Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: marko555 - 18.11.20 - klo:13:18
-
Millaisia vaihtoehtoja olette miettineet kun olette hankkineet lämmitysjärjestelmän? Itsellä olisi tarkoitus maatilan päärakennukseen, jossa tällä hetkellä patterit ikkunoiden alla, sekä joka huoneessa takka/pönttöuuni.
Meillä on paljon metsää, niin olen miettinyt haketta, tai ilmalämpöpumppua. Koska talo on suuri ja paljon huoneita, voi olla että pumppuja tarvitaan 2. Alas toinen ja ylös toinen. Taloa ei tarvitse saada paahtavaksi, vaan hieman karsia sähkökustannuksia...
-
Millaisia vaihtoehtoja olette miettineet kun olette hankkineet lämmitysjärjestelmän? Itsellä olisi tarkoitus maatilan päärakennukseen, jossa tällä hetkellä patterit ikkunoiden alla, sekä joka huoneessa takka/pönttöuuni.
Meillä on paljon metsää, niin olen miettinyt haketta, tai ilmalämpöpumppua. Koska talo on suuri ja paljon huoneita, voi olla että pumppuja tarvitaan 2. Alas toinen ja ylös toinen. Taloa ei tarvitse saada paahtavaksi, vaan hieman karsia sähkökustannuksia...
Pumput hyviä, jos nykyisin on käytössä vain suora sähkö. Jos on vesipatterit, niin pelletti on täysin automaattinen ja varmatoiminen ratkaisu. Sopivalla kattilalla pystyy polttaa myös klapeja esim kesäaikaan, kun lämmitystä ei paljoa tarvitse. Maalämpöpumppujen nimeen jotkut vannoo, mutta ilmeisesti toimivin lattialämmityksen kanssa, koska sinne ei tarvitse niin kuumaksi vettä lämmittää. Yksiselitteistä vastausta ei siis oo, vaan paljon riippuu kohteesta ja mitä itse arvostaa.
-
Millaisia vaihtoehtoja olette miettineet kun olette hankkineet lämmitysjärjestelmän? Itsellä olisi tarkoitus maatilan päärakennukseen, jossa tällä hetkellä patterit ikkunoiden alla, sekä joka huoneessa takka/pönttöuuni.
Meillä on paljon metsää, niin olen miettinyt haketta, tai ilmalämpöpumppua. Koska talo on suuri ja paljon huoneita, voi olla että pumppuja tarvitaan 2. Alas toinen ja ylös toinen. Taloa ei tarvitse saada paahtavaksi, vaan hieman karsia sähkökustannuksia...
Pumput hyviä, jos nykyisin on käytössä vain suora sähkö. Jos on vesipatterit, niin pelletti on täysin automaattinen ja varmatoiminen ratkaisu. Sopivalla kattilalla pystyy polttaa myös klapeja esim kesäaikaan, kun lämmitystä ei paljoa tarvitse. Maalämpöpumppujen nimeen jotkut vannoo, mutta ilmeisesti toimivin lattialämmityksen kanssa, koska sinne ei tarvitse niin kuumaksi vettä lämmittää. Yksiselitteistä vastausta ei siis oo, vaan paljon riippuu kohteesta ja mitä itse arvostaa.
paljon riippuu siitäkin aikooko tehdä paljon töitä itse, tuleeko puut omasta metsästä vai maksaa enemmän ja kaikki tulee valmiina. Kalliilla investoinilla saa "ilmaista energiaa", monilla unohtuu kokonaiskustannusten laskennasta investoinnin osuus ja laitteistojen elinkaari.
Aika tapauskohtainen on lämmityssysteemin valinta, joku sopii yhdelle, muttei toiselle lainkaan.
-
Joku automaattinen hakelämmitys vanhassa talossa on toimiva. Jos on paljon metsää, niin se voisi tarkoittaa lahopuuta tai koivukuitua hakkuun yhteydessä, jolloin hakepuu tulee tien varteen pikkurahalla. Oikeastaan kyse on lämmön tarpeesta. Lämpöpumppu on helppo ja vie vähemmän sähköä kuin suorasähkölämmitys.
-
mut miten se malämmöstä nesteeseen? tuttu haastoi et viime keväänä moiseen ja hyvin on tehtävän toiminna..
-
Patterisi ovat ilmeisesti sähkö pattereita? Hirsitalo, eikä kovin tiivis? Ei kyllä kuulosta ihan unelmalliselta maalämpö kohteelta? Hake käytännössä vaatii oman erillisen lämpökeskuksen. Hakelämmitys on hyvä motivoimaan lähtemään metsätöihin, energia ei ole ilmaista, saattaa hakkeen hinta tulevaisuudessa pompsahtaa ;D
Ilmalämpöpumput varmaan leikkaa sähkölaskua.
-
Maalämmön kanssa olisi varmaankin hyvä jos patterit olisivat matalammille lämmöille suunniteltuja. Omasta kokemuksesta kyllä tavallisillakin pärjää, mutta pesällinen puuta kylmillä keleillä lisää asumismukavuutta. Eikä niitä pönttöjä muutenkaan kannata hävittää.
-
Itsellä tälläinen reilu sata vuotias talo, hiljan remontoitu. Aiemmin oli aika vetoisa, jalkalistat kun otti pois niin päivä paistoi, tilkkeenä oli sanomalehtiä. Hake lämpö ollut 25 vuotta, työtä se vaatii ja peräänkatsomista. Mutta ei kyllä sähköäkään kulu, toisin kuin pumpuilla
-
Itsellä tälläinen reilu sata vuotias talo, hiljan remontoitu. Aiemmin oli aika vetoisa, jalkalistat kun otti pois niin päivä paistoi, tilkkeenä oli sanomalehtiä. Hake lämpö ollut 25 vuotta, työtä se vaatii ja peräänkatsomista. Mutta ei kyllä sähköäkään kulu, toisin kuin pumpuilla
Varsinkin entisen natsialueen hakepönttövalmistajilla on niin automatisoituja pannuja, että muuta hommaa ei ole kuin kerran pari kuussa kylmimpinä kausina täyttää välivarasto, josta purkain vie pannuun tavaraa. Kesälläkin toimii automaattisten sytytysten ja reippaiden puskurivaraajien kanssa hyvin. Kesällä saattais se ilmalämpöpumppu olla kova juttu, jos kämppää pitää viilentää. Ja jos jotain maatalousverstasta lämmittää, niin eikös siihen saa jotain tukea investointiin. Ovia on mukavaa pitää talvella auki, kun ajaa jotain romua sisälle loputtomaan korjaukseen, eikä ole niin nuukaa heti laittaa ovia kiinni. Sitten kun pannu on vielä sellainen, että palaa melkein mikä vaan, niin kaikki viljat ja olkisilput vaan kattilaan.
Nämä eivät ole tietenkään ilmaisia ja erillinen lämpökeskus on melkein must. Ja hakevarastokin on hyvä, jos teettää vuoden hakkeet urakoitsijalla.
Jos lämpöä tarvitsee paljon, asiallinen hakepannu on hyvä.
-
Oma koti kullan kallis, ainakin hakelämmöllä. :-X
-
MItähän tuollainen hakekeskus tulee maksamaan? Maatalouden puolelta siihen ei saisi tukea, koska ei oikeastaan tule maatalouden käyttöön, kuin koneverstaan lämmitykseen ja asuintalon.
-
paljon riippuu siitäkin aikooko tehdä paljon töitä itse, tuleeko puut omasta metsästä vai maksaa enemmän ja kaikki tulee valmiina. Kalliilla investoinilla saa "ilmaista energiaa", monilla unohtuu kokonaiskustannusten laskennasta investoinnin osuus ja laitteistojen elinkaari.
Ei oma puu ilmaista ole vaikkei omalle työlle laskisi mitään hintaa ja koneetkin olisivat melkein valmiina. Jos oikeasti laskemaan alkaa niin puun hinta on se minkä siitä saisi myydessä. Asiallinen hakepuukasa menee kyllä kaupaksi. Pieni keko risuja ja keppejä on eri asia koska tuleva hakekasakin on pieni. Sitäkin kannattaa miettiä kuinka paljon haketta tarvitaan ja jos itse ajattelee hakkaavansa tarvittavan määrän niin kuinka kauan siihen menee aikaa. Ja onko itsella aikaa.
-
Hakelaitteissa suuntaisin katseen ensin Itävaltalaisiin laitteisiin.
Kyselin noin vuosi sitten tuon kokoluokan laitteita, niin erillinen lämpökeskus oli myyjän arvion mukaan kaikkineen luokkaa 70 000 €, putkityöt, kanaalit, kaikki. Kontti on vähän kalliimpi, kuin paikanpäällä tehty koppi.
-
70.000 ...hoppista - 200 m2 on hakkeelle aika pieni kohde. Tiedän muutaman, joilla on hake ok:n kellaritilassa. Se jäi auki, onko aloittajan talossa jo valmiina vesikeskuslämmitys ? Ilmeisesti ei. 100 v ikäisessä talossa ei taida olla edes kellaria. Itse harkitsisin ilma-vesilämpöpumppukuviota. Niitähän on isommissakin teholuokissa.
Pelletti on ainakin urheilulajiin rinnastettavissa. Kattilasta on uusittu lähes kaikkea - mm. kolmas kierros menossa emolevyn ja lämmönvaihtajan kiertovesipumpun osalta. Pelletti tervaa ja sintraa kaikki röörit. Kaikki työt olen kyllä tehnyt itse.
Yx sikamies teetätti isomman hakekonttiasennuksen etelävirolaisella asennusfirmalla. Heppu toi kämppään niin hienot seinäpatterit, ettei sellaisia edes myydä Suomessa.
Uusi leivinuuni myös johonkin keskeiseen asuintilaan, jollei ole jo.
-
Täällä kans n.100v vanha isohko hirsitalo. Lämmitysmuotona on öljylämmitys (viimeisin vuoden öljynkulutus oli 2000L), jonka lisäksi 2kpl ilmalämpöpumppuja (niiden sähkönkulutusta en ole laskenut). Kun öljykattila alkaa tulla tai tulee tiensä päähän, vaihtuu se todennäköisesti ilma-vesi-lämpöpumppuun. Nuo ilmalämpöpumput hoitaa suuren osan lämmityksestä, joten pattereissa kiertää suurimman osan aikaa 40 asteinen vesi. Tuo ei tuottane ongelmia ilma-vesi-lämpöpumpullekaan.
Hieman tuota maalämpöäkin tuumin, mutta jos esim tuolla
https://www.youtube.com/watch?v=FAToB2An0ws (linkki korjattu)
esitetyt laskelmat pitävät paikkaansa, ei maalämpö vaikuttaisikaan enään niin ylivoimaiselta. Joku hakesysteemi on investointina aika iso ja ennen kaikkea vaatii osallistumista, ja se ei kyllä kiinnosta.
-
paljon riippuu siitäkin aikooko tehdä paljon töitä itse, tuleeko puut omasta metsästä vai maksaa enemmän ja kaikki tulee valmiina. Kalliilla investoinilla saa "ilmaista energiaa", monilla unohtuu kokonaiskustannusten laskennasta investoinnin osuus ja laitteistojen elinkaari.
Ei oma puu ilmaista ole vaikkei omalle työlle laskisi mitään hintaa ja koneetkin olisivat melkein valmiina. Jos oikeasti laskemaan alkaa niin puun hinta on se minkä siitä saisi myydessä. Asiallinen hakepuukasa menee kyllä kaupaksi. Pieni keko risuja ja keppejä on eri asia koska tuleva hakekasakin on pieni. Sitäkin kannattaa miettiä kuinka paljon haketta tarvitaan ja jos itse ajattelee hakkaavansa tarvittavan määrän niin kuinka kauan siihen menee aikaa. Ja onko itsella aikaa.
jos lämmittää vain talon, niin puumäärä on olematon 15-40 k-m3 eli haketta menisi alle 100 kuutioo vuodessa. Jos on pitkät siirtomatkat tai polttaa märkää haketta, niin menee tietty enemmän. Pääsin kurkistamaan paikallisen energiapuun ostajan hinnastoa, niin puuta pitäisi olla kerralla kaupan >100 k-m3 ja peräkärrylliseen autoon lastattavissa, muuten hinta laskee aika jyrkästi. Oletuksena on, että pelkän töllin lämmityspuu maksaa alle 1000€/v, tekee sen itse tai ostaa joltain.
Hakeinfran rakentaminen tyhjästä on se kustannus mistä tässä pitää lähteä. Vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, kanaalit, automatisoitu lämpökeskus, hakevarasto, hakkeen kuljetus ym. Kun nämä on tehty, niin hakelämmitys vaatii vähän työtä ja on melkein ilmainen ;D ;D
-
Rakentamisen ja muun työnteon hinnat ovat niin pilvissä, että se näyttelee isoa osaa noissa vehkeissä. Jos itse pystyy rakentelemaan ja kaivelemaan kanaaleja, säästö on merkittävä. Avaimet käteen periaate on massimiehille.
Jos on "paljon" metsää, niin vuosittain hakkuista tulee häpeähintaista puuta, jota ei yhtiöille kannata myydä. Plus sitten tuulen kaadot. Jos tuulikaadot hoitaa itse pois, niin aika edulliseen hintaan se halpapuu tulee siihen hakeurakoitsijan hakkurin viereen. Ja vielä jos olisi maa- ja metsätaloutta harrastava, niin aika mukavasti nämä ulkopuoliset kulut voi laittaa verovähennyksiin.
Eli parhaimman hyödyn polttoaineketjussa saa silloin, jos on jotain y-tunnusta, mihin voi hukuttaa kuluja. Jos harrastelee ja ajelee puita itse metsästä pois ja hakettaa itse, niin kannattavuuden osalta tällainen "päämääränä hake" -kalusto pitäisi olla jo olemassa, koska kaupasta ostettuna kärryt ja kourat ja hakkurit eivät ole ilmaisia. Tietenkin jos haluaa harrastaa kustannuksista välittämättä, kukaan ei ole sellaista estämässä.
Kunnon varaava takka leivinuuni kivikasa saattaisi olla se idyllisempi vaihtoehto auttamaan pumppujen vääntämää lämmitystä.
-
Jäi vähän vaivaamaan tuo heittämäni 70 k€. Se oli varmaankin verollinen hinta ja vähän isommalle kattilalle. Kokonaisuudessa se vähän isompi kattila ei nosta hintaa lineaarisesti, koska putket, yms. maksaa likimain saman isommallekin laitteelle.
Jos katselee noitten Itävaltalaisten toimittajien kotisivuja, niin siellä on hakevarastoja talon kellarissa yms. En tiedä, kuinka menisi Suomessa läpi moiset.
Jossain mainittiin myös koneverstas. Vähän riippuu verstaan koosta, paljonko sinne lämpöä pusketaan.
Pelkän talon kannalta sähkö on edullisin investointi. Ylijääneellä rahalla lämmittää monta vuotta huoletta. Ja kun sähkölasku hirvittää, niin se panee motivaatiota pönttöuunien käyttöön. Sinne vain palamaan kaikki resupuut.
Talossa ilmantiiveys ja ilmanvaihdon energiatehokkuus on mielestäni merkittävämpi, kuin sentti lisää eristettä jossain välikatossa.
-
Rakentamisen ja muun työnteon hinnat ovat niin pilvissä, että se näyttelee isoa osaa noissa vehkeissä. Jos itse pystyy rakentelemaan ja kaivelemaan kanaaleja, säästö on merkittävä. Avaimet käteen periaate on massimiehille.
Jos on "paljon" metsää, niin vuosittain hakkuista tulee häpeähintaista puuta, jota ei yhtiöille kannata myydä. Plus sitten tuulen kaadot. Jos tuulikaadot hoitaa itse pois, niin aika edulliseen hintaan se halpapuu tulee siihen hakeurakoitsijan hakkurin viereen. Ja vielä jos olisi maa- ja metsätaloutta harrastava, niin aika mukavasti nämä ulkopuoliset kulut voi laittaa verovähennyksiin.
Eli parhaimman hyödyn polttoaineketjussa saa silloin, jos on jotain y-tunnusta, mihin voi hukuttaa kuluja. Jos harrastelee ja ajelee puita itse metsästä pois ja hakettaa itse, niin kannattavuuden osalta tällainen "päämääränä hake" -kalusto pitäisi olla jo olemassa, koska kaupasta ostettuna kärryt ja kourat ja hakkurit eivät ole ilmaisia. Tietenkin jos haluaa harrastaa kustannuksista välittämättä, kukaan ei ole sellaista estämässä.
Kunnon varaava takka leivinuuni kivikasa saattaisi olla se idyllisempi vaihtoehto auttamaan pumppujen vääntämää lämmitystä.
Varaavista takoista löytyy myös vesikiertoiset mallit, joilla voidaan siirtää lämpöä esim kerrosten välillä tai toisiin huoneisiin. Tulikivellä ainakin on tällainen. Leutoina talvina voisi riittää yksistäänkin. Lisäksi vesikiertotakalla voi lämmittää käyttövettäkin, jos liittää hybridivaraajaan, joka taas liitettävissä lämpöpumppuihin tai aurinkopaneeleihin ym.
-
Millaisia vaihtoehtoja olette miettineet kun olette hankkineet lämmitysjärjestelmän? Itsellä olisi tarkoitus maatilan päärakennukseen, jossa tällä hetkellä patterit ikkunoiden alla, sekä joka huoneessa takka/pönttöuuni.
Meillä on paljon metsää, niin olen miettinyt haketta, tai ilmalämpöpumppua. Koska talo on suuri ja paljon huoneita, voi olla että pumppuja tarvitaan 2. Alas toinen ja ylös toinen. Taloa ei tarvitse saada paahtavaksi, vaan hieman karsia sähkökustannuksia...
Onko uunit vielä käytössä ? Hakkeessa joudut laittamaan patterit ja muutakin eli ei pieni kustannus .
-
Meikäläinen asuu hirsirunkoisessa talossa joka on siirretty tähän paikkaan ja pystytetty 1923. Neliöitä noin 160 ja remonttia tehty tarvittaessa/elintason ja perheen kasvaessa.Vesikiertoiset lämpöpatterit laitettu 1959 ja ne jäi käyttöön kun 22 vuotta sitten siirryttiin hakelämmitykseen.Kaikki putkistot uusittiin tuolloin ja tein pannuhuoneen entiseen navettakeittiöön ja hakevarasto viereen kun laitettiin elukat autoon. 30 kw kattila käytössä,hyvin on tuvan lämmitykseen riittänyt ja 1 m3 stokeri käsitäytöllä riittää reiluksi 2 vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla.Ei oikein enää tätä päivää mutta hyvin on pärjätty tuolla kokoonpanolla.Piippuna elementtipiippu,vartin homma kun aikanaan kasasin piipun ja puukolla peltikattoon reikä ja kumi/peltikaulus popniiteillä ja poraruuveilla kiinni.Kattila ja stokeri on tietysti Ala-Talkkari ja piippu Härmäairilta ;D . Lämpökanaali taisi tulla 21 metriä pitkä.
Haketta kuluu noin 40-50 irtokuutiota/vuosi.Parikymmentä vuotta tein hakkeet itse maamiesseuran hakkurilla ja nyt kolmena vuonna hyvä urakoitsija on tehnyt hakkeet.Tunnin homma kun laittaa isomman ferkun asemiin ja nakkelee nosturilla puut Keslan hakkuriin.Viime kesänä tais olla 3,2 €/ m3+ alv. Ja hake on parempaa kuin jollain kolhoosikoneella.
Puut olen sahalla itse päristellyt,välillä latvoja,välillä ensiharvennuspuuta ja mistä milloinkin tuulenkaatoja ym.Joskus joltain naapurilta tuulenkaatoja tai pellonvierustoja.Nytkin on helkkarinmoinen haapa mikä pitäis kaataa lehtikuusikon reunasta mutta pitää odotella että kylätie jäätyy kun pitää kaataa tien yli.Taitaa siitäkin motti puolitoista ainakin tulla haketta.Maksaa tekemisen vaivan kun kaikilla ei saha pysy käsissä tai jotain.
Mutta mahdollisuuksia on vaikka mitä.Miettii rauhassa,haketta kun käyttää niin tulee samalla metsiä hoidettua jos vain on vähänkään aikaa tai muuten mahdollisuuksia.
Lisäyksenä vielä että kaikki kulut menee muualle kuin maatalouden verotukseen...tai oikeastaan saha ja tarvikkeet menee metsäpuolelle ja traktorin vähät löpöt maatalouteen.
-
Itsellä 118v 280m2 hirsitalo ja ollut 35v saavitäyttöisellä säiliöstokerilla. Nyt katsellut 50kW:n keskieurooppalaisia. Samalla tulee 100m2 autotallia ja varastoja hakelämpöön. Iso jousipurkain ja kattila noin 30k sis Alv. Olen soitellut referenssikohteita ja kaikki ovat olleet entisiä klapilämittäjiä ja helvetin tyytyväisiä. On tehnyt mieli kysyä olisko kannattanut vaihtaa vuosikymmeniä sitten :)
-
Itsellä 118v 280m2 hirsitalo ja ollut 35v saavitäyttöisellä säiliöstokerilla. Nyt katsellut 50kW:n keskieurooppalaisia. Samalla tulee 100m2 autotallia ja varastoja hakelämpöön. Iso jousipurkain ja kattila noin 30k sis Alv. Olen soitellut referenssikohteita ja kaikki ovat olleet entisiä klapilämittäjiä ja helvetin tyytyväisiä. On tehnyt mieli kysyä olisko kannattanut vaihtaa vuosikymmeniä sitten :)
Taannoin kyselin ja sain laitteiston hinnaksi suunnilleen saman. Tämä vaatii sitten vielä sen rakennuksen ympärilleen. Ei tollaista mihkään talon nurkkaan oikein laiteta. Ehkä sinne verstaalle mut sit on sen verstaan oltava melko lähellä.
Itse päädyin sitten maalämpöön uudiskohteessa.
-
Uudiskohteessa varmaankin maalämpö järkevä ja vanhassakin jos reippaampi remontti.
Tällaisessa 1800 luvun talossa 50 vuotiaalla vesikeskuslämmityksellä hake tuntuu edelleen järkevältä. Lämpökeskus saatiin kohtuudella sovitettua vanhaan rakennukseen ja aikaisemmin meni paljon lämmintä vettä navetalla. Kovemmilla pakkasilla pitää kiertoveden olla 70 asteista joten maalämpö ei kauhean hyvin järjestelmään sovi.
Ihan kohtuuhintaista haketta saa helposti kun ottaa moton tekemään harvennusta ja haketuttaa puut.
-
Itsellä 118v 280m2 hirsitalo ja ollut 35v saavitäyttöisellä säiliöstokerilla. Nyt katsellut 50kW:n keskieurooppalaisia. Samalla tulee 100m2 autotallia ja varastoja hakelämpöön. Iso jousipurkain ja kattila noin 30k sis Alv. Olen soitellut referenssikohteita ja kaikki ovat olleet entisiä klapilämittäjiä ja helvetin tyytyväisiä. On tehnyt mieli kysyä olisko kannattanut vaihtaa vuosikymmeniä sitten :)
Vastaavasta tilanteesta laitoin 50Kw:sen Heizomatin jousipurkaimella 6 vuotta sitten. Patterit ja kanaalit oli, noin 35t€+ sähkäriä lisäksi. Verstasta kahden talon lisäksi 300m2. Onneksi otin pienen kattilan, enkä ylisuurta, niin toimii kesälläkin moitteetta jatkuvalla tulella. 1500 litran varaaja on tuplarosterilämminvesikierukkaa ja lämpövastuksia varten. Lämpövastuksia ei vaan kertakaikkiaan ole tarvinnut.
Ei yhtään palovaaratilannetta, viikkoihin ei pannulla tarvii käydä. Häiriö tulee viestinä kännykkään, jos lokerosyöttimessä liian iso tukki. Ruuvit auki, puu pois, ruuvit kiinni, 5 minuuttia huolto. Tuhkaa tulee älyttömän vähän, kattilan nuohousta ei ole.
Olen tehnyt tuottavaa työtä entisen pannun ajalla tuon hinnan monasti.
Olisinpa laittanut ennemmin.
-
Ajaat ja laitteet on tietysti kehittyneet 80-luvun lopulta, mutta silloin harjoittelutilalla päätin,että ikinä en stokeriin haketta kanna :) Tai se kanto nyt ei vielä mitään ollutkaan , mutta se stokerin tyhjäys ja tikkujen poisto syöttölaittelta vai mikä lautanen se oli. Palaturve olikin sitten jo yhtä juhlaa ja nykyään rahamiehet kantaa stokeriin kait pellettiä.
-
Lisään vielä, että hakkeen laatuun on panostettu, että todella toimii automaattisesti. Yleensä aina ulkokuivattu ylivuotinen puu, toisen kesän jälkeen kasa peitetään hyvän poudan päätteeksi. Myyn huonoimman havu- ja risuhakkeen isommille laitoksille, haketan itselle giljotiinikarsittua kokorankaa.
-
Meikäläinen asuu hirsirunkoisessa talossa joka on siirretty tähän paikkaan ja pystytetty 1923. Neliöitä noin 160 ja remonttia tehty tarvittaessa/elintason ja perheen kasvaessa.Vesikiertoiset lämpöpatterit laitettu 1959 ja ne jäi käyttöön kun 22 vuotta sitten siirryttiin hakelämmitykseen.Kaikki putkistot uusittiin tuolloin ja tein pannuhuoneen entiseen navettakeittiöön ja hakevarasto viereen kun laitettiin elukat autoon. 30 kw kattila käytössä,hyvin on tuvan lämmitykseen riittänyt ja 1 m3 stokeri käsitäytöllä riittää reiluksi 2 vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla.Ei oikein enää tätä päivää mutta hyvin on pärjätty tuolla kokoonpanolla.Piippuna elementtipiippu,vartin homma kun aikanaan kasasin piipun ja puukolla peltikattoon reikä ja kumi/peltikaulus popniiteillä ja poraruuveilla kiinni.Kattila ja stokeri on tietysti Ala-Talkkari ja piippu Härmäairilta ;D . Lämpökanaali taisi tulla 21 metriä pitkä.
Haketta kuluu noin 40-50 irtokuutiota/vuosi.Parikymmentä vuotta tein hakkeet itse maamiesseuran hakkurilla ja nyt kolmena vuonna hyvä urakoitsija on tehnyt hakkeet.Tunnin homma kun laittaa isomman ferkun asemiin ja nakkelee nosturilla puut Keslan hakkuriin.Viime kesänä tais olla 3,2 €/ m3+ alv. Ja hake on parempaa kuin jollain kolhoosikoneella.
Puut olen sahalla itse päristellyt,välillä latvoja,välillä ensiharvennuspuuta ja mistä milloinkin tuulenkaatoja ym.Joskus joltain naapurilta tuulenkaatoja tai pellonvierustoja.Nytkin on helkkarinmoinen haapa mikä pitäis kaataa lehtikuusikon reunasta mutta pitää odotella että kylätie jäätyy kun pitää kaataa tien yli.Taitaa siitäkin motti puolitoista ainakin tulla haketta.Maksaa tekemisen vaivan kun kaikilla ei saha pysy käsissä tai jotain.
Mutta mahdollisuuksia on vaikka mitä.Miettii rauhassa,haketta kun käyttää niin tulee samalla metsiä hoidettua jos vain on vähänkään aikaa tai muuten mahdollisuuksia.
Lisäyksenä vielä että kaikki kulut menee muualle kuin maatalouden verotukseen...tai oikeastaan saha ja tarvikkeet menee metsäpuolelle ja traktorin vähät löpöt maatalouteen.
toisilla homma onnistuu, toisella ilmenee ratkaisemattomia ongelmia. Tiedän isoja lämpökeskuksia, joissa hake on vaihdettu takaisin öljyyn, kun hommaa ei ole saatu pelaamaan. Ihan arvauksena voisi heittää ongelmien suurimmaksi syyksi syötettävän hakkeen laatua, märkää, jäässä, puun lisäksi muutakin materiaalia seassa?
Käsipelillä kannetaan klapeja pesiin moninkertaisesti enemmän, kuin haketta näihin säiliöstokereihin. Klapeilla työmäärä on isompi ja polton automatisointi hankalampaa. Totta on sekin, ettei hakkeen siirto käsipelillä ole tätä päivää. Isoin ongelma siinä on pöly ja altistuminen homeille, joilta pitäisi suojautua kunnon suojaimilla, samoin nuohouksen aikana. Käsityö sinänsä ei ole vaarallista, käy liikunnasta ja rahansäästö, lämmityskulut ovat todella pienet. Jos ei aika riitä metsätöihin tai hakkeen kanssa pelaamiseen, niin voi kai tuon säiliöstokerin täyttää pelleteillä tai viljalla?
-
Viljassa tuhkamäärä on selvästi isompi.
-
^^
Näin se monta kertaa on. Korveella täyttö teettää vähän työtä mutta mulla on kattila ja stokeri 70 senttiä syvässä " montussa" ja stokerin nurkasta hakevaraston palo-ovelle on 3 metriä,varasto 6*6 metriä ja tarvittaessa voi kipata peräkärryltä. Reunassa ilmakanaali ja iso puhallin,voi tarvittaessa puhaltaa alta ilmaa läpi,pohjassa ilmatila eli trukkilavat pienellä raolla. Mutta hakelämmityksessä kaiken aa ja oo on hyvälaatuinen hake. Joskus oli hakkurin terät huonot niin kyllä oli harakanpesää stokerissa. Ei koskaan kuitenkaan sammunut sinäkään talvena. Mutta eihän tuo nyt aivan sähkö- tai öljylämmitykselle helppoudessa pärjää.
-
Laitoin viime vuonna vigas 80 lc käänteispalokattilan metrisille haloille 500m2 päärakennukselle. Eihän se mikään vaivattomin ole mutta 6000l varaajakapasiteetilla lämmitysväli on talvellakin monta päivää. Sytytys, pesän täyttö ja tuhkan poisto vie 10 minuuttia, kun halkolavan saa traktorilla suoraan kattilan viereen. lavalle pinotut puut heittää nopeasti kattilaan eikä käden jälkiä paljoa tule kun suoraan halkomakoneelta pinoaa lavoille. Syy miksi en haketta tai maalämpöä valinnut oli hankintahinnassa, kattila, varaajat paisarit, piippu, pumput, uus pannuhuone kattilalle talon kylkeen maksoi kakkine putki- ja sähkötöineen alle 20 tonnia. hake ja maalämpö olisivat maksaneet yli 40t ja nykyisellä eristemäärällä ja pattereila olisi maalämmössä joutunut tulistaan vettä suorasähköllä kovilla pakkasilla
-
Tuo halkosysteemi on ihan hyvä,logistiikka se on puun käsittelyssäkin poikaa. Laitteet on halpoja
eikä paljon logiikkaviat vaivaa. Pelletistä senverta, että kyllä veli venäläinen aika hyvää
ja edullista pellettiä nykyään saa aikaan. Saattaa tulla halvemmaksi kuin huono/märkä
hake. Vapo vaan saisi tarkastaa pellettinsä hinnan,menneinä vuosina vietiin melkein
ilmatteeksi Ruotsiin ja kotimaassa hinta vaan nousi. Mitenkähän nykyään?
-
Hakelämmityksessä joskus onnistuu ikäsaneeraus vakuutusyhtiön rahoittamana. Tuntuvat nimittäin syttyvän kovimmilla pakkasilla. Johtuuko se siitä, että tulee nokipaloja vai mikä sen kipinän sitten saa aikaan.
Miten hake- ja varastoklapikattilat, tarvitseeko varavirtalähteen sähkökatkoa ja mahdollista palonsammutusruiskua varten ?
-SS-
-
Hakelämmityksessä joskus onnistuu ikäsaneeraus vakuutusyhtiön rahoittamana. Tuntuvat nimittäin syttyvän kovimmilla pakkasilla. Johtuuko se siitä, että tulee nokipaloja vai mikä sen kipinän sitten saa aikaan.
Miten hake- ja varastoklapikattilat, tarvitseeko varavirtalähteen sähkökatkoa ja mahdollista palonsammutusruiskua varten ?
-SS-
Ongelmattomia ne ei ole , ei ole muukaan . Isännöitsijän / talkkarin hommia tein laman aikana ja sain todeta ettei öljylämmitys kaikkein varmin ole .
-
Kai niissä hakekattiloissa palojen suurimpina syinä on nuohoomisen välttely .
-
Kyllähän ne taitaa suurimmaksi osaksi palaa sen takia että jätetään huoltamatta,ei ole takapalon suojaus kunnossa ja jää stokerin kansi auki ym. eli saa ilmaa väärään suuntaan. Muutama on palanut kun on ollut liian ärhäkkää materiaalia poltettavaksi...jäteöljyt hakkeen joukossa.Näin kertoi vakuutusyhtiön edustaja jossain koulutustilaisuudessa ja tutkivat erityisen tarkkaan jos vahinko käy.Ihminen on vaan niin kekseliäs välillä .
Nykyaikaisissa laitteissa on niin monta "palovahtia" että harvoin kaikki pettää yhtäaikaa.VTT:hän näitä testaa Saarijärvellä labrassa.
-
Yleensä jos on pitkä piippu ja luonnon veto,niin kytö menee "oikeaan" suuntaan.
Alipaineimuri jos kyykkää,voi käydä päinvastoin. Mutta kai siinäkin veto toimii,jos nuohous kunnossa.
Muutaman pikkustokerin olen kuullut käräyttäneen täyttäjän kulmakarvat,kun jäteöljy on kaasuuntunut,
ja kannen avaajalle on tullut punakka naama. Hake imee aika huonosti öljyä, pitäisi imeyttää vähän kerrallaan.
Yksi isäntä sanoi kipanneensa 20 litran pöntön kasan päälle valumaan. Öljy oli tullut suoraan lattialle. Läpi hakkeen.
Onneksi sentään betonilattia. Liukas varmaan vieläkin ;D
-
Yleensä jos on pitkä piippu ja luonnon veto,niin kytö menee "oikeaan" suuntaan.
Alipaineimuri jos kyykkää,voi käydä päinvastoin. Mutta kai siinäkin veto toimii,jos nuohous kunnossa.
Muutaman pikkustokerin olen kuullut käräyttäneen täyttäjän kulmakarvat,kun jäteöljy on kaasuuntunut,
ja kannen avaajalle on tullut punakka naama. Hake imee aika huonosti öljyä, pitäisi imeyttää vähän kerrallaan.
Yksi isäntä sanoi kipanneensa 20 litran pöntön kasan päälle valumaan. Öljy oli tullut suoraan lattialle. Läpi hakkeen.
Onneksi sentään betonilattia. Liukas varmaan vieläkin ;D
Lambda ohjatuissa kattiloissahan jäteöljyn käytöllä ei saavuteta mitään hyötyä.
-
Hakelämmityksessä joskus onnistuu ikäsaneeraus vakuutusyhtiön rahoittamana. Tuntuvat nimittäin syttyvän kovimmilla pakkasilla. Johtuuko se siitä, että tulee nokipaloja vai mikä sen kipinän sitten saa aikaan.
Miten hake- ja varastoklapikattilat, tarvitseeko varavirtalähteen sähkökatkoa ja mahdollista palonsammutusruiskua varten ?
-SS-
Stokertyyppisessä hakesysteemissä on niin vähän haketta kerrallaan pesässä, ettei sähkökatkossa ole pannun kiehumisvaaraa.
Takapalo yleisin palonsyy, eli tuli ryömii hakkeensyöttölinjaa hakevarastoon.
Itsellä meni kerran kipinä harjapellin alle ja sytytti aluskatteen palamaan. Siitä tuli meni hakekasan päälle. Onneksi huomasin tuossa vaiheessa ja sain puutarhaletkulla sammumaan. Just viimeisiä kattoruoteen välejä sammuteltiin kun palokunta ehti paikalle.
-
On se turvallisuus mennyt eteenpäin kun vertaa keski-euroopan vehkeitä vanhoihin suomalaisiin ikiliikkujiin. Vaikka ei ne passiiviset takapalontorjunnat huonoja ole. Ei niistä haittaakaan olisi nykyvehkeissä.
-
Yks tuttu toss kylässä, kolmikerros, ikään kuinrintamamiestalo, mutta muistaakseni hirsirunkoinen, 2,5 kerros, rinteessä isohko. Joskus aikojen aamussa isoilla putkilla lämmitys patterit ja hormikasa tietty keskellä. Joku kasari pellistä hitsattu polttolaitos, joka oli toissa kesänä uloskannettu peruskunnostukseen. Vesilaippa, ja pesä alla, ikään kuin sivussa varastopesä josta valui klapit ales. Kuulema takkunut normi klapeilla ja jostus se pelle peloton ihan metrihakomakoneesta rakensi semmonen että saa isoista pölleistä halkaistua silleen että ne on tasan 5 cm ohuempi kuin se takan pesä ja niin korkeita kuin pölli on. Kuulemaa pelaa, mekaanine läpän säätö säitten mukaan ja palo aika riittävästi, iso vesitilavuus ite itsestään varaava ikään kuin ja joskus talvipäivänä käynnyt sisällä, se hormi ja kakluunit ei kymiä. Jotenki yksinkertaisuudessa fiksu ja popparilla lavaa autotallin sisään vaan, lavassa suht paljon kun edellä mainituin hako tyyliin, lavaan mahtuu paljon. Teki edeils vuonna, jostai työmaaltaa haalittuja tukeista, kuusi ja koivu, 3 vuoden tarpeet polttopuuta muutamana viikonloppuna. Ei hirveest loppupelissä hintaa millekään, puut tulee kipattuna pihaan, taikka kintaanjälkee ja ylivuotista luulis helppoa sytytää. Ne jotkä jää yli, siis pinnat, mummolle, ja naapureille, kaupitelee/lahjoitaa?
-
Suomessa yleensä tulee mieleen ensimmäisenä, että kuka korvaa jos jotain palaa poroksi. Siksi autotalli-innovointi on suht harvinaista. Toinen juttu on se, että ei oikeastaan haluta tehdä työtä sen eteen, että talossa on lämmintä. Siksi helpoin ja vaivattomin vaihtoehto on aika yleinen, vaikka olisikin kalliimpi ratkaisu. Siitä aasinsilta rahaan. Vähemmän massin maissa on tehty kaikenlaisia virityksiä lämmityksen suhteen.
Jossain telkkariohjelmassa joskus muinoin hehkutettiin jossain balttiassa olevaa sepän pajaa, jossa hitsauskaasukin tehtiin itse. Että kuinka viisasta ja kekseliästä porukkaa asuu köyhässä maassa. Toimittaja ei joko tiennyt tai oli unohtanut, että aikaisemmin Suomessakin asetyleeni tehtiin usein itse. Joten aika nopeasti jotkut käytännön taidot häviävät, jos sen saa ostettua rahalla. Ja varsinkin, jos sitä rahaa on millä ostaa.
-
Suomessa yleensä tulee mieleen ensimmäisenä, että kuka korvaa jos jotain palaa poroksi. Siksi autotalli-innovointi on suht harvinaista. Toinen juttu on se, että ei oikeastaan haluta tehdä työtä sen eteen, että talossa on lämmintä. Siksi helpoin ja vaivattomin vaihtoehto on aika yleinen, vaikka olisikin kalliimpi ratkaisu. Siitä aasinsilta rahaan. Vähemmän massin maissa on tehty kaikenlaisia virityksiä lämmityksen suhteen.
Jossain telkkariohjelmassa joskus muinoin hehkutettiin jossain balttiassa olevaa sepän pajaa, jossa hitsauskaasukin tehtiin itse. Että kuinka viisasta ja kekseliästä porukkaa asuu köyhässä maassa. Toimittaja ei joko tiennyt tai oli unohtanut, että aikaisemmin Suomessakin asetyleeni tehtiin usein itse. Joten aika nopeasti jotkut käytännön taidot häviävät, jos sen saa ostettua rahalla. Ja varsinkin, jos sitä rahaa on millä ostaa.
Ja kuinka vaikea on sitä Linden ja Woikosken monopolia murtaa.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007543172.html
-
Suomessa yleensä tulee mieleen ensimmäisenä, että kuka korvaa jos jotain palaa poroksi. Siksi autotalli-innovointi on suht harvinaista. Toinen juttu on se, että ei oikeastaan haluta tehdä työtä sen eteen, että talossa on lämmintä. Siksi helpoin ja vaivattomin vaihtoehto on aika yleinen, vaikka olisikin kalliimpi ratkaisu. Siitä aasinsilta rahaan. Vähemmän massin maissa on tehty kaikenlaisia virityksiä lämmityksen suhteen.
Jossain telkkariohjelmassa joskus muinoin hehkutettiin jossain balttiassa olevaa sepän pajaa, jossa hitsauskaasukin tehtiin itse. Että kuinka viisasta ja kekseliästä porukkaa asuu köyhässä maassa. Toimittaja ei joko tiennyt tai oli unohtanut, että aikaisemmin Suomessakin asetyleeni tehtiin usein itse. Joten aika nopeasti jotkut käytännön taidot häviävät, jos sen saa ostettua rahalla. Ja varsinkin, jos sitä rahaa on millä ostaa.
Ja kuinka vaikea on sitä Linden ja Woikosken monopolia murtaa.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007543172.html
Meillä oli sotaväessä 60-luvulla vielä pajan nurkassa asetyleeninkehitin, en muista oliko asikkapulloja koko varuskunnassa..
-
Kun on kysymys 100 vuotiaasta talosta, minä lähtisin purkamaan asiaa itse talon kannalta. Lattialämmitys mielestäni paras vaihtoehto, JOS lämmitysputket ovat lattian alle laitettavissa. Siinä on kuitenkin eniten optioita maalämön yms suhteen. Perinteiset patteritkin käyvät varsinkin hakkeen kanssa, mutta voivat viedä yllättävän paljon tilaa seiniltä. Jos noinkin vanha talo tuntuu menevän pilalle moisista ratkaisuista uskoisin "kuivan" ratkaisunkin (vaikka pellettitakka , lämpöpumppu ja vanhat uunit) riittävän yllättävän pitkälle. Minulla osittainen lattialämmitys ja käyttövesi pellettitakalla, vanhat uunit apuna ja loppukikkailu sähköllä. Ilmalämpöpumpun olen hylännyt talon sokkeloisuuden takia.