Mitenkäs kun itselle on outoasia tuo pellon myynti, niin paljonkos sillä tienaa ja mitä veroja on?

Jos ajattelee että isäntä olisi myymässä 10 ha pirkanmaan alueelta ja pellot olleet isännällä siis 30 vuotta. Ja pellon hinta? Varsinais-suomesta sain tiedon että 12000-15000 e/ha. Myytävät pellot ovat suopeltojakin, eli multamaata. Tohtisiko pyytää 10000-12000e/ha.

Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Onko syy pankin suhtautuminen penseää lainotukseen ja kansan köyhtyminen vai molemmat, sitä en tiedä, mutta tosiaan pläntit eivät enää katoa käsistä huippuhintaan vaan myyminen kestää ja kestää..... Hintakin ihan jotain muuta kuin hulluina vuosina.

Ostajan markkinat tällä hetkellä.

Eräs sikatilallinen puhui että oli peltoa ostanut 15 000e/ha, toki siinä lähellä on paljon isoja tiloja ja kilpailua on.

Kuka nyt peltoa myisi?  Sitähän vaan ostetaan. 

Pienistä erillisistä länteistä, jotka olisivat sopineet joillekkin muille paljon paremmin oli täällä Suomenselän preeriallakin joku maksanut 14000/ha. Kertoili tämä jonka maiden keskellä nämä palat oli. Harmittelihan hän , koska kukaan ei ollut edes kysynyt olisiko kiinnostusta ollut.

Nooh ei koske mua, en oo myymässä enkä ostamassa.

Veroja kait pitää maksaa myyntivoitosta ( pääomatulovero). myyntihinta- hankintahinta eli kait myyntihinta - hankinta olettama (puolet myyntihinnasta). Eikös se näin mee . En oo ikinä myynyt ....

Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen, paikoitellen taas on isoa sikatilaa ja broileritilaa sen verran lähekkäin että joutuvat taistelemaan elintilasta. Ja paskan letkulevityksen etäisyydellä hinta on jotain muuta kuin kuorma-autokyydin takana.

Viralliset ajantasaiset hintatilastot löytyy maanmittauslaitoksen sivustoilta, usein tosin myynnissä on vähän huonompia lohkoja ja pienet määrät saattaa heitellä hintoja. Satakunnassa on tänä vuonna yli 10 hehtaarin lohkojen mediaanihinta ollut 16311 euroa, mutta kauppamäärä on vain 3. Ja satakunnassa on vielä tosi monenlaista huittisten laajoista aukeista melko surkeisiin lähtteihin.

Pirkanmaalla näyttää keskihinnat 5-10 ja yli 10 hehtaarin pelloista olleen kymppitonnin luokassa, joten 10-12 pyynti ei varmaan ole ihan kohtuuton.

https://khr.maanmittauslaitos.fi/

Huom, oletusvuosi edelleen 2019, pitää valita erikseen 2020

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.11.20 - klo:16:39

Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen, paikoitellen taas on isoa sikatilaa ja broileritilaa sen verran lähekkäin että joutuvat taistelemaan elintilasta. Ja paskan letkulevityksen etäisyydellä hinta on jotain muuta kuin kuorma-autokyydin takana.

Viralliset ajantasaiset hintatilastot löytyy maanmittauslaitoksen sivustoilta, usein tosin myynnissä on vähän huonompia lohkoja ja pienet määrät saattaa heitellä hintoja. Satakunnassa on tänä vuonna yli 10 hehtaarin lohkojen mediaanihinta ollut 16311 euroa, mutta kauppamäärä on vain 3. Ja satakunnassa on vielä tosi monenlaista huittisten laajoista aukeista melko surkeisiin lähtteihin.

Pirkanmaalla näyttää keskihinnat 5-10 ja yli 10 hehtaarin pelloista olleen kymppitonnin luokassa, joten 10-12 pyynti ei varmaan ole ihan kohtuuton.

https://khr.maanmittauslaitos.fi/

Huom, oletusvuosi edelleen 2019, pitää valita erikseen 2020

Vahvana elää olettamus että ostaja on aina sikatila.. kyllä ne muutkin osaa. Täältä kun on sikatilat tapettu pois niin luomutilat on niitä ostajia tai sitten ihan sivutoimijussit. Kyllä kai jokainen tuntee omat kylänsä sen verran hyvin, että tietää ketkä niitä potentiaalisia ostajia on? Toki joskus joku voi yllättääkin.

Tiheällä sika-alueella varmaan juu sikatilat voi olla ostajina, mut meneppä kiuruvedelle kauppaamaan niin ei ole sikatila ostajana. Eli ainoastaan myyjä tietää ketä siinä naapurissa on ja ketä ne ostajat voisi olla.

Ja eikös sen parhaimman hinnan saa niin, että pistää paikallislehteen ilmotuksen että myydään tarjousten perusteella tai voidaan olla myymättäkin. Tarjousten tulon jälkeen voi ottaa pari kolme suurinta tarjousta "toiselle" kierrokselle ja alkaa huudattamaan hintaa korkeammalle...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.11.20 - klo:16:39

Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen....

näistä tilastoista ei oikein voi päätellä mitään, ehkä jotain suuntaa?

Jos mukana on spv-kaupat, niin tämä vääristää hintaa alas, ellei niin hinta voi olla tähtitieteellinen, kun isot tilat tappelevat välissään olevan pikkutilan pelloista. Huomattavaa on myös se, että siirrytään siirtolaistila-kokoluokasta jo isompiin tiloihin, se rajaa ostajien joukkoa. Tämä hankaloittaa vuositilastojen vertailua keskenään. Korkotaso ja rahoituksen saatavuus vaikuttaa ulkopuolisena tekijänä, ostohalut häviää ostajan halusta riippumatta.

Ellei joku ole vielä huomannut, että kaikkien omaisuusarvojen euromääräiset hinnat ovat nousseet koko sen ajan kun korot ovat olleet nollan tuntumassa. EKP:n setelipainosta tuleva raha vaan odottaa ottajaa ja kohdetta    Opiskelijat ostavat sijoitusasuntoja lainarahalla, osakekurssit nousevat, vaikka jopa taantuma on mahdollinen, metsähehtaarit kelpaavat rahastoille ylihintaan. Huolestuttavaa olisi, jos pellon hinta alkaisi kääntyä laskuun? Maataloustuet lienevät enää sinettiä vaille, niin pellon tuottokin säilyy vähintään ennallaan seuraavat kymmenen vuotta.

Kiinteistöjen kauppahintatilastoissa ei nähtävästi ole mukana lähisulaisten välisiä järjestelyjä. Siksi krokotiilinkyyneleitä tirsuvat traagiset tarinat velkaisesta nuoresta isännästä kannattaa laittaa oikeaan viitekehykseensä.

-SS-

Spv kaupoissa pellon hinta on luokkaa pari kolme tonnia/ha. Jatkajan on maksettava vain
tuottoarvosta. Vapailla markkinoilla hinnat sitten ihan toista. Kai se Pirkanmaan 10-12 on
hyvinkin toteutumiskelpoinen,jollei nyt ihan metsäkivikkoa ole. Mutta kysynnän ja tarjonnan
laki pätee tässäkin.

Yksi syy, minkä takia alihintaiset spv-kaupat perilliselle näyttävät myyjän riistämiseltä, mutta eivät ehkä oikeasti olekaan sitä, voisi olla verotus. Näyttää siltä, että maatalousmaan sukupolvenvaihdoksessa perimysjärjestyksessä suoraan alenevassa polvessa, riittäisi 10 vuoden viljely, että luovutushinnan voi saada verovapaana.

En kyllä hevin uskoisi tuota , mutta tuloverolain 48 pykälä osui sattumalta eteen.

Tällöin kauppahinta voi olla merkittävästi alempi, myyjän nettotulos olisi kuitenkin lähelle ulkopuolisen kanssa tehdyn kaupan  tulosta.

-SS-

Niin, ja tietysti noissa kaupoissa painaa sekin,että jos tilalle sattuu olemaan jatkaja
tyrkyllä,niin voi vanhemmat/lapset suhde osittain kärsiä jos vanhemmat rahantarpeessaan
menevät ja myyvät maat naapurille/rahastolle. Saattaa hautapaikka jäädä lunastamatta.

Spv kaupoissa pellon hinta on luokkaa pari kolme tonnia/ha. Jatkajan on maksettava vain
tuottoarvosta. Vapailla markkinoilla hinnat sitten ihan toista. Kai se Pirkanmaan 10-12 on
hyvinkin toteutumiskelpoinen,jollei nyt ihan metsäkivikkoa ole. Mutta kysynnän ja tarjonnan
laki pätee tässäkin.

Tuottoarvohinta ei ole pienin sallittu alaraja, sen alle menevä hinta aiheuttaa ostajan  lahjaverotusta, lahjaveroprosentti kuitenkaan ei ole kovin suuri. Lahjanluonteiset kaupat eivät ole harvinaisia, sillä näin jatkajalle voidaan siirtää enemmän voimavaroja lisämaashoppailua varten ja mahdollisuuksia velkavivun käyttöön.

-SS-

Yksi syy, minkä takia alihintaiset spv-kaupat perilliselle näyttävät myyjän riistämiseltä, mutta eivät ehkä oikeasti olekaan sitä, voisi olla verotus. Näyttää siltä, että maatalousmaan sukupolvenvaihdoksessa perimysjärjestyksessä suoraan alenevassa polvessa, riittäisi 10 vuoden viljely, että luovutushinnan voi saada verovapaana.

En kyllä hevin uskoisi tuota , mutta tuloverolain 48 pykälä osui sattumalta eteen.

Tällöin kauppahinta voi olla merkittävästi alempi, myyjän nettotulos olisi kuitenkin lähelle ulkopuolisen kanssa tehdyn kaupan  tulosta.

-SS-

spv-kauppa on aina ainutkertainen tapahtuma, jota ei pääse montaa kertaa itse kokemaan, jonkun pitäisi pankkisalaisuuden takaa tai neuvonnan kokemuksella asiaa valaista, miten on?

Omat kaksi kauppaa menivät niin, että yhdessä päätettiin kauppakirja laatia niin, ettei ulosmaksettavaa veroa tule, ei lahja-, perintö- tai luovutusvoittoveroa. Verottajahan antaa ennakkopäätökset, niin kauppahinta on aika helppo jakaa sen mukaan, siksi pidän näitä esim pellon ha-hintoja ihan hatusta vedettyinä. Tiedän myös spv-kauppoja, joissa hinta on otettu markkinoilta ja saatu esim sisarosuuksille ihan tasavertainen arvo.

Mielenkiintoista olisi tietää myös pankkien rooli peltokaupoissa? Pankkeja ei kovin montaa ole ja varmaan usein käy niin, että ostajat ovat saman pankin asiakkaita. Lainoittaako pankki tasapuolisesti ostajia, missään tapauksessa pankin etu ei ole se, että verissä päin tapellaan, maksetaan ylihintaa ja riskeerataan vanhojen lainojenkin maksukyky?

Jos pankki sanoo,että ei tipu rahoitusta,niin yleensä kai kauppa peruuntuu siihen.
Tai sitten kokeillaan toista pankkia,josko sieltä irtoaa. Nuo ovat aika yksilöllisiä
tapauksia,miten maksukykyä arvioidaan. Isolla kotieläin tilalla pellon osuus kannattavuudesta
ei ole niin merkittävä kuin puhtaalla kasvitilalla. Omaisuutta saattaa olla muualla,puoliso hyvässä
virassa jne. Mutta esim. 25v nuori joka ostaa 100 ha viljatilan,niin ei hän kovin kummoisia ha-hintoja
voi spv kaupassa maksaa,jollei sitten ole edellämainittuja "avuja". Harvalla on. Se ,mitä sitävastoin on,
on 20 vuotinen investointipula,mikä näkyy siinä,että konehalli on täynnä parhaat päivänsä nähneitä
koneita,rakennukset on vähän mitä sattuu,asunto remontin tarpeessa ja metsät taimikkoina. Siinä sitä
maauskoa tarvitaan.