Turbiinilla ja muuntimella saa kauhan täytettyä paljon nätimmin kun pystyy nojaamaan penkkaa vasten samalla kun koukistaa kauhan, eikä pyörät sudi jos on sopiva vaihde käytössä.

onko hyä kuormatessa ?      kaveri sano et se herkee puskemasta ku vastus kasvaa..   sepelikasaan on hankala?       pitäs päästä kokaseen moista..

Oikea momentinmuunninhan toimii koko ajan niin että kun vastus kasvaa niin vauhti hidastuu mutta voima kasvaa. Pyöräkuormaajissa muunnin on vakiopalikka, kaasulla voi valita millä voimalla puskee. Riittävästi hanaa niin voimaa löytyy niin paljon kuin haluaa, vauhtia ei sitten kovalla kuormalla kyllä löydy. Nykyisinhän monessa muuntimessa on lukitusmahdollisuus tieajoa ym varten. Ei tarvitse sitten hiipiä isossa ylämäessäkään.

Turbiinikytkin on vähän kuin köyhän miehen muunnin, ei samalla tavalla moninkertaista vääntöä mutta kytkimenä sitä voi lyhytaikaisesti 'luistattaa' vapaasti kaasua annostelemalla ja näin säätää voimaa ilman että alkaa ruopia. Turbiiniinkin jää isoillakin kierroksilla aina pieni luisto joten jatkuvaan raskaaseen vetoon pellolla tai tiellä se on vähän huonompi. Se antaa aina hiukan periksi ja tekee sitten lämpöä, syö polttoainetta ja hidastaa hivenen. En tiedä onko traktoripuolellakin ollut lukitusoptiota olemassa; se ratkaisisi nämä raskaan vedon ongelmat. Muutenhan se on just pikkupyörityksissä ja kuormaamisessa oikein omiaan. Sillä(kin) voi lähdössä tai penkassa kaasun määrällä valita voiman joka siirtyy, 0-100% ilman että mikään kärsii (vrt perinteisen kytkimen luistattaminen). Turbiini ei kunnolla kytkeydyttyään enää juuri elä kuorman mukaan, toisin kuin muunnin, vaan riittävillä kierroksilla 'pidon' saavutettuaan se on lähes kiinteä yhteys. Kierrokset pudottamalla pääsee takaisin sinne halutun luistomäärän alueelle.

Kumpikaan ratkaisuista (muunnin tai turbiini) ei taida tyhjäkäynnin tuntumassa oikein välittää moottorijarrutustakaan, se pitää muistaa. Tässä yksi syy miksi muunnin poistui metsäkoneista aikoinaan ja korvautui hydrostaattisella voimansiirrolla.

Kumpikin ratkaisu syö tehokkaasti voimansiirron terävät ja repivät kuormitushuiput pois ja säästää konetta.

Perinteisessä vanhassa jenkkiauton automaattilaatikossa on ensimmäisenä osana turbiini (joissakin ehkä jo lähes muuntimeksikin nimitettävä, raja on vähän häilyvä limpun sisuskaluista riippuen). Jos on sellaista ajanut niin tietää miten se pehmeästi se lähdössä käyttäytyy. Isokin voima siirtyy kun vaan antaa hanaa mutta tyhjäkäynnin tuntumassa voi ryömiä silkinpehmeästi hyvin pienellä voimalla jos haluaa. Ja kaikki siltä väliltä, kaasua annostellen.

Molemmat ratkaisut ovat melko kestäviä ja loppujen lopuksi teknisesti yksinkertaisia komponentteja. Limpun sisäisellä öljymäärällä voi halutessaan säätää sen jyrkkyyttä.
Vaihteiston korvikkeeksi noista ei ole sillä pidempiaikainen 'luistatus' tuottaa liikaa lämpöä ja siis hukkatehoa.

okei,   nytpä tietän tuonkin.   kiitti.     tuo kaverin kommentti siis kokemattomuutta..

okei,   nytpä tietän tuonkin.   kiitti.     tuo kaverin kommentti siis kokemattomuutta..

Jos kuormaushommassa pitää liian isoa vaihdetta niin silloin penkassa voima loppuu turbiinin kanssa. Aivan sama tilanne kuin kovalla laatikolla ja kytkimellä, isolla pykälällä ei moottorin vääntö riitä kunnolla puskemaan kytkintä luistattamallakaan. Pienehkö vaihde ja tarpeen mukaan hanaa silloin kun puskuvoimaa kysytään ja homma käy...

Tuossa suhteessa oikea muunnin eroaa, se osaa muuntaa kierroslukua väännöksi. Vauhti putoaa niin vääntö kasvaa. Turbiini on nimensä mukaisesti vain kytkin ja sopiva välitys pitää sitten hoitaa vaihdelaatikolla.

Perinteisessä vanhassa jenkkiauton automaattilaatikossa on ensimmäisenä osana turbiini (joissakin ehkä jo lähes muuntimeksikin nimitettävä, raja on vähän häilyvä limpun sisuskaluista riippuen). Jos on sellaista ajanut niin tietää miten se pehmeästi se lähdössä käyttäytyy. Isokin voima siirtyy kun vaan antaa hanaa mutta tyhjäkäynnin tuntumassa voi ryömiä silkinpehmeästi hyvin pienellä voimalla jos haluaa. Ja kaikki siltä väliltä, kaasua annostellen.

Molemmat ratkaisut ovat melko kestäviä ja loppujen lopuksi teknisesti yksinkertaisia komponentteja. Limpun sisäisellä öljymäärällä voi halutessaan säätää sen jyrkkyyttä.
Vaihteiston korvikkeeksi noista ei ole sillä pidempiaikainen 'luistatus' tuottaa liikaa lämpöä ja siis hukkatehoa.
[/quote]
 Tuossa jenkkiauton laatikossa on vielä "turbiinin lukko" vai mikä se oli nimeltään.. mutta tosi kätevä että ottaa turhan luiston pois.  Taitaa olla jo vanhaa tekniikkaa kun ei mun Volvossa ainakaan taida olla enää sellaista..

Kumpikaan ratkaisuista (muunnin tai turbiini) ei taida tyhjäkäynnin tuntumassa oikein välittää moottorijarrutustakaan, se pitää muistaa. Tässä yksi syy miksi muunnin poistui metsäkoneista aikoinaan ja korvautui hydrostaattisella voimansiirrolla.

Kun olen kauan sitten ajanut Valmet 870 CK:lla ja malleilla 872 CN sekä 872 K, joissa kaikissa on moottorin perässä Voith nestekytkin, voin todeta, että niissä moottorijarrutus toimi tyhjäkäyntikieroksilla aivan normaalisti. Ei niissä nestekytkimen luistoa ollut havaittavissa myöskään vedossa tyhjäkäyntikierroksillakaan. Nestekytkimen täyttö on niissä sen verran runsas, ettei luistoa esiinny. Jos öljytäyttö olisi pienempi, meno maastossa loppuisi lyhyeen öljyn (vajaa 8 l) ylikuumenemiseen. Voith'issa on täyttötulpassa sulake, joka päästää öljyt pihalle lämpötilassa 150°C, jos oikein muistan. Paljon halvempaa ja nopeampaa laittaa uudet öljyt ja tulppa, kuin ruveta tiivisteitä vaihtamaan.

Myös momentinmuunnin jarruttaa samalla suhteella kuin vetääkin. Mitä suurempi kierrosnopeus, sen pienempi jättämä. Allison 2+1R muunninvaihteisto ei käytännössä jarruta, kun siinä on turbiiniin liitetty mekaaninen lisävälitys, joka vaihtuu automaattisesti. Alamäessä tietysti nopeampi (yli 10 km/h) välitys vaihtuu käyttöön, joten moottorijarrutus on olematon.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 23.12.22 - klo:09:17

Kumpikaan ratkaisuista (muunnin tai turbiini) ei taida tyhjäkäynnin tuntumassa oikein välittää moottorijarrutustakaan, se pitää muistaa. Tässä yksi syy miksi muunnin poistui metsäkoneista aikoinaan ja korvautui hydrostaattisella voimansiirrolla.

Kun olen kauan sitten ajanut Valmet 870 CK:lla ja malleilla 872 CN sekä 872 K, joissa kaikissa on moottorin perässä Voith nestekytkin, voin todeta, että niissä moottorijarrutus toimi tyhjäkäyntikieroksilla aivan normaalisti. Ei niissä nestekytkimen luistoa ollut havaittavissa myöskään vedossa tyhjäkäyntikierroksillakaan. Nestekytkimen täyttö on niissä sen verran runsas, ettei luistoa esiinny.

Hyvä tarkennus.
Nuo on varmaan tarkoituksella tehty sen verran tiukiksi että jarruttaakin. Stall-kierrokset tarpeeksi alhaalla.
Olen joskus jotain iäkkäämpää pyöräkonetta ajanut ja se kyllä kaipasi jarruja jos yritti tyhjäkäynnillä hipsutella alamäkeä. Ei se kyllä tyhjäkäynnillä hiipinyt liikkeellekään  vaikka oltiin kovalla tasamaalla, kaasupedaaliin piti nojata että 2t-Detroit alkoi mylviä. En sitten tiedä että oliko siellä öljyä tarpeeksikaan... ei välttämättä.
Ainakin jos mokoman puikkoihin hyppää pystymetsästä niin kannattaa ensin kokeilla ettei tule yllärinä tiukassa paikassa. Varsinkin jos ne jarrutkaan eivät ole ihan tehtaan iskussa...

Uusimmissa koneissa oli keksitty jo muunnin joka osasi jarruttaakin, ainakin Volvon viimeisissä tuollainen oli. Ilmeisesti sitten Valmeteissakin.
Kockumissa, Lokomossa ei kai ollut. Tuon artikkelin mukaan se oli joskus vain Volvon erikoisuus:
https://www.koneviesti.fi/metsa/d22c051f-753f-5ba7-b2ba-275e696b55cc
En tunne rakennetta mutta tuon mukaan 'vapaakytkimellinen staattoripyörä' mahdollisti moottorijarrutuksen. Muunninhan on 3-osainen, pumppupyörä, välissä oleva staattorisiivikko ja sitten turbiinipyörä.

Mutta öljyn määrällä noiden käyttäytymistä voi tosiaan säätää, järkevissä rajoissa toimien.

Ja turbiinikytkimessä ei ole tuota staattoria, sen takia siinä ei momentti muutu vaan menee läpi suurinpiirtein 1:1

eli tuo meinaa???   ite oon nuista ulkona kulumiukko...     mut seuraavaa aatellen...

eli tuo meinaa???   ite oon nuista ulkona kulumiukko...     mut seuraavaa aatellen...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Momentinmuunnin

juuri tuon momentinmuuntimen ansiosta automaateissa pärjättiin pienemällä vaihdemäöärällä kuin manuaaliaskissa, vanhoissa amerikanraudoissahan saattoi olla vain kaksi vaihdetta.

kuorma-autopuolella raskaissa lavetin vetureissa on usein momentinmunnin ja nuorempi polvi varmaan muistaa armeijasta 6 pyöräset maastokuorma-autot rasit jotka tykkiä veti , nehän oli kanssa muuntimella varustettu.

eli tuo meinaa???   ite oon nuista ulkona kulumiukko...     mut seuraavaa aatellen...

Ei ole mistään uutuus tuotteesta kyse, traktoreissakin käytetty yli 70v.
Turbiini luistaa kuten normi kytkin jalan avustamana, moottorin vääntö ei lisäänny, mutta ei sammu eikä kuopase niin helposti tyhjää.
Etkö tosiaan ole koskaan mitään turbiini vehjettä ajanut? Trukeissakin melkein kaikissa.

Ja momentinmuuntimia ei taida missään tavallisissa maatalousvehkeissä edes olla... lähinnä jossain lusikkahaarukoissa ja pyöräkuormaajissa. Ja jossain kurottajissa?
Muunnin on lähinnä raskaamman erikoiskaluston juttu.

Vanhemmissa punavanteisissahan oli paljon turbiinikytkimiä. Ja joissakin Valtroissa.

Taidan hakea lisää sekametelisoppaa...

hae pois,  ei tuota yleensä tule muulloin syötyäkään..    hupsua sinällään,  miks ei.       ihan sama kuin kinkku,  ei heinäkuussä hirveesti tuu syötyä..

Ja momentinmuuntimia ei taida missään tavallisissa maatalousvehkeissä edes olla... lähinnä jossain lusikkahaarukoissa ja pyöräkuormaajissa. Ja jossain kurottajissa?
Muunnin on lähinnä raskaamman erikoiskaluston juttu.

Vanhemmissa punavanteisissahan oli paljon turbiinikytkimiä. Ja joissakin Valtroissa.

Taidan hakea lisää sekametelisoppaa...

Ei taida monessa muussa olla muunninta kuin 615M, 715M ja 815M Valmeteissa.

Eikö noissa -02 teollisuusmalleissa jo ollut eli -12.ssa?