Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: marko555 - 13.11.20 - klo:15:06

Otsikko: Pellon myynti
Kirjoitti: marko555 - 13.11.20 - klo:15:06
Mitenkäs kun itselle on outoasia tuo pellon myynti, niin paljonkos sillä tienaa ja mitä veroja on?

Jos ajattelee että isäntä olisi myymässä 10 ha pirkanmaan alueelta ja pellot olleet isännällä siis 30 vuotta. Ja pellon hinta? Varsinais-suomesta sain tiedon että 12000-15000 e/ha. Myytävät pellot ovat suopeltojakin, eli multamaata. Tohtisiko pyytää 10000-12000e/ha.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: SKN - 13.11.20 - klo:16:39
Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Onko syy pankin suhtautuminen penseää lainotukseen ja kansan köyhtyminen vai molemmat, sitä en tiedä, mutta tosiaan pläntit eivät enää katoa käsistä huippuhintaan vaan myyminen kestää ja kestää..... Hintakin ihan jotain muuta kuin hulluina vuosina.

Ostajan markkinat tällä hetkellä.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: marko555 - 13.11.20 - klo:17:10
Eräs sikatilallinen puhui että oli peltoa ostanut 15 000e/ha, toki siinä lähellä on paljon isoja tiloja ja kilpailua on.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: de Citonni - 13.11.20 - klo:18:53
Kuka nyt peltoa myisi?  Sitähän vaan ostetaan.  ::)
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: lypsyukko - 13.11.20 - klo:21:08
Pienistä erillisistä länteistä, jotka olisivat sopineet joillekkin muille paljon paremmin oli täällä Suomenselän preeriallakin joku maksanut 14000/ha. Kertoili tämä jonka maiden keskellä nämä palat oli. Harmittelihan hän , koska kukaan ei ollut edes kysynyt olisiko kiinnostusta ollut.

Nooh ei koske mua, en oo myymässä enkä ostamassa.

Veroja kait pitää maksaa myyntivoitosta ( pääomatulovero). myyntihinta- hankintahinta eli kait myyntihinta - hankinta olettama (puolet myyntihinnasta). Eikös se näin mee . En oo ikinä myynyt ....
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 14.11.20 - klo:08:10
Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen, paikoitellen taas on isoa sikatilaa ja broileritilaa sen verran lähekkäin että joutuvat taistelemaan elintilasta. Ja paskan letkulevityksen etäisyydellä hinta on jotain muuta kuin kuorma-autokyydin takana.

Viralliset ajantasaiset hintatilastot löytyy maanmittauslaitoksen sivustoilta, usein tosin myynnissä on vähän huonompia lohkoja ja pienet määrät saattaa heitellä hintoja. Satakunnassa on tänä vuonna yli 10 hehtaarin lohkojen mediaanihinta ollut 16311 euroa, mutta kauppamäärä on vain 3. Ja satakunnassa on vielä tosi monenlaista huittisten laajoista aukeista melko surkeisiin lähtteihin.

Pirkanmaalla näyttää keskihinnat 5-10 ja yli 10 hehtaarin pelloista olleen kymppitonnin luokassa, joten 10-12 pyynti ei varmaan ole ihan kohtuuton.

https://khr.maanmittauslaitos.fi/

Huom, oletusvuosi edelleen 2019, pitää valita erikseen 2020
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 14.11.20 - klo:10:00
Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen, paikoitellen taas on isoa sikatilaa ja broileritilaa sen verran lähekkäin että joutuvat taistelemaan elintilasta. Ja paskan letkulevityksen etäisyydellä hinta on jotain muuta kuin kuorma-autokyydin takana.

Viralliset ajantasaiset hintatilastot löytyy maanmittauslaitoksen sivustoilta, usein tosin myynnissä on vähän huonompia lohkoja ja pienet määrät saattaa heitellä hintoja. Satakunnassa on tänä vuonna yli 10 hehtaarin lohkojen mediaanihinta ollut 16311 euroa, mutta kauppamäärä on vain 3. Ja satakunnassa on vielä tosi monenlaista huittisten laajoista aukeista melko surkeisiin lähtteihin.

Pirkanmaalla näyttää keskihinnat 5-10 ja yli 10 hehtaarin pelloista olleen kymppitonnin luokassa, joten 10-12 pyynti ei varmaan ole ihan kohtuuton.

https://khr.maanmittauslaitos.fi/

Huom, oletusvuosi edelleen 2019, pitää valita erikseen 2020
Vahvana elää olettamus että ostaja on aina sikatila.. kyllä ne muutkin osaa. Täältä kun on sikatilat tapettu pois niin luomutilat on niitä ostajia tai sitten ihan sivutoimijussit. Kyllä kai jokainen tuntee omat kylänsä sen verran hyvin, että tietää ketkä niitä potentiaalisia ostajia on? Toki joskus joku voi yllättääkin.

Tiheällä sika-alueella varmaan juu sikatilat voi olla ostajina, mut meneppä kiuruvedelle kauppaamaan niin ei ole sikatila ostajana. Eli ainoastaan myyjä tietää ketä siinä naapurissa on ja ketä ne ostajat voisi olla.

Ja eikös sen parhaimman hinnan saa niin, että pistää paikallislehteen ilmotuksen että myydään tarjousten perusteella tai voidaan olla myymättäkin. Tarjousten tulon jälkeen voi ottaa pari kolme suurinta tarjousta "toiselle" kierrokselle ja alkaa huudattamaan hintaa korkeammalle...
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 14.11.20 - klo:10:38
Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen....
näistä tilastoista ei oikein voi päätellä mitään, ehkä jotain suuntaa?

Jos mukana on spv-kaupat, niin tämä vääristää hintaa alas, ellei niin hinta voi olla tähtitieteellinen, kun isot tilat tappelevat välissään olevan pikkutilan pelloista. Huomattavaa on myös se, että siirrytään siirtolaistila-kokoluokasta jo isompiin tiloihin, se rajaa ostajien joukkoa. Tämä hankaloittaa vuositilastojen vertailua keskenään. Korkotaso ja rahoituksen saatavuus vaikuttaa ulkopuolisena tekijänä, ostohalut häviää ostajan halusta riippumatta.

Ellei joku ole vielä huomannut, että kaikkien omaisuusarvojen euromääräiset hinnat ovat nousseet koko sen ajan kun korot ovat olleet nollan tuntumassa. EKP:n setelipainosta tuleva raha vaan odottaa ottajaa ja kohdetta  ;D  Opiskelijat ostavat sijoitusasuntoja lainarahalla, osakekurssit nousevat, vaikka jopa taantuma on mahdollinen, metsähehtaarit kelpaavat rahastoille ylihintaan. Huolestuttavaa olisi, jos pellon hinta alkaisi kääntyä laskuun? Maataloustuet lienevät enää sinettiä vaille, niin pellon tuottokin säilyy vähintään ennallaan seuraavat kymmenen vuotta.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: -SS- - 14.11.20 - klo:10:48
Kiinteistöjen kauppahintatilastoissa ei nähtävästi ole mukana lähisulaisten välisiä järjestelyjä. Siksi krokotiilinkyyneleitä tirsuvat traagiset tarinat velkaisesta nuoresta isännästä kannattaa laittaa oikeaan viitekehykseensä.

-SS-
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: PelleH - 14.11.20 - klo:10:56
Spv kaupoissa pellon hinta on luokkaa pari kolme tonnia/ha. Jatkajan on maksettava vain
tuottoarvosta. Vapailla markkinoilla hinnat sitten ihan toista. Kai se Pirkanmaan 10-12 on
hyvinkin toteutumiskelpoinen,jollei nyt ihan metsäkivikkoa ole. Mutta kysynnän ja tarjonnan
laki pätee tässäkin.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: -SS- - 14.11.20 - klo:11:10
Yksi syy, minkä takia alihintaiset spv-kaupat perilliselle näyttävät myyjän riistämiseltä, mutta eivät ehkä oikeasti olekaan sitä, voisi olla verotus. Näyttää siltä, että maatalousmaan sukupolvenvaihdoksessa perimysjärjestyksessä suoraan alenevassa polvessa, riittäisi 10 vuoden viljely, että luovutushinnan voi saada verovapaana.

En kyllä hevin uskoisi tuota , mutta tuloverolain 48 pykälä osui sattumalta eteen.

Tällöin kauppahinta voi olla merkittävästi alempi, myyjän nettotulos olisi kuitenkin lähelle ulkopuolisen kanssa tehdyn kaupan  tulosta.

-SS-
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: PelleH - 14.11.20 - klo:11:24
Niin, ja tietysti noissa kaupoissa painaa sekin,että jos tilalle sattuu olemaan jatkaja
tyrkyllä,niin voi vanhemmat/lapset suhde osittain kärsiä jos vanhemmat rahantarpeessaan
menevät ja myyvät maat naapurille/rahastolle. Saattaa hautapaikka jäädä lunastamatta.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: -SS- - 14.11.20 - klo:11:26
Spv kaupoissa pellon hinta on luokkaa pari kolme tonnia/ha. Jatkajan on maksettava vain
tuottoarvosta. Vapailla markkinoilla hinnat sitten ihan toista. Kai se Pirkanmaan 10-12 on
hyvinkin toteutumiskelpoinen,jollei nyt ihan metsäkivikkoa ole. Mutta kysynnän ja tarjonnan
laki pätee tässäkin.

Tuottoarvohinta ei ole pienin sallittu alaraja, sen alle menevä hinta aiheuttaa ostajan  lahjaverotusta, lahjaveroprosentti kuitenkaan ei ole kovin suuri. Lahjanluonteiset kaupat eivät ole harvinaisia, sillä näin jatkajalle voidaan siirtää enemmän voimavaroja lisämaashoppailua varten ja mahdollisuuksia velkavivun käyttöön.

-SS-
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 14.11.20 - klo:11:42
Yksi syy, minkä takia alihintaiset spv-kaupat perilliselle näyttävät myyjän riistämiseltä, mutta eivät ehkä oikeasti olekaan sitä, voisi olla verotus. Näyttää siltä, että maatalousmaan sukupolvenvaihdoksessa perimysjärjestyksessä suoraan alenevassa polvessa, riittäisi 10 vuoden viljely, että luovutushinnan voi saada verovapaana.

En kyllä hevin uskoisi tuota , mutta tuloverolain 48 pykälä osui sattumalta eteen.

Tällöin kauppahinta voi olla merkittävästi alempi, myyjän nettotulos olisi kuitenkin lähelle ulkopuolisen kanssa tehdyn kaupan  tulosta.

-SS-
spv-kauppa on aina ainutkertainen tapahtuma, jota ei pääse montaa kertaa itse kokemaan, jonkun pitäisi pankkisalaisuuden takaa tai neuvonnan kokemuksella asiaa valaista, miten on?

Omat kaksi kauppaa menivät niin, että yhdessä päätettiin kauppakirja laatia niin, ettei ulosmaksettavaa veroa tule, ei lahja-, perintö- tai luovutusvoittoveroa. Verottajahan antaa ennakkopäätökset, niin kauppahinta on aika helppo jakaa sen mukaan, siksi pidän näitä esim pellon ha-hintoja ihan hatusta vedettyinä. Tiedän myös spv-kauppoja, joissa hinta on otettu markkinoilta ja saatu esim sisarosuuksille ihan tasavertainen arvo.

Mielenkiintoista olisi tietää myös pankkien rooli peltokaupoissa? Pankkeja ei kovin montaa ole ja varmaan usein käy niin, että ostajat ovat saman pankin asiakkaita. Lainoittaako pankki tasapuolisesti ostajia, missään tapauksessa pankin etu ei ole se, että verissä päin tapellaan, maksetaan ylihintaa ja riskeerataan vanhojen lainojenkin maksukyky?
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: PelleH - 14.11.20 - klo:12:20
Jos pankki sanoo,että ei tipu rahoitusta,niin yleensä kai kauppa peruuntuu siihen.
Tai sitten kokeillaan toista pankkia,josko sieltä irtoaa. Nuo ovat aika yksilöllisiä
tapauksia,miten maksukykyä arvioidaan. Isolla kotieläin tilalla pellon osuus kannattavuudesta
ei ole niin merkittävä kuin puhtaalla kasvitilalla. Omaisuutta saattaa olla muualla,puoliso hyvässä
virassa jne. Mutta esim. 25v nuori joka ostaa 100 ha viljatilan,niin ei hän kovin kummoisia ha-hintoja
voi spv kaupassa maksaa,jollei sitten ole edellämainittuja "avuja". Harvalla on. Se ,mitä sitävastoin on,
on 20 vuotinen investointipula,mikä näkyy siinä,että konehalli on täynnä parhaat päivänsä nähneitä
koneita,rakennukset on vähän mitä sattuu,asunto remontin tarpeessa ja metsät taimikkoina. Siinä sitä
maauskoa tarvitaan.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: -SS- - 14.11.20 - klo:14:34
Tiedän myös spv-kauppoja, joissa hinta on otettu markkinoilta ja saatu esim sisarosuuksille ihan tasavertainen arvo.

Niin, "sisarosuudet" ovat jo mennyttä aikaa, jäänne 1970-1080-luvuilta, niitä ehkä joskus ylläpidetään vanhasta perinteestä, nykyään jatkajan asema on perintökaaren muutoksilla aikaansaatuna paljon turvatumpi, koska lahjanluonteiset tilakaupat ovat lähtökohtaisesti osa maatalouden rakennemuutoksen tukemista, ja näin maatalouspääoman valuminen maataloutta harjoittamattomille haaroille perintölinjassa on vältettävissä.

-SS-
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Make - 14.11.20 - klo:16:59
Kauppahinta on vieraiden ja sukulaisten välisissä kaupoissa myyjän ja ostajan välinen asia.
Kai lainoitusta kysytään pankista yleensä jo tarjouksentekovaiheessa, ainakin jos ei ihan äkkikauppoja tehdä.
Pankeilla on monta mittaria, joilla määritellään paljonko lainaa kenellikin voidaan myöntää.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 14.11.20 - klo:17:20
Kauppahinta on vieraiden ja sukulaisten välisissä kaupoissa myyjän ja ostajan välinen asia.
Kai lainoitusta kysytään pankista yleensä jo tarjouksentekovaiheessa, ainakin jos ei ihan äkkikauppoja tehdä.
Pankeilla on monta mittaria, joilla määritellään paljonko lainaa kenellikin voidaan myöntää.

Ei siinä sen kummempia mittareita tarvita. Laina-aika ja korkonäkemys. Tulot - menot ja jos lainanhoitokuluihin ei jää rahaa, potkitaan pihalle.

Pankit näkevät pellon arvon niin alhaisena, että peltohehtaarin kiinnityksellä ei saada toisen peltohehtaarin edestä lainaa, koska markkina-arvo saattaa olla melkein kolminkertainen pankin näkemykseen verrattuna. Yksittäisten tilojen konkurssi ei meinaa mitään pankille, kun kuitenkin se saa omansa pois ja vielä aika paljon enemmän. Tämä koskee niitä tuotantoalueita, joissa peltomaa saattaisi olla myös arvokasta tonttimaata.

Varmaan pirkanmaalla se 15 tonttua alkaa olla se kipuraja, jos tavallinen viljelijä jotain ostaisi. Massimiehet ovat erikseen ja kun kerran sitä peltohehtaaria myy, ottaisin huomioon myös massimiesten tarpeet haalia pinta-alaa. Kun normi kasvinviljelyllä jo 10 tontun hehtaarihintaa ei makseta vilja-vilja kierrolla.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: kylmis - 14.11.20 - klo:18:49

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 14.11.20 - klo:20:20

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 14.11.20 - klo:21:09

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Peukalo - 14.11.20 - klo:22:27
Oli mitä on, oman epävarman sijoituspellon lohkonta oli pari viikkoa sitten.. Sijoituksella tarkoitan maatalouden nykytilannetta.,

Mutta maata ei valmisteta enää, kulunut fraaasi. Mutta pitää paikkansa. Onpahan perijöille jotain ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 15.11.20 - klo:08:22

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 15.11.20 - klo:11:39

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Saako ne siellä lounais suomessa elukoista parempaa hintaa, epäilen. Sikahommalla ei kyllä makseta enää yhtäkään hehtaaria niin tiukoilla homma on ja hinta laskee nytkin kokoajan. Sitkeässä se olettamus vain elää että sikahomma on joku kultakaivos..
Kannattaisi tutustua alaan ennenkuin huutelee enempää.

Mä olen edelleen sitä mieltä et kyse on ihan tuuristaan kuka jonkin pellon ostaa. Kyl se voi olla sianpitäjä, nautaihminen, broilerinkasvattaja, luomupelle tai sivutoimijussi..

Luomupelle saa jo 160e enemmän hehtaarille tukia saati jos on vielä luomuelukkatila niin tulee melkein 200e lisää plus mahdolliset eläinkohtaiset palkkiot.. siankasvattajan on tyytyminen 60e lisään ja palkkioita ei tipu.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 15.11.20 - klo:12:05
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Saako ne siellä lounais suomessa elukoista parempaa hintaa, epäilen. Sikahommalla ei kyllä makseta enää yhtäkään hehtaaria niin tiukoilla homma on ja hinta laskee nytkin kokoajan. Sitkeässä se olettamus vain elää että sikahomma on joku kultakaivos..
Kannattaisi tutustua alaan ennenkuin huutelee enempää.

Mä olen edelleen sitä mieltä et kyse on ihan tuuristaan kuka jonkin pellon ostaa. Kyl se voi olla sianpitäjä, nautaihminen, broilerinkasvattaja, luomupelle tai sivutoimijussi..

Luomupelle saa jo 160e enemmän hehtaarille tukia saati jos on vielä luomuelukkatila niin tulee melkein 200e lisää plus mahdolliset eläinkohtaiset palkkiot.. siankasvattajan on tyytyminen 60e lisään ja palkkioita ei tipu.
näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä? A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D

Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: sorkkis - 15.11.20 - klo:14:05
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Saako ne siellä lounais suomessa elukoista parempaa hintaa, epäilen. Sikahommalla ei kyllä makseta enää yhtäkään hehtaaria niin tiukoilla homma on ja hinta laskee nytkin kokoajan. Sitkeässä se olettamus vain elää että sikahomma on joku kultakaivos..
Kannattaisi tutustua alaan ennenkuin huutelee enempää.

Mä olen edelleen sitä mieltä et kyse on ihan tuuristaan kuka jonkin pellon ostaa. Kyl se voi olla sianpitäjä, nautaihminen, broilerinkasvattaja, luomupelle tai sivutoimijussi..

Luomupelle saa jo 160e enemmän hehtaarille tukia saati jos on vielä luomuelukkatila niin tulee melkein 200e lisää plus mahdolliset eläinkohtaiset palkkiot.. siankasvattajan on tyytyminen 60e lisään ja palkkioita ei tipu.
näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä? A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D
Ajatko siis luomutaksia ? ??? ??? ???

Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 15.11.20 - klo:17:15
Veroja kait pitää maksaa myyntivoitosta ( pääomatulovero). myyntihinta- hankintahinta eli kait myyntihinta - hankinta olettama (puolet myyntihinnasta). Eikös se näin mee . En oo ikinä myynyt ....

Leikitään että myyt peltoa, jonka olet omistanut min. 10 vuotta, 100 000  eurolla:
Hankintahinta olettama 40% x 100 000e = 40 000e
100 000 - 40 000= 60 000e myyntivoitto josta sitten maksat 30 000e asti 30% veroa => 9 000e
ja sen ylittävältä osalta 34% veroa => 10 200e
Eli verot yhteensä 19 200e.
Jotakuinkin noin se menee.
Tuossa ei ole huomioitu muita mahdollisia pääomatuloja.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 15.11.20 - klo:17:32
Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D

Niin... Meuhkasin jo vuosia sitten, maatalouteen sitoutuneen pääoman surkeasta tuotosta... Nyt se, ennen maaatalouteen sitoutunut pääoma, on muualla. Ja tuottaa vähintään saman verran kuin maajusseilemalla. Takkiinkin on tullut ja saattaa tulla vastakin.  Välillä tulee kato, välillä sato. Mutta uskon vakaasti, kunhan tässä nyt oppirahat on maksettu, homma tulee pyörimään vakaammin kuin maatalous pyöri. Ja mikä huomion arvoisinta, olemattomalla työmäärällä. Korona toi sijoitusmaailmaankin todella ennalta arvaamattomia käänteitä.
Korkotaso on tosiaan nollassa, mutta sijoitetun pääoman nettotuotto on omalta osin noin 3% luokkaa. Jos osaisin homman, niin % olis ihan toinen. Mutta ehkä sitten joskus...
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: kylmis - 15.11.20 - klo:19:02
Nyt se, ennen maaatalouteen sitoutunut pääoma, on muualla. Ja tuottaa vähintään saman verran kuin maajusseilemalla.
Ajoitus on kaiken sijoittamisen a ja o. Viime keväänä oli kahden kuukauden (tai parhaimmillaan parin viikon) aikaikkuna, jolla tehtiin pesämuna joka kantanee vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä ollaan palattu jo alkuvuoden tunnelmiin. On vaikea keksiä mihin sijoittaisi, siksi ei kannata tehdä oikein mitään. Sama pellon ja metsän kanssa. Ostaa voi, mutta hinnan on oltava oikea. Ja on hyväksyttävä, että oikeaa hetkeä voi joutua odottamaan vuosia. Yleensä ne mahdollisuudet sitten tulevat, ennemmin tai myöhemmin.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: lypsyukko - 15.11.20 - klo:19:16
Veroja kait pitää maksaa myyntivoitosta ( pääomatulovero). myyntihinta- hankintahinta eli kait myyntihinta - hankinta olettama (puolet myyntihinnasta). Eikös se näin mee . En oo ikinä myynyt ....

Leikitään että myyt peltoa, jonka olet omistanut min. 10 vuotta, 100 000  eurolla:
Hankintahinta olettama 40% x 100 000e = 40 000e
100 000 - 40 000= 60 000e myyntivoitto josta sitten maksat 30 000e asti 30% veroa => 9 000e
ja sen ylittävältä osalta 34% veroa => 10 200e
Eli verot yhteensä 19 200e.
Jotakuinkin noin se menee.
Tuossa ei ole huomioitu muita mahdollisia pääomatuloja.

Hyvä jotta korjasit tuon hankinta olettaman laskun. Muistin taas väärin :(
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 15.11.20 - klo:19:35
Ostaa voi, mutta hinnan on oltava oikea. Ja on hyväksyttävä, että oikeaa hetkeä voi joutua odottamaan vuosia. Yleensä ne mahdollisuudet sitten tulevat, ennemmin tai myöhemmin.

Kyllähän se vähän noin on... Sehän se itselläkin on ollut pulmana, ja sitten on tullut sorruttua, ei niin fiksuihin ratkaisuihin. Esim vertaislaina sektorilla, ulkomailla sekä suomessa. Eestin suunnalta tähän mennessä pahin kupru. Nää kotimaiset Blue- ja TopFinacet sekä OPR on toistaiseksi hieman hermostusta aiheuttavia sijoituksia.  Ihan putkeen ei mee myöskään Alexandrian Rahamylly tai Fennican Toimitilat. Kaikki edellä mainitut ottavat osumaa koronasta, enemmän kuin osakkeiden osingot.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: kylmis - 15.11.20 - klo:19:50
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 16.11.20 - klo:07:03

näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä?
Niin tarkoitatko siinä pellossa kasvatettavan kasvin markkinoita? Pitäisihän sillä olla rooli ja juuri niin, että markkinat ohjaavat pellonkäyttöä eikä niin kuin nyt, että pellon tukieurot on eritasoiset riippuen siitä mikä status omistajalla on.
Lainaus
A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D
En mä sivutoimijusseja vihaa, mut sit kun sotketaan sivutoimen ja maatalouden rahat ja tullaan elvistelemään niin se pistää vihaksi. Jokaisella tietysti mahdollista alkaa sivutoimijussiksi yleensä se sitten tarkoittaa eläimistä luopumista. Nyt tilanne on mielestäni ajautunut siihen ettei ainakaan sikahommalla enää pärjätä jonkin sivutoimijussin ansioihin ja näin ollen se lähtökohta peltokaupassa on eri samalla tavalla kuin perusviljan viljelijällä ja avomaanvihanneviljelijällä kun katsotaan tukitasoa mistä lähdetään tarjoamaan.

Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi. Toista se on taksin ratissa niistä hommista voi mukavasti aina silloin tällöin irtautua. Siinä saattaa jo asiakkaatkin sanoa jotain jos vedät monta päivää huonoilla silmillä ilman kunnon yöunia..
Lainaus
Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D
Niin tämä tuntuu monella unohtuvan kun halutaan niin kovasti sitä maata ja maajussiksi. Viittasin jo tuohon äsken että kun sotketaan muut rahat bisnekseen joka ei itsestään kanna tai anna tuottoa. Tälläsenä joka yrittää homman kanssa tehdä bisnestä niin nämä sivusta sotkijat on niitä vihatuimpia, ne ei osaa käyttää laskinta, kun se maakiima on niin helvetin kova.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 16.11.20 - klo:07:14
Nyt se, ennen maaatalouteen sitoutunut pääoma, on muualla. Ja tuottaa vähintään saman verran kuin maajusseilemalla.
Ajoitus on kaiken sijoittamisen a ja o. Viime keväänä oli kahden kuukauden (tai parhaimmillaan parin viikon) aikaikkuna, jolla tehtiin pesämuna joka kantanee vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä ollaan palattu jo alkuvuoden tunnelmiin. On vaikea keksiä mihin sijoittaisi, siksi ei kannata tehdä oikein mitään. Sama pellon ja metsän kanssa. Ostaa voi, mutta hinnan on oltava oikea. Ja on hyväksyttävä, että oikeaa hetkeä voi joutua odottamaan vuosia. Yleensä ne mahdollisuudet sitten tulevat, ennemmin tai myöhemmin.
Samaa mieltä ajoitus on kaiken aa ja oo sijoituksissa. Jos kyseessä on arvopaperit tms. niin silloin aikaikkunaa voi odotella, mutta jos kyseessä on pellon hankinta tai maatalouden rakennusinvestointi niin aika ikkuna on aika lyhyt jos ajatus on saada se itse maksuun sitten jos tällä ei ole väliä niin voihan sitä vielä eläkeiän kynnykselläkkin rykästä pystyyn nautapalatsin. Rakennusinvestoinneissa ainakin se että ne ei realisoitaessa ikinä maksa itseään takaisin eli kyllä mielestäni jatkaja pitää olla sata varma tai sitten investoinnit tulee tehdä oman työuran aikana niin, että ainakin valtaosa tulee maksuun omalla ajalla. Pelto ehkä realisoitavissa helpommin ja siitä saattaa eurotkin saada vielä takaisin.

Mutta takaisin niihin osakkeisiin. Kuten todettu helpommalla ja paremman tuoton saa rahoille osakemarkkinoilta kuin maataloudesta niin miksi sitten halukkaita sijoittajia maatalouteen on? Mä en keksi muuta kuin et se on joku ihmeellinen päähänpinttymä tai sitten todellinen tuottoprosentti on toista luokkaa kun julkisesti annetaan ymmärtää.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 16.11.20 - klo:08:16
Mutta takaisin niihin osakkeisiin. Kuten todettu helpommalla ja paremman tuoton saa rahoille osakemarkkinoilta kuin maataloudesta niin miksi sitten halukkaita sijoittajia maatalouteen on? Mä en keksi muuta kuin et se on joku ihmeellinen päähänpinttymä tai sitten todellinen tuottoprosentti on toista luokkaa kun julkisesti annetaan ymmärtää.

Pari syytä tulee mieleen ensimmäisenä.  Maataloutta on tunnetusti harjoitettu sukupolvien ketjuna, aika harva haluaa/uskaltaa/kehtaa olla se joka tuon ketjun rikkoo. Toiseksi, siirtyminen tutusta (ja ehkä vain näennäisesti turvallisesta) tuntemattomaan, voi olla liian pelottava ajatus. Ja näiden kahden syyn yhdistelmä vielä tekee asiasta paljon vaikeamman.  Eli enneminkin sanoisin, että maatalouden jatkaminen puoli väkisin on se päähänpinttymä.  Ja taitaa se pankillekin olla helpompi esittää lainatoiveita laajenemisen rahoittamiseksi, kuin osakkeiden ostoon.  Silti en ymmärrä, miten 15 000e/ha pellonhinnan saisi järkevässä ajassa pellon tuotolla maksetuksi.

Pellon tuottoa on tälläkin foorumilla aikoinaan laskeskeltu, oma laskelma ha-tuotosta taisi olla n. 400e. Pelkistetysti laskettuna 15 000/400=37,5 vuotta, antaa hieman suuntaa tuon kannattavuuden olemattomasta tilasta. Asiaahan ei toki voi noin pelkistetysti laskea, mutta tuskin sitä myöskään oleellisesti aurinkoisemmaksi saa pyöräytettyä. Vaikka oma tuotto olisi sitten 800e/ha, söisi investointi reilun 18 vuoden tuloksen.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 16.11.20 - klo:08:25
Päätoimiset viljelijäthän käyttävät huomattavasti enemmän aikaa siellä peltohehtaarilla, jolle se hehtaarituki pläjähtää. Sivutoimiset starttaavat taksin ja asiakkaita on päivittäin saman verran ja joka taksimatkalle valtio maksaa tukea.

Ei normi palkkatyöllä rahoiteta maataloutta ja sillä perusteella pellon osto nykyhinnoilla ei varmaan paljoakaan kiinnosta. Pääomaa se tarvitsee ja sen verran että siitä jää vielä elämiseen.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Make - 16.11.20 - klo:08:46


Pari syytä tulee mieleen ensimmäisenä.  Maataloutta on tunnetusti harjoitettu sukupolvien ketjuna, aika harva haluaa/uskaltaa/kehtaa olla se joka tuon ketjun rikkoo. Toiseksi, siirtyminen tutusta (ja ehkä vain näennäisesti turvallisesta) tuntemattomaan, voi olla liian pelottava ajatus. Ja näiden kahden syyn yhdistelmä vielä tekee asiasta paljon vaikeamman.  Eli enneminkin sanoisin, että maatalouden jatkaminen puoli väkisin on se päähänpinttymä.  Ja taitaa se pankillekin olla helpompi esittää lainatoiveita laajenemisen rahoittamiseksi, kuin osakkeiden ostoon.  Silti en ymmärrä, miten 15 000e/ha pellonhinnan saisi järkevässä ajassa pellon tuotolla maksetuksi.

Pellon tuottoa on tälläkin foorumilla aikoinaan laskeskeltu, oma laskelma ha-tuotosta taisi olla n. 400e. Pelkistetysti laskettuna 15 000/400=37,5 vuotta, antaa hieman suuntaa tuon kannattavuuden olemattomasta tilasta. Asiaahan ei toki voi noin pelkistetysti laskea, mutta tuskin sitä myöskään oleellisesti aurinkoisemmaksi saa pyöräytettyä. Vaikka oma tuotto olisi sitten 800e/ha, söisi investointi reilun 18 vuoden tuloksen.
Harva odottaa osakesijoituksenkaan maksavan itsensä vaan seurataan vuosituottoa, johon lasketaan kurssinousu ja osinko. Tuossa esimerkissä tuottoa on (400/15000)*100=2,7 % +pellon mahdollinen arvonnousu. Pellon arvo voi joskus laskea paljonkin, mutta arvottomaksi se ei voi oikein mitenkään mennä. Yhtiö voi tehdä konkurssin jolloin osakesijoituksen arvo menee nollille.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 16.11.20 - klo:08:58
Tuossa nyt kokonaan jää huomioimatta työn osuus...
Jotta pellolta saisi tuon 400e, on tehtävä paljon muutakin kuin vain omistettava se hehtaari. Paitsi jos on vuokrannut sen hehtaarin kyseisellä summalla.

Lisäksi, tuo 400e oli siis vielä verottamaton.  Ketjussa mainitsemani 3% taasen valmiiksi verotettu tuotto.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 16.11.20 - klo:10:36
Oman kirjoittelun tarkoitus ei ole arvostella viljelijää joka jatkaa ammatissaan tai hankkii lisää hehtaareja. Lähinnä eneminkin  puhua vaihtoehdoista.  Arvosteluni kylläkin kohdistuu esim lähinnä niihin pesunkestäviin SDP:n ja vasemmiston kannattajiin, jotka jotakuinkin aina ovat pitäneet viljelijöitä pahiksina --tuli sato tai kato, maanviljelijä aina saa rahansa-- mielipiteensä kanssa. Sen sijaan, että tajuaisivat kuinka epäkiitollista ja heikosti kannattavaa touhua maatalouden pyörittäminen on, ainakin siihen sitoutuneen pääoman kannalta.
Se lienee kuitenkin liikaa vaadittu, kateuden vaivaamilta tai aivopestyiltä yksilöiltä.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 16.11.20 - klo:12:24
Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi.
Lainaus
kun tuki maksetaan peltohehtaareille, niin sillä pyritään laskemaan elintarvikkeiden hintoja kaupassa. Tämä oli ainakin alkujaan tarkoitus eli ns "hinnanalennuskorvaus". Muniin, maitoon ja lihaan tämä alennus tulee siitä, että myös rehualat saavat saman pinta-alatuen. Kaikki tästä poikkeava on jonkun tuotantosuunnan suosimista.

Ehdottamasi tuki olisi palkkatukea eläinten hoidosta, peltotukiin se ei liity mitenkään vai liittyykö?
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: IsoPata - 16.11.20 - klo:13:30
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.
Sama on tullut huomattua. Toimistoissa ei paljoa väkeä istu. Kaikki sujuu kotoa ja lisäksi työaika on nykyään paljon joustavampaa. Teams palaveriin voi osallistua vaikka traktorin kopista, kunhan on puhelin ja handsfree. Tietokoneen ääressä voi istua silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ei ole enää paluuta täysipäiväiseen toimistotyöhön oikein millään alalla.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 16.11.20 - klo:13:34
Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi.
Lainaus
kun tuki maksetaan peltohehtaareille, niin sillä pyritään laskemaan elintarvikkeiden hintoja kaupassa. Tämä oli ainakin alkujaan tarkoitus eli ns "hinnanalennuskorvaus". Muniin, maitoon ja lihaan tämä alennus tulee siitä, että myös rehualat saavat saman pinta-alatuen. Kaikki tästä poikkeava on jonkun tuotantosuunnan suosimista.

Ehdottamasi tuki olisi palkkatukea eläinten hoidosta, peltotukiin se ei liity mitenkään vai liittyykö?
Voihan sen noinkin ajatella. Tarkoitin sitä, että onko tuki riittävä viljanviljelijän 3kk/vuosi työstä vs. eläintenpitäjän 24/365 työstä? Mielestäni siinä ei rehualojen tuki paljoa auta kun se itse lopputuote (liha, maito jne.) on liian halpaa, eikä näin ollen kata kunnolla kulujaan. Asia voitaisiin korjata niin, että em. tuotteille laitetaan oikea hinta niin sen jälkeen riittää, että peltohehtaari saa saman tuen riippumatta käyttötarkoituksesta...
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Rakkine - 16.11.20 - klo:14:18
Täällä jotenkin nyt rinnastetaan sijoitustoiminta ja maanviljely. Ei ne kuitenkaan ole toistensa vaihtoehdot. Maanviljely on kuitenkin tukien ansiosta sikäli varmaa toimintaa, että tuli sato tai kato, niin tuet tulla tupsahtaa joka tapauksessa tilille, sen takia näissä viljelyhommissa moni roikkuu vaikka mikä olisi, viljojen huonoista hinnoista itketään vuodesta toiseen, silti vaan viljellään edelleen, huonoillakin hinnoilla.  Mistä se kertoo?
Jos sijoitustoiminta olisi niin tuottoisaa, kuin täällä moni antaa ymmärtää ( eli valehtelee) niin joka ukkohan hylkäisi sen "kannattamattoman" viljelyn ja alkaisi arvopaperisijoittajaksi.
Sit pellot kasvaisi pusikkoa tai metsää ja isännät makaisi pankolla ja nostelisi sijoitustuottoja.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 16.11.20 - klo:14:40
Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi.
Lainaus
kun tuki maksetaan peltohehtaareille, niin sillä pyritään laskemaan elintarvikkeiden hintoja kaupassa. Tämä oli ainakin alkujaan tarkoitus eli ns "hinnanalennuskorvaus". Muniin, maitoon ja lihaan tämä alennus tulee siitä, että myös rehualat saavat saman pinta-alatuen. Kaikki tästä poikkeava on jonkun tuotantosuunnan suosimista.

Ehdottamasi tuki olisi palkkatukea eläinten hoidosta, peltotukiin se ei liity mitenkään vai liittyykö?
Voihan sen noinkin ajatella. Tarkoitin sitä, että onko tuki riittävä viljanviljelijän 3kk/vuosi työstä vs. eläintenpitäjän 24/365 työstä? Mielestäni siinä ei rehualojen tuki paljoa auta kun se itse lopputuote (liha, maito jne.) on liian halpaa, eikä näin ollen kata kunnolla kulujaan. Asia voitaisiin korjata niin, että em. tuotteille laitetaan oikea hinta niin sen jälkeen riittää, että peltohehtaari saa saman tuen riippumatta käyttötarkoituksesta...
sulla on paha tapa sekoittaa asioita, varsinkin sellaisia jotka ei liity toisiinsa.

Ei sellaisia sääntöjä voi tehdä ettei rehellisesti ansaitulla rahalla voi ostaa peltoa, jos se sattuu tulemaan maatalouden ulkopuolelta, kuten olet vaatinut. Eikä kauppa voi laittaa hintalappuun "oikeaa hintaa" vaan siksi, että jonkun mielestä sen raaka-ainehinta on liian alhainen ja auttaako se mitään? Kaupassa leipätonni maksaa 4000€ ja sen pääasiallisen raaka-aineen eli viljan tonnihinta onkin vain 170€ tai kauraryyni 1500€/tn ja kaura 150€/tn.

Parempi, kun ei ostokäyttäytmistä ohjattaisi ollenkaan erikokoisilla tuilla. Oleellinen kysymys on myös se, minkä tuotteiden kulutusta pitäisi pyrkiä lisäämään, jos siihen halutaan lisätukia käyttää, vihannekset, kasvikset, hedelmät vai pekoni?  ;D ;D ;D

Muista myös, ei se taida niin huonoa bisnestä ollakkaan  ;D
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: -SS- - 16.11.20 - klo:15:20
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.
Sama on tullut huomattua. Toimistoissa ei paljoa väkeä istu. Kaikki sujuu kotoa ja lisäksi työaika on nykyään paljon joustavampaa. Teams palaveriin voi osallistua vaikka traktorin kopista, kunhan on puhelin ja handsfree. Tietokoneen ääressä voi istua silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ei ole enää paluuta täysipäiväiseen toimistotyöhön oikein millään alalla.

Itselle valehtelemisen taito, sekä yritysjohdon että työläisten piirissä, on etätyökuplassa se olennaisin asia. Helmikuusta lähtien kuukausittain  3 sadasta yrityksestä ( 3 x verrattuna normaaliaikaan) on käytännössä lopettanut toimintansa (mm. ALV-tilastot ilmaisevat tämän). Ihmiset ovat lomautuksessa, "etätyössä" tai ei missään. Tuotantovälineet ja tehdasrakennukset ovat homeessa, kun ilmanvaihtoa on sammutettu. Lisäksi uusien yritysten perustaminen on vähentynyt kolmanneksella. Näyttää siltä, että "luovasta tuhosta puuttuu elintärkeä luova komponentti. Vaikuttaa siltä, että vapautuvaa työvoimaa ei siirry sellaisiin tehtäviin, joissa työn tuottavuus on parempi." (Otto Toivanen, HS 16.11)

Kasvualoja ovat etätyösovellusten kehittäjät ja markkinoijat, eli alustat, jotka eivät sinänsä tuota mitään, mutta mahdollistavat yhä useamman ihmisen kehittyvän näennäisen tuottaviksi etätyöläisiksi. Toki kasvualoista esimerkiksi etätyöekosysteemien kehittäminen etätyön mahdollistamiseksi  käy mainioksi esimerkiksi etätyön siunauksellisuudesta. Useimmiten näissä on se etätyöosuus vasta konsepti, mitenpä sammutat talon etätyönä, tai viet kohtauksen saaneen sairaalaan etätyönä, tai paikkaat hampaat etätyönä, tai rakennat talon etätyönä, tai toimitat öljyä pannuhuoneen säiliöön etätyönä, tai leivot leivät etätyönä, tai teurastat eläimet ja leikkaat lihat etätyönä, tai aukaiset tulvivan runkoviemärin etätyönä, tai....

Etätyöläisten suuri määrä osoittaa vain sen, että johtoporrasta on taloudessa paljon ja monikerroksellisesti, ja että itse työkalusta on tehty työn lisäarvo. Voisimmehan mekin perustaa samankaltaisen tyhjän bisneksen vaikkapa vasaralle. Varmistamme, että vasaran käytölle on erilaisia tutkintoja ja pätevyysvaatimuksia, että vasaran käyttöön tarvitaan lupaviranomaiset, kokonaisia koulutusaloja ja laajaa vasaratutkimusta. Luokitukset vaativat suunnittelutoimistolta suurempia ponnistuksia, erilaisia auditontiorganisaatiotita, lisäksi hiilijalanjäljen arvioinnille käytetään säästämättä ponnistelua. Markkinointi polkaistaan laajaksi ja jatkuvaksi, joka mediaan ja suoramarkkinontiakin. Kaikki hypettävät vasaran aikakautta uutena normaalina, ja suurin osa työvoimasta johtaa ja valvoo alaisten junailevan loputtomasti uusia muistioita, kehittämään vasaralle erilaisia innovaatioita, esimerkiksi vasenkätisten vasarat. (Aivan samanlaisia kuin oikeakätisten vasarat, mutta tuplahinta)

Ja timpurit makaavat kotona työttömänä.

Muutama erityinen ala on säästynyt koronavaikeuksilta: Yleensä ne ovat lois-aloja, jotka tuottavat väestölle lähinnä negatiivista lisäarvoa: Esimerkiksi julkiset virastotalot ovat nyt tyhjillään erilaisia etätyössä hengailevia viskaaleja, joiden tehtävänä kautta aikain on ollut laittaa hallintoalamainen tekemään lisää tarkoituksettomia hakemuksia, selvityksiä ja korjauksia niihin tarkoituksettomiin hakemuksiin, ja suureneva hylkäysprosentti ja hallintoalamaisten hommien pysähtyminen digibyrokratiakierteeseen kertookin tuottavuuden paranemisesta. Mikäs sen helpompaa kuin kotona kahvikupin ääressä evätä samat hakemukset !

Toinen tuottava loisten ammattikunta ovat lakimiehet ja asianajajat sekä konsultit. Puhelinsoitosta on aina osattu laskuttaa viisisataa, eipä se mihinkään ole muuttunut. Konsultit ovat myös vikkelästi havainneet tienauksen mahdollisuuden: ennen konsultti sentään tuli katsomaan, mitä kehitetään, nyt konsultti vain etälähettää omat mentalistireseptinsä Bahamalta ihan netin välityksellä: hevonp***a-bingon pelaaminen onnistuu Teamsissa ihan yhtä hyvin kuin fläppitaululla. Ja lasku perään. Salaisuushan on pelimiesten tietämä salaisuus: Every treatment cures the worst !

Kolmas hyvinvoiva iilimatojen kerho ovat Internet-sisällöntuottajat, mainostajat ja markkinoijat. Se, että tuupitaan 1990-luvun TV-Shopistakin aikanaan hylättyjä roskarihkamia joka 20 sekunnin välein Youtubeen mainokseksi, sen täytyy olla esikuva tehokkaasta toiminnasta ja tuottavuuden lisääntymisestä. Tietenkin näillä paksuimmin elävät Googlet, Facebookit ja muut bisnestuottojen alkemistit. Kovimpia nousubisneksiä ovat videoblogikanavat, joissa katsotaan toisten kanavien videoblogipätkiä, tai videobloggaajan videopelin pelaamista.

-SS-
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 16.11.20 - klo:15:53
Täällä jotenkin nyt rinnastetaan sijoitustoiminta ja maanviljely.
Nyt et joko ymmärrä tai halua ymmärtää lukemaasi. Rinnastuksesta ei ole kyse, vaan vaihtoehtoisista tavoista hyödyntää pääomaa.

Jos sijoitustoiminta olisi niin tuottoisaa, kuin täällä moni antaa ymmärtää ( eli valehtelee) niin joka ukkohan hylkäisi sen "kannattamattoman" viljelyn ja alkaisi arvopaperisijoittajaksi.
Sit pellot kasvaisi pusikkoa tai metsää ja isännät makaisi pankolla ja nostelisi sijoitustuottoja.

Jotakuinkin kaikessa toiminnassa on riskinsä. Enkä ole väittänyt, että sijoittamisessa ei olisi riskejä, päinvastoin myönsin että takkiinkin on tullut.
Jokaisella lienee oikeus mielipiteeseensä, mutta silti en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, tuolle "eli valehtelee" kommentille.  Jos ei itse osaa käyttää laskukonetta tai exceliä, ei kuitenkaa kannata väittää toista valehtelijaksi, vain sen takia ettei usko maatalouteen sitoutuneelle pääomalle löytyvän vaihtoehtoistakin tuottavaa käyttöä.  Aina löytyy kehää kiertäviä tai päätään seinään takovia ihmisiä, jotka eivät osaa/kykene pääsemään irti urautuneista ajatuksistaan.

Sanon nyt vielä uudemman kerran, hieman toisin sanoin; en kehota ketään lopettamaan maatalouttaan. En väitä omaa ratkaisuani mitenkään yleispäteväksi tai suositeltavaksi. Arvostan viljelijöitä jotka pyörittävät toimintaa suurella antaumuksella ja ammattitaidolla. Multa ehkä puuttui molemmat, ainakin tuo ensimmäinen hiipui vähitellen olemattomiin. Kyllä eläintilan pitäminen 24/7 varsinkin on esimerkki kunnioitettavasta sitoutumisesta alaan.

Mutta, vaihtoehtoja löytyy, jos ei maatalous enää maistu. Olen myös aina ollut sitä mieltä, että maataloudella on usein aika vähän tekemistä hyvän busineksen kanssa, maatalous on enemmänkin elämäntapa. Tosin nykyään, kun tilakoot ovat kasvaneet, tilanne on hieman muuttunut. Ehkäpä noin 10 vuotta sitten, itsekin pidin mahdottomana vaihtoehtona peltojen myymistä, suorastaan pöyristyttävänä ideana...

Lisäys
Pienenä hypoteettisena esimerkkinä Rakkineelle, siitä miten sijoittaminen voi tuottaa.
Ostat 500 000 eurolla Fortumin osaketta, sanotaan vaikka a' 17e. Saat niitä 29 411 kappaletta. Vuosittain saat niistä ehkäpä osinkoa 1,1e/kpl = 32 352e siitä sitten verot (pyöreästi 26%) eli nettona noin 24 000e.

Jos sitten verrataan maatalouteen, 15 000e hehtaari hinnalla, 500 000e olisi reilu 33ha. Vaikka sille saisit nettona tuon 24 000 euroa (jota hieman epäilen), olisit tehnyt sen eteen aika paljon töitä (tosin täällä mainittiin 3kk)

Esimerkki on äärimmäisen yksinkertaistettu, se ei ole mitenkään aukoton ,mutta kertoo sen että mahdollista on.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: SKN - 16.11.20 - klo:16:14

näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä?
Niin tarkoitatko siinä pellossa kasvatettavan kasvin markkinoita? Pitäisihän sillä olla rooli ja juuri niin, että markkinat ohjaavat pellonkäyttöä eikä niin kuin nyt, että pellon tukieurot on eritasoiset riippuen siitä mikä status omistajalla on.
Lainaus
A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D
En mä sivutoimijusseja vihaa, mut sit kun sotketaan sivutoimen ja maatalouden rahat ja tullaan elvistelemään niin se pistää vihaksi. Jokaisella tietysti mahdollista alkaa sivutoimijussiksi yleensä se sitten tarkoittaa eläimistä luopumista. Nyt tilanne on mielestäni ajautunut siihen ettei ainakaan sikahommalla enää pärjätä jonkin sivutoimijussin ansioihin ja näin ollen se lähtökohta peltokaupassa on eri samalla tavalla kuin perusviljan viljelijällä ja avomaanvihanneviljelijällä kun katsotaan tukitasoa mistä lähdetään tarjoamaan.

Asiaa voidaan myös miettiä niin että onko oikein et viljanviljelijä joka tekee pari kolme kuukautta vuodesta niitä peltohommia on oikeutettu saamaan lähellekkään saman suuruista tukea kuin jokin kotieläintila joka on niiden eläinten kanssa tekemisissä 24/7. Ja niinkuin aiemmin on todettu niin pelloista tulisi saada samat tuet, mutta kotieläintilaa tulisi tukea niistä eläimistä, kaikissa eläinlajeissa tämä ei vain toteudu. Eikä ne tukieurot vain kilahda tilille. Ne eläimet vaativat seurantaa 24/7 ja jos tilanne vaatii niin joskus tulee öisinkin herätyksi. Toista se on taksin ratissa niistä hommista voi mukavasti aina silloin tällöin irtautua. Siinä saattaa jo asiakkaatkin sanoa jotain jos vedät monta päivää huonoilla silmillä ilman kunnon yöunia..
Lainaus
Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D
Niin tämä tuntuu monella unohtuvan kun halutaan niin kovasti sitä maata ja maajussiksi. Viittasin jo tuohon äsken että kun sotketaan muut rahat bisnekseen joka ei itsestään kanna tai anna tuottoa. Tälläsenä joka yrittää homman kanssa tehdä bisnestä niin nämä sivusta sotkijat on niitä vihatuimpia, ne ei osaa käyttää laskinta, kun se maakiima on niin helvetin kova.

Sää oot tota vinkunaa pitäny vuositolkulla, ei riitä et olet tyhmä, taidat olla vielä lisäks kommunisti.

😂😂
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: sorkkis - 16.11.20 - klo:16:53
Päätoimiset viljelijäthän käyttävät huomattavasti enemmän aikaa siellä peltohehtaarilla, jolle se hehtaarituki pläjähtää. Sivutoimiset starttaavat taksin ja asiakkaita on päivittäin saman verran ja joka taksimatkalle valtio maksaa tukea.

Ei normi palkkatyöllä rahoiteta maataloutta ja sillä perusteella pellon osto nykyhinnoilla ei varmaan paljoakaan kiinnosta. Pääomaa se tarvitsee ja sen verran että siitä jää vielä elämiseen.

Palkkatyössä käyvien määrä vilja puolella alkaa vähenemään . Monille ovat vanhemmat siirtäneet 40-50 ha peltoa perillisen nimiin ja jatkaneet viljelyä .  Vanhukset ikääntyy ei palkka työstä olla pois kuten ennen joten viljely hankaloituu etenkin säiden sohlatessa .

Näin Varsinais-Suomessa .
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 16.11.20 - klo:19:04

sulla on paha tapa sekoittaa asioita, varsinkin sellaisia jotka ei liity toisiinsa.

Ei sellaisia sääntöjä voi tehdä ettei rehellisesti ansaitulla rahalla voi ostaa peltoa, jos se sattuu tulemaan maatalouden ulkopuolelta, kuten olet vaatinut. Eikä kauppa voi laittaa hintalappuun "oikeaa hintaa" vaan siksi, että jonkun mielestä sen raaka-ainehinta on liian alhainen ja auttaako se mitään? Kaupassa leipätonni maksaa 4000€ ja sen pääasiallisen raaka-aineen eli viljan tonnihinta onkin vain 170€ tai kauraryyni 1500€/tn ja kaura 150€/tn.

Parempi, kun ei ostokäyttäytmistä ohjattaisi ollenkaan erikokoisilla tuilla. Oleellinen kysymys on myös se, minkä tuotteiden kulutusta pitäisi pyrkiä lisäämään, jos siihen halutaan lisätukia käyttää, vihannekset, kasvikset, hedelmät vai pekoni?  ;D ;D ;D

Muista myös, ei se taida niin huonoa bisnestä ollakkaan  ;D
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Jaa et mikä ei liity toisiinsa?

Ei tietysti sellaisia sääntöjä voi tehdä, että mistä raha saa tulla. Kyse on siitä, että jos maatalouskin olisi kilpailukykyinen niin ongelmaahan ei olisi. Asiaa ei tietysti viljanviljelijä ymmärrä. Itketään vain sitä, että vilja on liian halpaa ja kotieläintilallinen saa sen liian halvalla jne. Eihän viljan hintakaan tietysti oikea ole. Parempihan se kaiketi kaikkien kannalta olisi jos tuotteista saataisin oikea hinta ja tukia ei olisi eikö? Mutta nyt ollaan vaatimassa vain pellolle tukia ja eläimet jätettäisiin ilman vai?

Olet oikeassa, että jos haluttaisiin tuilla ohjailla kuluttaja käyttäytymistä niin kai hedelmät ja vihannekset olisivat ekana saamassa ja sitten muut kasvituotteet, ehkä sitten kai broileri, sika ja nauta tässä järjestyksessä. Nyt nauta ainakin nauttii suurimmat tuet eläimistä ja broileri ja sika saa jotain eli sen lhk korotuksen. Vihanneksethan ja marjathan saa nyt jo korkeammat tuet eli onko se sitten niin, että viljanviljelijän tukia pitäisi kasvattaa? Taitaisi aika moni eläintenpitäjä lopettaa elukoitten pidon jos helpommalla (viljaa viljelemällä) tulee tuet kuitenkin. Tätä ilmeisesti halutaan viljelijöittenkin toimesta. Saattaa vaa sille rehulaadulle on vaikea löytää markkinoita ja voisi ne hinnat tippua entisestään kun tavaraa tulisi lisää markkinoille..

Niin sika kun ei niitä tukia nauti niin niiden loppuminen ei paljoa vaikuta. Raha tulee meidän tilalla ainakin peltoviljelyn tuista. Ja toivottavasti tulevaisuudessa luomuviljasta. Sika näyttelee liikevaihdossa aika marginaalia osuutta ja sen intesiteettiä onkin laskettu merkittävästi..

Joten jos tutustuisit aiheeseen eka. Tukimäärät saa jokanen lukea ja opiskella ruokaviraston sivuilta. Tietoa eri eläintenpidosta löytyy myös paljon netistä siitä esim. mikä kustannustaso on jne. Ja tuut sitten vasta sen jälkeen huutelemaan tänne..  8)
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ja101 - 16.11.20 - klo:19:16

Sää oot tota vinkunaa pitäny vuositolkulla, ei riitä et olet tyhmä, taidat olla vielä lisäks kommunisti.

😂😂
Mitä vikaa totuudessa on, etkö kestä sitä? Tällä palstalla on niin paljon väärää tietoa liikkeellä, että kai tänne muutama faktakin sekaan mahtuu?
Poliittisesti en ole mitenkään sitoutunut, nykysestä puoluekentästä ei löydy oikein omaan makuun sopivaa.

Täällä jotenkin nyt rinnastetaan sijoitustoiminta ja maanviljely. Ei ne kuitenkaan ole toistensa vaihtoehdot. Maanviljely on kuitenkin tukien ansiosta sikäli varmaa toimintaa, että tuli sato tai kato, niin tuet tulla tupsahtaa joka tapauksessa tilille, sen takia näissä viljelyhommissa moni roikkuu vaikka mikä olisi, viljojen huonoista hinnoista itketään vuodesta toiseen, silti vaan viljellään edelleen, huonoillakin hinnoilla.  Mistä se kertoo?
Jos sijoitustoiminta olisi niin tuottoisaa, kuin täällä moni antaa ymmärtää ( eli valehtelee) niin joka ukkohan hylkäisi sen "kannattamattoman" viljelyn ja alkaisi arvopaperisijoittajaksi.
Sit pellot kasvaisi pusikkoa tai metsää ja isännät makaisi pankolla ja nostelisi sijoitustuottoja.

Olet hyvin jäljillä, mut ei täs nyt mun mielestä rinnasteta vaan niiku Eastwood kirjoitti niin vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa pääomia. Muuten tekstissä on kyllä totuuden siemen.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: kylmis - 16.11.20 - klo:19:19
Lisäys
Pienenä hypoteettisena esimerkkinä Rakkineelle, siitä miten sijoittaminen voi tuottaa.
Ostat 500 000 eurolla Fortumin osaketta, sanotaan vaikka a' 17e. Saat niitä 29 411 kappaletta. Vuosittain saat niistä ehkäpä osinkoa 1,1e/kpl = 32 352e siitä sitten verot (pyöreästi 26%) eli nettona noin 24 000e.
Kyllähän tämä toimii käytännössäkin. Olen sen testannut ja hyväksi havainnut. Suurin virheeni on, että tähän olisi pitänyt lähteä mukaan jo paljon voimallisemmin heti 2000-luvun alkupuolelta. Lisäisin vielä, että laaja hajautus ja sijoittaminen vain sellaisiin yhtiöihin, joilla on hyvä osingonmaksukyky.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 16.11.20 - klo:22:56
Itselle valehtelemisen taito, sekä yritysjohdon että työläisten piirissä, on etätyökuplassa se olennaisin asia.
-SS-
erään +100 henkilöä työllistävän firman toimitusjohtaja totesi haastattelussa jotenkin näin... enpä oikein tajunnutkaan kuinka pieni ydinporukka tätä meidän yritystä oikein pyörittää. Firmasta oli hallintoa ja keskijohdon pomot lähetetty kotiin etätöihin, niin asia kirkastui, keitä siellä yrityksessä tarvitaan ja kuka sen tilin tekee  ;D

Julkishallinnossa taitaa olla paljon sellaista resurssia, jonka töissäolemista ei kukaan huomaa tai osaa kaivata, vaikka olisivat pidempäänkin poissa. Julkishallinnossa ovat myös suurimmat sankarit, joille etätyö taas ei sovi, sotehenkilöstö, koulut, pelastus, palo ja poliisit, kaikki narkkarit haetaan vaikka ne olis kuinka "positiivia"  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: sorkkis - 17.11.20 - klo:07:59
Itselle valehtelemisen taito, sekä yritysjohdon että työläisten piirissä, on etätyökuplassa se olennaisin asia.
-SS-
erään +100 henkilöä työllistävän firman toimitusjohtaja totesi haastattelussa jotenkin näin... enpä oikein tajunnutkaan kuinka pieni ydinporukka tätä meidän yritystä oikein pyörittää. Firmasta oli hallintoa ja keskijohdon pomot lähetetty kotiin etätöihin, niin asia kirkastui, keitä siellä yrityksessä tarvitaan ja kuka sen tilin tekee  ;D
Oliko ne etätyötä tekevät laiskoja kotonaan ?  ::) ::) ::)
Julkishallinnossa taitaa olla paljon sellaista resurssia, jonka töissäolemista ei kukaan huomaa tai osaa kaivata, vaikka olisivat pidempäänkin poissa. Julkishallinnossa ovat myös suurimmat sankarit, joille etätyö taas ei sovi, sotehenkilöstö, koulut, pelastus, palo ja poliisit, kaikki narkkarit haetaan vaikka ne olis kuinka "positiivia"  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Make - 17.11.20 - klo:13:44


Lisäys
Pienenä hypoteettisena esimerkkinä Rakkineelle, siitä miten sijoittaminen voi tuottaa.
Ostat 500 000 eurolla Fortumin osaketta, sanotaan vaikka a' 17e. Saat niitä 29 411 kappaletta. Vuosittain saat niistä ehkäpä osinkoa 1,1e/kpl = 32 352e siitä sitten verot (pyöreästi 26%) eli nettona noin 24 000e.

Jos sitten verrataan maatalouteen, 15 000e hehtaari hinnalla, 500 000e olisi reilu 33ha. Vaikka sille saisit nettona tuon 24 000 euroa (jota hieman epäilen), olisit tehnyt sen eteen aika paljon töitä (tosin täällä mainittiin 3kk)

Esimerkki on äärimmäisen yksinkertaistettu, se ei ole mitenkään aukoton ,mutta kertoo sen että mahdollista on.

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: markopolo - 17.11.20 - klo:14:46

[/quote]

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.
[/quote]

Suomessa olevaan peltoon?

Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 17.11.20 - klo:17:24


Lisäys
Pienenä hypoteettisena esimerkkinä Rakkineelle, siitä miten sijoittaminen voi tuottaa.
Ostat 500 000 eurolla Fortumin osaketta, sanotaan vaikka a' 17e. Saat niitä 29 411 kappaletta. Vuosittain saat niistä ehkäpä osinkoa 1,1e/kpl = 32 352e siitä sitten verot (pyöreästi 26%) eli nettona noin 24 000e.

Jos sitten verrataan maatalouteen, 15 000e hehtaari hinnalla, 500 000e olisi reilu 33ha. Vaikka sille saisit nettona tuon 24 000 euroa (jota hieman epäilen), olisit tehnyt sen eteen aika paljon töitä (tosin täällä mainittiin 3kk)

Esimerkki on äärimmäisen yksinkertaistettu, se ei ole mitenkään aukoton ,mutta kertoo sen että mahdollista on.

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.
yhteen osakkeeseen tuskin kukaan pistää kaikkia. Indeksirahastoihin voi laittaa, niissä kulut on pienet ja sijoitus hajautettu, välttyy myös osakkeiden valinnan vaikeudesta. OMHEX25 ETF on aika varma sijoitus  ;D

Pitkään sijoittamiseen sopii tämä uusi osakesäästötili, joka on esim lapsille tosi kätevä. Verotuksellisesti ost kannattaa siihen asti, kun säästöjä pitää alkaa tililtä nostamaan, tosin sijoituksen yläraja tulee äveriäillä maajusseilla liian pian vastaan  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Make - 17.11.20 - klo:18:14
On indeksirahastossakin kuitenkin kulja syömässä tuottoa.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Green New Dealer - 17.11.20 - klo:18:56
On indeksirahastossakin kuitenkin kulja syömässä tuottoa.
OMHEX25 hallinnointikulut ovat 0,18% eli miljoonan sijoituksesta 1800€/v. Rahasto lisää osingot pääomaan, eikä rahastosta makseta tuottoa ulos.

Rahastot, joissa sijoituspäätökset tekee ihminen, niin kulut ihan eri luokkaa, toki voi olla tuottokin  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 17.11.20 - klo:22:32
Kuten kirjoitin, kyseessä oli yksinkertaistettu esimerkki, ei suositus pistää kaikkea yhden osakkeen varaan.

Kylmis: "hajautus"
Green New Dealer: "yhteen osakkeeseen tuskin kukaan pistää kaikkia"

Jep
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Eastwood - 17.11.20 - klo:22:42
Ost tai indeksirahastot tai muutkaan rahastot ei oikein sovi mun tuottokaavaan. Tarkoitus kun on saada tuota kassavirtaa, mitä aiemin tuli maataloudesta. Ost:stä sen nostaminen ei ole verotuksellisesti kannattavaa ja rahastoja puolestaan pitäisi myydä säännöllisesti jotta niistä tulisi rahaa tilille, poikkeuksia lukuunottamatta, kuten kiinteistörahastot. Eli osingoilla tässä mennään.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Pasi - 18.11.20 - klo:09:25
Harva odottaa osakesijoituksenkaan maksavan itsensä vaan seurataan vuosituottoa, johon lasketaan kurssinousu ja osinko. Tuossa esimerkissä tuottoa on (400/15000)*100=2,7 % +pellon mahdollinen arvonnousu. Pellon arvo voi joskus laskea paljonkin, mutta arvottomaksi se ei voi oikein mitenkään mennä. Yhtiö voi tehdä konkurssin jolloin osakesijoituksen arvo menee nollille.

Pellon arvo riippuu lähes täysin poliitikkojen päätöksistä ja jos tukia tarpeeksi leikellään niin pellon arvo laskee lähelle metsämaan tai joutomaan tasoa ja eikä sieltä nouse ilman politikkojen päätöksiä. Totta kai (pörssi)firma voi päätyä lähelle konkurssia tai mennä konkurssiin. Mutta osa firmoista on pelastettavissa jos omistajat pistävät tyrineet johtajat pihalle ja saavat tilalle asiansa osaavat henkilöt. Jos säästäja tai sijoittaja edes vähän miettii mitä ja milloin ostaa niin konkurssiriski on aika olematon tai riskin ottaa tietoisesti haaveillen suuresta voitosta. Konkurssiriskistä pääsee käytännössä lähes täysin eroon jos ostaa tuota GND:n mainitsemaa indeksirahastoa.

Sitten kun osakkeen arvo on kaksinkertaistunut niin voi ajatella sen maksaneen itsensä ja lisäksi päälle tulevat tuona aikana mahdollisesti saadut osingot. Sellaisia on aika paljon mutta tietysti on myös täysin päinvastaisiakin löytyy.

Mitä Fortumiin tulee niin riskit taitavat olla tällä hetkellä ennemminkin Uniperissä kuin Venäjällä. Eikös Valiokin ole sijoittanut Venäjälle eikä kukaan ainakaan tällä hiekkalaatikolla ole pelännyt Valion konkurssia.

Semmoinen taitaa olla vielä mainitsematta ettei kaikkia varoja sijoiteta yhdellä kertaa vaan pidemmän ajankuluessa niin ajoitusriski pienenee.
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: junttieinari - 22.11.20 - klo:08:52

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.

Paskin osakesijoitus tähän mennessä ollut edesmennyt Trigon agri, joka harjoitti maataloustoimintaa ex-ryssälässä. Jotakuinkin kaikki mahdolliset riskit realisoituivat ko. puulaakin toiminnassa.  ;D
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: ijasja2 - 23.11.20 - klo:22:15

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.

Paskin osakesijoitus tähän mennessä ollut edesmennyt Trigon agri, joka harjoitti maataloustoimintaa ex-ryssälässä. Jotakuinkin kaikki mahdolliset riskit realisoituivat ko. puulaakin toiminnassa.  ;D

Onko se lopullisesti nurin, Agromino nimellä nykyään? Kun näkyy edelleen rahanarvoisena sijoituksena tilillä, mutta ei voi myydä :D Eikä näy ostohintaa ainakaan OP:n palvelussa, ostopäivä muttei hintaa. Muistikuvaakaan ole ostohinnasta, oli olevinaan edullinen ostaessa mutta kallishan tuo olikin :) Ei päässyt vuolemaan kultaa mustalla mullalla  ::)
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: Pasi - 23.11.20 - klo:22:25

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.

Paskin osakesijoitus tähän mennessä ollut edesmennyt Trigon agri, joka harjoitti maataloustoimintaa ex-ryssälässä. Jotakuinkin kaikki mahdolliset riskit realisoituivat ko. puulaakin toiminnassa.  ;D

Vaikka toimi hyvällä viljelyalueella jos unohdetaan politiikka ja oikea riski sille että pellolla pöristeleekin yllättäen taistelupanssarivaunu eikä traktori tai hallinta- ja omistusoikeus vaihtuu kiväärin avulla...  :P

Mutta on Suomessakin jonkin sortin suunnitelmia sijoitustuotteelle jossa mukana maa- ja metsätalousmaata jos OP-ryhmän asikaslehteä on uskominen. Jutun mukaan nyt myös piensijoittajille tarjotaan mahdollisuus mika aikaisemmin on ollut vain institutionaalisilla sijoittajilla. Rahasto sijoittaa mm. kiinteistöihin, infrastruktuurihankkeisiin, maa- ja metsätalousmaahan sekä listaamattomiin osakkeisiin. Kuis toi minusta kuulostaa ihan siltä että tuonne päätyy OP-ryhmän ongelmaluotoja sekä käytännössä persiilleen menneitä firmoja ja todellisena tarkoituksena on pienentää pankin luottotappioita...  ::)
Otsikko: Vs: Pellon myynti
Kirjoitti: PelleH - 24.11.20 - klo:09:58
Karhisen visiot alkaa toteutumaan