• Tavallinen aihe

Aihe Pellon myynti  (Luettu 8329 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pellon myynti
Tiedän myös spv-kauppoja, joissa hinta on otettu markkinoilta ja saatu esim sisarosuuksille ihan tasavertainen arvo.

Niin, "sisarosuudet" ovat jo mennyttä aikaa, jäänne 1970-1080-luvuilta, niitä ehkä joskus ylläpidetään vanhasta perinteestä, nykyään jatkajan asema on perintökaaren muutoksilla aikaansaatuna paljon turvatumpi, koska lahjanluonteiset tilakaupat ovat lähtökohtaisesti osa maatalouden rakennemuutoksen tukemista, ja näin maatalouspääoman valuminen maataloutta harjoittamattomille haaroille perintölinjassa on vältettävissä.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7579
Vs: Pellon myynti
Kauppahinta on vieraiden ja sukulaisten välisissä kaupoissa myyjän ja ostajan välinen asia.
Kai lainoitusta kysytään pankista yleensä jo tarjouksentekovaiheessa, ainakin jos ei ihan äkkikauppoja tehdä.
Pankeilla on monta mittaria, joilla määritellään paljonko lainaa kenellikin voidaan myöntää.
Mystinen kesälaatumies

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1493
Vs: Pellon myynti
Kauppahinta on vieraiden ja sukulaisten välisissä kaupoissa myyjän ja ostajan välinen asia.
Kai lainoitusta kysytään pankista yleensä jo tarjouksentekovaiheessa, ainakin jos ei ihan äkkikauppoja tehdä.
Pankeilla on monta mittaria, joilla määritellään paljonko lainaa kenellikin voidaan myöntää.

Ei siinä sen kummempia mittareita tarvita. Laina-aika ja korkonäkemys. Tulot - menot ja jos lainanhoitokuluihin ei jää rahaa, potkitaan pihalle.

Pankit näkevät pellon arvon niin alhaisena, että peltohehtaarin kiinnityksellä ei saada toisen peltohehtaarin edestä lainaa, koska markkina-arvo saattaa olla melkein kolminkertainen pankin näkemykseen verrattuna. Yksittäisten tilojen konkurssi ei meinaa mitään pankille, kun kuitenkin se saa omansa pois ja vielä aika paljon enemmän. Tämä koskee niitä tuotantoalueita, joissa peltomaa saattaisi olla myös arvokasta tonttimaata.

Varmaan pirkanmaalla se 15 tonttua alkaa olla se kipuraja, jos tavallinen viljelijä jotain ostaisi. Massimiehet ovat erikseen ja kun kerran sitä peltohehtaaria myy, ottaisin huomioon myös massimiesten tarpeet haalia pinta-alaa. Kun normi kasvinviljelyllä jo 10 tontun hehtaarihintaa ei makseta vilja-vilja kierrolla.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11230
  • Virolaista kiitos!
Vs: Pellon myynti

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: Pellon myynti

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pellon myynti

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Peukalo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 683
Vs: Pellon myynti
Oli mitä on, oman epävarman sijoituspellon lohkonta oli pari viikkoa sitten.. Sijoituksella tarkoitan maatalouden nykytilannetta.,

Mutta maata ei valmisteta enää, kulunut fraaasi. Mutta pitää paikkansa. Onpahan perijöille jotain ;D

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2415
Vs: Pellon myynti

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pellon myynti

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.
Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Saako ne siellä lounais suomessa elukoista parempaa hintaa, epäilen. Sikahommalla ei kyllä makseta enää yhtäkään hehtaaria niin tiukoilla homma on ja hinta laskee nytkin kokoajan. Sitkeässä se olettamus vain elää että sikahomma on joku kultakaivos..
Kannattaisi tutustua alaan ennenkuin huutelee enempää.

Mä olen edelleen sitä mieltä et kyse on ihan tuuristaan kuka jonkin pellon ostaa. Kyl se voi olla sianpitäjä, nautaihminen, broilerinkasvattaja, luomupelle tai sivutoimijussi..

Luomupelle saa jo 160e enemmän hehtaarille tukia saati jos on vielä luomuelukkatila niin tulee melkein 200e lisää plus mahdolliset eläinkohtaiset palkkiot.. siankasvattajan on tyytyminen 60e lisään ja palkkioita ei tipu.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: Pellon myynti
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Saako ne siellä lounais suomessa elukoista parempaa hintaa, epäilen. Sikahommalla ei kyllä makseta enää yhtäkään hehtaaria niin tiukoilla homma on ja hinta laskee nytkin kokoajan. Sitkeässä se olettamus vain elää että sikahomma on joku kultakaivos..
Kannattaisi tutustua alaan ennenkuin huutelee enempää.

Mä olen edelleen sitä mieltä et kyse on ihan tuuristaan kuka jonkin pellon ostaa. Kyl se voi olla sianpitäjä, nautaihminen, broilerinkasvattaja, luomupelle tai sivutoimijussi..

Luomupelle saa jo 160e enemmän hehtaarille tukia saati jos on vielä luomuelukkatila niin tulee melkein 200e lisää plus mahdolliset eläinkohtaiset palkkiot.. siankasvattajan on tyytyminen 60e lisään ja palkkioita ei tipu.
näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä? A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D

Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20749
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Pellon myynti
Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.
Saako ne siellä lounais suomessa elukoista parempaa hintaa, epäilen. Sikahommalla ei kyllä makseta enää yhtäkään hehtaaria niin tiukoilla homma on ja hinta laskee nytkin kokoajan. Sitkeässä se olettamus vain elää että sikahomma on joku kultakaivos..
Kannattaisi tutustua alaan ennenkuin huutelee enempää.

Mä olen edelleen sitä mieltä et kyse on ihan tuuristaan kuka jonkin pellon ostaa. Kyl se voi olla sianpitäjä, nautaihminen, broilerinkasvattaja, luomupelle tai sivutoimijussi..

Luomupelle saa jo 160e enemmän hehtaarille tukia saati jos on vielä luomuelukkatila niin tulee melkein 200e lisää plus mahdolliset eläinkohtaiset palkkiot.. siankasvattajan on tyytyminen 60e lisään ja palkkioita ei tipu.
näistä 101 pointseista... siinä ei ole mitään huonoa, jos maanomistus keskittyy, tilat kasvaa tai tiloja lopettaa, ihan normaalia rakennemuutosta, sitä tapahtuu muillakin aloilla. Kuuluuko tätä ohjata tukipolitiikalla, pellon ostajan status vaikuttaa maksettavaan tukeen vai pitäisikö markkinahinnoilla olla joku rooli tässä? A:n hallinnassa tuki on pienempi, mutta jos B ostaa, niin tuki onkin automaattisesti isompi. Vaikka 101 vihaa ja kadehtii sivutoimiviljelijöitä, niin tukipolitiikalla juuri pakotetaan kasvitiloja hakemaan tuloja tilan ulkopuolelta. Pitää ajaa taksia, että saa saman, kuin luomueläintilan tilille kilahtaa suoraan ruokavirastolta  ;D
Ajatko siis luomutaksia ? ??? ??? ???

Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 561
  • Go ahead, make my day.
Vs: Pellon myynti
Veroja kait pitää maksaa myyntivoitosta ( pääomatulovero). myyntihinta- hankintahinta eli kait myyntihinta - hankinta olettama (puolet myyntihinnasta). Eikös se näin mee . En oo ikinä myynyt ....

Leikitään että myyt peltoa, jonka olet omistanut min. 10 vuotta, 100 000  eurolla:
Hankintahinta olettama 40% x 100 000e = 40 000e
100 000 - 40 000= 60 000e myyntivoitto josta sitten maksat 30 000e asti 30% veroa => 9 000e
ja sen ylittävältä osalta 34% veroa => 10 200e
Eli verot yhteensä 19 200e.
Jotakuinkin noin se menee.
Tuossa ei ole huomioitu muita mahdollisia pääomatuloja.
So What?!

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 561
  • Go ahead, make my day.
Vs: Pellon myynti
Jos korot on nollassa, niin eihän pääomalle vaadita tuottoakaan? Yleensä on viljelijän valinta alkaa maksamaan lainaa kiivaasti, kun mielessä siintää seuraava peltokauppa ja tarvitaan lainoitusvaraa. Lounais-Suomen peltohinta on tasolla, jota on vaikea saada siitä pellosta enää yhden sukupolven aikana maksuun. Maksoin oman lisämaan oston pääosin osakesalkkua reaalisoimalla, pitäisi oikein laskea paljonko on persnettoa tullut ja mikä tämän kaupan järki oikeastaan oli  ;D

Niin... Meuhkasin jo vuosia sitten, maatalouteen sitoutuneen pääoman surkeasta tuotosta... Nyt se, ennen maaatalouteen sitoutunut pääoma, on muualla. Ja tuottaa vähintään saman verran kuin maajusseilemalla. Takkiinkin on tullut ja saattaa tulla vastakin.  Välillä tulee kato, välillä sato. Mutta uskon vakaasti, kunhan tässä nyt oppirahat on maksettu, homma tulee pyörimään vakaammin kuin maatalous pyöri. Ja mikä huomion arvoisinta, olemattomalla työmäärällä. Korona toi sijoitusmaailmaankin todella ennalta arvaamattomia käänteitä.
Korkotaso on tosiaan nollassa, mutta sijoitetun pääoman nettotuotto on omalta osin noin 3% luokkaa. Jos osaisin homman, niin % olis ihan toinen. Mutta ehkä sitten joskus...
So What?!

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11230
  • Virolaista kiitos!
Vs: Pellon myynti
Nyt se, ennen maaatalouteen sitoutunut pääoma, on muualla. Ja tuottaa vähintään saman verran kuin maajusseilemalla.
Ajoitus on kaiken sijoittamisen a ja o. Viime keväänä oli kahden kuukauden (tai parhaimmillaan parin viikon) aikaikkuna, jolla tehtiin pesämuna joka kantanee vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä ollaan palattu jo alkuvuoden tunnelmiin. On vaikea keksiä mihin sijoittaisi, siksi ei kannata tehdä oikein mitään. Sama pellon ja metsän kanssa. Ostaa voi, mutta hinnan on oltava oikea. Ja on hyväksyttävä, että oikeaa hetkeä voi joutua odottamaan vuosia. Yleensä ne mahdollisuudet sitten tulevat, ennemmin tai myöhemmin.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6886
Vs: Pellon myynti
Veroja kait pitää maksaa myyntivoitosta ( pääomatulovero). myyntihinta- hankintahinta eli kait myyntihinta - hankinta olettama (puolet myyntihinnasta). Eikös se näin mee . En oo ikinä myynyt ....

Leikitään että myyt peltoa, jonka olet omistanut min. 10 vuotta, 100 000  eurolla:
Hankintahinta olettama 40% x 100 000e = 40 000e
100 000 - 40 000= 60 000e myyntivoitto josta sitten maksat 30 000e asti 30% veroa => 9 000e
ja sen ylittävältä osalta 34% veroa => 10 200e
Eli verot yhteensä 19 200e.
Jotakuinkin noin se menee.
Tuossa ei ole huomioitu muita mahdollisia pääomatuloja.

Hyvä jotta korjasit tuon hankinta olettaman laskun. Muistin taas väärin :(