Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lämmitysjärjestelmä 100 vuotiaalle 200m2 hirsitalolle sekä ehkä verstaalle  (Luettu 11303 kertaa)

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
paljon riippuu siitäkin aikooko tehdä paljon töitä itse, tuleeko puut omasta metsästä vai maksaa enemmän ja kaikki tulee valmiina. Kalliilla investoinilla saa "ilmaista energiaa", monilla unohtuu kokonaiskustannusten laskennasta investoinnin osuus ja laitteistojen elinkaari.

Ei oma puu ilmaista ole vaikkei omalle työlle laskisi mitään hintaa ja koneetkin olisivat melkein valmiina. Jos oikeasti laskemaan alkaa niin puun hinta on se minkä siitä saisi myydessä. Asiallinen hakepuukasa menee kyllä kaupaksi. Pieni keko risuja ja keppejä on eri asia koska tuleva hakekasakin on pieni. Sitäkin kannattaa miettiä kuinka paljon haketta tarvitaan ja jos itse ajattelee hakkaavansa tarvittavan määrän niin kuinka kauan siihen menee aikaa. Ja onko itsella aikaa.
jos lämmittää vain talon, niin puumäärä on olematon 15-40 k-m3 eli haketta menisi alle 100 kuutioo vuodessa. Jos on pitkät siirtomatkat tai polttaa märkää haketta, niin menee tietty enemmän. Pääsin kurkistamaan paikallisen energiapuun ostajan hinnastoa, niin puuta pitäisi olla kerralla kaupan >100 k-m3 ja peräkärrylliseen autoon lastattavissa, muuten hinta laskee aika jyrkästi. Oletuksena on, että pelkän töllin lämmityspuu maksaa alle 1000€/v, tekee sen itse tai ostaa joltain.

Hakeinfran rakentaminen tyhjästä on se kustannus mistä tässä pitää lähteä. Vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, kanaalit, automatisoitu lämpökeskus, hakevarasto, hakkeen kuljetus ym. Kun nämä on tehty, niin hakelämmitys vaatii vähän työtä ja on melkein ilmainen  ;D ;D

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Rakentamisen ja muun työnteon hinnat ovat niin pilvissä, että se näyttelee isoa osaa noissa vehkeissä. Jos itse pystyy rakentelemaan ja kaivelemaan kanaaleja, säästö on merkittävä. Avaimet käteen periaate on massimiehille.

Jos on "paljon" metsää, niin vuosittain hakkuista tulee häpeähintaista puuta, jota ei yhtiöille kannata myydä. Plus sitten tuulen kaadot. Jos tuulikaadot hoitaa itse pois, niin aika edulliseen hintaan se halpapuu tulee siihen hakeurakoitsijan hakkurin viereen. Ja vielä jos olisi maa- ja metsätaloutta harrastava, niin aika mukavasti nämä ulkopuoliset kulut voi laittaa verovähennyksiin.

Eli parhaimman hyödyn polttoaineketjussa saa silloin, jos on jotain y-tunnusta, mihin voi hukuttaa kuluja. Jos harrastelee ja ajelee puita itse metsästä pois ja hakettaa itse, niin kannattavuuden osalta tällainen "päämääränä hake" -kalusto pitäisi olla jo olemassa, koska kaupasta ostettuna kärryt ja kourat ja hakkurit eivät ole ilmaisia. Tietenkin jos haluaa harrastaa kustannuksista välittämättä, kukaan ei ole sellaista estämässä.

Kunnon varaava takka leivinuuni kivikasa saattaisi olla se idyllisempi vaihtoehto auttamaan pumppujen vääntämää lämmitystä.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Jäi vähän vaivaamaan tuo heittämäni 70 k€. Se oli varmaankin verollinen hinta ja vähän isommalle kattilalle. Kokonaisuudessa se vähän isompi kattila ei nosta hintaa lineaarisesti, koska putket, yms. maksaa likimain saman isommallekin laitteelle.
Jos katselee noitten Itävaltalaisten toimittajien kotisivuja, niin siellä on hakevarastoja talon kellarissa yms. En tiedä, kuinka menisi Suomessa läpi moiset.
Jossain mainittiin myös koneverstas. Vähän riippuu verstaan koosta, paljonko sinne lämpöä pusketaan.
Pelkän talon kannalta sähkö on edullisin investointi. Ylijääneellä rahalla lämmittää monta vuotta huoletta. Ja kun sähkölasku hirvittää, niin se panee motivaatiota pönttöuunien käyttöön. Sinne vain palamaan kaikki resupuut.
Talossa ilmantiiveys ja ilmanvaihdon energiatehokkuus on mielestäni merkittävämpi, kuin sentti lisää eristettä jossain välikatossa.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Rakentamisen ja muun työnteon hinnat ovat niin pilvissä, että se näyttelee isoa osaa noissa vehkeissä. Jos itse pystyy rakentelemaan ja kaivelemaan kanaaleja, säästö on merkittävä. Avaimet käteen periaate on massimiehille.

Jos on "paljon" metsää, niin vuosittain hakkuista tulee häpeähintaista puuta, jota ei yhtiöille kannata myydä. Plus sitten tuulen kaadot. Jos tuulikaadot hoitaa itse pois, niin aika edulliseen hintaan se halpapuu tulee siihen hakeurakoitsijan hakkurin viereen. Ja vielä jos olisi maa- ja metsätaloutta harrastava, niin aika mukavasti nämä ulkopuoliset kulut voi laittaa verovähennyksiin.

Eli parhaimman hyödyn polttoaineketjussa saa silloin, jos on jotain y-tunnusta, mihin voi hukuttaa kuluja. Jos harrastelee ja ajelee puita itse metsästä pois ja hakettaa itse, niin kannattavuuden osalta tällainen "päämääränä hake" -kalusto pitäisi olla jo olemassa, koska kaupasta ostettuna kärryt ja kourat ja hakkurit eivät ole ilmaisia. Tietenkin jos haluaa harrastaa kustannuksista välittämättä, kukaan ei ole sellaista estämässä.

Kunnon varaava takka leivinuuni kivikasa saattaisi olla se idyllisempi vaihtoehto auttamaan pumppujen vääntämää lämmitystä.
Varaavista takoista löytyy myös vesikiertoiset mallit, joilla voidaan siirtää lämpöä esim kerrosten välillä tai toisiin huoneisiin. Tulikivellä ainakin on tällainen. Leutoina talvina voisi riittää yksistäänkin. Lisäksi vesikiertotakalla voi lämmittää käyttövettäkin, jos liittää hybridivaraajaan, joka taas liitettävissä lämpöpumppuihin tai aurinkopaneeleihin ym.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Millaisia vaihtoehtoja olette miettineet kun olette hankkineet lämmitysjärjestelmän? Itsellä olisi tarkoitus maatilan päärakennukseen, jossa tällä hetkellä patterit ikkunoiden alla, sekä joka huoneessa takka/pönttöuuni.
Meillä on paljon metsää, niin olen miettinyt haketta, tai ilmalämpöpumppua. Koska talo on suuri ja paljon huoneita, voi olla että pumppuja tarvitaan 2. Alas toinen ja ylös toinen. Taloa ei tarvitse saada paahtavaksi, vaan hieman karsia sähkökustannuksia...

Onko uunit vielä käytössä ? Hakkeessa joudut laittamaan patterit ja muutakin eli ei pieni kustannus .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Meikäläinen asuu hirsirunkoisessa talossa joka on siirretty tähän paikkaan ja pystytetty 1923. Neliöitä noin 160 ja remonttia tehty tarvittaessa/elintason ja perheen kasvaessa.Vesikiertoiset lämpöpatterit laitettu 1959 ja ne jäi käyttöön kun 22 vuotta sitten siirryttiin hakelämmitykseen.Kaikki putkistot uusittiin tuolloin ja tein pannuhuoneen entiseen navettakeittiöön ja hakevarasto viereen kun laitettiin elukat autoon. 30 kw kattila käytössä,hyvin on tuvan lämmitykseen riittänyt ja 1 m3 stokeri käsitäytöllä riittää reiluksi 2 vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla.Ei oikein enää tätä päivää mutta hyvin on pärjätty tuolla kokoonpanolla.Piippuna elementtipiippu,vartin homma kun aikanaan kasasin piipun ja puukolla peltikattoon reikä ja kumi/peltikaulus popniiteillä ja poraruuveilla kiinni.Kattila ja stokeri on tietysti Ala-Talkkari ja piippu Härmäairilta  ;D . Lämpökanaali taisi tulla 21 metriä pitkä.

Haketta kuluu noin 40-50 irtokuutiota/vuosi.Parikymmentä vuotta tein hakkeet itse maamiesseuran hakkurilla ja nyt kolmena vuonna hyvä urakoitsija on tehnyt hakkeet.Tunnin homma kun laittaa isomman ferkun asemiin ja nakkelee nosturilla puut Keslan hakkuriin.Viime kesänä tais olla 3,2 €/ m3+ alv. Ja hake on parempaa kuin jollain kolhoosikoneella.

Puut olen sahalla itse päristellyt,välillä latvoja,välillä ensiharvennuspuuta ja mistä milloinkin tuulenkaatoja ym.Joskus joltain naapurilta tuulenkaatoja tai pellonvierustoja.Nytkin on helkkarinmoinen haapa mikä pitäis kaataa lehtikuusikon reunasta mutta pitää odotella että kylätie jäätyy kun pitää kaataa tien yli.Taitaa siitäkin motti puolitoista ainakin tulla haketta.Maksaa tekemisen vaivan kun kaikilla ei  saha pysy käsissä tai jotain.

Mutta mahdollisuuksia on vaikka mitä.Miettii rauhassa,haketta kun käyttää niin tulee samalla metsiä hoidettua jos vain on vähänkään aikaa tai muuten mahdollisuuksia.

Lisäyksenä vielä että kaikki kulut menee muualle kuin maatalouden verotukseen...tai oikeastaan saha ja tarvikkeet menee metsäpuolelle ja traktorin vähät löpöt maatalouteen.

Viimeksi muokattu: 19.11.20 - klo:17:14 kirjoittanut kärmeskytö

Hese

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 105
Itsellä 118v 280m2 hirsitalo ja ollut 35v saavitäyttöisellä säiliöstokerilla. Nyt katsellut 50kW:n keskieurooppalaisia. Samalla tulee 100m2 autotallia ja varastoja hakelämpöön. Iso jousipurkain ja kattila noin 30k sis Alv. Olen soitellut referenssikohteita ja kaikki ovat olleet entisiä klapilämittäjiä ja helvetin tyytyväisiä. On tehnyt mieli kysyä olisko kannattanut vaihtaa vuosikymmeniä sitten :)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Itsellä 118v 280m2 hirsitalo ja ollut 35v saavitäyttöisellä säiliöstokerilla. Nyt katsellut 50kW:n keskieurooppalaisia. Samalla tulee 100m2 autotallia ja varastoja hakelämpöön. Iso jousipurkain ja kattila noin 30k sis Alv. Olen soitellut referenssikohteita ja kaikki ovat olleet entisiä klapilämittäjiä ja helvetin tyytyväisiä. On tehnyt mieli kysyä olisko kannattanut vaihtaa vuosikymmeniä sitten :)
Taannoin kyselin ja sain laitteiston hinnaksi suunnilleen saman. Tämä vaatii sitten vielä sen rakennuksen ympärilleen. Ei tollaista mihkään talon nurkkaan oikein laiteta. Ehkä sinne verstaalle mut sit on sen verstaan oltava melko lähellä.
Itse päädyin sitten maalämpöön uudiskohteessa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Uudiskohteessa varmaankin maalämpö järkevä ja vanhassakin jos reippaampi remontti.
Tällaisessa 1800 luvun talossa 50 vuotiaalla vesikeskuslämmityksellä hake tuntuu edelleen järkevältä. Lämpökeskus saatiin kohtuudella sovitettua vanhaan rakennukseen ja aikaisemmin meni paljon lämmintä vettä navetalla. Kovemmilla pakkasilla pitää kiertoveden olla 70 asteista joten maalämpö ei kauhean hyvin järjestelmään sovi.
Ihan kohtuuhintaista haketta saa helposti kun ottaa moton tekemään harvennusta ja haketuttaa puut.
Mystinen kesälaatumies

Peltola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1407
Itsellä 118v 280m2 hirsitalo ja ollut 35v saavitäyttöisellä säiliöstokerilla. Nyt katsellut 50kW:n keskieurooppalaisia. Samalla tulee 100m2 autotallia ja varastoja hakelämpöön. Iso jousipurkain ja kattila noin 30k sis Alv. Olen soitellut referenssikohteita ja kaikki ovat olleet entisiä klapilämittäjiä ja helvetin tyytyväisiä. On tehnyt mieli kysyä olisko kannattanut vaihtaa vuosikymmeniä sitten :)

Vastaavasta tilanteesta laitoin 50Kw:sen Heizomatin jousipurkaimella 6 vuotta sitten. Patterit ja kanaalit oli, noin 35t€+ sähkäriä lisäksi. Verstasta kahden talon lisäksi 300m2. Onneksi otin pienen kattilan, enkä ylisuurta, niin toimii kesälläkin moitteetta jatkuvalla tulella. 1500 litran varaaja on tuplarosterilämminvesikierukkaa ja lämpövastuksia varten. Lämpövastuksia ei vaan kertakaikkiaan ole tarvinnut.
Ei yhtään palovaaratilannetta, viikkoihin ei pannulla tarvii käydä. Häiriö tulee viestinä kännykkään, jos lokerosyöttimessä liian iso tukki. Ruuvit auki, puu pois, ruuvit kiinni, 5 minuuttia huolto. Tuhkaa tulee älyttömän vähän, kattilan nuohousta ei ole.
Olen tehnyt tuottavaa työtä entisen pannun ajalla tuon hinnan monasti.
Olisinpa laittanut ennemmin.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9602
Ajaat ja laitteet on tietysti kehittyneet 80-luvun lopulta, mutta silloin  harjoittelutilalla päätin,että ikinä en stokeriin haketta kanna :) Tai se kanto nyt ei vielä mitään ollutkaan , mutta se stokerin tyhjäys ja tikkujen poisto syöttölaittelta vai mikä lautanen se oli. Palaturve olikin sitten jo yhtä juhlaa ja nykyään rahamiehet kantaa stokeriin kait pellettiä.

Peltola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1407
Lisään vielä, että hakkeen laatuun on panostettu, että todella toimii automaattisesti. Yleensä aina ulkokuivattu ylivuotinen puu, toisen kesän jälkeen kasa peitetään hyvän poudan päätteeksi. Myyn huonoimman havu- ja risuhakkeen isommille laitoksille, haketan itselle giljotiinikarsittua kokorankaa.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Meikäläinen asuu hirsirunkoisessa talossa joka on siirretty tähän paikkaan ja pystytetty 1923. Neliöitä noin 160 ja remonttia tehty tarvittaessa/elintason ja perheen kasvaessa.Vesikiertoiset lämpöpatterit laitettu 1959 ja ne jäi käyttöön kun 22 vuotta sitten siirryttiin hakelämmitykseen.Kaikki putkistot uusittiin tuolloin ja tein pannuhuoneen entiseen navettakeittiöön ja hakevarasto viereen kun laitettiin elukat autoon. 30 kw kattila käytössä,hyvin on tuvan lämmitykseen riittänyt ja 1 m3 stokeri käsitäytöllä riittää reiluksi 2 vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla.Ei oikein enää tätä päivää mutta hyvin on pärjätty tuolla kokoonpanolla.Piippuna elementtipiippu,vartin homma kun aikanaan kasasin piipun ja puukolla peltikattoon reikä ja kumi/peltikaulus popniiteillä ja poraruuveilla kiinni.Kattila ja stokeri on tietysti Ala-Talkkari ja piippu Härmäairilta  ;D . Lämpökanaali taisi tulla 21 metriä pitkä.

Haketta kuluu noin 40-50 irtokuutiota/vuosi.Parikymmentä vuotta tein hakkeet itse maamiesseuran hakkurilla ja nyt kolmena vuonna hyvä urakoitsija on tehnyt hakkeet.Tunnin homma kun laittaa isomman ferkun asemiin ja nakkelee nosturilla puut Keslan hakkuriin.Viime kesänä tais olla 3,2 €/ m3+ alv. Ja hake on parempaa kuin jollain kolhoosikoneella.

Puut olen sahalla itse päristellyt,välillä latvoja,välillä ensiharvennuspuuta ja mistä milloinkin tuulenkaatoja ym.Joskus joltain naapurilta tuulenkaatoja tai pellonvierustoja.Nytkin on helkkarinmoinen haapa mikä pitäis kaataa lehtikuusikon reunasta mutta pitää odotella että kylätie jäätyy kun pitää kaataa tien yli.Taitaa siitäkin motti puolitoista ainakin tulla haketta.Maksaa tekemisen vaivan kun kaikilla ei  saha pysy käsissä tai jotain.

Mutta mahdollisuuksia on vaikka mitä.Miettii rauhassa,haketta kun käyttää niin tulee samalla metsiä hoidettua jos vain on vähänkään aikaa tai muuten mahdollisuuksia.

Lisäyksenä vielä että kaikki kulut menee muualle kuin maatalouden verotukseen...tai oikeastaan saha ja tarvikkeet menee metsäpuolelle ja traktorin vähät löpöt maatalouteen.
toisilla homma onnistuu, toisella ilmenee ratkaisemattomia ongelmia. Tiedän isoja lämpökeskuksia, joissa hake on vaihdettu takaisin öljyyn, kun hommaa ei ole saatu pelaamaan. Ihan arvauksena voisi heittää ongelmien suurimmaksi syyksi syötettävän hakkeen laatua, märkää, jäässä, puun lisäksi muutakin materiaalia seassa?

Käsipelillä kannetaan klapeja pesiin moninkertaisesti enemmän, kuin haketta näihin säiliöstokereihin. Klapeilla työmäärä on isompi ja polton automatisointi hankalampaa. Totta on sekin, ettei hakkeen siirto käsipelillä ole tätä päivää. Isoin ongelma siinä on pöly ja altistuminen homeille, joilta pitäisi suojautua kunnon suojaimilla, samoin nuohouksen aikana. Käsityö sinänsä ei ole vaarallista, käy liikunnasta ja rahansäästö, lämmityskulut ovat todella pienet. Jos ei aika riitä metsätöihin tai hakkeen kanssa pelaamiseen, niin voi kai tuon säiliöstokerin täyttää pelleteillä tai viljalla?

Viimeksi muokattu: 20.11.20 - klo:10:33 kirjoittanut Green New Dealer

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12039
Viljassa tuhkamäärä on selvästi isompi.

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
^^
Näin se monta kertaa on. Korveella täyttö teettää vähän työtä mutta mulla on kattila ja stokeri 70 senttiä syvässä " montussa" ja stokerin nurkasta hakevaraston palo-ovelle on 3 metriä,varasto 6*6 metriä ja tarvittaessa voi kipata peräkärryltä. Reunassa ilmakanaali ja iso puhallin,voi tarvittaessa puhaltaa alta ilmaa läpi,pohjassa ilmatila eli trukkilavat pienellä raolla. Mutta hakelämmityksessä kaiken aa ja oo on hyvälaatuinen hake. Joskus oli hakkurin terät huonot niin kyllä oli harakanpesää stokerissa. Ei koskaan kuitenkaan sammunut sinäkään talvena. Mutta eihän tuo nyt aivan sähkö- tai öljylämmitykselle helppoudessa pärjää.