Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 24.02.20 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.02.20 - klo:09:29

Rahan pesu on yleensä epäilyttävää. Säkkiravinteiden "pesu" elukan mahan kautta on hienoa ja fantsua.

Jos maassa olisi loputtomiin kasveille käyttökelpoisia ravinnemolekyylejä, ei keinolannoitteita käytettäisi enää missään. Jos ihmistä tai ihmisen jätettä ei koskaan käytetä ravinnon tuotantoon, maassa olevat ravinteet teoriassa loppuvat. Näinhän käy joskus, mutta siihen on varmasti vielä aika paljon aikaa.

Sotien jälkeen oli ruutitehtaita paljon ja nälkä . Ruutitehtaita ei tar***** niin paljoa ja siirryttiin käyttämään keinolannoitteita koska oli nälkä ja kapasiteettia valmistaa lannoitteita .
Ravinteita tulee kasvien lahoamis prosessissa ja pieneliöstön kautta mutta se vaatii aikaa ja malttia .

Toivon hartaasti, että olet ainoa yksilö maailmassa, joka luulee noin.

Ei ravinteita tule mistään. Ne ovat mitä on. Tai no, käytännössä maajussi kuolee nälkään monta kertaa, jos pellon reunassa odottaa kosmista ihmettä.

Luuloee ? Tietää minä ja moni muu . Voi että et pitää olla yksinkertainen . Noi on opetettu koulussa ja opetetaan kai vieläkin .

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.02.20 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 24.02.20 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.02.20 - klo:09:29

Rahan pesu on yleensä epäilyttävää. Säkkiravinteiden "pesu" elukan mahan kautta on hienoa ja fantsua.

Jos maassa olisi loputtomiin kasveille käyttökelpoisia ravinnemolekyylejä, ei keinolannoitteita käytettäisi enää missään. Jos ihmistä tai ihmisen jätettä ei koskaan käytetä ravinnon tuotantoon, maassa olevat ravinteet teoriassa loppuvat. Näinhän käy joskus, mutta siihen on varmasti vielä aika paljon aikaa.

Sotien jälkeen oli ruutitehtaita paljon ja nälkä . Ruutitehtaita ei tar***** niin paljoa ja siirryttiin käyttämään keinolannoitteita koska oli nälkä ja kapasiteettia valmistaa lannoitteita .
Ravinteita tulee kasvien lahoamis prosessissa ja pieneliöstön kautta mutta se vaatii aikaa ja malttia .

Toivon hartaasti, että olet ainoa yksilö maailmassa, joka luulee noin.

Ei ravinteita tule mistään. Ne ovat mitä on. Tai no, käytännössä maajussi kuolee nälkään monta kertaa, jos pellon reunassa odottaa kosmista ihmettä.

Luuloee ? Tietää minä ja moni muu . Voi että et pitää olla yksinkertainen . Noi on opetettu koulussa ja opetetaan kai vieläkin .

Kuule kyllä ne ravinteet mitä meillä tässä on, ovat niitä millä pitää tulla toimeen. Ilman suurta energiaa ja hiukkaskiihdyttimillä pelaamista, ei ravinteita maailmaan tule. Mitä nyt avaruudesta jotain tulee. Hankalin tilanne on fosforin kannalta, koska sitä ei voida korvata millään. Tämän on todistanut jo kommunistinenkin tiedemies.

^Enpä tiedä ketään, joka olisi ollut pettynyt luomuun siirtymisen jälkeen. Ensisijaisesti manataan, miksei tullut siirryttyä jo aikaisemmin.^

Voi olla myös niin, että ne jotka on luomuun pettyneet, eivät meteliä pidä siirtymisestä takaisin tavanomaiseen, koska kokevat sen epäonnistumisena, josta ei parane kenellekkään missään kertoa.

Aika monen kohdalla on ollut se tilanne, että tavanomainen maanviljely on ajautunut taloudelliseen umpikujaan ja kaikki muut kortit on katsottu loppuun asti. Ei ole ollut enää pahemmin menetettävää, joten luomussa on ollut vain voitettavaa. Vaikkei luomu olisi ollut menestystarina, niin muistissa on kuitenkin tavisviljelyn tilanne, eikä paluu siihen tuo mitään lisäarvoa. Kärvistellään siis luomussa ja odotellaan eläkettä tai tehdään muita hommia viljelyn ohessa.

ekan vuoden jälkeen vaihdoin perhoseen

Tadaa, sinne sitten menikin viiden vuoden luomutuet, homman tehostamiseen.

Kukin tavallaan. Kuulostaa kyllä järkevältä tuo tiheä niitto. Oikeastaan ainoa mahdollisuus saada kesantojen avulla pelto mahdollisimman rikkavapaaksi. Vielä kun opettelet nurmen lopettamisen ilman kyntöä ja siihen syysvehnä, niin uskoisin olevan ihan hyvä lopputulos. Tiheän niiton kamppeeksi uskaltaisi ehkä suositella myös Spearheadin tyylistä vaakatasomurskaajaa. Toimii ihan hyvin, mikäli heinämaita ei päästä polven korkeutta pidemmälle. Työteho niissäkin norminiittokonetta tehokkaampi.

Siemenpuolella tuo oman siemenen käyttömahdollisuus riippuu kai siitä, onko markkinoilla saatavana kyseistä siementä myös luomuna. Jos on, niin pitää hommata sitä, muussa tapauksessa poikkeuslupahakemus oman siemenen käytölle. Tuossa on vähän jännittämistä onnistuuko, ei tarkemmin kokemusta miten tämä kuvio toimii. Mutta SV1 ja SV2 viljelyä silmällä pitäen erinomainen tärppi olisi ottaa luomusiementä siemenviljelyyn. Normiviljoista poiketen siemenviljoille myönnetään luomustatus jo siirtymävaiheen viljelyksillä. Jos siirtyisin luomuun, niin laittaisin ehdottomasti kaikki vilja-alan siementuotantoon. Siitä saa muutenkin siemenlisät jne. Tekee taloudelle parempaa tulosta kuin myydä pari vuotta ravinneköyhistä pelloista tavisviljaa. Harkinnan arvoinen juttu.

Siemenpuolella tuo oman siemenen käyttömahdollisuus riippuu kai siitä, onko markkinoilla saatavana kyseistä siementä myös luomuna. Jos on, niin pitää hommata sitä, muussa tapauksessa poikkeuslupahakemus oman siemenen käytölle.

Kyllä omaa siementä voi käyttää aina. 
Tavanomaiselle sertisiemenelle voi hakea poikkeuslupaa silloin kun ei luomua ole saatavissa ko. lajikkeesta.

Aika monen kohdalla on ollut se tilanne, että tavanomainen maanviljely on ajautunut taloudelliseen umpikujaan ja kaikki muut kortit on katsottu loppuun asti. Ei ole ollut enää pahemmin menetettävää, joten luomussa on ollut vain voitettavaa. Vaikkei luomu olisi ollut menestystarina, niin muistissa on kuitenkin tavisviljelyn tilanne, eikä paluu siihen tuo mitään lisäarvoa. Kärvistellään siis luomussa ja odotellaan eläkettä tai tehdään muita hommia viljelyn ohessa.

tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

Luomuun siirtymisen syitä on tutkittu, sekä kokemuksia muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen. Mistään pudokkaista ei todellakaan ole kysymys.
Luomutilat ovat keskimääräistä isompia, viljelijät koulutetumpia, ilmeisesti nuorempiakin? Luomuviljely on vaikeampaa, pitää pärjätä ilman pelastavia kemikaaleja. Kannattavuus ja viljelyn puhtaus olivat isoimmat motiivit, luomutuki ei liittynyt kannattavuuteen eli varsinaisesti tuen takia ei luomuun siirrytty. Valvonta ja pyrokratia koettiin ongelmakohtina.

Luulisi, että nyt tulee ryntäys ja loputkin menestyvät tilat siirtyvät luomuun, ei siis rupusakki. Tavanomaiseen jää enää jäähdyttelijät ja peräpeiliin tuijottelijat. Luomutuki on hallitusohjelmassa paalutettu ja tullee ainoana varmana tukena säilymään, päättipä EU mitä tahansa, niin luomua se ei koske.

Luomuun siirtymisen syitä on tutkittu, sekä kokemuksia muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen. Mistään pudokkaista ei todellakaan ole kysymys.
Luomutilat ovat keskimääräistä isompia, viljelijät koulutetumpia, ilmeisesti nuorempiakin? Luomuviljely on vaikeampaa, pitää pärjätä ilman pelastavia kemikaaleja. Kannattavuus ja viljelyn puhtaus olivat isoimmat motiivit, luomutuki ei liittynyt kannattavuuteen

Vosiko saada linkin tutkimukseen, joka on tehty ulkopuolisin voimin. Toki luomuliiton jäsenkyselyt antavat tuon kuvan. Luomun brändäykseen kuuluu se, että ei tietenkään tukien takia. Erityisesti muistetaan korostaa preeriakasvien viljelijän pieni lumutukia, mutta teollinen suurien alojen vihannesviljely ja eläinluomu ovatkin jo merkittävässä roolissa.

Vaikea myöskin olla huomaamatta sellaistakin eritysesimerkkiä, kun 3/4 miljoonaa tukia muuttuu yli yön runsaaksi miljoonaksi, ilman investointeja, ilman lisähankintoja.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.02.20 - klo:07:35

ekan vuoden jälkeen vaihdoin perhoseen

Tadaa, sinne sitten menikin viiden vuoden luomutuet, homman tehostamiseen.

Kukin tavallaan. Kuulostaa kyllä järkevältä tuo tiheä niitto. Oikeastaan ainoa mahdollisuus saada kesantojen avulla pelto mahdollisimman rikkavapaaksi. Vielä kun opettelet nurmen lopettamisen ilman kyntöä ja siihen syysvehnä, niin uskoisin olevan ihan hyvä lopputulos. Tiheän niiton kamppeeksi uskaltaisi ehkä suositella myös Spearheadin tyylistä vaakatasomurskaajaa. Toimii ihan hyvin, mikäli heinämaita ei päästä polven korkeutta pidemmälle. Työteho niissäkin norminiittokonetta tehokkaampi.

Niin no jokainen taaplaa tyylillään. Itsellä ei ole aikaa istua montaa päivää kesässä niittelemässä peltoja. Jokaisella  on siinä kesässä kuitenkin se sama määrä päiviä niin kannattaa oikeasti miettiä sitä ajankäyttöä.

Muutenkin kannattaa miettiä vaatiiko konekanta päivittämistä. Esim. Tila jolla suorakylvöä ja kaikki muokkauskoneet vanhoja ja pieniä tai niitä ei ole niin edessä hankittavaa enempi.

Mä en ole ikinä oppinut kyntämistä joten kultivoinnilla on nyt menty saa nähdä milloin tuossa nousee seinä pystyyn. Toki jos kierron jossain vaiheessa kyntää haluaa niin ehkä se oikea hetki on juuri tuon nurmen lopetuksen jälkeen.

Mä olen eri mieltä tollasesta vaakatasomurskasta. Tehokas se kyllä on, mut ei se niitä pyörän tallaamia jälkiä nosta ja leikkaa. Eli ainoastaan sellainen kone joka leikkaa/murskaa ennen pyörää. Mä päädyin tuohon niittokoneeseen sen yksinkertaisuuden vuoksi.

Siemenpuolella tuo oman siemenen käyttömahdollisuus riippuu kai siitä, onko markkinoilla saatavana kyseistä siementä myös luomuna. Jos on, niin pitää hommata sitä, muussa tapauksessa poikkeuslupahakemus oman siemenen käytölle. Tuossa on vähän jännittämistä onnistuuko, ei tarkemmin kokemusta miten tämä kuvio toimii. Mutta SV1 ja SV2 viljelyä silmällä pitäen erinomainen tärppi olisi ottaa luomusiementä siemenviljelyyn. Normiviljoista poiketen siemenviljoille myönnetään luomustatus jo siirtymävaiheen viljelyksillä. Jos siirtyisin luomuun, niin laittaisin ehdottomasti kaikki vilja-alan siementuotantoon. Siitä saa muutenkin siemenlisät jne. Tekee taloudelle parempaa tulosta kuin myydä pari vuotta ravinneköyhistä pelloista tavisviljaa. Harkinnan arvoinen juttu.

Tai sitten niinkun me. Mahdollisimman paljon nurmia sv vuosina ja sitten kun se varsinainen luomu alkaa niin enemmän niitä myyntikasveja.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.02.20 - klo:20:40

Aika monen kohdalla on ollut se tilanne, että tavanomainen maanviljely on ajautunut taloudelliseen umpikujaan ja kaikki muut kortit on katsottu loppuun asti. Ei ole ollut enää pahemmin menetettävää, joten luomussa on ollut vain voitettavaa. Vaikkei luomu olisi ollut menestystarina, niin muistissa on kuitenkin tavisviljelyn tilanne, eikä paluu siihen tuo mitään lisäarvoa. Kärvistellään siis luomussa ja odotellaan eläkettä tai tehdään muita hommia viljelyn ohessa.

tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

Luomuun siirtymisen syitä on tutkittu, sekä kokemuksia muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen. Mistään pudokkaista ei todellakaan ole kysymys.
Luomutilat ovat keskimääräistä isompia, viljelijät koulutetumpia, ilmeisesti nuorempiakin? Luomuviljely on vaikeampaa, pitää pärjätä ilman pelastavia kemikaaleja. Kannattavuus ja viljelyn puhtaus olivat isoimmat motiivit, luomutuki ei liittynyt kannattavuuteen eli varsinaisesti tuen takia ei luomuun siirrytty. Valvonta ja pyrokratia koettiin ongelmakohtina.

Luulisi, että nyt tulee ryntäys ja loputkin menestyvät tilat siirtyvät luomuun, ei siis rupusakki. Tavanomaiseen jää enää jäähdyttelijät ja peräpeiliin tuijottelijat. Luomutuki on hallitusohjelmassa paalutettu ja tullee ainoana varmana tukena säilymään, päättipä EU mitä tahansa, niin luomua se ei koske.

Tämä pitää paikkansa .
On sitä porukkaa joka ei viljele oikein eli keväällä ollaan jotakin kylvävänsä ja syksyllä todetaan ettei puida kannata . Latausnurmet huonoja tai ei ollenkaan . Parempi olis jos metsittäisivät pellot .

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 24.02.20 - klo:23:01

Luomuun siirtymisen syitä on tutkittu, sekä kokemuksia muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen. Mistään pudokkaista ei todellakaan ole kysymys.
Luomutilat ovat keskimääräistä isompia, viljelijät koulutetumpia, ilmeisesti nuorempiakin? Luomuviljely on vaikeampaa, pitää pärjätä ilman pelastavia kemikaaleja. Kannattavuus ja viljelyn puhtaus olivat isoimmat motiivit, luomutuki ei liittynyt kannattavuuteen

Vosiko saada linkin tutkimukseen, joka on tehty ulkopuolisin voimin. Toki luomuliiton jäsenkyselyt antavat tuon kuvan. Luomun brändäykseen kuuluu se, että ei tietenkään tukien takia. Erityisesti muistetaan korostaa preeriakasvien viljelijän pieni lumutukia, mutta teollinen suurien alojen vihannesviljely ja eläinluomu ovatkin jo merkittävässä roolissa.

Vaikea myöskin olla huomaamatta sellaistakin eritysesimerkkiä, kun 3/4 miljoonaa tukia muuttuu yli yön runsaaksi miljoonaksi, ilman investointeja, ilman lisähankintoja.

-SS-

Jaa linkin , eikös totuus .

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.02.20 - klo:20:40

Aika monen kohdalla on ollut se tilanne, että tavanomainen maanviljely on ajautunut taloudelliseen umpikujaan ja kaikki muut kortit on katsottu loppuun asti. Ei ole ollut enää pahemmin menetettävää, joten luomussa on ollut vain voitettavaa. Vaikkei luomu olisi ollut menestystarina, niin muistissa on kuitenkin tavisviljelyn tilanne, eikä paluu siihen tuo mitään lisäarvoa. Kärvistellään siis luomussa ja odotellaan eläkettä tai tehdään muita hommia viljelyn ohessa.

tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

Luomuun siirtymisen syitä on tutkittu, sekä kokemuksia muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen. Mistään pudokkaista ei todellakaan ole kysymys.
Luomutilat ovat keskimääräistä isompia, viljelijät koulutetumpia, ilmeisesti nuorempiakin? Luomuviljely on vaikeampaa, pitää pärjätä ilman pelastavia kemikaaleja. Kannattavuus ja viljelyn puhtaus olivat isoimmat motiivit, luomutuki ei liittynyt kannattavuuteen eli varsinaisesti tuen takia ei luomuun siirrytty. Valvonta ja pyrokratia koettiin ongelmakohtina.

Luulisi, että nyt tulee ryntäys ja loputkin menestyvät tilat siirtyvät luomuun, ei siis rupusakki. Tavanomaiseen jää enää jäähdyttelijät ja peräpeiliin tuijottelijat. Luomutuki on hallitusohjelmassa paalutettu ja tullee ainoana varmana tukena säilymään, päättipä EU mitä tahansa, niin luomua se ei koske.

Taitaa luomussa olla kolmea leiriä. On niitä luomuilijoita joiden ideologiaan ei mahdu mitään muuta kuin luomuviljely. Nämä olivat ensimmäisiä luomuilijoita. Seuraavaksi tulivat sitten ne jäähdyttelijät jotka aattelivat että empä viiti viimisinä vuosina yaraa ostaa ja kyntökin oli parasta hommaa mitä voi housut jalassa tehdä. Viimeiseksi ovat tulleet sitten nämä kehittävät tilat jotka ovat huomanneet luomun taloudellisen puolen ja sen mahdollistamat toimet.

Ehkä rajat nyt ei ole selvät ja kuka milloinkin on tullut, mutta noin on ainakin selvästi tullut havaittua.

Mitä sitten tapahtuu jos pinta-alaa alkaa oikeasti paljon siirtymään luomuun. Ekana loppuu ainakin raha luomutuesta. Ja seuraavaksi on markkinat täysi luomuviljaa.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 24.02.20 - klo:17:11

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.02.20 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 24.02.20 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.02.20 - klo:09:29

Rahan pesu on yleensä epäilyttävää. Säkkiravinteiden "pesu" elukan mahan kautta on hienoa ja fantsua.

Jos maassa olisi loputtomiin kasveille käyttökelpoisia ravinnemolekyylejä, ei keinolannoitteita käytettäisi enää missään. Jos ihmistä tai ihmisen jätettä ei koskaan käytetä ravinnon tuotantoon, maassa olevat ravinteet teoriassa loppuvat. Näinhän käy joskus, mutta siihen on varmasti vielä aika paljon aikaa.

Sotien jälkeen oli ruutitehtaita paljon ja nälkä . Ruutitehtaita ei tar***** niin paljoa ja siirryttiin käyttämään keinolannoitteita koska oli nälkä ja kapasiteettia valmistaa lannoitteita .
Ravinteita tulee kasvien lahoamis prosessissa ja pieneliöstön kautta mutta se vaatii aikaa ja malttia .

Toivon hartaasti, että olet ainoa yksilö maailmassa, joka luulee noin.

Ei ravinteita tule mistään. Ne ovat mitä on. Tai no, käytännössä maajussi kuolee nälkään monta kertaa, jos pellon reunassa odottaa kosmista ihmettä.

Luuloee ? Tietää minä ja moni muu . Voi että et pitää olla yksinkertainen . Noi on opetettu koulussa ja opetetaan kai vieläkin .

Kuule kyllä ne ravinteet mitä meillä tässä on, ovat niitä millä pitää tulla toimeen. Ilman suurta energiaa ja hiukkaskiihdyttimillä pelaamista, ei ravinteita maailmaan tule. Mitä nyt avaruudesta jotain tulee. Hankalin tilanne on fosforin kannalta, koska sitä ei voida korvata millään. Tämän on todistanut jo kommunistinenkin tiedemies.

Forforia kerätään talteen jonka talteen ottoa voidaan tehostaa . Pikkusen vois järkee käyttää .

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta pitäisi luomuviljely lopettaa ja tuottaa tehoruokaa. Näin saamme ihmisten eliniän putoamaan ja ihmiset kuolemaan glyfojäämiin.

Vosiko saada linkin tutkimukseen, joka on tehty ulkopuolisin voimin. Toki luomuliiton jäsenkyselyt antavat tuon kuvan. Luomun brändäykseen kuuluu se, että ei tietenkään tukien takia. Erityisesti muistetaan korostaa preeriakasvien viljelijän pieni lumutukia, mutta teollinen suurien alojen vihannesviljely ja eläinluomu ovatkin jo merkittävässä roolissa.

Vaikea myöskin olla huomaamatta sellaistakin eritysesimerkkiä, kun 3/4 miljoonaa tukia muuttuu yli yön runsaaksi miljoonaksi, ilman investointeja, ilman lisähankintoja.

-SS-

tämän tutkimuksen otos oli pieni, mutta kohdassa motiivi, oli kattavasti vedetty yhteen useampia muitakin tutkimuksia. Kannattavuutta ja luomutukia oli käsitelty erikseen, mistään ei selviä, kuinka suuri osa kannattavuudesta johtuu juuri tuista
"Tärkeimmät syyt luomutuotantoon siirtymiseen olivat pienemmät tuotantokustannukset ja parempi kannattavuus. Toiseksi tärkeimmät syyt luomutuotantoon siirtymiseen olivat ekologisuus ja kestävyys."

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwii8LyjiuznAhUEtosKHbDPB7wQFjABegQIBRAB&url=https%3A%2F%2Fwww.theseus.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F142451%2FParnanen_Piia.pdf%3Fsequence%3D1&usg=AOvVaw0IAUx7r5ripeVQYDFAj-oP

Jos kiinnostuit, niin täältä löytyy luomusitoumuslomake 215, kannattaa sitoutua heti, nyt juna taas liikkuu, hitaat saattaa jäädä asemalle
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tukihakulomakkeet/

Mitä sitten tapahtuu jos pinta-alaa alkaa oikeasti paljon siirtymään luomuun. Ekana loppuu ainakin raha luomutuesta. Ja seuraavaksi on markkinat täysi luomuviljaa.

Mistä luomutuessa on oikeasti kysymys?

Viljelijät jäävät demokraattisessa järjestelmässä auttamattomasti vähemmistöksi, viljelijöiden määrä vähenee, koko maaseudun säilyminen on kohta vaakalaudalla. Juuri uutisoitiin vaalipiirien remontista vastaamaan oikeudenmukaisemmin väestökehitystä, vähentää maakunnista edustusta. Kautta ihmiskunnan historian on aina tapahtunut niin, että alisteisessa asemassa oleva ryhmä ihmisiä jakaantuu ja osa alkaa tavoitella "orjuuttajiensa" suosiota, jopa keskitysleireillä osa vangeista alkoi mielistellä vartioitaan.

Luomuideologia vastaa hyvin kaupunkilaisten käsitystä kestävästä ruuantuotannosta, edes pienet valheet eivät haittaa, kukaan ei halua jostain "ravinnetaseista" kuulla mitään. Pääasia, että K- ja S-markettien hyllyillä on ostettavaa. Koska mikään tuotanto ei enää pysy pystyssä ilman maataloustukia, niin siinäkin ratkaisu on helppo, pelastetaan mieluummin maailma jälkipolville, kuin saastutetaan sitä kemikaaleilla. Luomutiedotuksen tärkein tehtävä onkin tehdä pesäeroa alempiarvoiseen bulkkituotantoon, vain näin toimien pystytään perustelemaan korkeammat tuet ja juuri niitä tiloja viljelevien isäntien säilyminen. Muut ajautuvat väistämättä vaikeuksiin.

Valitettavasti meille on tullut järjestelmä, jossa oman kuplan ulkopuolelta ei haluta kuulla mielipiteitä, ei edes totuuksia. Kohta meille varmaan valitaan maatalousministeriksi ja tuottajien puheenjohtajaksi luomuviljelijöitä

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta pitäisi luomuviljely lopettaa ja tuottaa tehoruokaa. Näin saamme ihmisten eliniän putoamaan ja ihmiset kuolemaan glyfojäämiin.

Päinvastoin, tulevaisuuden Suomi on hiilineutraali, pellot kokonaan luomutuotannossa ja metsät jatkuvassa kasvatuksessa. Saastuttavat koneet on hyljätty ja ruokaa tuotetaan lähinnä omaan käyttöön tarvittava määrä. Metsistä otetaan säästellen yläharventaen rakennuspuuta ja vähän lämmitykseen, mitä nyt hevonen jaksaa vetää