Moderni öljyn nosto ja jalostus alkoi 1850-luvulla, siitä lähtien on rakennettu ja sittemmin uudistettu kaikkinaista maaöljyn käsittelyyn liittyvää infraa, alkutuotannosta loppukäyttöön, joten kyllä sen infran rakentaminen on aikojen kuluessa maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti.
Nyt kun poliitikot on päättäneet että kansojen pitää sähköautoiluun siirtymän, niin tuota valtavaa latausinfraa ei niin vain polkaistakaan pystyyn muutamassa
vuodessa. Ja vaikka toisin väitetään, niin aivan varmasti sähkön kulutus ja tarve lisääntyy reippaasti, varsinkin sitten kun sähköautojen määrä ylittää kriittisen massan.
Mutta jonkinlaista kapinaa ennustan. Meillä Suomessakin on satoja tuhansia ihmisiä, joilla ei ole eikä tule olemaan varaa ajella kuin muutaman tonnin hintaisella bensa-autolla, eikä heillä tulevaisuudessakaan tule olemaan varaa hankkia edes halvinta sähköautoa, ellei niitä sitten joskus saa käytettynä sillä muutamalla tonnilla.
Tässä on asian ydin. Kulkemisen kustannusta ei voi muuten määrittää, kun vertaamalla vanhaan. Sata vuotta on tehty ja kehitetty autoja, sekä pumpattu öljyä, Nyt tämä tuotekehitys ja rakennettu infra on valmiina, entä jos olisikin kehitelty sähköautoja ja akkutekniikoita sata vuotta?
Pahin tilanne tulee nyt, jos pakotetaan rakentamaan koko maahan sähköautoille latausinfraa, mutta ylläpidettäväksi jää myös kaasun ja nesteiden jakeluverkot. Polttoaineiden jakelun kustannus nousee, kulutus vähenee, on turhaa rakentaa uutta biodiesel tai -kaasumittaria, kun kulutus on olematonta. Jo liikenteen päästöjen suunniteltu puolitus uhkaa sulkea monia jakeluasemia. Jos vähenee kilpailu, miten käy hinnoille?
Siirtyminen ei ole helppoa, onneksi insinöörit on viisaita, ratkaisu löytyy tähänkin