Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jaettu lannoitus kevätviljalle  (Luettu 11781 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18324
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Ninn jos sateet sulattaa aikaisin varmasi vaikutaa jyvien kpl määrään ja täytää ne kun ravintoa riittä, vs se että kaikki kerralla keväällä ja ne muuttu semoseen muotoon että ei kasvi ota.
********

 se on pitkä aika jotka ne ravinteet pitää riittää.

Tuo keväällä maahan sijoitettujen ravinteiden muuttuminen sellaiseen muotoon, että kasvi ei niitä enää ottaisi, on uusi löydös, ja asettaa luomussakin käytetyn edellisen kesän varastolannoituksen uuteen valoon.

Vielä ehkä 70 vuotta sitten keinolannoitteet ja lanta levitettiin pintaan, sitten tutkimukset keskittyivät sijoituslannoitukseen ja vähän myöhemmin yhdistelmäkylvöön, ja oletus oli, että lannoitteiden - ja myös lannan - hyväksikäyttöosuus paranisi, kun ravinteet vietäisiin kasvien juurten ulottuville. Sijoituslannoitus saattaakin näin esille tulleiden uusien tosiasioiden valossa olla kaikkien aikojen suurin maataloustieteen harha-askel koskaan.

Kuitenkin, vaikka niin luulisi, ei vielä ole tehty laajaa kaksoissokko-kontrollitutkimusta, joissa ravinteiden kokonaismäärä pysyy täsmälleen samana, annosteluajankohdan vaihdellessa kontrolloidusti. Ainoat  vähänkin lähelle osuneet tutkimukset ovat 1960-luvun alussa tehdyt rivilannoituskokeet Vakolan prototyypillä, ja näissä kokeissa maahan kylvörivin läheisyyteen sijoitettu keinolannoite antoi noin 25% paremman käyttöhyötysuhteen kuin hajalevitys (eli sentään maahan muokattu, mutta hajalleen)

Useimmiten kokeiden  jaettu lannoitus onkin peruslannoituksen lisänä,  ei kevätlannoituksen sijasta. Tämä tietenkin on aivan tarkoituksenmukaista, silloin kun tavoitteena on todistaa jaetun lannoituksen hyötyjä.

Olen kokeillut syysvehnän toukokuun lopun typpiruiskutuksia 1980-luvulla, sadontuotto oli silmämäärin parempi, mutta raelannoitteetkin piti silloisen maataloustieteen suosittelemana levittää vasta kesän kuiville. Keltaisen värin sijasta ruiskutetut oraat olivat sentään vaaleanvihreitä. Hip-hei !

Syysvehnän myöhäisen toukokuun  raelannoituksen siunaus ei auennut parinkymmenen vuoden sinnikkään pään seinäänlyömisen aikana. Aloin uskoa, että puolella tonnilla salpietaria ei nyt vaan kokokesän keltaisesta voi saada enempää satoa kuin sen kaksi- kolme tonnia.

Sitten täysin vastoin valtavirtaa, palasin edesmenneen naapurin linjalle, salaa pimeällä yöpakkasen kovettamalle maaliskuun lopun oraalle salpeetaria miettien, että menikö hukkaan.

Skagen oli syksyllä laossa pyörteinä ja puiminen oli rasittavaa. Mutta satoa tuli yli kaksi kertaa verrattuna totuttuun. Voisi sanoa, että lähes kolme kertaa.

Nyt on ihmeellistä katsoa, kun syysvehnä tuuheutuu nopeasti, ja on jo tummantuuhean sinivihreää siinä vaiheessa, kun kevätviljat ovat vasta piikillä, käristävän kuivuuden uhkaamana.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8023
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus. ::)
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu.   ;D
Mystinen kesälaatumies

Rakkine

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1610
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus. ::)
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu.   ;D

Pitää muistaa että keväät on aikaistuneet. Ehkä 1960-luvulla oli etelä-suomessakin vielä huhtikuun  puolivälissä niin paljon lunta, ettei pelloille ollut mitään asiaa sen aikaisilla enimmäkseen pienillä traktoreilla, ja ne lannoitteiden levitysvehkeetkin oli vaatimattomia nykyisiin verrattuna.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18324
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Mistähän ne 60-luvun agronomit sen myöhäisen syysvehnän lannoituksen oppinsa olivat oikein saaneet? Se tuntui olevan oikein kynnyskysymys. Tiukkaa vääntöä siitä tuli aikoinaan maatalouskoulutukseni aikaan käytyä kasvintuotannon maistereiden kanssa käytyä. Aikainen rikkatorjunta ja myöhäinen lannoitus. ::)
Aikoinaan oli varma kuivan kevään merkki kun Farman kasvineuvoja toppuutteli syysviljan lannoituksen aloitusta. Onneksi silloin oli jo syysvehnät aikaa lannoitettu.   ;D

Pitää muistaa että keväät on aikaistuneet. Ehkä 1960-luvulla oli etelä-suomessakin vielä huhtikuun  puolivälissä niin paljon lunta, ettei pelloille ollut mitään asiaa sen aikaisilla enimmäkseen pienillä traktoreilla, ja ne lannoitteiden levitysvehkeetkin oli vaatimattomia nykyisiin verrattuna.

Enemmänkin todellisuudesta vieraantuneita, edelliselle sukupolvelle syljeksijöitä, olivat. Kyllä siihen aikaan, kun tämä neuvonta alkoi inttää monenlaisia kummallisuuksia, niin oli eriäviäkin mielipiteitä. Sitten oli näitä 80 kg typpeä syksyllä Didin-inhibiittorin kanssa neuvoja, ennen EU:ta . Toki silloin keväällä enemmin voimaa oli käytössä.

Syysrapsi on Ruotsin kokeissa eniten syksyllä satoa muodostava talvikasvi. Noin 80 kg N syyskylvön yhteydessä on todettu optimaalisimmaksi. Onhan siinä melkoinen riski menettää ainakin  osa typestä.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8023
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Neuvojien linja oli silloin, että syysviljan lannoitus kevätkylvöjen jälkeen ja rikkatorjunta olis pitäny tehdä ennen kylvöjä.
Mystinen kesälaatumies

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2900
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Yksi harva meidän kylässä joka viljeli ruista olin minä, suuria huolenaiheita silloin oli että rikas olen joka levitin lannoitetta hukkaan liian aikaisin kun se menee taivaan tuuliin ja talaan pellon pilalle ne kertoi mulle kun eräs pakkas aamu levitin salttua rukiille

Ja se mikä ss tartui että ravinteet menee käyttökelvottomaksi, huhtotuu tai liika veden takia ei typpi riitä tai miten se nyt oli

tane

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18324
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.

Karjanlannalla peruslannoitettu ( 8-10 kuormaa/ha) Linna - syysvehnä, noin 1968-1970. Säkkitavaraa viljana vastaanottopisteeseen yli 5 t/ha.

Rukiilla suurin tekijä satojen lisääntymiseen on ollut korrensäätelymahdollisuuksien parantuminen, jolloin ruis pysyy pystyssä mahdollisimman pitkään. Tarvittiin hyvää onnea kesälle, jotta mahdollinen suuri sato pysyi pystyssä ja oli niitettävissä.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18324
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.

Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.

-SS-

tane

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Vs: Jaettu lannoitus kevätviljalle
On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.

Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.

-SS-
Vanhoja ilmakuvia katselee aika usein on savimaallakin lakoa,muuallakin kuin meijärin sikala vieressä.nykyää harvoi näkee lakoa savimaalla.Onhan korrensäätteet mutta kaikki ei niitä käytä.