On alkanut tosissaan kiinnostaa luomuviljelyyn siirtyminen. Varsinkin jos eu:n maatalousuudistus hankaloittaa tavanomaista viljelyä, pudottaa sen tukia, mutta ei luomun tukia.

Kysymyksiä on paljon:

Mitkä on hankalimpia asioita:

1. Onko karjanlannan käyttö välttämätöntä, pärjääkö ilman?

2. Onko luomusiemenen saatavuus vaikeaa, saako käyttää omaa tos-siementä? Yleensäkin tuo siemenkysymys askarruttaa paljon.

3. Oikeastaan pahin pelko on, että hankalasti torjuttavat juuririkkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake ja valvatti saavat pelloilla ylivallan, miten tämä estetään?

4. Onko jokavuotiset tarkastukset miten paha rasti.

5 .Viljan varastotiloja on aika vähän, saako luomuviljan heti liikkeelle, sakotetaanko rikoista miten kovasti, lajitteletteko myyntiviljan?

6. Miten pahasti saa ryssiä hommissa, ennen kuin luomustatus ja siten tuet otetaan pois.

Luomukursseja ei enää tänä talvena taideta järjestää, joten ensi talveen siirtyy sinne meno, mutta eipä tässä kiirettä ole,  tutkailen ja seurailen asioita. Ja seuraan, mitä tukiasioissa tapahtuu.

1. Pärjää.
2. Ei. Kyllä.
3. Ei mitenkään.
4. Ei, jos äo on yli 80 ja osaa kirjoittaa ja lukea.
5. Luomussa varastotilan tarve tunnetusti puolittuu.
6. Tosi pahasti, ellei sun peltoja vaanivalla eturiviläisellä ole suhteita ELY-keskukseen.

Huolestuttavaa, että Vihreä hapatus on saanut Rakkineenkin pauloihinsa.   

Parhaimmin noi selviä luomuliitosta . Jäsenmaksu ei ole paha , itse seuraan alaa lähinnä mielenkiinnosta .

On alkanut tosissaan kiinnostaa luomuviljelyyn siirtyminen. Varsinkin jos eu:n maatalousuudistus hankaloittaa tavanomaista viljelyä, pudottaa sen tukia, mutta ei luomun tukia.

Kysymyksiä on paljon:

Mitkä on hankalimpia asioita:

1. Onko karjanlannan käyttö välttämätöntä, pärjääkö ilman?

2. Onko luomusiemenen saatavuus vaikeaa, saako käyttää omaa tos-siementä? Yleensäkin tuo siemenkysymys askarruttaa paljon.

3. Oikeastaan pahin pelko on, että hankalasti torjuttavat juuririkkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake ja valvatti saavat pelloilla ylivallan, miten tämä estetään?

4. Onko jokavuotiset tarkastukset miten paha rasti.

5 .Viljan varastotiloja on aika vähän, saako luomuviljan heti liikkeelle, sakotetaanko rikoista miten kovasti, lajitteletteko myyntiviljan?

6. Miten pahasti saa ryssiä hommissa, ennen kuin luomustatus ja siten tuet otetaan pois.

Luomukursseja ei enää tänä talvena taideta järjestää, joten ensi talveen siirtyy sinne meno, mutta eipä tässä kiirettä ole,  tutkailen ja seurailen asioita. Ja seuraan, mitä tukiasioissa tapahtuu.

1. Tasapainoin lannoitus on vesitalouden kanssa kaiken A ja O. Jos ei karjanlantaa niin jotain korvaavaa. Pelkkä typensidonta luomuilu ei köyhdytä kun maita ja lopulta kukkaroa.

2. Kyllä luomussa on TOS-sallittu. Rajoituksia voi tulla tulevaisuudessa ostosiemeniin, mutta kyllä niistäkin selvitään.

3. Keinoja on. Esim. avokesannointi ja niitto. Ajoitus tärkein!

4. Ei todellakaan kun pitää asiat järjestyksessä ja homman rehellisenä. Niistä kun poikkeaa niin sitten on paha rasti.

5.Riippuu alueesta ja markkinoista kuinka vilja kulkee, oli tavanomaista tai luomua. Kannattaa kartoittaaa etukäteen alueen luomumarkkinat. Lajittelusta en osaa sanoa. Paska on paskaa luomussakin.

6.Pahasti. Kemiallinen kasvinsuojelu, harmaa siemen yms.

Kyllä luomukursseja järjestetään tälle kevättä. Kysy vaikka paikalliseslta ProAgrialta. Suosittelen käyttämääm myös neuvo2020-palvelua (jota saa myös muualtakin kun Proolta). Saat parempia vastauksia esittämiisi kysymyksiin

Huolestuttavaa, että Vihreä hapatus on saanut Rakkineenkin pauloihinsa.   

On iso yllätys tämäkin. Kohta varmaan vetää huumeita ja juttelee kuinka sillä Ohisalon mimmillä on oikeastaan aika hyviä näkemyksiä tai, no ainakin hyvä perse.

Mutta asiaan. Ei siinä luomussa mitään ylivoimaista ole, kun ei tavoittele kuuta taivaalta. Kollegani totesi, että luomussa on aina plussaa jos täytyy mennä puimurilla pellolle. Luomukurssi selventää asioita, mutta en kokenut, että siellä mitään ahaa-elämyksiä olisi tullut. Niitten papereiden ja käytäntöjen kanssa täytyy ainakin ensimmäinen vuosi pitää tiivistä kokoontumista ProAgrian kanssa, että pääsee selville niistä oman siemenen käytönrajoituksista ja tulee joku käsitys kuinka omalla tilalla viljelykierto täytyisi järjestää. Sitten jos oikeen hommaan meinaa syventyä niin eihän tätä Agronetin kasvinviljelyn osiota parempaa olekkaan. Lukee täältä kymmenen vuoden historian, niin hakkaa ProAgrian mennen tullen. Luomuhan on ratkaisu esim. varastotilaongelmiin ja konekapasiteetin rajoitteisiin. Luomun pystyy vetämään läpi edullisemmalla kalustolla ja kohtuu vähäisin investoinnein.

Luomutarkastus on iso juttu ensimmäisenä vuonna, kun hyvällä tuurilla paikalle sattuu joku kesätyöntekijä, joka ei tiedä luomusta mitään, mutta jolle on annettu luomulainsäädäntökansio mukaan. Sitten käydään kaikki läpi juuri niinkuin ohjesääntö sanoo. Itsellekin on tietysti iso juttu, kun joutuu vetämään kättä lippaan ja selostamaan omia tekemisiään ja perustelemaan miksi joku on niinkuin on. Seuraavina vuosina hommaan tulee kuitenkin rutiini ja vielä kun tarkastajiksi alkaa tulla niitä luomun syvimmän olemuksen ymmärtäviä, itsekin luomuviljelijöitä, niin hommahan alkaa sujua kuin tanssi.

Enpä tiedä ketään, joka olisi ollut pettynyt luomuun siirtymisen jälkeen. Ensisijaisesti manataan, miksei tullut siirryttyä jo aikaisemmin.

Mielenkiintoista on nähdä, kuinka viherhipit saavat ujutettua tukiehtoihin luomun ja ilmastonmuutoksen yhtäaikaa.

Nämä eivät nimittäin kohtaa missään skenaariossa.

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 23.02.20 - klo:10:44

Huolestuttavaa, että Vihreä hapatus on saanut Rakkineenkin pauloihinsa.   

On iso yllätys tämäkin. Kohta varmaan vetää huumeita ja juttelee kuinka sillä Ohisalon mimmillä on oikeastaan aika hyviä näkemyksiä tai, no ainakin hyvä perse.

Mutta asiaan. Ei siinä luomussa mitään ylivoimaista ole, kun ei tavoittele kuuta taivaalta. Kollegani totesi, että luomussa on aina plussaa jos täytyy mennä puimurilla pellolle. Luomukurssi selventää asioita, mutta en kokenut, että siellä mitään ahaa-elämyksiä olisi tullut. Niitten papereiden ja käytäntöjen kanssa täytyy ainakin ensimmäinen vuosi pitää tiivistä kokoontumista ProAgrian kanssa, että pääsee selville niistä oman siemenen käytönrajoituksista ja tulee joku käsitys kuinka omalla tilalla viljelykierto täytyisi järjestää. Sitten jos oikeen hommaan meinaa syventyä niin eihän tätä Agronetin kasvinviljelyn osiota parempaa olekkaan. Lukee täältä kymmenen vuoden historian, niin hakkaa ProAgrian mennen tullen. Luomuhan on ratkaisu esim. varastotilaongelmiin ja konekapasiteetin rajoitteisiin. Luomun pystyy vetämään läpi edullisemmalla kalustolla ja kohtuu vähäisin investoinnein.

Luomutarkastus on iso juttu ensimmäisenä vuonna, kun hyvällä tuurilla paikalle sattuu joku kesätyöntekijä, joka ei tiedä luomusta mitään, mutta jolle on annettu luomulainsäädäntökansio mukaan. Sitten käydään kaikki läpi juuri niinkuin ohjesääntö sanoo. Itsellekin on tietysti iso juttu, kun joutuu vetämään kättä lippaan ja selostamaan omia tekemisiään ja perustelemaan miksi joku on niinkuin on. Seuraavina vuosina hommaan tulee kuitenkin rutiini ja vielä kun tarkastajiksi alkaa tulla niitä luomun syvimmän olemuksen ymmärtäviä, itsekin luomuviljelijöitä, niin hommahan alkaa sujua kuin tanssi.

Enpä tiedä ketään, joka olisi ollut pettynyt luomuun siirtymisen jälkeen. Ensisijaisesti manataan, miksei tullut siirryttyä jo aikaisemmin.

Siirryitkö luomuun vai kävitkö vaan kurssin ja jatkat tavanomaisessa viljelyssä?

Kävin kurssin, mutten siirtynyt luomuun. Ei riitä motivaatio luomun kanssa touhuiluun. On kuitenkin kurssi käytynä, niin tarvittaessa voi vetää nimet paperiin koska vaan jos mieli muuttuu. Kyllä siihen luomuun pitäisi olla joku muukin kiinnostus kuin pelkät tuet. Itse en ainakaan jaksaisi tehdä mitään hommaa pelkkien tukien takia. Päätin 2015, että enää ei rastiteta mitään lisätehtäviä jonkun rahan takia. Vain sellaisia ratkaisuja tehdään joita itse pitää järkevänä.

Enpä tiedä ketään, joka olisi ollut pettynyt luomuun siirtymisen jälkeen. Ensisijaisesti manataan, miksei tullut siirryttyä jo aikaisemmin.

Meinaako joku nyt vielä jäädä ulkopuolelle? Keväällä tehdään sopimuksia, ehkä viimeisen kerran taas moneen vuoteen?

Luomutuen jatkosta ja tasosta on nykyinen hallitus käytännössä tehnyt periaatteellisen päätöksen. Jos riskillä pelaa, niin odottaa EU-päätökset ja toivoo senkin jälkeen, että nykyinen tukitaso säilyy tulevissa hakukierroksissa. Mites kävi ympäristötuen kanssa kuluvalla kaudella, tais luu jäädä monelle käteen, kun odotti?
Yks kaveri tossa totesi, että "Yaralle pääsee rengiksi koska vaan, mutta luomussa voi olla viimeine hetki", mahtoiko olla oikeas?

^Enpä tiedä ketään, joka olisi ollut pettynyt luomuun siirtymisen jälkeen. Ensisijaisesti manataan, miksei tullut siirryttyä jo aikaisemmin.^

Voi olla myös niin, että ne jotka on luomuun pettyneet, eivät meteliä pidä siirtymisestä takaisin tavanomaiseen, koska kokevat sen epäonnistumisena, josta ei parane kenellekkään missään kertoa.

On alkanut tosissaan kiinnostaa luomuviljelyyn siirtyminen. Varsinkin jos eu:n maatalousuudistus hankaloittaa tavanomaista viljelyä, pudottaa sen tukia, mutta ei luomun tukia.

Kysymyksiä on paljon:

Ehkä mäkin rohkenen näin aloittelevana luomuilijana kommentoida. Itsellä on vielä tuoreessa muistissa parin vuoden takainen "paini"...

Mitkä on hankalimpia asioita:

1. Onko karjanlannan käyttö välttämätöntä, pärjääkö ilman?[/quote]

Ei pakollista, mutta suositeltavaa. Tiedän erään tapauksen joka siirtyi pois luomusta ja syy oli juuri se, että ravinteet vain loppuvat. Itse lasken tuon karjanlannan varaan todella paljon ilman sitä tuskin tulisi luomuiltua.
Toki nykyään on markkinoilla paljon luomulannotteitakin, mutta näiden hinta on sitten kolminkertainen yaraan nähden, että niiden käytön mielekkyys on vähän niin ja näin.

2. Onko luomusiemenen saatavuus vaikeaa, saako käyttää omaa tos-siementä? Yleensäkin tuo siemenkysymys askarruttaa paljon.

Saa käyttää omaa TOS siementä ja luomusiemenen saatavuus on vaikea ja hinta vielä vaikeampi. Tähän on tulossa muutoksi en muista milloin, mutta mä tein asian niin, että siirtymävaiheessa hain poikkeuslupia tavanomaisen sertin lisäksi omille tos siemenille ja lisäilin ne. Mulla on nyt esim. 3 eri kevätvehnää, 1 ohra, 2 kauraa, härkäpapu ja herne, ruis "luomusiemenenä". Syysvehnä on vielä tuloillaan. Toi luomustatuksella oleva siirtymävaiheen jyvät ovat tavanomaisen hintaisia, mutta luomua niillä saa kylvää. Toki tähän on se muutos tulossa varmista sen nyt jostain.

3. Oikeastaan pahin pelko on, että hankalasti torjuttavat juuririkkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake ja valvatti saavat pelloilla ylivallan, miten tämä estetään?

Näistä mulla ei ole vielä mitään kokemusta, mutta näihinkin pätee ainakin se, että nurmivuosina niitot on tehtävä. Itse alotin liian kapealla niittokoneella ja ekan vuoden jälkeen vaihdoin perhoseen, nyt niitot käy nopeasti ei v1tuta lähteä niittämään. Eli satsaa siihen niittokalustoon. Mieti kuinka kauan sulla menee sen nurmialan niittämiseen vuosittain ja mieti onko aikaa tuhlata niin paljon. Meillä esim. kuivana 2018 vuonna niitettiin nurmet kolme kertaa. Viime vuonna 4 kertaa. Voi olla, että tämä on turhaa ja aloittelijan hötkyilyä, mutta eipä ollut rikoistakaan mitään, kun ekoja nurmia lopetettiin viime syksynä. Sen huomasin et kaks vuotisessa nurmessa ekana vuonna torjutaan rikkoja ja tokana vuonna apila alkaa saamaan valtaa ja silloin ei enää rikkojakaan ole niin paljon.

Eli vielä kerran mieti se niittokalusto. Jollain 3m niittokoneella ajaa ehkä noin 3ha tunnissa hyvillä lohkoilla. 20 ha nurmialassa menee se päivä ja tämä jos pitää toistaa 4-5 kertaa vuodessa normaalina vuotena niin se on viikon työt. Onko sulla aikaa käyttää viikko kesällä niittoihin. Lisäksi tulee vielä kesannointi muokkaukset heinäkuussa.

4. Onko jokavuotiset tarkastukset miten paha rasti.

Ei mun mielestä. Paperit kannattaa pitää heti alusta asti kunnossa. Myönnän itsekkin jännittäneeni tätä eniten, mutta nyt ei juuri kyllä enää jännitä. Mutta ne dokumentit kannattaa pitää ajantasalla.

5 .Viljan varastotiloja on aika vähän, saako luomuviljan heti liikkeelle, sakotetaanko rikoista miten kovasti, lajitteletteko myyntiviljan?

Tästäkään mulla ei ole mitään kokemusta. Muuta kuin se saman mitä kaikki muutkin toitottavat, että määrä tippuu niin varastot kyllä riittää.

6. Miten pahasti saa ryssiä hommissa, ennen kuin luomustatus ja siten tuet otetaan pois.

Ei mitään käsitystä, mut luulis et aika pahasti saa hommat ajaa karille, et tuet lähtee.

Luomukursseja ei enää tänä talvena taideta järjestää, joten ensi talveen siirtyy sinne meno, mutta eipä tässä kiirettä ole,  tutkailen ja seurailen asioita. Ja seuraan, mitä tukiasioissa tapahtuu.

Jos näin on niin kylvä tänä vuonna nurmia alle. Tavanomaiset nurmen siemenet on halvempia + et saat paremman startin kun sulla on ekan luomuvuotena (eli 3. vuotena) 2 vuoden nurmi pohjalla.

On alkanut tosissaan kiinnostaa luomuviljelyyn siirtyminen. Varsinkin jos eu:n maatalousuudistus hankaloittaa tavanomaista viljelyä, pudottaa sen tukia, mutta ei luomun tukia.

Kysymyksiä on paljon:

Mitkä on hankalimpia asioita:

1. Onko karjanlannan käyttö välttämätöntä, pärjääkö ilman?

2. Onko luomusiemenen saatavuus vaikeaa, saako käyttää omaa tos-siementä? Yleensäkin tuo siemenkysymys askarruttaa paljon.

3. Oikeastaan pahin pelko on, että hankalasti torjuttavat juuririkkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake ja valvatti saavat pelloilla ylivallan, miten tämä estetään?

4. Onko jokavuotiset tarkastukset miten paha rasti.

5 .Viljan varastotiloja on aika vähän, saako luomuviljan heti liikkeelle, sakotetaanko rikoista miten kovasti, lajitteletteko myyntiviljan?

6. Miten pahasti saa ryssiä hommissa, ennen kuin luomustatus ja siten tuet otetaan pois.

Luomukursseja ei enää tänä talvena taideta järjestää, joten ensi talveen siirtyy sinne meno, mutta eipä tässä kiirettä ole,  tutkailen ja seurailen asioita. Ja seuraan, mitä tukiasioissa tapahtuu.

Palkokasveja mahdollisimman paljon aluksi , peltojen ph tarkastukseen ja peltojen kunto . Kannattaa vierailla luomutilolla .

Rahan pesu on yleensä epäilyttävää. Säkkiravinteiden "pesu" elukan mahan kautta on hienoa ja fantsua.

Jos maassa olisi loputtomiin kasveille käyttökelpoisia ravinnemolekyylejä, ei keinolannoitteita käytettäisi enää missään. Jos ihmistä tai ihmisen jätettä ei koskaan käytetä ravinnon tuotantoon, maassa olevat ravinteet teoriassa loppuvat. Näinhän käy joskus, mutta siihen on varmasti vielä aika paljon aikaa.

Rahan pesu on yleensä epäilyttävää. Säkkiravinteiden "pesu" elukan mahan kautta on hienoa ja fantsua.

Jos maassa olisi loputtomiin kasveille käyttökelpoisia ravinnemolekyylejä, ei keinolannoitteita käytettäisi enää missään. Jos ihmistä tai ihmisen jätettä ei koskaan käytetä ravinnon tuotantoon, maassa olevat ravinteet teoriassa loppuvat. Näinhän käy joskus, mutta siihen on varmasti vielä aika paljon aikaa.

Sotien jälkeen oli ruutitehtaita paljon ja nälkä . Ruutitehtaita ei tar***** niin paljoa ja siirryttiin käyttämään keinolannoitteita koska oli nälkä ja kapasiteettia valmistaa lannoitteita .
Ravinteita tulee kasvien lahoamis prosessissa ja pieneliöstön kautta mutta se vaatii aikaa ja malttia .

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.02.20 - klo:09:29

Rahan pesu on yleensä epäilyttävää. Säkkiravinteiden "pesu" elukan mahan kautta on hienoa ja fantsua.

Jos maassa olisi loputtomiin kasveille käyttökelpoisia ravinnemolekyylejä, ei keinolannoitteita käytettäisi enää missään. Jos ihmistä tai ihmisen jätettä ei koskaan käytetä ravinnon tuotantoon, maassa olevat ravinteet teoriassa loppuvat. Näinhän käy joskus, mutta siihen on varmasti vielä aika paljon aikaa.

Sotien jälkeen oli ruutitehtaita paljon ja nälkä . Ruutitehtaita ei tar***** niin paljoa ja siirryttiin käyttämään keinolannoitteita koska oli nälkä ja kapasiteettia valmistaa lannoitteita .
Ravinteita tulee kasvien lahoamis prosessissa ja pieneliöstön kautta mutta se vaatii aikaa ja malttia .

Toivon hartaasti, että olet ainoa yksilö maailmassa, joka luulee noin.

Ei ravinteita tule mistään. Ne ovat mitä on. Tai no, käytännössä maajussi kuolee nälkään monta kertaa, jos pellon reunassa odottaa kosmista ihmettä.