Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 17.09.23 - klo:13:15

Edes yli 20 cm:n syvyydeltä tehty kultivointi ei vastaa matalaa kyntöä, koska kultivaattori, sen enempää kuin mikään muukaan kevytmuokkari, ei käännä kasvijätettä piiloon, vaan vain sekoittaa sen maahan. Toki sekoittuvuus paranee, kun lisää työsyvyyttä (vrt. 7cm ja 15cm).

1990-luvulla myydyillä suorateräisillä Potiloilla ja Tempoilla ei kovin kummoista jälkeä aikaiseksi saa. Mahtoiko noiden koneiden suosiota rajoittaa myös se, että samaan aikaan markkinoiduilla äkeillä ei moiseen pahnamassaan ollut mitään asiaa. Jokin Potila SPH:kin läpäisee aitoa "kevytmuokkausta" huomattavasti heikommin kuin varhaisemmat varpajyräkannatteiset mallit.

Kumma kun ei onnistunut lainaukset. No
 Keväälä pyysin vuokraisäntää muokkaamaan hieman epätasaiset lohkot, normisti suorakylvetään.
Esatume 360 ei mennyt pitkälle vehnänsängesä, Potila290 ei mitään pulmia. Sillä paahtoi sitten kaikki kevyesti.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.09.23 - klo:00:51

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 16.09.23 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.09.23 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 15.09.23 - klo:21:54

Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 

 Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin 

Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.

Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..

Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.

Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.

Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla  jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.

Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.

Neuvojalle terveisiä,enään ei nurmitilan tarvitse 25% pakkokyntää saadakseen tuen ja toisekseen aluejaon poistuminen on todella hyvä asia.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.09.23 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.09.23 - klo:00:51

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 16.09.23 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.09.23 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 15.09.23 - klo:21:54

Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 

 Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin 

Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.

Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..

Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.

Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.

Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla  jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.

Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.

Neuvojalle terveisiä,enään ei nurmitilan tarvitse 25% pakkokyntää saadakseen tuen ja toisekseen aluejaon poistuminen on todella hyvä asia.

Täällä entisen kohdentamisalueen ulkopuolellahan tilanne parani huomattavasti. Ennen sai max. 11 €/ha koko alalle jos prosentit täyttyi. Nyt tulee  50€/ha oikeasti kasvipeitteisille hehtaareille. Ja kun kasvivalikoima laajeni, nousee tuki omalla kohdalla melkein 4-kertaiseksi.

Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä.

Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä.

Näinhän se menee, kiitokset vaan sinne etelään. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.09.23 - klo:20:00

Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä.

Näinhän se menee, kiitokset vaan sinne etelään. 

Olkaa hyvä vaan.🫡

Tuohan oli taas yksi monista tulonsiirroista C-alueelle, joka saattoi joltain jäädä huomaamatta. Siellä nurmella kaikki ni rahaa valuu. Saas nähä riittääkö lopulta potti edes 30€/ha tasoon..

Tuohan oli taas yksi monista tulonsiirroista C-alueelle, joka saattoi joltain jäädä huomaamatta. Siellä nurmella kaikki ni rahaa valuu. Saas nähä riittääkö lopulta potti edes 30€/ha tasoon..

Eikö tuota oltu vielä naulattu tälle vuodelle? Muistaakseni monimuotoisuuspelloissa annettiin jo se euromäärä ja kun jossain kysyin et mitä jos eurot ei riitä niin vastaus oli et otetaan seuraavalta vuodelta. Eikö tuossa sit toimitakkaan samalla tavalla?

Kyllä syyskyntö on tullut takaisin, silmiinpistävän suurille tiloille. Ehkä glyfosaatin vastatuuli myös on alkanut epäilyttämään ?  Tukipolitiikka on vahvasti vaikuttanut kerääjäkasvitouhuun, suojavyöhykkeisiin, viljelykasvivalintoihin ja jopa viljelytekniikkaan, vaikka kaunis ajatus jossakin vaiheessa oli, että tuet irrotetaan tuotannosta ja tuotantomuodosta, ja markkinat sitten ohjaavat viljelyä.

-SS-

Kyllä syyskyntö on tullut takaisin, silmiinpistävän suurille tiloille. Ehkä glyfosaatin vastatuuli myös on alkanut epäilyttämään ?  Tukipolitiikka on vahvasti vaikuttanut kerääjäkasvitouhuun, suojavyöhykkeisiin, viljelykasvivalintoihin ja jopa viljelytekniikkaan, vaikka kaunis ajatus jossakin vaiheessa oli, että tuet irrotetaan tuotannosta ja tuotantomuodosta, ja markkinat sitten ohjaavat viljelyä.

-SS-

Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?

Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?

Hyvin monessa yksittäisessä "muodissa". Katsopa, kuinka iso osa pelloista enää on kerääjäkasveilla, sen jälkeen kun tuet karsittiin suurimmalta alalta ? Tuo kerääjäkasvi on malliesimerkki keinotekoisesta viljelytavasta, joka pysyy hengissä vain tuen avulla. Tuotantotuilla on myös ollut vaikutusta yksittäisten kasvilajien viljelyn laajenemiseen, ja lopulta sitten ylituotantoon ja vastaliikkeeseen. Herne, pellava, auringonkukka, öljykasvit, ne ovat nousseet pinnalle, kun niiden mukana seuraa kannustin. Sas nähdä, miten herneen tulva hoidetaan.  Nyt tämä kasvipeitteisyystuki näkyy toimivan niin, että se, mitä jää syysviljan kylvöstä vaille, kynnetään tai ainakin muokataan syksyllä.

Useimmiten pitemmän ajan seurauksena on ollut tukien vähentäminen tai ehtojen kiristäminen , kuten aikanaan lantun kiihkeän viljelysuosion jälkeen jossakin vaiheessa kävi, tai sitten viljelyn muututtua sopimusviljelyksi, tuotantotuen merkitys poistuu, kuten rukiilla. Tietysti proruissit olisivat voineet lobata erikoiskasvituen pieneksi lisäbonukseksi, vähän ehkä olisi kuitenkin haiskahtanut "erikoiskasvituki" kummalliselle, ruis sentään oli Suomessa viljellyin vilja 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa se joutui antamaan tilaa hevosten käyttämälle kauralle. Mikä "erikoiskasvi"  se semmoinen ruis nyt sitten olisikaan ?

Luomutuen väheneminen voi ajaa hyvinkin ison osan viljelijöistä takaisin tavanomaiseen. Ehkä markkinat vaan ovat rajalliset.

-SS-

Tuohan oli taas yksi monista tulonsiirroista C-alueelle, joka saattoi joltain jäädä huomaamatta. Siellä nurmella kaikki ni rahaa valuu. Saas nähä riittääkö lopulta potti edes 30€/ha tasoon..

Siinä vain ois käyny niin ettei ymppi alueen ulkopuolella olis tällä kauvella kiinnostanu senkään verran,jos muutoksia ei olis tehty kuin aiemmin,pelkkä perustuki ei välttämättä suuremmin houkuttele sitoutumaan ja tästä olis voinu seurata kysymys, aiheellinenkin,eikö kyseistä tukea maksetakkaan koko Suomeen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.09.23 - klo:07:58

Kyllä syyskyntö on tullut takaisin, silmiinpistävän suurille tiloille. Ehkä glyfosaatin vastatuuli myös on alkanut epäilyttämään ?  Tukipolitiikka on vahvasti vaikuttanut kerääjäkasvitouhuun, suojavyöhykkeisiin, viljelykasvivalintoihin ja jopa viljelytekniikkaan, vaikka kaunis ajatus jossakin vaiheessa oli, että tuet irrotetaan tuotannosta ja tuotantomuodosta, ja markkinat sitten ohjaavat viljelyä.

-SS-

Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?

Minä olen elävä esimerkki.

Kaikki ylenpalttinen hinkkaaminen, runkkaaminen ynnä muu hifistely pellolla sen takia että sato olisi suunnaton, on jäänyt pois.

Tukien yhteissumma vs työmäärä, tuotantopanosten hinta ja sadosta saatava tonnihinta. Ei ole paluuta entiseen niin kauan kun hömppätuet ovat tätä luokkaa kuin nyt.

25 ha syysvehnää kylvössä. Piiriojan kaivuuta nyt ja jos kelit sallii niin jatketaan kylvöä. 5 päivässä kynnettiin, äestettiin ja kylvettiin tuo 25 ha. Lohkoja 11 kpl ja hyvin monimuotoisia

Vähän vehnää kylvetty 12 m levittimellä. Kynnös tasattu tasausäkeellä, siementen levitys +20% rivikylvöä enemmän. Kerta-ajo joustopiikkiäkeellä.  Yhden saran levitin suoraan kynnökselle, ja sitten äestin. Voi käydä niin, että jyvät menevät viilujen uriin. Näkee sitten.

Levittimellä nopeus 5 km/h, telasyöttö varmistaa, että kierrosten vaihtelu ei muuta syöttömäärää. 600 kg kertatäyttö (vehnällä). Jos olisi ajo-opastin, toiminta olisi ollut helpompi, nyt pimeällä merkkasin valkoisella muoviämpärillä puomin kulku-uran, kävin kääntämässä ja linjaamassa, ja hain ämpärin pois. Ja sama joka käännöksessä.

Rukiilla homma onnistui vain sinne päin ajaen, mutta vehnä voi olla herkempi pintaan jäämiselle.

Jos osoittautuu toimivaksi, on tuo levitystapa kakkine mittauksineen ja tähtäämisineen paljon nopeampi yksin tehden, verrattuna kylvökoneen kanssa eestaas hinkka-hinkkaamiseen.

-SS-