Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: andypoge - 24.02.22 - klo:11:55
-
Onko tavanomaista NPKS:ää järkevää käyttää jaetussa lannoituksessa, vai meneekö PKS:t liian huonolla prosentilla käyttöön pintalevityksessä?
Lienee sitä nyt pakko ainakin testata osalla viljapinta-alaa jaettua lannoitusta, jos sattuu kuiva vuosi taas tulemaan. Millaisia kokemuksia kevätviljojen kanssa? Lannoitteet luonnollisesti jo ostettu, että laatuja ei enää vaihdella. Joku instassi taisi laskeskella tämän homman kannattavuutta joitakin vuosia sitten, ja tulos oli että kulut kasvaa.
-
Vehnällä lienee paras taloudellinen vaste ja ohralla huonoin.
-
Lisälannoituksessa olisi kai hyvä olla typpeä? En oikein näe järkeä PKS levityksessä millään
huiskalla. Kylvössä typpeä kuitenkin antaisin 50-70% tarpeesta. Mikä idea yleensä tuossa
PKS lannoitteessa on? Itsellä ei koskaan ollut moista,mutta joku ajatus sinulla varmaan
sille on,kun kerran olet ostanut?
-
Tarkoitin yhden saman NPKS-laadun jakamista. Eli se mietityttää että meneekö fosforit, kalit ja rikki pintalevityksenä samalla kasvukaudella kunnolla kasvin käyttöön.
-
Eikös kasvi ota fosforia lannoitteesta joku 20% ja loput maan reserveistä. Kylmässä maassa on eduksi, jos kasvi saa alkukehitykseen fosforia läheltä. Pääosin fosforilannoitus on kuitenkin maan reservien ylläpitoa.
35 vuoteen meillä ei juuri ole lannoitefosforia käytetty, eikä lantaakaan joka vuosi ole läheskään kaikille lohkoille riittänyt. Satotaso on kuitenkin ollut ihan kelvollinen. Juurikkaan viljelyä varten maat on 1970-luvulla pääosin kunnostettu superfosfaatilla.
-
Eikös kasvi ota fosforia lannoitteesta joku 20% ja loput maan reserveistä. Kylmässä maassa on eduksi, jos kasvi saa alkukehitykseen fosforia läheltä. Pääosin fosforilannoitus on kuitenkin maan reservien ylläpitoa.
35 vuoteen meillä ei juuri ole lannoitefosforia käytetty, eikä lantaakaan joka vuosi ole läheskään kaikille lohkoille riittänyt. Satotaso on kuitenkin ollut ihan kelvollinen. Juurikkaan viljelyä varten maat on 1970-luvulla pääosin kunnostettu superfosfaatilla.
Sitten taas toisaalta fosforiköyhillä mailla pitää laittaa vuosittain niin paljon kuin mahdoliista ja ehkä enemmänkin, silti leimat pysyy heikkoina. Ellei fosforia laita kylväessä, hyvän sadonkin saa unohtaa, niin kriittinen vaikutus on fosforilla alkukehitykseen. Pintaan huiskimalla se myöhemmin levitetty fosforin osuus menee vielä suuremmalta osin hukkaan kuin tuo em. 20%, että kannattaa miettiä miten tekee. Syysviljalle kokeilin viime keväänä yykutosta, tummuihan tuo, mikä sitten lopullinen vaikutus. Ajatus tankata maata sekä kasvia, kun syksyllä jäi fosforit vajaaksi, osa jopa täysin ilman lannoitusta.
-
Mihin hintaan lannat ostettu. Ja mihin hintaan nyt saisit saltua ostettua?
Lannoitteiden hinnat tuskin ensi kesänä laskee.
90kg typpeä kylvössä ja loput sitten pintaan tarpeen mukaan.
Jos oot yaraa ostanut, saat atfarming vuodeksi ilmaiseksi.
-
Juu,no sitten ;). Ihan kuten edellä. Kasvista riippuen 70-90 kg typpeä vantaan kautta. Salttuna
lisää jos tarvii. Vaikka ne PKS menisikin "hukkaan" lisälevityksessä,määrä on kuitenkin niin pieni,
että onko sillä merkitystä?
-
Nuo käytettävät fosforimäärät tuppaa nykyään olemaan sen verran maltillisia, että ainakin fosfori kannattaa antaa kaikki sijoittamalla heti kylvön yhteydessä, jotta kasvi saa fosforia mukavasti heti käyttöönsä. Fosfori ei pintalevitykseen ole muutoinkaan kauhean hyvä, kun ottaa kasvavan huuhtoumariskin huomioon. Typestä antaisin jonkun 70% kylvön yhteydessä, jos jaettu lannoitus olisi käytössä. Nyt kun lannoitekin on turkasen kallista, ei jaettu lannoitus ole lainkaan hullumpi ajatus. Tosin ilman ajouria tai omaa apulannanlevitintä en kyllä moiseen touhuun lähtisi.
-
Mielestäni pintalannoitus toimii ainoastaan vehnällä. Ohran kehitys niin nopeeta et sille parempi antaa kaikki kerralla. Kaura varmaan sit niin tai näin..
Aloittajan kannattaa varmaan miettiä et käyttääkö sen npks lannoitteen nyt vai säästääkö ensi vuodelle. Lannoitteet ei varmaan ratkaisevasti halpene kesällä. Tai et millä hintaa saisi ostettua typpeä nyt. Sen fosforin levittäminen pintaan on melko turhaa, mut jos katsoo et halvin ratksisu niin sit niin..
-
Mielestäni pintalannoitus toimii ainoastaan vehnällä. Ohran kehitys niin nopeeta et sille parempi antaa kaikki kerralla. Kaura varmaan sit niin tai näin..
Aloittajan kannattaa varmaan miettiä et käyttääkö sen npks lannoitteen nyt vai säästääkö ensi vuodelle. Lannoitteet ei varmaan ratkaisevasti halpene kesällä. Tai et millä hintaa saisi ostettua typpeä nyt. Sen fosforin levittäminen pintaan on melko turhaa, mut jos katsoo et halvin ratksisu niin sit niin..
Siis kevätkesät voivat olla johdonmukaisesti kireän kuumia ja kuivia, kun talvella tiristetään viimeinenkin tippa pilvistä. Pintalannoitus on omissa kokeissa ollut käytännössä toimimaton kevätviljoilla, keltaiseksi jää, eikä siinä kaistassa paljon puitavaa ole ollut. Nestelannoitus lehdille on ollut vaihtelevasti toimiva, parhaan vasteen lehtilannoituksesta tuntuu saavan kevätvehnällä. Jos käyttää ns. maltillista lannoitusta, eli vain nitraattidirektiiviin asti, voi sanoa, että sijoituslannoituksella ja kasvunsaattamisella viimeisillä kevätkosteuksilla hyvään alkuun saa kokonaisuudessaan parhaan satotason. Jos valkuaisesta maksetaan kunnolla, sitten voi ajatella lisälannoituksia. Koskee vain leipävehniä, nähdäkseni.
Ei koske Pohjanmaata.
-SS-
-
Kevätviljan jaettu lannoitus on taloudellisesti järkevää. Annetaan puolet lannoitteista keväällä 2022 ja toinen puoli keväällä 2023!
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen. Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen. Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.
Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo kylväessä ?
Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.
-SS-
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen. Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.
Ei kai sitä kukaan niin lähellä aja, vaikka reilu 40m välein 20km/h.
Alkaa tapahtumaan
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen. Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.
Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo kylväessä ?
Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.
-SS-
Jos tavoittelee 3-4t satoja. Ei jaetussa lannoituksessa mitään järkeä olekkaan.
Kylvössä kun menee jo koko annos mitä tarvitaan
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen. Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.
Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo kylväessä ?
Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.
-SS-
Jos tavoittelee 3-4t satoja. Ei jaetussa lannoituksessa mitään järkeä olekkaan.
Kylvössä kun menee jo koko annos mitä tarvitaan
Saabi tavoitella. Ja saattaa tulla 1t, niinku viime kesänä.
-
Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa
Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen. Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.
Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo kylväessä ?
Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.
-SS-
Jos tavoittelee 3-4t satoja. Ei jaetussa lannoituksessa mitään järkeä olekkaan.
Kylvössä kun menee jo koko annos mitä tarvitaan
Saabi tavoitella. Ja saattaa tulla 1t, niinku viime kesänä.
Niin kyllähän sen lannoitteen voi pistää sinne kaikenkin heti kylvön yhteydessä, mutta kyllähän se on sitten aika ikävä juttu, jos tuleekin vain se tonni hehtaarilta tavaraa. Ajattelen niin, että jaetulla lannoituksella pystyy vähentämään tappiota, jos sattuukin poikkeukselliset ja huonot kasvuolosuhteet. Ja useimmitenhan sen kyllä näkee kasvustosta jo pensomisvaiheessa, onko sieltä mahdollisuuksia saada minkäänlaista satoa. Jos on, niin pistää loput typet peltoon, ja jos ei, niin jättää säkit odottamaan seuraavaa vuotta.
-
Jaettu lannoitus eli jälkimmäiset kerrat pintaan, vaatii sellaiset kosteusolosuhteet, että ravinteet liukenevat juurille asti. Asiaa kannattaa pohtia siltä pohjalta, kuinka sadeherkkää on omilla lohkoilla. Jos luontainen tilanne on se, että vähintään 3/5 alkukesää on kuivanpuoleista, niin aika äkkiä siihen jaettuun lannoitukseen kyllästyy. On kuitenkin sellaisia paikkoja, joissa kuivanakin kesänä, ne vähätkin sateet vaan osuvat kohdilleen. Kollega tässä kokeili oman aikansa jakamista, mutta totesi, että menee liikaa riskin puolelle ja pahimmillaan suoranaista haittaa, kun sateet tulevat liian myöhään ja loppukesästä vapautuneet lisäravinteet aktivoivat voimakkaan jälkiversonnan, josta seuraa kamalaa puintia. Eli tapauskohtaista tämäkin. Lisälevitykset teknisesti helppoja ja laadukas eli tarkka apulannanlevitin on suhteellisen halpa investointi ja sille on pitkään käyttöä, mikä kyllä puoltaa siihen rahan laittamista.
-
Pintalevityksen lannoitusteho viljalla ei välttämättä ole 100%.
Tämän tiedon takia alettiin lannoitteiden sijoitusta aikanaan tutkiakin.
-SS-
-
Pintalevityksen lannoitusteho viljalla ei välttämättä ole 100%.
Tämän tiedon takia alettiin lannoitteiden sijoitusta aikanaan tutkiakin.
-SS-
Juu, mutta viljely nyt muutenkin on monen asian kompromissi.
Mikäs siinä jos kylväessä tietää, että 6-7t sato on taattu. Ettei hukkaa rekka kuormittain lannoitetta hukkaan
-
Pintalevityksen lannoitusteho viljalla ei välttämättä ole 100%.
Tämän tiedon takia alettiin lannoitteiden sijoitusta aikanaan tutkiakin.
-SS-
Juu, mutta viljely nyt muutenkin on monen asian kompromissi.
Mikäs siinä jos kylväessä tietää, että 6-7t sato on taattu. Ettei hukkaa rekka kuormittain lannoitetta hukkaan
Säät ovat erilaiset. mutta vain vettä tirsuvilla pintahikevillä Pohjanmaan lakeuksilla voi tosissaan leikitellä ajatuksella, että kasvunäkymien mukaan sitten saattaa viljaa kovempaan kasvuun pintalannoituksin. Eli aluksi jo sanoinkin, oma näkemykseni ei koske Pohjanmaata.
Etelän kuivilla savialueilla kevätviljan juuri on saatava syvälle mahdollisimman nopeasti kylvämisestä, syvällä lannoitteen sijoituksella, ja keskellä kuivaa kevätkesää toimiva tapa saada ravinteita viljaan pinnalla toimien on ennemminkin ruiskuttaa lehtilannoitetta kuin raelannoitetta. Mitä heikompi ravinnetilanne oraalla on juurtuessa, sitä heikommaksi juuristo ja kasvi itsessään jää, ja kesälannoituksissa ollaan aina takamatkalla jo valmiiksi.
Syysviljojen lannoituksen viivästyttäminen maalis-huhtikuun vaiheesta, jolloin vielä maassa on pintakosteutta, on ylivoimaisesti enimpinä vuosina aiheuttanut lannoitteiden lähes täydellisen hukkaantumisen. Satoerot voivat olla parin viikon myöhästymisellä kolme-neljäkin tonnia.
Suurin syysviljan satoa määräävä tekijä talvehtineella kasvustolla onkin se, että saa lannoitteet vielä märkään maahan painumaan. Sitten kun huhtikuulla tulee 10 cm räntäsateita muutaman kerran, levitetyn lannoiterakeen päälle, ei hyvää satoa voi estää ! Jos taas jättää pintalevityksen toukokuulle, voi ola varma, että kasvusto on kitukasvuisen keltainen tähkimiseen asti, eikä satoa voi enää pelastaa millään puisutteluilla.
Tuurissa täällä on kesäkuiset parinkymmenen millin rankkasadekuurot, tässä muutamana vuotena onkin ollut aika mielenkiintoista, kun iltapimeällä vielä koko kylä ryntää viskoviskolla levittämään, kun tutkassa kerrankin näkyy kevätkesälle harvinainen sadereuna lähestyvän.
Keinokastelussa voidaan jatkuvan lannoituksen menetelmää käyttä hyvinkin. Toisaalta, kasvaa se sijoitetullakin lannoitteella sitten, jos kastelemaan pääsee.
-SS-
-
Jokainen voi viljellä ja lannoittaa miten itse haluaa.
Mutta tuota kuivaa keliä syynä en ymmärrä.
Jaetunlannoituksen ideahan on, että kylväessä laitetaan lannoitteet maahan vaikka 4t satoa varten. Ja jos satonäkymät on hyvät alku kesästä lannoitetaan lisää.
Ja silloin jos satonäkymät on hyvät, on sitä vettäkin tullut ja on tulossa lisääkin.
Se että kylväessä lannoittaa 7t sadon mukaan ja ottaa sieltä pellosta 2t satoa. Ei mielestäni kauhean kannattavaa ole.
-
Jokainen voi viljellä ja lannoittaa miten itse haluaa.
Mutta tuota kuivaa keliä syynä en ymmärrä.
Jaetunlannoituksen ideahan on, että kylväessä laitetaan lannoitteet maahan vaikka 4t satoa varten. Ja jos satonäkymät on hyvät alku kesästä lannoitetaan lisää.
Ja silloin jos satonäkymät on hyvät, on sitä vettäkin tullut ja on tulossa lisääkin.
Se että kylväessä lannoittaa 7t sadon mukaan ja ottaa sieltä pellosta 2t satoa. Ei mielestäni kauhean kannattavaa ole.
=n. 15.6. mennessä
-
Se on kuulemma tuo apulanta tästä päivästä eteenpäin ku Sontasiionissa aikoinaan lukenut mainos että "maata ei enää valmisteta"...
-
muiten lie nuo nestemäiset? onkoha enää saatavilla?
-
No niin, kiitos runsaista kommenteista. Päädyin siihen, että tälle keväälle hankitut NPKS:t menee 100% sijoituslannoituksena juurelle. Seuraavan kasvukauden lannoitusta varten teen laskelman, jossa huomioin mainittuja parametreja, silloiset lannoitehinnat (lisätyppi erillisenä), lisääntyneet työtunnit, yms. Yhdenlaista lauantai-illan ajanvietettä Excelin parissa :) Tällä hetkellä hintoja onkin turha kysellä.
-
Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle :o . Tai jotain.
-
Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle :o . Tai jotain.
Jos lannoitteiden hinnat ei kesällä laske reilusti.
Suomi kuolee nälkään, tuskin kukaan maksaa 600e/t viljasta
-
Maksaa,enemmänkin, jos on pakko. Nälässä tapetaankin. Mutta ei Suomessa ensimmäisenä.
-
Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle :o . Tai jotain.
Jos lannoitteiden hinnat ei kesällä laske reilusti.
Suomi kuolee nälkään, tuskin kukaan maksaa 600e/t viljasta
Joku, jolla on rahaa, voi maksaakin. Vaan kuka myy viimeisen jyvänsä nälänhädän sattuessa - se onkin sitten toinen juttu.
Tuo lannoituksen jakaminen voi olla haastavaa, nyt kun lannoite on ollut koko kauden niin kallista, että kaikki ovat laskeneet tarpeensa enemmän tai vähemmän alakanttiin. Katsokaas vähästä jos jakaa kahdelle tai kolmelle vuodelle, niin...
-
Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle :o . Tai jotain.
Riioppuu paljon maan lähtöravinnetilasta.Fosforia ja kalia tulee nykyään muutenkin niukasti suhteessa typpeen eli P ja Kvarastot hupenee kyllä kalliiden lantojen aikana maasta eli ei ainakaan pitempään pysty jakamaan lantoja useammalle vuodelle.Nyt on hyvä kyllä tehdä fosforitasauksia kirjanpidossa.
Jos lannoitteiden hinnat ei kesällä laske reilusti.
Suomi kuolee nälkään, tuskin kukaan maksaa 600e/t viljasta
Joku, jolla on rahaa, voi maksaakin. Vaan kuka myy viimeisen jyvänsä nälänhädän sattuessa - se onkin sitten toinen juttu.
Tuo lannoituksen jakaminen voi olla haastavaa, nyt kun lannoite on ollut koko kauden niin kallista, että kaikki ovat laskeneet tarpeensa enemmän tai vähemmän alakanttiin. Katsokaas vähästä jos jakaa kahdelle tai kolmelle vuodelle, niin...
-
Fosforiluvut runsaat sata. Lounais-Suomen entisille sokerijuurikasmaille on laitettu superfosfaattia 40 vuotta, eipä vielä 15 salpietarivuoden jälkeen arveluttavan korkeat tasot ole juurikaan vähentyneet.
Silikaattikalkkia + biotiittia 10 t / ha , eiköhän fosforit taas liukene. Muuten en kalkitsisi, mutta koetetaan taas jäätä sulattaa.
-SS-
-
Maksaa,enemmänkin, jos on pakko. Nälässä tapetaankin. Mutta ei Suomessa ensimmäisenä.
Näin on, mut ennen tuota saattaa aika monesta tulla kasvissyöjä pakosta..
Mut viljelijöillähän ei ole hätäpäivää, eiköhän jyviä jostakin laarin kulmasta aina sen verran löydy et oma maha pysyy täytenä..
-
Sittenhän se liha arvoonsa tulee. Mustassa pörssissä sitä sota-aikaankin
trokattiin,vaikkei olis saanu. Vanhat ämmät meni paksuissa ulstereissaan
suolatuilla lihoilla vuorattuna herrasväelle myymään.
-
Mites toi jaettu lannoitus niinkuin käytännössä?
- Eli ensin kylvön yhteydessä valitaan joku N-lannnoitustaso ja annetaan fosfori sekä kali maan alle
- Tehdään kylvön yhteydessä myös 0-ruutu ja ylilannoitusruutu
- Kun ylilannoitusruutu on silmällä/tai jollain laitteella tummemman vihreämpi kuin 0-ruutu, niin:
a. arvioidaan paljonko lisätyppeä tarvitaan satotavoitteista ja 0-ruudusta (maasta sitoutunut typpi)
b. kylvetään se lisälanta etenkin jos sääennuste siltä näyttää että siitä olisi hyötyä
Milläs sen maasta sitoutuneen typen määrän arvioisi? Olisko Tikkurilan "Tunne Väri"-värikartta helpoin ja lopulta riittävä.
-
Ei sitä 0-ruutua tarvitse tehdä. Satokartoituksesta tsekkaat missä on suurin satopotenttiaali ja tervein kasvusto viet suursäkit siihen paikkaan ja viillät pohjat auki.
Yarasensor -filosofia perustuu tähän, ettei valmiiksi kellastuneeseen mitään lisää laiteta, vain parhaaseen kohtaan kaikki panokset.
-SS-
-
Kyllä se 0 ruutu on hyvä olla.
-Keväällä kylvät 2/3 typestä jolloin saat tarvittavat fosforia ja kalit maahan
-Teet 0 ja yli lannoitus ruudut.
-Yaran Atfarm ohjelma käyttöön, on maksuton jos on tilannut Yaran tavaraa.
Ja siihen vielä mukaan lehtivihreä mittari.
-0 ruudusta näät maasta vapautuvan typen.
- Yli lannoitus ruutu on sitten se määrä typpeä, mitä satotasoa tavoittelee
-
kenen perse tuota kestää? puotissa manasva et ku kukaan ei myy viljaa ni rehuin hinnat pysyy korkialla... hinnat luulis olevan kohillaan viljoilla.. ja ku kukaan osta rehuja ni ei tartte viljojakaan...
-
kenen perse tuota kestää? puotissa manasva et ku kukaan ei myy viljaa ni rehuin hinnat pysyy korkialla... hinnat luulis olevan kohillaan viljoilla.. ja ku kukaan osta rehuja ni ei tartte viljojakaan...
Niin missä puodissa noin on manattu?
Onko se viljan hinta sitten riittävä, mielestäni ei. Jos se sit on syy siihen et rehu ei käy kaupaksi kun hinta niin korkea niin eikö syy ole siinä rehunkäyttäjän lopputuotteessa (liha, maito tai muna?)
Minusta homma nyt on ihan yksinkertaista jos tavaraa ei saa niin nostakaa hintaa niin kyllä sitä alkaa löytyä. Sama se oli viime keväänä. Tarpeeksi kun nosti niin kas kummaa tavaraa löytyikin ja sitten oli tuontiviljat käsissä. Turha sitä on ostavan tahon surkutella et miks ei myydä..
-
kenen perse tuota kestää? puotissa manasva et ku kukaan ei myy viljaa ni rehuin hinnat pysyy korkialla... hinnat luulis olevan kohillaan viljoilla.. ja ku kukaan osta rehuja ni ei tartte viljojakaan...
Kestää mitä?
Tuolla jaetullahan säästetään.
Tietysti jos pinta levitys kasvukaudella on kauheaa, ei kannata ryhtyä.
Kuivana vuonna ei sitäkään edes tehdä, ja 1/3 lannoitteesta jää seuraavaan vuoteen
-
Keväällä nytten kun lanta hinta nousi, ostin pelkkää typpee. Kylvin jotai, säästö npk mitä olijotain 200-300kg/ha alle, sattui nyt sillen kun koronassa hikoilin kyvöjen kans, iti tuli nätisti pintaan. Tuli monsuunisade, alavat hukkui. n-27 se mikä oli kotona jaettu "hyviin" osiin just ennen seuraavia sateita. Laput vastikään sain, proteiinista sain lisiä ja painavasta kaurasta sain lisiä, Ei kai pahksi jaettu lannoitus?
Joskus rypsille, se 16-13-13 hiven? Kylvön yhteydessä fosforin ehdoilla, alle silloin jotain 50kg typee. Sitten se rikki lanta kun se nyt on kavustoa joka kasvaa sileen että typpi tulee johonkin korkeamalle, ei täyttä sata, mutta sinnepäin. Kustannukset, se edellämainittu hiven kallis mutta rikkisäkki suht halpa, kustannus varmaan sama kun joku y3/ha?
Olen varmaan kymmenen kesää, ei joka kesä käynnyt leviitäjällä varmistaa kevätvehniä jotka näyttävät hyviltä, varmistaa valkuainen zebralle. Mikä ilo se jos tulee kiloo ilman valkuaista?
-
Keväällä nytten kun lanta hinta nousi, ostin pelkkää typpee. Kylvin jotai, säästö npk mitä olijotain 200-300kg/ha alle, sattui nyt sillen kun koronassa hikoilin kyvöjen kans, iti tuli nätisti pintaan. Tuli monsuunisade, alavat hukkui. n-27 se mikä oli kotona jaettu "hyviin" osiin just ennen seuraavia sateita. Laput vastikään sain, proteiinista sain lisiä ja painavasta kaurasta sain lisiä, Ei kai pahksi jaettu lannoitus?
Joskus rypsille, se 16-13-13 hiven? Kylvön yhteydessä fosforin ehdoilla, alle silloin jotain 50kg typee. Sitten se rikki lanta kun se nyt on kavustoa joka kasvaa sileen että typpi tulee johonkin korkeamalle, ei täyttä sata, mutta sinnepäin. Kustannukset, se edellämainittu hiven kallis mutta rikkisäkki suht halpa, kustannus varmaan sama kun joku y3/ha?
Olen varmaan kymmenen kesää, ei joka kesä käynnyt leviitäjällä varmistaa kevätvehniä jotka näyttävät hyviltä, varmistaa valkuainen zebralle. Mikä ilo se jos tulee kiloo ilman valkuaista?
Kokonaisuus kai ratkaisee. Eli rehuvehnän ja leipävehnän hintaero, satoero jne. Joskus voi olla kannattavampaa viljellä rehuvehnää ja maksimoida kilot. Välillä sit toisinpäin.
-
Niin noh, olen sen verta aikaisin levittänyt lisää että varmasti staa ennen kun semuttaa väriä keltaiseksi. Ninn jos sateet sulattaa aikaisin varmasi vaikutaa jyvien kpl määrään ja täytää ne kun ravintoa riittä, vs se että kaikki kerralla keväällä ja ne muuttu semoseen muotoon että ei kasvi ota. Ja syysvehnä sama, se tosi aikainen että herää sitten lisää ja kunnolla. Kun se jo kasvaa kuukausi ennen kun kevätkylvöt on maassa, se on pitkä aika jotka ne ravinteet pitää riittää.
-
Ninn jos sateet sulattaa aikaisin varmasi vaikutaa jyvien kpl määrään ja täytää ne kun ravintoa riittä, vs se että kaikki kerralla keväällä ja ne muuttu semoseen muotoon että ei kasvi ota.
********
se on pitkä aika jotka ne ravinteet pitää riittää.
Tuo keväällä maahan sijoitettujen ravinteiden muuttuminen sellaiseen muotoon, että kasvi ei niitä enää ottaisi, on uusi löydös, ja asettaa luomussakin käytetyn edellisen kesän varastolannoituksen uuteen valoon.
Vielä ehkä 70 vuotta sitten keinolannoitteet ja lanta levitettiin pintaan, sitten tutkimukset keskittyivät sijoituslannoitukseen ja vähän myöhemmin yhdistelmäkylvöön, ja oletus oli, että lannoitteiden - ja myös lannan - hyväksikäyttöosuus paranisi, kun ravinteet vietäisiin kasvien juurten ulottuville. Sijoituslannoitus saattaakin näin esille tulleiden uusien tosiasioiden valossa olla kaikkien aikojen suurin maataloustieteen harha-askel koskaan.
Kuitenkin, vaikka niin luulisi, ei vielä ole tehty laajaa kaksoissokko-kontrollitutkimusta, joissa ravinteiden kokonaismäärä pysyy täsmälleen samana, annosteluajankohdan vaihdellessa kontrolloidusti. Ainoat vähänkin lähelle osuneet tutkimukset ovat 1960-luvun alussa tehdyt rivilannoituskokeet Vakolan prototyypillä, ja näissä kokeissa maahan kylvörivin läheisyyteen sijoitettu keinolannoite antoi noin 25% paremman käyttöhyötysuhteen kuin hajalevitys (eli sentään maahan muokattu, mutta hajalleen)
Useimmiten kokeiden jaettu lannoitus onkin peruslannoituksen lisänä, ei kevätlannoituksen sijasta. Tämä tietenkin on aivan tarkoituksenmukaista, silloin kun tavoitteena on todistaa jaetun lannoituksen hyötyjä.
Olen kokeillut syysvehnän toukokuun lopun typpiruiskutuksia 1980-luvulla, sadontuotto oli silmämäärin parempi, mutta raelannoitteetkin piti silloisen maataloustieteen suosittelemana levittää vasta kesän kuiville. Keltaisen värin sijasta ruiskutetut oraat olivat sentään vaaleanvihreitä. Hip-hei !
Syysvehnän myöhäisen toukokuun raelannoituksen siunaus ei auennut parinkymmenen vuoden sinnikkään pään seinäänlyömisen aikana. Aloin uskoa, että puolella tonnilla salpietaria ei nyt vaan kokokesän keltaisesta voi saada enempää satoa kuin sen kaksi- kolme tonnia.
Sitten täysin vastoin valtavirtaa, palasin edesmenneen naapurin linjalle, salaa pimeällä yöpakkasen kovettamalle maaliskuun lopun oraalle salpeetaria miettien, että menikö hukkaan.
Skagen oli syksyllä laossa pyörteinä ja puiminen oli rasittavaa. Mutta satoa tuli yli kaksi kertaa verrattuna totuttuun. Voisi sanoa, että lähes kolme kertaa.
Nyt on ihmeellistä katsoa, kun syysvehnä tuuheutuu nopeasti, ja on jo tummantuuhean sinivihreää siinä vaiheessa, kun kevätviljat ovat vasta piikillä, käristävän kuivuuden uhkaamana.
-SS-
-
Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus. ::)
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu. ;D
-
Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus. ::)
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu. ;D
Pitää muistaa että keväät on aikaistuneet. Ehkä 1960-luvulla oli etelä-suomessakin vielä huhtikuun puolivälissä niin paljon lunta, ettei pelloille ollut mitään asiaa sen aikaisilla enimmäkseen pienillä traktoreilla, ja ne lannoitteiden levitysvehkeetkin oli vaatimattomia nykyisiin verrattuna.
-
Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus. ::)
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu. ;D
Pitää muistaa että keväät on aikaistuneet. Ehkä 1960-luvulla oli etelä-suomessakin vielä huhtikuun puolivälissä niin paljon lunta, ettei pelloille ollut mitään asiaa sen aikaisilla enimmäkseen pienillä traktoreilla, ja ne lannoitteiden levitysvehkeetkin oli vaatimattomia nykyisiin verrattuna.
Enemmänkin todellisuudesta vieraantuneita, edelliselle sukupolvelle syljeksijöitä, olivat. Kyllä siihen aikaan, kun tämä neuvonta alkoi inttää monenlaisia kummallisuuksia, niin oli eriäviäkin mielipiteitä. Sitten oli näitä 80 kg typpeä syksyllä Didin-inhibiittorin kanssa neuvoja, ennen EU:ta . Toki silloin keväällä enemmin voimaa oli käytössä.
Syysrapsi on Ruotsin kokeissa eniten syksyllä satoa muodostava talvikasvi. Noin 80 kg N syyskylvön yhteydessä on todettu optimaalisimmaksi. Onhan siinä melkoinen riski menettää ainakin osa typestä.
-SS-
-
Neuvojien linja oli silloin, että syysviljan lannoitus kevätkylvöjen jälkeen ja rikkatorjunta olis pitäny tehdä ennen kylvöjä.
-
Yksi harva meidän kylässä joka viljeli ruista olin minä, suuria huolenaiheita silloin oli että rikas olen joka levitin lannoitetta hukkaan liian aikaisin kun se menee taivaan tuuliin ja talaan pellon pilalle ne kertoi mulle kun eräs pakkas aamu levitin salttua rukiille
Ja se mikä ss tartui että ravinteet menee käyttökelvottomaksi, huhtotuu tai liika veden takia ei typpi riitä tai miten se nyt oli
-
Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.
-
Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.
Karjanlannalla peruslannoitettu ( 8-10 kuormaa/ha) Linna - syysvehnä, noin 1968-1970. Säkkitavaraa viljana vastaanottopisteeseen yli 5 t/ha.
Rukiilla suurin tekijä satojen lisääntymiseen on ollut korrensäätelymahdollisuuksien parantuminen, jolloin ruis pysyy pystyssä mahdollisimman pitkään. Tarvittiin hyvää onnea kesälle, jotta mahdollinen suuri sato pysyi pystyssä ja oli niitettävissä.
-SS-
-
On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.
Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.
-SS-
-
On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.
Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.
-SS-
Vanhoja ilmakuvia katselee aika usein on savimaallakin lakoa,muuallakin kuin meijärin sikala vieressä.nykyää harvoi näkee lakoa savimaalla.Onhan korrensäätteet mutta kaikki ei niitä käytä.