Näytti pitkä ennuste ainaki et pääsiäisen jälkee taas kylmenis, et lepi ny viel.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 23.03.24 - klo:17:44

Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai or­gaa­nis­ia lan­noi­te­val­mis­tei­ta? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "kos­kaan lumi­peit­tei­seen, rou­taan­tu­nee­seen tai ve­den kyl­läs­tä­mään maa­han". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.

Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?

Kolomannen päivän on satanu lunta putkeen,taitaa olla kohta lunta enemmän kuin koko talavena.Tuntuu ouvolta puheet peltojen lannottamisesta...

Perämeren etelärannikolla räntää tullut eilisestä aamusta saakka, puolitoista vuorokautta. Tänään jäi hiukan maahankin, eilen ei kokopäivänä mitään eli sulatti vanhaa lunta mukavasti. Märkää on, syysviljapellot sohjoisella lumipeitteellä/ umpijäässä. Lunta paikasta riippuen nollasta sentistä 50 senttiin, nollaa tosin hyvin marginaalisesti ja nekin viljan sänkeä, jossa lumi lähtenyt sängen avustuksella. Syysviljapelloilla ei orasta näy missään, pl. jään läpi vähän näkyi vihreää. Voi olla että saa kylvää tänä keväänä isosti uusiksi, syksy oli huippukylvökelien jälkeen supermärkä, joka muuttui kerrasta talveksi, jäädyttäen pellot. Routa lienee osin lumen hautomana hävinnyt kun salaojista tulee ainakin jossain vettä, mutta jääkansi on kaikkialla missä tasamaalla muutaman sentin notkoa. Kun ei muuta ole kuin tasamaata, jäätiköitä on siis kaikkialla. Ei passaa kuitenkaan heittää kirvestä kaivoon, ootella ensin KEVÄTTÄ, että lumet sulaa ja kuivattavat tuulet kera pakkasten kurittaneet kuukauden oraita. Huhtikuun lopulla näkee heräävätkö henkiin ja tarviiko lannoittaa...

Piti oikein tarkistaa tätä ketjua selaamalla, että se oli viime keväänä 10.4. kun -SS- ja kumppanit upposivat levittimiensä kanssa märkään savikkoon. Tähän vastaavaan ajankohtaan on vielä muuten 2,5 viikkoa aikaa. Omat syysviljat tuli viime vuonna lannoitettua 23.4. mettänrantoja kun oli, eikä yöpakkasia ollut. Vajaan viikon tuosta olisi voinut aikaistaa, jos olisi ollut kunnon yöpakkasia. Tuohon aikaan levittelivät Loimaalla.

Itse en lähde lannoittelemaan ennen kuin terminen kasvukausi alkaa ja näkee, heräävätkö viljat vai eivät. Olkoonkin sitten niin, että - SS-:n manaus toteutuu, ja keväästä tulee kuiva. Mukavaahan se on aloittaa touot 15.4. lohkon pohjoisreunasta, kun eteläreunan mettänranta vielä kylpee hangen alla.

Kyllä nyt on eri tilanne kuin viime vuonna. Lumet sulivat viime vuonna 7.4.2023. Maaliskuun lopulla oli 30.03.2023 -21 astetta pakkasta !

Eilen muuten alkoivat salaojat vetämään. Naapurin laskuaukosta alkoi tulla valtaojan virtaan kirkkaampaa vettä. Vesilätäköt painuivat maahan.


Kuva: Ceylon syysvehnä, joka oli jään alla muutamia viikkoja, pintalevitys


Kuva: Ceylon syysvehnä, joka on juuri vapautunut vesilätäkön alta, pintalevitys kynnökselle


Kuva: Aspekt syysvehnä, pintalevitys äestettyyn kynnökseen, vähiten jäätynyt ala, rinne

-SS-

sooomi on pitkä maa.   täällä on tosiaan joka paikassa vielä paksu lumikerros.   pellolla ei taho oikein kärrin kanssa päästä ainakaan valun kanssa.    kärri kahlaa liian syvällä..     paskapatteria ois kerettävä tehä mutta menöö pusaamiseksi..

Naapuri oli viimeyönä levitellyt. Vähän oli vähän pakkasta. Pikkasen oli tullut tielle kuraa, mutta ei pelloilla painumia näkynyt.

Tässä vaiheessa voi vielä odottaa kymppiä…. Loppuajan ennen puintia voi sitten arvuutella erilaisia vikoja ja niiden aiheuttamaa sadon menetystä

Kyllä kevät saattaa ollakin nyt aikaisemmassa kuin vuosi sitten. No jos tarkkoja ollaan, tasan vuosi sitten 26.3.2023 oli vähemmän lunta kuin nyt, sillä sen lisäksi, että aukeat olivat miltei paljaana, myös varjoisat mettänrannat olivat jo hyvin vähälumisia. Nyt sen sijaan vähänkin varjoisessa paikassa on vielä yli 20cm lunta. Huomenna ollaankin sitten jo ihan oikeasti edellä viime vuotta, sillä vuosi sitten 27.3.2023 tipautti 20cm lunta ja pitikin sitten oikein talvista keliä puolitoista viikkoa 7.4. tienoille asti, jolloin kevätlämpö tuli ja lumet saivat äkisti kyytiä. Kasvukausikin käynnistyi muutamaa päivää myöhemmin. 15.4. syysviljat olivat jo hyvässä kasvussa.

Siltikin uskon, että kevät tulee keikkuen ja että kasvukausi ei ole vielä ihan tähän hätään alkamassa. Routakin vielä jarruttaa, jota lienee aika saman verran kuin viime vuonna. Hetkellisestä lämmöstäkään ei kannattane tehdä vielä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä; moni keväinen tuulahdus on päättynyt huhtikuun 10. päivän lumimyräkkään.

Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.

Pääsiäisen jälkeen kylmenee. Luntakin lupaa etelään.

Sanoisin, että oli kyllä oikea aika pienelle annokselle lannoitetta rehevälle syysviljalle, joka jo on alkanut versomaan uutta lehteä.

Osa syysvehnistä voi niin huonosti, että lannoituksen järkevyys on vielä hiukan epävarmaa.

-SS-

.........
Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.

Tämä on ollut myös neuvonnan viesti. Se juontaa juurensa Jaakko Köylijärven Mietoisissa teettämään syysvehnän lannoitusaikataulua vertailevaan koesarjaan vuosina 1969-1973/1/



Vain kevätrinteessä oleva savimaa oli jo pitävää, kävin viime päivinä ottamassa kuvia kasvipeitteisyysselvityksiä varten, eikä pehmeä kura kovettunut parina viime yönä riittävästi edes saappaan kantavaksi. Jos ennustettu noin 20 mm sademäärä pääsiäisen jälkeisellä viikolla toteutuu, se on ehkä jo liikaa, kun maassa on hieman routaa vielä. Saattaa lannoite lähteä kävelemään.

Itua ja Vastetta - hankkeessa on tutkittu myös kevään sijoituslannoituksen vaikutusta: Varsinkin viime keväänä saatu tulos on huomattava:


https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/

Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.

Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.

-SS-

/1/ Köylijärvi, Jaakko. Maatalouden Tutkimuskeskus, Lounais-Suomen koeaseman tiedote nro 3. Mietoinen 1975.

Pääsiäisen jälkeen kylmenee. Luntakin lupaa etelään.

Niin lupaa. Näin luomuilijana ja varsinkaan kun ei ole edes syyskasveja kylvössä niin melko turhaa miettiä, mut jos kuitenkin. 

Täällä kymenlaaksossa ainakin omilla lohkoilla seisoo paikoin vielä vettä ja taivaalta oli yön aikana tullut valkoinen peitto ylle jonka paksuus vain kasvaa. Sinänsä pellot olivat isoimmilla aukeilla kyllä jo lumettomia.

Mut jos tuohon olisi nyt edellisenä yönä pitänyt käydä levittämässä niin empä tiedä. Ehkä nää leveysasteen erot on vain liikaa. Kyl sitä olisi nyt siis parempi toivoa vielä myöhempiä yöpakkasia jotta homma onnistuisi.. 

https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/

Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.

Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.

-SS-

Pitäis ihan joskus kokeilla levittää syysviljan kevään lannoitekerrat (2-3 kpl) tällä videon kalustolla, eli lannoite mullataan kevyesti rikkaäkeellä.. 

https://youtu.be/Sc5ZPjeRHts?feature=shared

Kokeilu on vaan jäänyt tekemättä kun ei noilla 650 leveillä renkailla viitti kasvustoa tallata, eikä vähän takia kapeempaa rengaskertaa viitti hankkia.

Olosuhteissa on eroa ja tällä kulmalla on savia, joissa ei kapilaarista vedennousua ja usein todella kuivia keväitä. Monenmoista on kokeiltu. 15 mm sadetus toukokuun alkupuolella on tehokas. Kustannuksia kuitenkin tulee, kun kasvi saa vielä maastakin veden. 50 mottia lietettä lannoituksen päälle auttaa myös. Tätä yöpakkasella lannoitusta on monet käyttäneet viitisentoista vuotta. Toimii hyvin, ei ole ollut haittoja. Joka vuosi ei löydy sopivaa keliä.
Rapidilla joskus kokeilin lannoittaa. Ei oikein tuntunut olevan vaikutusta ja on aika hidas. Joskus voisi kokilla jyräystä lannoitteen levityksen päälle. Painaisi lannoitteen maahan vähän niin kuin heinänsiemenen.

Jotain omituista untakin näin viime yönä, että mettänrannatkin olivat jo sulaneet lumesta. No, kun aamulla heräsin, olikin lunta tullut lisää. Iltapäivällä, kun oli lämpö jo plussalla ja sentin uusi lumi oli sulanut, koetin kärkilapiolla sänkipeltoa aurinkoiselta paikalta. Tuuman verran on sulaa savivelliä pinnassa, sitten tuli routa vastaan. Kyllähän sulaminen pelkällä auringonpaisteella on hidasta ja epätasaista. Lämpötilankin pitäisi olla korkeampi kuin +2°C, eikä sekään yhtään auta, jos yöpakkas-jarru vielä laahaa koko ajan päällä...