Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus.
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu.   

Pitää muistaa että keväät on aikaistuneet. Ehkä 1960-luvulla oli etelä-suomessakin vielä huhtikuun  puolivälissä niin paljon lunta, ettei pelloille ollut mitään asiaa sen aikaisilla enimmäkseen pienillä traktoreilla, ja ne lannoitteiden levitysvehkeetkin oli vaatimattomia nykyisiin verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.11.22 - klo:20:44

Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus.
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu.   

Pitää muistaa että keväät on aikaistuneet. Ehkä 1960-luvulla oli etelä-suomessakin vielä huhtikuun  puolivälissä niin paljon lunta, ettei pelloille ollut mitään asiaa sen aikaisilla enimmäkseen pienillä traktoreilla, ja ne lannoitteiden levitysvehkeetkin oli vaatimattomia nykyisiin verrattuna.

Enemmänkin todellisuudesta vieraantuneita, edelliselle sukupolvelle syljeksijöitä, olivat. Kyllä siihen aikaan, kun tämä neuvonta alkoi inttää monenlaisia kummallisuuksia, niin oli eriäviäkin mielipiteitä. Sitten oli näitä 80 kg typpeä syksyllä Didin-inhibiittorin kanssa neuvoja, ennen EU:ta . Toki silloin keväällä enemmin voimaa oli käytössä.

Syysrapsi on Ruotsin kokeissa eniten syksyllä satoa muodostava talvikasvi. Noin 80 kg N syyskylvön yhteydessä on todettu optimaalisimmaksi. Onhan siinä melkoinen riski menettää ainakin  osa typestä.

-SS-

Neuvojien linja oli silloin, että syysviljan lannoitus kevätkylvöjen jälkeen ja rikkatorjunta olis pitäny tehdä ennen kylvöjä.

Yksi harva meidän kylässä joka viljeli ruista olin minä, suuria huolenaiheita silloin oli että rikas olen joka levitin lannoitetta hukkaan liian aikaisin kun se menee taivaan tuuliin ja talaan pellon pilalle ne kertoi mulle kun eräs pakkas aamu levitin salttua rukiille

Ja se mikä ss tartui että ravinteet menee käyttökelvottomaksi, huhtotuu tai liika veden takia ei typpi riitä tai miten se nyt oli

Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.

Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.

Karjanlannalla peruslannoitettu ( 8-10 kuormaa/ha) Linna - syysvehnä, noin 1968-1970. Säkkitavaraa viljana vastaanottopisteeseen yli 5 t/ha.

Rukiilla suurin tekijä satojen lisääntymiseen on ollut korrensäätelymahdollisuuksien parantuminen, jolloin ruis pysyy pystyssä mahdollisimman pitkään. Tarvittiin hyvää onnea kesälle, jotta mahdollinen suuri sato pysyi pystyssä ja oli niitettävissä.

-SS-

On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.

Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.

-SS-

On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.

Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.

-SS-

Vanhoja ilmakuvia katselee aika usein on savimaallakin lakoa,muuallakin kuin meijärin sikala vieressä.nykyää harvoi näkee lakoa savimaalla.Onhan korrensäätteet mutta kaikki ei niitä käytä.