemuutoksen kannalta olisi se että lähintila/tilat ostaa pellot tuossa mallissa. Eli jos tiloja on vaikka 5, niin pellot jaetaan sen mukaan kuka on lähin. Eli jos yhdella on kaikille lyhin matka, niin se yksi ostaa ja taas jos kaikilla 5 tilalla on jollekin lyhin matka, niin ostavat vain ne lähimmät pellot. 5km enimäismatkaksi näin alkuun.
Tämä sitten perustuu -ss- mielipiteeseen ei minun!
Tämä oli myös yksi vanhan maan osto- ja myynninrajoituslain perusteista.
Mutta kyseinen tapa ei edistä optimaalista keskittymistä, koska siinä kuluu
useampi sukupolvikierros, ennen kuin kylä on elinkelpoisen keskustilan hallinnassa.
Siis kyllä 70-80-luvulla olivat kaikki nykyiset porvaripuolueet nykyistä vasemmistoliittoa
vasemmalla. Osto-oikeuksien parlamentaarinen sosialisointi oli ihan okei , jos
sillä saatiin oma business kannattamaan. Saattoi olla Perustuslailliset silloin
ainoita, jotka kyseenalaistivat tämän vapaaehtoisen kaupankäynnin rajoittamisen.
-SS-
No jos valtio/eu tukee hommaa, niin kait silloin olisi rajoituksetkin hyväksyttäviä.
Tosin yksi peruste oli 142 tukea neuvoteltaessa että tuki on säilyttävä, ei tuotantoa kasvattava. jos 20 lehmällä saat saman tulon kuin 120 lehmällä, niin kuka hullu olisi rakentanut uutta navettaa kuin pakon edessä. Nyt pakko on luotu sillä ettei 142 ole maksettu täysimääräisenä ja siihen 20 lehmän tienestiin tarvitaan 120 lehmää. Silloin olisi ollut myös perusteet maksaa 141 tukea jos etelässä olisi ollut ongelmia.
-
Kyllä ne omaisuusarvot saadaan kohdilleen pakkohuutokauppojen myötä, sitten on helpompi jatkaa.
Vertaus traktorimarssista ja yrittäjäriskin poistosta oli varsin osuva. 8)
-
Kyllä ne omaisuusarvot saadaan kohdilleen pakkohuutokauppojen myötä, sitten on helpompi jatkaa.
Vertaus traktorimarssista ja yrittäjäriskin poistosta oli varsin osuva. 8)
Maataloushan perustuu pitkälle sosialismiin! Eli jos ostat peltoa saat tukioikeudet ja pistät hömpäntömpälle veronmaksajien piikkiin ja raivaat peltoa minkä viljelet oikeasti. Olet siirtänyt yritäjä riskin veronmaksajien piikkiin!
-
Eli jos ostat peltoa saat tukioikeudet ja pistät hömpäntömpälle veronmaksajien piikkiin
No viimeiset kymmenen vuotta se oli lisäksi niin, että jos
vuokrasi peltoa vuonna 2006 sai tukioikeuden itselleen, ei siis tarvinnut
ostaa sitä peltoa. Sitä käännettä kipuiltiin joillakin paikoin
sitten aina näihin päiviin asti, koska tukioikeudet jakokierroksella
saaneen oli vaikea motivoitua luopumaan hänelle kuuluvista
tukioikeuksista, vaikka ei olisi enää olut peltoa mitä viljellä.
Onneksi niitä sai ulkoiluttaa pienellä alalla ja myydä raivaajille,
ettei jäänyt ihan kokonaan mustapekka käteen.
-SS-
-
Eli jos ostat peltoa saat tukioikeudet ja pistät hömpäntömpälle veronmaksajien piikkiin
No viimeiset kymmenen vuotta se oli lisäksi niin, että jos
vuokrasi peltoa sai tukioikeuden itselleen, ei siis tarvinnut
ostaa sitä peltoa. Sitä käännettä kipuiltiin joillakin paikoin
sitten aina näihin päiviin asti, koska tukioikeudet jakokierroksella
saaneen oli vaikea motivoitua luopumaan hänelle kuuluvista
tukioikeuksista, vaikka ei olisi enää olut peltoa mitä viljellä.
Onneksi niitä sai ulkoiluttaa pienellä alalla ja myydä raivaajille,
ettei jäänyt ihan kokonaan mustapekka käteen.
-SS-
Joo. Näinhän se oli. Tuli itsellekin tukioikeuksia muualta vuokramaitten mukana, mutta jos joku halusi pitää ne pellossa niin sovittiin että ne pysyy myös pellon mukana. Eli tapauskohtaisesti.
Minulta jos kysytään, niin peltotuet pitäisi jakaa kaikkien peltojen kesken oli raivio tai ei! Me ollaan kuin SAK! Saavutetuista peltotuista ei luovuta.
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
varmaankin esitit tuon tarkoituksellisesti hieman karrikoiden, mutta, miten sen sanoisi, kuulostaa kyllä jotenkin niin jostain menneeltä ajalta, joka ei ole millään tätä päivää. Ei edes maataloudessa. Vastenmielinen ajatus ja kuvastanee tunnetiloja, jos on hävinnyt jonkun hyvän kaupan.
Ja voi kuvitella tuon paikallisen parlamentin, siitä olis kyllä oikeus ja kohtuus kaukana. Kauhea tilanne, jos olisi oikeassa elämässä. Ei kiitos.
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
varmaankin esitit tuon tarkoituksellisesti hieman karrikoiden, mutta, miten sen sanoisi, kuulostaa kyllä jotenkin niin jostain menneeltä ajalta, joka ei ole millään tätä päivää. Ei edes maataloudessa. Vastenmielinen ajatus ja kuvastanee tunnetiloja, jos on hävinnyt jonkun hyvän kaupan.
Ja voi kuvitella tuon paikallisen parlamentin, siitä olis kyllä oikeus ja kohtuus kaukana. Kauhea tilanne, jos olisi oikeassa elämässä. Ei kiitos.
maatalous perustuu sosialismiin!
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
varmaankin esitit tuon tarkoituksellisesti hieman karrikoiden, mutta, miten sen sanoisi, kuulostaa kyllä jotenkin niin jostain menneeltä ajalta, joka ei ole millään tätä päivää. Ei edes maataloudessa. Vastenmielinen ajatus ja kuvastanee tunnetiloja, jos on hävinnyt jonkun hyvän kaupan.
Ja voi kuvitella tuon paikallisen parlamentin, siitä olis kyllä oikeus ja kohtuus kaukana. Kauhea tilanne, jos olisi oikeassa elämässä. Ei kiitos.
Kyseinen parlamentti oli lain voimassaoloaikana kunnan maatalouslautakunta.
Ostolupa oli ennakkopäätös, jonka saivat maatilalainakelpoiset tai lainapäätöksen jo saaneet
Hintaraja oli maatilalainoituksen määräämä maksimihinta, 1980-luvun lopulla noin puolet alueen lisämaatarjoustasosta.
Ja aikuisten oikeasti, noin toimittiin vielä noin kolmekymmentä vuotta sitten !
Pikkukunnissa tilanne tietenkin oli lähinnä tuo: laajentavat isännät keskenään jakamassa muiden maita itselleen,
suuremmissa ehkäpä tarjontaa riittävästi, että syrjemmällä saivat muutkin ostaa. Suurtilat eivät silloin
saaneet juurikaan etua, koska olivat muutenkin jo valmiiksi kadehdittuja, subjektiivisia päätöksiä kun
olivat: Osuuspankin, osuuskuntamuotoisen maatalouskaupan ja kunnan luottamustehtävät muodostivat
täyskäden, jolla aina otettiin potti kotiin.
-SS-
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.
Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.
Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.
Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.
-SS-
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.
Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.
Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.
-SS-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Ja nimenomaan nuo kepulaiset agraarisosialistit oli kovimpia viljelijöiden rivien hajottajia 1970-80 luvuilla. Oli sisäpiirit ja sitten ulkopuoliset.
Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?
-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.
-SS-
-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.
-SS-
Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!
-
Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.
Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.
Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.
Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
-
Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.
Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.
Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.
Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.
-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.
-SS-
Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!
Jaha. 250 ha jäljellä tai 35 ha jäljellä asutuksen jälkeen. Kummalla pärjää paremmin ? Jälkimmäisellä lähtöala 60 ha.
-
Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.
-
Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.
Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.
Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.
Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.
Mukava lukea perusteltuja mielipiteitä.
Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.
Äläs ny dissaa nurmikonleikkaajia. Sehän on helkkarin vaikeeta ruokkia äpyleitä, kun rehukauppiaat myy mitä sattuu ammattiviljelijöille jotka taas ostaa mitä kulkukauppiaat sattuu myymään.
-
Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.
Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.
Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.
Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.
Mukava lukea perusteltuja mielipiteitä.
Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.
Äläs ny dissaa nurmikonleikkaajia. Sehän on helkkarin vaikeeta ruokkia äpyleitä, kun rehukauppiaat myy mitä sattuu ammattiviljelijöille jotka taas ostaa mitä kulkukauppiaat sattuu myymään.
Kato kartaa. C-alueen raja kulkee samalla paikkaa kuin valkoisen-ja punaisen suomen raja vuonna 1918. Ette tekään maata tonkis ilman C-aluetta. Oisitta Siperiassa lyijjyä kaivamassa!
-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.
-SS-
Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!
Jaha. 250 ha jäljellä tai 35 ha jäljellä asutuksen jälkeen. Kummalla pärjää paremmin ? Jälkimmäisellä lähtöala 60 ha.
Niin että oikein on isompi pilkkoa nin pienekksi että jää 10% alkuperäisestä alasta ja pienempi että jä 60%? Eikö olisi ollut oikeuden mukaisempaa jakaa sitten se pienempikin niin että lopulta jää 6 hehtaaria?
-
Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.
Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.
Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.
Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
Tuli valtiolle halvemmaksi perustaa C-alue kuin yrittää ab-alueen veetilän eemelit viljelemään järkevästi.
Mukava lukea perusteltuja mielipiteitä.
Viljely on eri asia kuin heinän kasvattaminen. Lapsikin osaa nurmikkoa leikata.
Äläs ny dissaa nurmikonleikkaajia. Sehän on helkkarin vaikeeta ruokkia äpyleitä, kun rehukauppiaat myy mitä sattuu ammattiviljelijöille jotka taas ostaa mitä kulkukauppiaat sattuu myymään.
Kato kartaa. C-alueen raja kulkee samalla paikkaa kuin valkoisen-ja punaisen suomen raja vuonna 1918. Ette tekään maata tonkis ilman C-aluetta. Oisitta Siperiassa lyijjyä kaivamassa!
Siinä vaihees täällä oltiin viljelty maata jo kolmisen sataa vuotta. Monet oli jo käyny tuolloin kokeilemassa siperiaa ja tulleet takas.
Kovin nuori on c-alueen viljely kokemus, vähän sellasta kun mullikat pääsee kesälaitumelle; uho ja into päällä ja vielä suusta valuu kuola joka roiskuu ympäriinsä.
-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Tämä on tietysti riippunut myös siitä, millainen on ollut kunnassa henki silloin sodan jälkeen kun maanjakoja tehtiin. Silloinkin jotkut syrjäytettävät tilat paloiteltiin muiden kesken niin, että jäi vain talo ja ulkorakennukset, evakot ja rintamamiehet saivat omat palstansa, ja raadellun tilan parhaat palat siirtyivät kummasti korvausmaiksi niille, jotka raaskivat luopua "mettänreunoista". Tämä tyyli on sitten jatkunut sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Pienissä kunnissa tämä asia on saattanut olla näkyvä, isommissa on hukkunut muuhun kohinaan.
-SS-
Jyväskylässä pistivät 2500 hehtaarin kartanon palasiksi että emä tilaan jäi sotien jälkeen 250 hehtaaria jäljelle!
Jaha. 250 ha jäljellä tai 35 ha jäljellä asutuksen jälkeen. Kummalla pärjää paremmin ? Jälkimmäisellä lähtöala 60 ha.
Niin että oikein on isompi pilkkoa nin pienekksi että jää 10% alkuperäisestä alasta ja pienempi että jä 60%? Eikö olisi ollut oikeuden mukaisempaa jakaa sitten se pienempikin niin että lopulta jää 6 hehtaaria?
Onko tuo sitä kepulaista "oikeudenmukaisuutta" vai sarkasmia.
Toivon sen olevan jälkimmäistä.
JK. 60 ha:sta 35:teen ja samaan aikaan vastaavan kokoisista naapureista asutukseen alle 10 hehtaaria. Niin puoluekanta ja
pärstäkerroin vaikutti. Maalaisliiton solidaarisuutta. Näin siis punaisessa suomessa.
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.
Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.
Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.
-SS-
Tuossa on nyt se maanhakninnan rajoituslaki alkuperäisenä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780391
Lisämaakaupat käsitellään 3§ 2 mom kohta 1. Eli lupa oli aina myönnettävä, ei ollut lautakunnan harkinnassa.
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
-
Siis viljeliät kilpailee siitä kuka pystyy myymään halvimmalla tuottamiaan tuotteita ja maksamaan eniten osamastaan pelosta.
Kyse on siitä, että pellon myyjät pitää saada pois hinnan asettelusta. Juurikin ostolupajärjestelmä, niin kuin takavuosina, kannustaisi tähän ja alentaisi selvästi hintaa. Ostoluvan ehtona olisi maksimissaan joku 1000-2000 euron hehtaarihinta .
Lisäksi pakkolunastus valtiolle pilkkahinnalla, esim. 500€:lla , jos kauppaa ei suostuta tekemään ostajan haluamalla hinnalla, opettaisi myyjät luopumaan maistansa ennen kuin pakkolunastus iskisi.
Se, miten ostajat järjestettäisiin etuoikeusjärjestykseen, voisi olla jokin paikallinen parlamentti tekemässä tämän päätöksen. Ostajat voisi pisteyttää, niin että rakennemuutos olisi määräävä tekijä. Jos on jokin muu ammatti kuin maanviljelijä, evättäisiin ostolupa kyselemättä.
Löytyisikö maanviljelijäväestössä kykyä ottaa tällainen jopa kivuliaskin järjestelmä uudelleen käytöön, ja näin pyyhkäistäsiin ahneet vuokra- ja maatalousmaan myyjät maan rakoon ja ikuiseen häpeään.
-SS-
Ai sosialismin kannattajia on täällä agronetissäkin. Satuitteko katsomaan ulkolinjaa viikolla Venezuelan maataloudesta? Maanhankinnan rajoituslaki ei ole Suomessa koskaan rajoittanut maanviljelijöiden lisämaakauppoja, vaan sillä haluttiin rajoittaa ulkopuolisten sijoittajien maanostoja. Jos omisti paikkakunnalla maata, niin aina sai ostaa lisää niin paljon kuin halusi.
Aina pitää muistaa, että kaupanteossa ei ole hullu se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
No ei se nyt ihan niinkään ollut, että sai ostaa, maksimissaan 2 ha oli vapaa ostomahdollisuus, ja rintaperillinen sai ostaa , ja perikunnalta sai perikunnan osakas ostaa. Mutta kyllä kylän isännätkin laitettiin etuoikeusjärjestykseen, ja se ostolupa oli semmoinen pääsylippu kauppoihin; joitakin vanhoja isäntiä kyseinen toimenpide ärsytti valtavasti, ja kieltäytyivätkin sitten näiden "maanottajien" kanssa tekemästä kauppoja. Silloin tuli mukaan valtio, joka lunasti kaupan itselleen, teoriassa samaan hintaan kuin paras tarjous, mutta tokkopa aina niinkään.
Muistetaan, että silloin näitä kovimpia sosialisteja olivat juuri nuoret ja vanhat neliapilaisännät, heille ei ollut mikään ongelma kyseisen rajoituslain tekemä ostajien karsinta.
-SS-
Ja siksipä joistakin isännistä tuli kovastikin kepu-vastaisia, kun eivät kuuluneet piireihin, joissa jaeltiin etuoikeuksia, meilläpäin esim. oma isäni kuului näihin ulkopuolisiin, ja hänestä tulikin kova kokoomuslainen, erosi myös paikallisesta MTK-yhdistyksestä, ja lopetti Hankkijallakin asioinnin lähes kokonaan, näitä tietynlaisessa oppositioasemassa olevia kokoomusviljelijöitä oli paikkakunnallamme ja lähikunnissakin yllättävän paljon noihin aikoihin 70-80 luvuilla.
Ja nimenomaan nuo kepulaiset agraarisosialistit oli kovimpia viljelijöiden rivien hajottajia 1970-80 luvuilla. Oli sisäpiirit ja sitten ulkopuoliset.
Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?
Käsittääkseni aika samanlaista oli meno myös täällä sivistyksen kehdossa, jossa kantatilojen isännät olivat kokoomuslaisia, pienempien tilojen isännät ja evakot taas keskustalaisia. Ei sillä niin väliä mikä puolue, turha valta sisäpiirillä johtaa suhmurointiin.
-
Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?
Kun maalla ei oikein ollut kuin kepuja, vasemmisto ja kokoomus, niin oliko niin että se että keput olivat kavereita yhtään kenekään muun kuin kokoomuslaisten kanssa, sapetti kokoomuslaisia?
Olkoonkin että Kakot olivat kylän suurimpia selkään puukottavia mulkkuja, ja kaikki muut olivat kavereita keskenään koska olivat tavallisia kunnon ihmisiä. Onhan se silti väärin että itsekeskeisille opportunisteille ei löydy kavereita.
-
Kepulaisten veljeily demarien ja kommunistien kanssa sapetti osaa maatalousväestöstä, oliko se veljeily sitten valmistautumista siihen, että jos tulee sittenkin kommunistien vallankumous, niin agraarisosialisti-isännät halusi varmistaa itselleen hyvät asemat maiden mahdollisessa sosialisointitilanteessa?
Kun maalla ei oikein ollut kuin kepuja, vasemmisto ja kokoomus, niin oliko niin että se että keput olivat kavereita yhtään kenekään muun kuin kokoomuslaisten kanssa, sapetti kokoomuslaisia?
Olkoonkin että Kakot olivat kylän suurimpia selkään puukottavia mulkkuja, ja kaikki muut olivat kavereita keskenään koska olivat tavallisia kunnon ihmisiä. Onhan se silti väärin että itsekeskeisille opportunisteille ei löydy kavereita.
Tuo on juuri sitä inhokepulaisuutta, kepulaiset saa tehdä ihan mitä tahansa, silti ne on aina omasta mielestään kunnon ihmisiä. Kaverille ei jätä kuin toiselle kepulaiskaverille. Maaseudun sisäsiittoisuus kukoistaa kepulaiskunnissa,yhdenlaista vapaamuurariutta tuo kepulaisuus maaseudulla.
-
noh no jaa umpikiarol sosssuänkyräl on aivan sama kuin pal maksetaan eu maajusssil tukea konnei vaan kotimaiset sais eurookaa ....tämä on toivotast mennyt.... :)maailma
-
Suomikin oli helvetin iso maa ja sitten tuli joku joka jakoi sen osiin. Tehtiin peltoja ja hakattiin metsiä. Maatalous kukoisti ja kaikilla oli töitä.
Isoimmat kartanot työllistivät ihmisiä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei ollut hätää.
Sitten eräät alkuasukkaat päättivät, että heidänkin pitää saada viljellä. Tästä syntyi mittavia sisällissotia ja kahnauksia. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat ihmisiä.
Jouduttiin perustamaan armeijoita ja asevarustelusta tulikin yksi pääelinkeinoista. Monikymmen vuotisten sotien jälkeen suomalaiset joutuivat antautumaan alkuasukkaille, jotka olivat saaneet tulitukea jostain tuntemattomasta valtiosta.
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
ja patriastaki pualet norskeil......kai koht menee lapuaki
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
No niillä isommilla on ollut takamatka millä on eu aikaan lähdetty. Ei pinta-älä lisiä ja ynm. Halpakorkoisia valtion lainoja maatalouteen. Meilläkin oli -75 tehty 30 lehmän navetta missä sai 20 kartuttaa pitää. eu mahdollisti vasta tuotannon ylös ajon. Sitä ennen kaikki piti tehdä tulo rahoituksella kun taas pienemmällä tilalla avustukset ynm. Oli mahdollisia.
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
No niillä isommilla on ollut takamatka millä on eu aikaan lähdetty. Ei pinta-älä lisiä ja ynm. Halpakorkoisia valtion lainoja maatalouteen. Meilläkin oli -75 tehty 30 lehmän navetta missä sai 20 kartuttaa pitää. eu mahdollisti vasta tuotannon ylös ajon. Sitä ennen kaikki piti tehdä tulo rahoituksella kun taas pienemmällä tilalla avustukset ynm. Oli mahdollisia.
Tosiaan tuota en muistanutkaan. Vanhalle isännälle joku neuvoja taisi ehdottaa osan tilan metsäpinta-alan myymistä että olisi saanut navettarakennukseen KL lainaa.
Silloisille pikkutiloille rahoitus kuviot olivat kyllä aika edullisia. 8)
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
mielenkiintoinen tutkimus ja ajankohtainen
Olihan siinä oletukset oman johtamistaidon ja osaamisen kehittymisestä tuotannon laajenemisen kanssa tai pikemminkin sitä edellytetään. Kasvavankin tilan odotetaan tekevän hyvää tulosta, vaikka laajenemiseen liittyy tuotannon sopeutumisesta johtuvia tilapäisiä vaihteluja....oli käytetty kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa tämän eliminoimiseksi.
Kannattavuudesta karu johtopäätös oli juuri tuo, että se keskimäärin heikkeni tuotannon laajentamisen jälkeen ja jäi selvästi jälkeen vertailuryhmästä. Poikkeuksia täältäkin löytyi, tätä kannattaisi laajentamista harkitsevien selvitellä tarkemmin.
Investointien ajankohtaa kun pohtii, niin tuntuu hölmöltä, jos nyt virastoissa samaan aikaan myönnetään kriisitukea investoinneille tiloille ja investointitukea uusille yrittäjille. Väitöskirjasta löytyi fiksu lause: McDonald ja Siegel (1986) havaitsivat, että peruuttamatonta investointipäätöstä epävarmassa ympäristössä harkitsevalla yrityksellä on arvokas optio lykätä tämän päätöksen tekemistä.
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
mielenkiintoinen tutkimus ja ajankohtainen
Olihan siinä oletukset oman johtamistaidon ja osaamisen kehittymisestä tuotannon laajenemisen kanssa tai pikemminkin sitä edellytetään. Kasvavankin tilan odotetaan tekevän hyvää tulosta, vaikka laajenemiseen liittyy tuotannon sopeutumisesta johtuvia tilapäisiä vaihteluja....oli käytetty kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa tämän eliminoimiseksi.
Kannattavuudesta karu johtopäätös oli juuri tuo, että se keskimäärin heikkeni tuotannon laajentamisen jälkeen ja jäi selvästi jälkeen vertailuryhmästä. Poikkeuksia täältäkin löytyi, tätä kannattaisi laajentamista harkitsevien selvitellä tarkemmin.
Investointien ajankohtaa kun pohtii, niin tuntuu hölmöltä, jos nyt virastoissa samaan aikaan myönnetään kriisitukea investoinneille tiloille ja investointitukea uusille yrittäjille. Väitöskirjasta löytyi fiksu lause: McDonald ja Siegel (1986) havaitsivat, että peruuttamatonta investointipäätöstä epävarmassa ympäristössä harkitsevalla yrityksellä on arvokas optio lykätä tämän päätöksen tekemistä.
Tuo on vähän sama, kuin yleensäkin sopimuksia tehtäessä, (Hoppu & Hoppu 2011, Kauppa- ja sopimusoikeuden pääpiirteet) Sopimusriskin hallinnassa yrityksen tulee ensi sijassa pyrkiä kiinnittämään huomio aikaan ennen sopimuksen tekemistä.
Tuo on mielestäni yritystoiminnassa yksi tärkeimmistä perusohjeista.
-
Tuo on vähän sama, kuin yleensäkin sopimuksia tehtäessä, (Hoppu & Hoppu 2011, Kauppa- ja sopimusoikeuden pääpiirteet) Sopimusriskin hallinnassa yrityksen tulee ensi sijassa pyrkiä kiinnittämään huomio aikaan ennen sopimuksen tekemistä.
Tuo on mielestäni yritystoiminnassa yksi tärkeimmistä perusohjeista
Hyvä havainto. Liian usein on kuultu noita lähes uskonnollisia mantroja "kasva tai kuole", "nopeat syövät hitaat" jne.
Hyvän onnen ja "momentumin" merkitystä on usein aliarvioitu , mutta ne ovat kasvussa hyvinkin tärkeitä tekijöitä.
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
mielenkiintoinen tutkimus ja ajankohtainen
Olihan siinä oletukset oman johtamistaidon ja osaamisen kehittymisestä tuotannon laajenemisen kanssa tai pikemminkin sitä edellytetään. Kasvavankin tilan odotetaan tekevän hyvää tulosta, vaikka laajenemiseen liittyy tuotannon sopeutumisesta johtuvia tilapäisiä vaihteluja....oli käytetty kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa tämän eliminoimiseksi.
Kannattavuudesta karu johtopäätös oli juuri tuo, että se keskimäärin heikkeni tuotannon laajentamisen jälkeen ja jäi selvästi jälkeen vertailuryhmästä. Poikkeuksia täältäkin löytyi, tätä kannattaisi laajentamista harkitsevien selvitellä tarkemmin.
Investointien ajankohtaa kun pohtii, niin tuntuu hölmöltä, jos nyt virastoissa samaan aikaan myönnetään kriisitukea investoinneille tiloille ja investointitukea uusille yrittäjille. Väitöskirjasta löytyi fiksu lause: McDonald ja Siegel (1986) havaitsivat, että peruuttamatonta investointipäätöstä epävarmassa ympäristössä harkitsevalla yrityksellä on arvokas optio lykätä tämän päätöksen tekemistä.
Osan selittää laajentajien heikosta kannatavuudesta se että käytetään laajennuksen jälkeen palkkatyövoimaa. Sitten ei muistetakkaan että se palkka pitää maksaa joka kuukausi vaikka vähän huonomminkin menisi ja rahaa ei olisi. Jossain oli laskelma että palkoillisen kulut ois ensimäisen kohdalla 100k€!
-
Muinaisuudessa työllistin 1,5 HTV vierasta työvoimaa, päänvaivaa oli riittävästi tuottavien työkohteiden löytämisestä.
Omat työt eivät ainakaan vähentyneet ehkä olivat luonteeltaan toisenlaisia. Lisäarvoa ei vain syntynyt riittävästi tehtyä tuntia kohden vaaditulla palkkatasolla, joten piti sitten sopeuttaa tuotanto tasolle jossa noin 2000t/v tulee hyvin käytettyä. 8)
-
Muinaisuudessa työllistin 1,5 HTV vierasta työvoimaa, päänvaivaa oli riittävästi tuottavien työkohteiden löytämisestä.
Omat työt eivät ainakaan vähentyneet ehkä olivat luonteeltaan toisenlaisia. Lisäarvoa ei vain syntynyt riittävästi tehtyä tuntia kohden vaaditulla palkkatasolla, joten piti sitten sopeuttaa tuotanto tasolle jossa noin 2000t/v tulee hyvin käytettyä. 8)
Jos sulla on hommia yhdelle joka päiväksi, niin sinun on käytännössä palkattava kaksi työntekiää kun huomioidaan viikkovapaat ja lomat. Sitten homma tahtookin mennä jo vuorotyöksi että pitäisi vuorolisiäkin maksella. Eli kannattaa luopua vaikka urakoinnista tai sitä pitäisi olla joka päivälle se 8 tuntia ja tienata sillä kulujen jälkeen semmoinen 20€/tunti+pääomankorot.
-
Rauha solmittiin ja sen seurauksena Suomeen perustettiin C-alue.
ja patriastaki pualet norskeil......kai koht menee lapuaki
Se on mennyt jo.
-
Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.
Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.
Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.
mielenkiintoinen tutkimus ja ajankohtainen
Olihan siinä oletukset oman johtamistaidon ja osaamisen kehittymisestä tuotannon laajenemisen kanssa tai pikemminkin sitä edellytetään. Kasvavankin tilan odotetaan tekevän hyvää tulosta, vaikka laajenemiseen liittyy tuotannon sopeutumisesta johtuvia tilapäisiä vaihteluja....oli käytetty kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa tämän eliminoimiseksi.
Kannattavuudesta karu johtopäätös oli juuri tuo, että se keskimäärin heikkeni tuotannon laajentamisen jälkeen ja jäi selvästi jälkeen vertailuryhmästä. Poikkeuksia täältäkin löytyi, tätä kannattaisi laajentamista harkitsevien selvitellä tarkemmin.
Investointien ajankohtaa kun pohtii, niin tuntuu hölmöltä, jos nyt virastoissa samaan aikaan myönnetään kriisitukea investoinneille tiloille ja investointitukea uusille yrittäjille. Väitöskirjasta löytyi fiksu lause: McDonald ja Siegel (1986) havaitsivat, että peruuttamatonta investointipäätöstä epävarmassa ympäristössä harkitsevalla yrityksellä on arvokas optio lykätä tämän päätöksen tekemistä.
Osan selittää laajentajien heikosta kannatavuudesta se että käytetään laajennuksen jälkeen palkkatyövoimaa. Sitten ei muistetakkaan että se palkka pitää maksaa joka kuukausi vaikka vähän huonomminkin menisi ja rahaa ei olisi. Jossain oli laskelma että palkoillisen kulut ois ensimäisen kohdalla 100k€!
No se kannattavuus putoaa myös siksi, että uuden systeemin nykyarvosta 13% laitetaan kustannukseksi 1 vuotena vaikka tuotanto ei edes pyöri täysillä ;D Ja seuraavana vuonna 11% jne.
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Tätä kutsutaan yrittäjäriskiksi, jota eritoten eräällä marssilla tietyt tahot vaativat käytännössä poistettavaksi. ::)
Kyllä yrittäjäriski tiedostetaan ,mutta jos Mavi jättää "palkan" maksamatta ajallaan ja Venäläisiä aletaan Eu:n kanssa "opettamaan" niin ei kai se nyt kuulu suomalaisen viljelijän yrittäjä riskiin yksin kärsiä siitä syntyneet vahingot.Vähemmästäkin suomessa on totuttu "marssimaan".
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Tätä kutsutaan yrittäjäriskiksi, jota eritoten eräällä marssilla tietyt tahot vaativat käytännössä poistettavaksi. ::)
Kyllä yrittäjäriski tiedostetaan ,mutta jos Mavi jättää "palkan" maksamatta ajallaan ja Venäläisiä aletaan Eu:n kanssa "opettamaan" niin ei kai se nyt kuulu suomalaisen viljelijän yrittäjä riskiin yksin kärsiä siitä syntyneet vahingot.Vähemmästäkin suomessa on totuttu "marssimaan".
No oo takaa kun viljukilju mies puolelle rupeaa MAVI riski realisoitumaan. Voi sitä parkua
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Tätä kutsutaan yrittäjäriskiksi, jota eritoten eräällä marssilla tietyt tahot vaativat käytännössä poistettavaksi. ::)
Kyllä yrittäjäriski tiedostetaan ,mutta jos Mavi jättää "palkan" maksamatta ajallaan ja Venäläisiä aletaan Eu:n kanssa "opettamaan" niin ei kai se nyt kuulu suomalaisen viljelijän yrittäjä riskiin yksin kärsiä siitä syntyneet vahingot.Vähemmästäkin suomessa on totuttu "marssimaan".
Ei, mavin kuuluisi maksaa luvatut tuet ajallaan se on totta, mutta esim. maidon hintahan on ollut suomessa poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun eurooppaan eikö? Kyllä jokaisen tissinkoittajan olisi pitänyt tajuta, että jossakin vaiheessa suomen hintataso tulee lähenemään euroopan hintaa. Nyt sitten itketään, kun hinta laskee eikä se miljoona investointi maksakkaan itseään.
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Tätä kutsutaan yrittäjäriskiksi, jota eritoten eräällä marssilla tietyt tahot vaativat käytännössä poistettavaksi. ::)
Kyllä yrittäjäriski tiedostetaan ,mutta jos Mavi jättää "palkan" maksamatta ajallaan ja Venäläisiä aletaan Eu:n kanssa "opettamaan" niin ei kai se nyt kuulu suomalaisen viljelijän yrittäjä riskiin yksin kärsiä siitä syntyneet vahingot.Vähemmästäkin suomessa on totuttu "marssimaan".
Ei, mavin kuuluisi maksaa luvatut tuet ajallaan se on totta, mutta esim. maidon hintahan on ollut suomessa poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun eurooppaan eikö? Kyllä jokaisen tissinkoittajan olisi pitänyt tajuta, että jossakin vaiheessa suomen hintataso tulee lähenemään euroopan hintaa. Nyt sitten itketään, kun hinta laskee eikä se miljoona investointi maksakkaan itseään.
Miehekästä purnaamista tuo on ja ihan oikeutetusti,eikä mitään "itkemistä",eihän nyt tosiaan suomalainen viljelijä voi yksin olla maksumiehenä kun Eu kurmoottaa Venäjää.Maitonviljelijät jotka on tehneet "miljoona"investointinsa ovat poikkeuksetta jalat maassa olevaa porukkaa ja ymmärtävät kyllä realiteetit ja ovat ottaneet ne huomioon.Jollakin voi tietysti tulla maksujen kanssa ongelmia niin kun kaikessa muussakin yritys toiminnassa,mutta näitä jotka "pelaa" eikä pelkää heitä tarvitaan.Ei auta jäädä sormisuussa "tappamistaan" vartoomaan niin kun joku viisas on sanonut.
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö. Kenties joku markkinointimaksu on kuitenkin hyvä ratkaisu, että hyvänä aikana kerätään puskuria, jota sitten jaetaan huonoina aikoina tasoittamaan tilannetta.
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö. Kenties joku markkinointimaksu on kuitenkin hyvä ratkaisu, että hyvänä aikana kerätään puskuria, jota sitten jaetaan huonoina aikoina tasoittamaan tilannetta.
Yläpeukku, kuten myös alpolle ja ramille.
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö. Kenties joku markkinointimaksu on kuitenkin hyvä ratkaisu, että hyvänä aikana kerätään puskuria, jota sitten jaetaan huonoina aikoina tasoittamaan tilannetta.
Eikös tuolla pari kaveria väitä että viljassa on aina huono vuosi?
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö. Kenties joku markkinointimaksu on kuitenkin hyvä ratkaisu, että hyvänä aikana kerätään puskuria, jota sitten jaetaan huonoina aikoina tasoittamaan tilannetta.
Eikös tuolla pari kaveria väitä että viljassa on aina huono vuosi?
Jotenkin tuntuu että tuotantosuunnasta riippumatta on ollut rukutusta koko ajan, silti vaan siihen kurjuuteen jaksetaan satsata lisää...
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö.
Yläpeukku, kuten myös alpolle ja ramille.
Sama täällä. On paljon muita muiden alojen yrityksiä jotka ovat kärsineet paljon enemmän kuin maitotilat. Mutta jotenkin on vaan pärjättävä.
Mitähän ne on nuo alat joita boikotti suomessa kovemmin koskee kun maataloutta.Ja sen kummemmin aloja erittelemättä,niin kovin sitä reilusti Eu:ssa luvattiin korvata vahingot kaikille niitä kärsineille,kun tähän "koulutus operaatioon" lähdettiin.Ja nyt politiikot on taas kerran ottaneet tuon "täyden poliittisenvastuun".
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö.
Yläpeukku, kuten myös alpolle ja ramille.
Sama täällä. On paljon muita muiden alojen yrityksiä jotka ovat kärsineet paljon enemmän kuin maitotilat. Mutta jotenkin on vaan pärjättävä.
Mitähän ne on nuo alat joita boikotti suomessa kovemmin koskee kun maataloutta.Ja sen kummemmin aloja erittelemättä,niin kovin sitä reilusti Eu:ssa luvattiin korvata vahingot kaikille niitä kärsineille,kun tähän "koulutus operaatioon" lähdettiin.Ja nyt politiikot on taas kerran ottaneet tuon "täyden poliittisenvastuun".
Kyllähän EU korvasi!Saksalaisille ja Ranskalaisille jotka eivät vieneet mitään Venäjälle! Kerta tämä systeemi oli että niiden tappiot maksetaan eu:n kassasta jotka eivät kärsi Venäjän kaupan poistumisesta, niin ei olisi pitänyt kellekkään makssaa kriisirahaa Unionin pussista!
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö. Kenties joku markkinointimaksu on kuitenkin hyvä ratkaisu, että hyvänä aikana kerätään puskuria, jota sitten jaetaan huonoina aikoina tasoittamaan tilannetta.
Joka tila voi, ja pitää, hoitaa itse puskurinsa. Ei siihen enää mitään uusia markkinointimaksuja kaivata, hyöty häviää hallinnointiin kuitenkin.
-
Joka tila voi, ja pitää, hoitaa itse puskurinsa. Ei siihen enää mitään uusia markkinointimaksuja kaivata, hyöty häviää hallinnointiin kuitenkin.
Sokerissa tuo maksu edelleenkin kummittelee vaikka EU on alituotantoaluetta. Olisi komissio joskus poistanut mutta Suomi vastusti... :(
-
Aika paljon on yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän viennin tyrehtymisestä, mutta ne ovat sopeuttaneet toimintonsa uuden tilanteen mukaiseksi. Eikä ilmeisesti ole mistään tullut tukia paikkaamaan muuttunutta tilannetta. Maataloudella on se käsitys, että valtio on aina takuumiehenä, kun markkinoilla tapahtuu joku häiriö. Kenties joku markkinointimaksu on kuitenkin hyvä ratkaisu, että hyvänä aikana kerätään puskuria, jota sitten jaetaan huonoina aikoina tasoittamaan tilannetta.
Joka tila voi, ja pitää, hoitaa itse puskurinsa. Ei siihen enää mitään uusia markkinointimaksuja kaivata, hyöty häviää hallinnointiin kuitenkin.
Hys hys hys! ei tommosia saa puhua! Siinähän ei työlistetä 1000 virkamiestä ja 5000 tarkastajaa jotka 10 vuoden päästä voi 100€ sanktioita kirjotella!
-
Kyllähän EU korvasi!Saksalaisille ja Ranskalaisille jotka eivät vieneet mitään Venäjälle! Kerta tämä systeemi oli että niiden tappiot maksetaan eu:n kassasta jotka eivät kärsi Venäjän kaupan poistumisesta, niin ei olisi pitänyt kellekkään makssaa kriisirahaa Unionin pussista!
Nää nyt ymmärsi ja halusi hakea tukea muille kuin maidolle ja sitä myös saivat. Täällä ääni väristen lobattiin valion ja mtk:n voimin tätä ennennäkemätöntä maitokriisiä. Ja muista tuotantosuunnista vain todettiin, että niillä menee kuten ennenkin. Ei aihetta korvauksiin.
Juu maitokriisikin olisi sitten pitänyt siis rahoittaa kotimaasta? Mistähän nuo rahat olisi otettu? Marttila olisi ääni väristen vedonnut aa-studiossa yhteisen solidaarisuuden nimeen. Kuinka kaikkien on nyt puhallettava yhteiseen hiileen ja osallistuttava näihin talkoisiin, jossa yhdessä autetaan tätä vaikeudessa rypevää tuotantosuuntaa.
-
aika monella muulla tuotantoalallla on pistetty koneet seis ja laitettu porukka lomalle ja siten ei kuluja kun ei tuottojakaan mutta ite en ole onnistunu moista tekemään noiten paskaperseiden kanssa.. mutta eipä tuo merkelin porukkakaan ole hirveesti ilosta hyppinä kun ei ryssälään mäne tavaraa muutakaan kuin maitoa... mutta kuitenkin jostain luukusta eusta netkin rahoja hakennu..
-
En tiedä onko tämä jo täällä, mutta isoja kotieläinhankkeita kannattais vähän miettiä etukäteen vai mitä Antti?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/laajentaminen-ei-tuo-tilalle-pikavoittoja-1.140958
Oottekos kuulleet että maataloudelle olis koskaan mitään pikavoittoja tullut,investoivat tai jättävät investoimatta.Vaan jos tila on tarkoitus pitää pitemmällä tähtäimellä tuotanto kunnossa,niin ei sitä vuosikymmeniä voi olla investoimatta.Niitä ns. parempia aikoja kun saa odotella.Silloin kannattaa hyvin suunnitelu tehdä kun muut odottelee,ne kauppiaatkin kuuntelee herkemmällä korvalla mitä investoija on valmis maksamaan.
-
luin just äsken mämmin ohessa uusinta pellervoa ja siinä juttua noista maksuvalmiuskriiseistä. onhan se pikkasen hankala varmasti likviä tehä sillä pohjalla että rahavirtaa ei olekaan ... jostain syystä... ja kuin pitkään rahaton tilanne päällänsä investoituna kestää....
-
luin just äsken mämmin ohessa uusinta pellervoa ja siinä juttua noista maksuvalmiuskriiseistä. onhan se pikkasen hankala varmasti likviä tehä sillä pohjalla että rahavirtaa ei olekaan ... jostain syystä... ja kuin pitkään rahaton tilanne päällänsä investoituna kestää....
Ootakaahan syksyyn kun päästään niin alkaa joppolonpoppoovaarit parkumaan kun ei viljat liikukaan entiseen tahtiin ja hinta on paska!
-
luin just äsken mämmin ohessa uusinta pellervoa ja siinä juttua noista maksuvalmiuskriiseistä. onhan se pikkasen hankala varmasti likviä tehä sillä pohjalla että rahavirtaa ei olekaan ... jostain syystä... ja kuin pitkään rahaton tilanne päällänsä investoituna kestää....
Ootakaahan syksyyn kun päästään niin alkaa joppolonpoppoovaarit parkumaan kun ei viljat liikukaan entiseen tahtiin ja hinta on paska!
Pakkoko sitä viljaa on tuottaa. Nyt kun tää korjuuvelvoite on poissa. Niin riistalla on hyvä tuki ja avomaanvihanneksilla sekä saneerauskasveilla myös. Siinä ei haittaa vaikka viljat ei liiku. Riittää kun rahat liikkuu.
Puuhapalstaa pitää tosin lisätä 5 aarista hehtaariin.
-
mikä muuten olis hyvä (oikeesti) saneerauskasvi ?? itellä olis pari lohkoa joita ei jaksais kylvää viljalle mutta ei taas kehtais kesannoitakaan.. mutta olis hyvä saada maata kuntoon... potulle! ja mistä siemenet??
-
mikä muuten olis hyvä (oikeesti) saneerauskasvi ?? itellä olis pari lohkoa joita ei jaksais kylvää viljalle mutta ei taas kehtais kesannoitakaan.. mutta olis hyvä saada maata kuntoon... potulle! ja mistä siemenet??
Apila nurmi?
Vuodessa ei hirviästi auta mutta kahessa jo jonki verra. Vaatii toki niiton mutta muuten helppo kasvi.
-
mikä muuten olis hyvä (oikeesti) saneerauskasvi ?? itellä olis pari lohkoa joita ei jaksais kylvää viljalle mutta ei taas kehtais kesannoitakaan.. mutta olis hyvä saada maata kuntoon... potulle! ja mistä siemenet??
Proagrian jostakin materiaalista.
300 €:n saneerauskasvitoimenpide:
Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on
viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan
puutarhakasveja.
Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa,
valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia
Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa
muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.
Ei saa päättää kemiallisesti
Korkeintaan 3 v samalla lohkolla
-SS-
-
mikä muuten olis hyvä (oikeesti) saneerauskasvi ?? itellä olis pari lohkoa joita ei jaksais kylvää viljalle mutta ei taas kehtais kesannoitakaan.. mutta olis hyvä saada maata kuntoon... potulle! ja mistä siemenet??
Proagrian jostakin materiaalista.
300 €:n saneerauskasvitoimenpide:
Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on
viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan
puutarhakasveja.
Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa,
valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia
Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa
muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.
Ei saa päättää kemiallisesti
Korkeintaan 3 v samalla lohkolla
-SS-
Kotitarve potut on kohta yllättävän kannattava kasvi. Sää sitten kivasti näitä pikku lohkoja saneerauskasville.
-
Kotitarve potut on kohta yllättävän kannattava kasvi. Sää sitten kivasti näitä pikku lohkoja saneerauskasville.
Näin se takki kääntyy, kun ottaa laskimen käteen ja vähän ynnäilee.
Ankarasta hömpänvastustajastakin tulee hömppämyönteinen.
-
Kotitarve potut on kohta yllättävän kannattava kasvi. Sää sitten kivasti näitä pikku lohkoja saneerauskasville.
Näin se takki kääntyy, kun ottaa laskimen käteen ja vähän ynnäilee.
Ankarasta hömpänvastustajastakin tulee hömppämyönteinen.
Mä oon päättänyt että kaikki mitä on mahdolista ja taloudelisesti kannatavaa anoa, niin anotaan! Mä joskus yritin että "älkää laitako niihin lisätoimen piteisiin ruksia ja jätetään je EHT hakematta! Kyllä ne sitten meiltä kysyy mitenkäs se raha maksetaan ja samalla byrogratia kevenee!" Eikös nämä joppolonpoppoovaarit vetäneet aurinkolasit kapina kapakkaillan jälkeen silmille ja kynät savuten ruksia lsankettiin, niin että se 10 kynää meni yhteen tukihakemukseen!
-
Kotitarve potut on kohta yllättävän kannattava kasvi. Sää sitten kivasti näitä pikku lohkoja saneerauskasville.
Sitä kotitarvepottua vaaditaan vähintään hehtaari... 8)
-
Kotitarve potut on kohta yllättävän kannattava kasvi. Sää sitten kivasti näitä pikku lohkoja saneerauskasville.
Sitä kotitarvepottua vaaditaan vähintään hehtaari... 8)
ONISTUU!!! Kalusto löytyy omasta takaa perunan viljelyyn. Tosin vanhaa ja osa itse tehtyä, mutta toimivaa. Eiköhän tuo onnistu jos markinoi itse kerättyä luomu pottua suoraan pellosta!
-
luin just äsken mämmin ohessa uusinta pellervoa ja siinä juttua noista maksuvalmiuskriiseistä. onhan se pikkasen hankala varmasti likviä tehä sillä pohjalla että rahavirtaa ei olekaan ... jostain syystä... ja kuin pitkään rahaton tilanne päällänsä investoituna kestää....
Ootakaahan syksyyn kun päästään niin alkaa joppolonpoppoovaarit parkumaan kun ei viljat liikukaan entiseen tahtiin ja hinta on paska!
joskus on viljatilalla vaikea ymmärtää sitä, että viljan markkinatilanne on vahvasti riippuvainen maidon, lihan, kananmunien kulutuksesta. Lihaa runsaasti syövä urbaani syö moninkertaisen määrän viljaa, vaikka karppaamisen takia itse ei viljaan koske.
Toisaalta investointia suunnittelevien karjatilojen tulisi miettiä sitä, että ylituotanto vetää tuottajahinnat väkisinkin alas. Teollisuus ja kauppa vetää meitä kölin ali, mennen tullen..... jos vain omista lähtökohdista tuotannon laajentamista suunnitellaan tai maksimoidaan tarjolla olevat tuet. Jalostava teollisuus vastaa ylituotantoon aina laskemalla hintaa.
Kansallisesti meidän kaikkien yhteisesti pitäisi edistää eläinperäisten tuotteiden kulutuksen kasvua, sekä toisaalta välttää peltopinta-alan kasvua, josta se ylituotanto alkujaan on lähtöisin. Keep it simple :)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilja
Mikäli koko maailman viljasato käytettäisiin vain ihmisten ruokkimiseen, viljasato riittäisi koko ihmiskunnan ruokkimiseen mainiosti. Yli puolet maailman viljasadosta käytetään kuitenkin eläinten rehuksi. Tällöin sen hyötysuhde ihmisravintona putoaa kymmenesosaan verrattuna siihen, että ihminen käyttäisi viljan ravinnokseen sellaisenaan.