Onko tavanomaista NPKS:ää järkevää käyttää jaetussa lannoituksessa, vai meneekö PKS:t liian huonolla prosentilla käyttöön pintalevityksessä?
Lienee sitä nyt pakko ainakin testata osalla viljapinta-alaa jaettua lannoitusta, jos sattuu kuiva vuosi taas tulemaan. Millaisia kokemuksia kevätviljojen kanssa? Lannoitteet luonnollisesti jo ostettu, että laatuja ei enää vaihdella. Joku instassi taisi laskeskella tämän homman kannattavuutta joitakin vuosia sitten, ja tulos oli että kulut kasvaa.

Vehnällä lienee paras taloudellinen vaste ja ohralla huonoin.

Lisälannoituksessa olisi kai hyvä olla typpeä? En oikein näe järkeä PKS levityksessä millään
huiskalla. Kylvössä typpeä kuitenkin antaisin 50-70% tarpeesta. Mikä idea yleensä tuossa
PKS lannoitteessa on? Itsellä ei koskaan ollut moista,mutta joku ajatus sinulla varmaan
sille on,kun kerran olet ostanut?

Tarkoitin yhden saman NPKS-laadun jakamista. Eli se mietityttää että meneekö fosforit, kalit ja rikki pintalevityksenä samalla kasvukaudella kunnolla kasvin käyttöön.

Eikös kasvi ota fosforia lannoitteesta joku 20% ja loput maan reserveistä. Kylmässä maassa on eduksi, jos kasvi saa alkukehitykseen fosforia läheltä. Pääosin fosforilannoitus on kuitenkin maan reservien ylläpitoa.
35 vuoteen meillä ei juuri ole lannoitefosforia käytetty, eikä lantaakaan joka vuosi ole läheskään kaikille lohkoille riittänyt. Satotaso on kuitenkin ollut ihan kelvollinen. Juurikkaan viljelyä varten maat on 1970-luvulla pääosin kunnostettu superfosfaatilla.

Eikös kasvi ota fosforia lannoitteesta joku 20% ja loput maan reserveistä. Kylmässä maassa on eduksi, jos kasvi saa alkukehitykseen fosforia läheltä. Pääosin fosforilannoitus on kuitenkin maan reservien ylläpitoa.
35 vuoteen meillä ei juuri ole lannoitefosforia käytetty, eikä lantaakaan joka vuosi ole läheskään kaikille lohkoille riittänyt. Satotaso on kuitenkin ollut ihan kelvollinen. Juurikkaan viljelyä varten maat on 1970-luvulla pääosin kunnostettu superfosfaatilla.

Sitten taas toisaalta fosforiköyhillä mailla pitää laittaa vuosittain niin paljon kuin mahdoliista ja ehkä enemmänkin, silti leimat pysyy heikkoina. Ellei fosforia laita kylväessä, hyvän sadonkin saa unohtaa, niin kriittinen vaikutus on fosforilla alkukehitykseen.  Pintaan huiskimalla se myöhemmin levitetty fosforin osuus menee vielä suuremmalta osin hukkaan kuin tuo em. 20%, että kannattaa miettiä miten tekee. Syysviljalle kokeilin viime keväänä yykutosta, tummuihan tuo, mikä sitten lopullinen vaikutus. Ajatus tankata maata sekä kasvia, kun syksyllä jäi fosforit vajaaksi, osa jopa täysin ilman lannoitusta.

Mihin hintaan lannat ostettu. Ja mihin hintaan nyt saisit saltua ostettua?
Lannoitteiden hinnat tuskin ensi kesänä laskee.
90kg typpeä kylvössä ja loput sitten pintaan tarpeen mukaan.
Jos oot yaraa ostanut, saat atfarming vuodeksi ilmaiseksi.

Juu,no sitten . Ihan kuten edellä. Kasvista riippuen 70-90 kg typpeä vantaan kautta. Salttuna
lisää jos tarvii. Vaikka ne PKS menisikin "hukkaan" lisälevityksessä,määrä on kuitenkin niin pieni,
että onko sillä merkitystä?

Nuo käytettävät fosforimäärät tuppaa nykyään olemaan sen verran maltillisia, että ainakin fosfori kannattaa antaa kaikki sijoittamalla heti kylvön yhteydessä, jotta kasvi saa fosforia mukavasti heti käyttöönsä. Fosfori ei pintalevitykseen ole muutoinkaan kauhean hyvä, kun ottaa kasvavan huuhtoumariskin huomioon. Typestä antaisin jonkun 70% kylvön yhteydessä, jos jaettu lannoitus olisi käytössä. Nyt kun lannoitekin on turkasen kallista, ei jaettu lannoitus ole lainkaan hullumpi ajatus. Tosin ilman ajouria tai omaa apulannanlevitintä en kyllä moiseen touhuun lähtisi.

Mielestäni pintalannoitus toimii ainoastaan vehnällä. Ohran kehitys niin nopeeta et sille parempi antaa kaikki kerralla. Kaura varmaan sit niin tai näin..

Aloittajan kannattaa varmaan miettiä et käyttääkö sen npks lannoitteen nyt vai säästääkö ensi vuodelle. Lannoitteet ei varmaan ratkaisevasti halpene kesällä. Tai et millä hintaa saisi ostettua typpeä nyt. Sen fosforin levittäminen pintaan on melko turhaa, mut jos katsoo et halvin ratksisu niin sit niin..

Mielestäni pintalannoitus toimii ainoastaan vehnällä. Ohran kehitys niin nopeeta et sille parempi antaa kaikki kerralla. Kaura varmaan sit niin tai näin..

Aloittajan kannattaa varmaan miettiä et käyttääkö sen npks lannoitteen nyt vai säästääkö ensi vuodelle. Lannoitteet ei varmaan ratkaisevasti halpene kesällä. Tai et millä hintaa saisi ostettua typpeä nyt. Sen fosforin levittäminen pintaan on melko turhaa, mut jos katsoo et halvin ratksisu niin sit niin..

Siis kevätkesät voivat olla johdonmukaisesti kireän kuumia ja kuivia, kun talvella tiristetään viimeinenkin tippa pilvistä. Pintalannoitus on omissa kokeissa ollut käytännössä toimimaton kevätviljoilla, keltaiseksi jää, eikä siinä kaistassa paljon puitavaa ole ollut. Nestelannoitus lehdille on ollut vaihtelevasti toimiva, parhaan vasteen lehtilannoituksesta tuntuu saavan kevätvehnällä. Jos käyttää ns. maltillista lannoitusta, eli vain nitraattidirektiiviin asti, voi sanoa, että sijoituslannoituksella ja kasvunsaattamisella viimeisillä kevätkosteuksilla hyvään alkuun saa kokonaisuudessaan parhaan satotason. Jos valkuaisesta maksetaan kunnolla, sitten voi ajatella lisälannoituksia. Koskee vain leipävehniä, nähdäkseni.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-

Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa

Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa

Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen.  Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 26.02.22 - klo:16:40

Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa

Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen.  Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.

Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa  kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo  kylväessä ?

Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 26.02.22 - klo:16:40

Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa

Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen.  Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.

Ei kai sitä kukaan niin lähellä aja, vaikka reilu 40m välein 20km/h.
Alkaa tapahtumaan