• Tavallinen aihe

Aihe Pellon myynti  (Luettu 8330 kertaa)

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 561
  • Go ahead, make my day.
Vs: Pellon myynti
Ostaa voi, mutta hinnan on oltava oikea. Ja on hyväksyttävä, että oikeaa hetkeä voi joutua odottamaan vuosia. Yleensä ne mahdollisuudet sitten tulevat, ennemmin tai myöhemmin.

Kyllähän se vähän noin on... Sehän se itselläkin on ollut pulmana, ja sitten on tullut sorruttua, ei niin fiksuihin ratkaisuihin. Esim vertaislaina sektorilla, ulkomailla sekä suomessa. Eestin suunnalta tähän mennessä pahin kupru. Nää kotimaiset Blue- ja TopFinacet sekä OPR on toistaiseksi hieman hermostusta aiheuttavia sijoituksia.  Ihan putkeen ei mee myöskään Alexandrian Rahamylly tai Fennican Toimitilat. Kaikki edellä mainitut ottavat osumaa koronasta, enemmän kuin osakkeiden osingot.
So What?!

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11230
  • Virolaista kiitos!
Vs: Pellon myynti
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pellon myynti

näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä?
Niin tarkoitatko siinä pellossa kasvatettavan kasvin markkinoita? Pitäisihän sillä olla rooli ja juuri niin, että markkinat ohjaavat pellonkäyttöä eikä niin kuin nyt, että pellon tukieurot on eritasoiset riippuen siitä mikä status omistajalla on.
Lainaus
A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D
En mä sivutoimijusseja vihaa, mut sit kun sotketaan sivutoimen ja maatalouden rahat ja tullaan elvistelemään niin se pistää vihaksi. Jokaisella tietysti mahdollista alkaa sivutoimijussiksi yleensä se sitten tarkoittaa eläimistä luopumista. Nyt tilanne on mielestäni ajautunut siihen ettei ainakaan sikahommalla enää pärjätä jonkin sivutoimijussin ansioihin ja näin ollen se lähtökohta peltokaupassa on eri samalla tavalla kuin perusviljan viljelijällä ja avomaanvihanneviljelijällä kun katsotaan tukitasoa mistä lähdetään tarjoamaan.

Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi. Toista se on taksin ratissa niistä hommista voi mukavasti aina silloin tällöin irtautua. Siinä saattaa jo asiakkaatkin sanoa jotain jos vedät monta päivää huonoilla silmillä ilman kunnon yöunia..
Lainaus
Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D
Niin tämä tuntuu monella unohtuvan kun halutaan niin kovasti sitä maata ja maajussiksi. Viittasin jo tuohon äsken että kun sotketaan muut rahat bisnekseen joka ei itsestään kanna tai anna tuottoa. Tälläsenä joka yrittää homman kanssa tehdä bisnestä niin nämä sivusta sotkijat on niitä vihatuimpia, ne ei osaa käyttää laskinta, kun se maakiima on niin helvetin kova.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pellon myynti
Nyt se, ennen maaatalouteen sitoutunut pääoma, on muualla. Ja tuottaa vähintään saman verran kuin maajusseilemalla.
Ajoitus on kaiken sijoittamisen a ja o. Viime keväänä oli kahden kuukauden (tai parhaimmillaan parin viikon) aikaikkuna, jolla tehtiin pesämuna joka kantanee vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä ollaan palattu jo alkuvuoden tunnelmiin. On vaikea keksiä mihin sijoittaisi, siksi ei kannata tehdä oikein mitään. Sama pellon ja metsän kanssa. Ostaa voi, mutta hinnan on oltava oikea. Ja on hyväksyttävä, että oikeaa hetkeä voi joutua odottamaan vuosia. Yleensä ne mahdollisuudet sitten tulevat, ennemmin tai myöhemmin.
Samaa mieltä ajoitus on kaiken aa ja oo sijoituksissa. Jos kyseessä on arvopaperit tms. niin silloin aikaikkunaa voi odotella, mutta jos kyseessä on pellon hankinta tai maatalouden rakennusinvestointi niin aika ikkuna on aika lyhyt jos ajatus on saada se itse maksuun sitten jos tällä ei ole väliä niin voihan sitä vielä eläkeiän kynnykselläkkin rykästä pystyyn nautapalatsin. Rakennusinvestoinneissa ainakin se että ne ei realisoitaessa ikinä maksa itseään takaisin eli kyllä mielestäni jatkaja pitää olla sata varma tai sitten investoinnit tulee tehdä oman työuran aikana niin, että ainakin valtaosa tulee maksuun omalla ajalla. Pelto ehkä realisoitavissa helpommin ja siitä saattaa eurotkin saada vielä takaisin.

Mutta takaisin niihin osakkeisiin. Kuten todettu helpommalla ja paremman tuoton saa rahoille osakemarkkinoilta kuin maataloudesta niin miksi sitten halukkaita sijoittajia maatalouteen on? Mä en keksi muuta kuin et se on joku ihmeellinen päähänpinttymä tai sitten todellinen tuottoprosentti on toista luokkaa kun julkisesti annetaan ymmärtää.

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 561
  • Go ahead, make my day.
Vs: Pellon myynti
Mutta takaisin niihin osakkeisiin. Kuten todettu helpommalla ja paremman tuoton saa rahoille osakemarkkinoilta kuin maataloudesta niin miksi sitten halukkaita sijoittajia maatalouteen on? Mä en keksi muuta kuin et se on joku ihmeellinen päähänpinttymä tai sitten todellinen tuottoprosentti on toista luokkaa kun julkisesti annetaan ymmärtää.

Pari syytä tulee mieleen ensimmäisenä.  Maataloutta on tunnetusti harjoitettu sukupolvien ketjuna, aika harva haluaa/uskaltaa/kehtaa olla se joka tuon ketjun rikkoo. Toiseksi, siirtyminen tutusta (ja ehkä vain näennäisesti turvallisesta) tuntemattomaan, voi olla liian pelottava ajatus. Ja näiden kahden syyn yhdistelmä vielä tekee asiasta paljon vaikeamman.  Eli enneminkin sanoisin, että maatalouden jatkaminen puoli väkisin on se päähänpinttymä.  Ja taitaa se pankillekin olla helpompi esittää lainatoiveita laajenemisen rahoittamiseksi, kuin osakkeiden ostoon.  Silti en ymmärrä, miten 15 000e/ha pellonhinnan saisi järkevässä ajassa pellon tuotolla maksetuksi.

Pellon tuottoa on tälläkin foorumilla aikoinaan laskeskeltu, oma laskelma ha-tuotosta taisi olla n. 400e. Pelkistetysti laskettuna 15 000/400=37,5 vuotta, antaa hieman suuntaa tuon kannattavuuden olemattomasta tilasta. Asiaahan ei toki voi noin pelkistetysti laskea, mutta tuskin sitä myöskään oleellisesti aurinkoisemmaksi saa pyöräytettyä. Vaikka oma tuotto olisi sitten 800e/ha, söisi investointi reilun 18 vuoden tuloksen.

Viimeksi muokattu: 16.11.20 - klo:08:18 kirjoittanut Eastwood

So What?!

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1493
Vs: Pellon myynti
Päätoimiset viljelijäthän käyttävät huomattavasti enemmän aikaa siellä peltohehtaarilla, jolle se hehtaarituki pläjähtää. Sivutoimiset starttaavat taksin ja asiakkaita on päivittäin saman verran ja joka taksimatkalle valtio maksaa tukea.

Ei normi palkkatyöllä rahoiteta maataloutta ja sillä perusteella pellon osto nykyhinnoilla ei varmaan paljoakaan kiinnosta. Pääomaa se tarvitsee ja sen verran että siitä jää vielä elämiseen.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7579
Vs: Pellon myynti


Pari syytä tulee mieleen ensimmäisenä.  Maataloutta on tunnetusti harjoitettu sukupolvien ketjuna, aika harva haluaa/uskaltaa/kehtaa olla se joka tuon ketjun rikkoo. Toiseksi, siirtyminen tutusta (ja ehkä vain näennäisesti turvallisesta) tuntemattomaan, voi olla liian pelottava ajatus. Ja näiden kahden syyn yhdistelmä vielä tekee asiasta paljon vaikeamman.  Eli enneminkin sanoisin, että maatalouden jatkaminen puoli väkisin on se päähänpinttymä.  Ja taitaa se pankillekin olla helpompi esittää lainatoiveita laajenemisen rahoittamiseksi, kuin osakkeiden ostoon.  Silti en ymmärrä, miten 15 000e/ha pellonhinnan saisi järkevässä ajassa pellon tuotolla maksetuksi.

Pellon tuottoa on tälläkin foorumilla aikoinaan laskeskeltu, oma laskelma ha-tuotosta taisi olla n. 400e. Pelkistetysti laskettuna 15 000/400=37,5 vuotta, antaa hieman suuntaa tuon kannattavuuden olemattomasta tilasta. Asiaahan ei toki voi noin pelkistetysti laskea, mutta tuskin sitä myöskään oleellisesti aurinkoisemmaksi saa pyöräytettyä. Vaikka oma tuotto olisi sitten 800e/ha, söisi investointi reilun 18 vuoden tuloksen.
Harva odottaa osakesijoituksenkaan maksavan itsensä vaan seurataan vuosituottoa, johon lasketaan kurssinousu ja osinko. Tuossa esimerkissä tuottoa on (400/15000)*100=2,7 % +pellon mahdollinen arvonnousu. Pellon arvo voi joskus laskea paljonkin, mutta arvottomaksi se ei voi oikein mitenkään mennä. Yhtiö voi tehdä konkurssin jolloin osakesijoituksen arvo menee nollille.
Mystinen kesälaatumies

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 561
  • Go ahead, make my day.
Vs: Pellon myynti
Tuossa nyt kokonaan jää huomioimatta työn osuus...
Jotta pellolta saisi tuon 400e, on tehtävä paljon muutakin kuin vain omistettava se hehtaari. Paitsi jos on vuokrannut sen hehtaarin kyseisellä summalla.

Lisäksi, tuo 400e oli siis vielä verottamaton.  Ketjussa mainitsemani 3% taasen valmiiksi verotettu tuotto.

Viimeksi muokattu: 16.11.20 - klo:09:49 kirjoittanut Eastwood

So What?!

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 561
  • Go ahead, make my day.
Vs: Pellon myynti
Oman kirjoittelun tarkoitus ei ole arvostella viljelijää joka jatkaa ammatissaan tai hankkii lisää hehtaareja. Lähinnä eneminkin  puhua vaihtoehdoista.  Arvosteluni kylläkin kohdistuu esim lähinnä niihin pesunkestäviin SDP:n ja vasemmiston kannattajiin, jotka jotakuinkin aina ovat pitäneet viljelijöitä pahiksina --tuli sato tai kato, maanviljelijä aina saa rahansa-- mielipiteensä kanssa. Sen sijaan, että tajuaisivat kuinka epäkiitollista ja heikosti kannattavaa touhua maatalouden pyörittäminen on, ainakin siihen sitoutuneen pääoman kannalta.
Se lienee kuitenkin liikaa vaadittu, kateuden vaivaamilta tai aivopestyiltä yksilöiltä.

Viimeksi muokattu: 16.11.20 - klo:10:41 kirjoittanut Eastwood

So What?!

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: Pellon myynti
Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi.
Lainaus
kun tuki maksetaan peltohehtaareille, niin sillä pyritään laskemaan elintarvikkeiden hintoja kaupassa. Tämä oli ainakin alkujaan tarkoitus eli ns "hinnanalennuskorvaus". Muniin, maitoon ja lihaan tämä alennus tulee siitä, että myös rehualat saavat saman pinta-alatuen. Kaikki tästä poikkeava on jonkun tuotantosuunnan suosimista.

Ehdottamasi tuki olisi palkkatukea eläinten hoidosta, peltotukiin se ei liity mitenkään vai liittyykö?

IsoPata

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 184
Vs: Pellon myynti
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.
Sama on tullut huomattua. Toimistoissa ei paljoa väkeä istu. Kaikki sujuu kotoa ja lisäksi työaika on nykyään paljon joustavampaa. Teams palaveriin voi osallistua vaikka traktorin kopista, kunhan on puhelin ja handsfree. Tietokoneen ääressä voi istua silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ei ole enää paluuta täysipäiväiseen toimistotyöhön oikein millään alalla.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pellon myynti
Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi.
Lainaus
kun tuki maksetaan peltohehtaareille, niin sillä pyritään laskemaan elintarvikkeiden hintoja kaupassa. Tämä oli ainakin alkujaan tarkoitus eli ns "hinnanalennuskorvaus". Muniin, maitoon ja lihaan tämä alennus tulee siitä, että myös rehualat saavat saman pinta-alatuen. Kaikki tästä poikkeava on jonkun tuotantosuunnan suosimista.

Ehdottamasi tuki olisi palkkatukea eläinten hoidosta, peltotukiin se ei liity mitenkään vai liittyykö?
Voihan sen noinkin ajatella. Tarkoitin sitä, että onko tuki riittävä viljanviljelijän 3kk/vuosi työstä vs. eläintenpitäjän 24/365 työstä? Mielestäni siinä ei rehualojen tuki paljoa auta kun se itse lopputuote (liha, maito jne.) on liian halpaa, eikä näin ollen kata kunnolla kulujaan. Asia voitaisiin korjata niin, että em. tuotteille laitetaan oikea hinta niin sen jälkeen riittää, että peltohehtaari saa saman tuen riippumatta käyttötarkoituksesta...

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 558
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Pellon myynti
Täällä jotenkin nyt rinnastetaan sijoitustoiminta ja maanviljely. Ei ne kuitenkaan ole toistensa vaihtoehdot. Maanviljely on kuitenkin tukien ansiosta sikäli varmaa toimintaa, että tuli sato tai kato, niin tuet tulla tupsahtaa joka tapauksessa tilille, sen takia näissä viljelyhommissa moni roikkuu vaikka mikä olisi, viljojen huonoista hinnoista itketään vuodesta toiseen, silti vaan viljellään edelleen, huonoillakin hinnoilla.  Mistä se kertoo?
Jos sijoitustoiminta olisi niin tuottoisaa, kuin täällä moni antaa ymmärtää ( eli valehtelee) niin joka ukkohan hylkäisi sen "kannattamattoman" viljelyn ja alkaisi arvopaperisijoittajaksi.
Sit pellot kasvaisi pusikkoa tai metsää ja isännät makaisi pankolla ja nostelisi sijoitustuottoja.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: Pellon myynti
Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi.
Lainaus
kun tuki maksetaan peltohehtaareille, niin sillä pyritään laskemaan elintarvikkeiden hintoja kaupassa. Tämä oli ainakin alkujaan tarkoitus eli ns "hinnanalennuskorvaus". Muniin, maitoon ja lihaan tämä alennus tulee siitä, että myös rehualat saavat saman pinta-alatuen. Kaikki tästä poikkeava on jonkun tuotantosuunnan suosimista.

Ehdottamasi tuki olisi palkkatukea eläinten hoidosta, peltotukiin se ei liity mitenkään vai liittyykö?
Voihan sen noinkin ajatella. Tarkoitin sitä, että onko tuki riittävä viljanviljelijän 3kk/vuosi työstä vs. eläintenpitäjän 24/365 työstä? Mielestäni siinä ei rehualojen tuki paljoa auta kun se itse lopputuote (liha, maito jne.) on liian halpaa, eikä näin ollen kata kunnolla kulujaan. Asia voitaisiin korjata niin, että em. tuotteille laitetaan oikea hinta niin sen jälkeen riittää, että peltohehtaari saa saman tuen riippumatta käyttötarkoituksesta...
sulla on paha tapa sekoittaa asioita, varsinkin sellaisia jotka ei liity toisiinsa.

Ei sellaisia sääntöjä voi tehdä ettei rehellisesti ansaitulla rahalla voi ostaa peltoa, jos se sattuu tulemaan maatalouden ulkopuolelta, kuten olet vaatinut. Eikä kauppa voi laittaa hintalappuun "oikeaa hintaa" vaan siksi, että jonkun mielestä sen raaka-ainehinta on liian alhainen ja auttaako se mitään? Kaupassa leipätonni maksaa 4000€ ja sen pääasiallisen raaka-aineen eli viljan tonnihinta onkin vain 170€ tai kauraryyni 1500€/tn ja kaura 150€/tn.

Parempi, kun ei ostokäyttäytmistä ohjattaisi ollenkaan erikokoisilla tuilla. Oleellinen kysymys on myös se, minkä tuotteiden kulutusta pitäisi pyrkiä lisäämään, jos siihen halutaan lisätukia käyttää, vihannekset, kasvikset, hedelmät vai pekoni?  ;D ;D ;D

Muista myös, ei se taida niin huonoa bisnestä ollakkaan  ;D
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pellon myynti
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.
Sama on tullut huomattua. Toimistoissa ei paljoa väkeä istu. Kaikki sujuu kotoa ja lisäksi työaika on nykyään paljon joustavampaa. Teams palaveriin voi osallistua vaikka traktorin kopista, kunhan on puhelin ja handsfree. Tietokoneen ääressä voi istua silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ei ole enää paluuta täysipäiväiseen toimistotyöhön oikein millään alalla.

Itselle valehtelemisen taito, sekä yritysjohdon että työläisten piirissä, on etätyökuplassa se olennaisin asia. Helmikuusta lähtien kuukausittain  3 sadasta yrityksestä ( 3 x verrattuna normaaliaikaan) on käytännössä lopettanut toimintansa (mm. ALV-tilastot ilmaisevat tämän). Ihmiset ovat lomautuksessa, "etätyössä" tai ei missään. Tuotantovälineet ja tehdasrakennukset ovat homeessa, kun ilmanvaihtoa on sammutettu. Lisäksi uusien yritysten perustaminen on vähentynyt kolmanneksella. Näyttää siltä, että "luovasta tuhosta puuttuu elintärkeä luova komponentti. Vaikuttaa siltä, että vapautuvaa työvoimaa ei siirry sellaisiin tehtäviin, joissa työn tuottavuus on parempi." (Otto Toivanen, HS 16.11)

Kasvualoja ovat etätyösovellusten kehittäjät ja markkinoijat, eli alustat, jotka eivät sinänsä tuota mitään, mutta mahdollistavat yhä useamman ihmisen kehittyvän näennäisen tuottaviksi etätyöläisiksi. Toki kasvualoista esimerkiksi etätyöekosysteemien kehittäminen etätyön mahdollistamiseksi  käy mainioksi esimerkiksi etätyön siunauksellisuudesta. Useimmiten näissä on se etätyöosuus vasta konsepti, mitenpä sammutat talon etätyönä, tai viet kohtauksen saaneen sairaalaan etätyönä, tai paikkaat hampaat etätyönä, tai rakennat talon etätyönä, tai toimitat öljyä pannuhuoneen säiliöön etätyönä, tai leivot leivät etätyönä, tai teurastat eläimet ja leikkaat lihat etätyönä, tai aukaiset tulvivan runkoviemärin etätyönä, tai....

Etätyöläisten suuri määrä osoittaa vain sen, että johtoporrasta on taloudessa paljon ja monikerroksellisesti, ja että itse työkalusta on tehty työn lisäarvo. Voisimmehan mekin perustaa samankaltaisen tyhjän bisneksen vaikkapa vasaralle. Varmistamme, että vasaran käytölle on erilaisia tutkintoja ja pätevyysvaatimuksia, että vasaran käyttöön tarvitaan lupaviranomaiset, kokonaisia koulutusaloja ja laajaa vasaratutkimusta. Luokitukset vaativat suunnittelutoimistolta suurempia ponnistuksia, erilaisia auditontiorganisaatiotita, lisäksi hiilijalanjäljen arvioinnille käytetään säästämättä ponnistelua. Markkinointi polkaistaan laajaksi ja jatkuvaksi, joka mediaan ja suoramarkkinontiakin. Kaikki hypettävät vasaran aikakautta uutena normaalina, ja suurin osa työvoimasta johtaa ja valvoo alaisten junailevan loputtomasti uusia muistioita, kehittämään vasaralle erilaisia innovaatioita, esimerkiksi vasenkätisten vasarat. (Aivan samanlaisia kuin oikeakätisten vasarat, mutta tuplahinta)

Ja timpurit makaavat kotona työttömänä.

Muutama erityinen ala on säästynyt koronavaikeuksilta: Yleensä ne ovat lois-aloja, jotka tuottavat väestölle lähinnä negatiivista lisäarvoa: Esimerkiksi julkiset virastotalot ovat nyt tyhjillään erilaisia etätyössä hengailevia viskaaleja, joiden tehtävänä kautta aikain on ollut laittaa hallintoalamainen tekemään lisää tarkoituksettomia hakemuksia, selvityksiä ja korjauksia niihin tarkoituksettomiin hakemuksiin, ja suureneva hylkäysprosentti ja hallintoalamaisten hommien pysähtyminen digibyrokratiakierteeseen kertookin tuottavuuden paranemisesta. Mikäs sen helpompaa kuin kotona kahvikupin ääressä evätä samat hakemukset !

Toinen tuottava loisten ammattikunta ovat lakimiehet ja asianajajat sekä konsultit. Puhelinsoitosta on aina osattu laskuttaa viisisataa, eipä se mihinkään ole muuttunut. Konsultit ovat myös vikkelästi havainneet tienauksen mahdollisuuden: ennen konsultti sentään tuli katsomaan, mitä kehitetään, nyt konsultti vain etälähettää omat mentalistireseptinsä Bahamalta ihan netin välityksellä: hevonp***a-bingon pelaaminen onnistuu Teamsissa ihan yhtä hyvin kuin fläppitaululla. Ja lasku perään. Salaisuushan on pelimiesten tietämä salaisuus: Every treatment cures the worst !

Kolmas hyvinvoiva iilimatojen kerho ovat Internet-sisällöntuottajat, mainostajat ja markkinoijat. Se, että tuupitaan 1990-luvun TV-Shopistakin aikanaan hylättyjä roskarihkamia joka 20 sekunnin välein Youtubeen mainokseksi, sen täytyy olla esikuva tehokkaasta toiminnasta ja tuottavuuden lisääntymisestä. Tietenkin näillä paksuimmin elävät Googlet, Facebookit ja muut bisnestuottojen alkemistit. Kovimpia nousubisneksiä ovat videoblogikanavat, joissa katsotaan toisten kanavien videoblogipätkiä, tai videobloggaajan videopelin pelaamista.

-SS-

Viimeksi muokattu: 16.11.20 - klo:15:55 kirjoittanut -SS-