tuossa ei ollut mitään perusteluja 10- tai 100-kertaisesta lobbausbudjetista tai siitä miten se kohdistuu vain tavanomaiseen viljelyyn. Hyväveliverkostot ja muut salaseurat tuskin toimivat suurella budjetilla. Lihatalo lobbaa sen puolesta, että saa lihaa tehtaalleen ja ehkä tietävät mistä se tulee 
Jos lannoitus, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus ym ovat kunnossa, niin mikä selittää sen, että 13% luomualalla tuotetaan kauppoihin tavaraa niin, että elintarvikemyynnistä vain noin 3% on luomua? Sen lisäksi, että tämä on tehotonta, niin onhan luomutuki myös julkisten varojen holtitonta käyttöä. Lääkkeistä Make jo ehti vastata.
Maatalous on sitten ainoa toimiala 2000-luvulla, jossa tuotanto ohjaa kulutusta, jos viljelykierto on se viljelyn ydin. Kuluttajalla on kauppalista, jonka kauppias pyrkii täyttämään tai asiakas menee toiseen kauppaan, kyllä sen tuotannon pitää vastata ensisijaisesti kulutusta. Yksittäisen tilan viljelykiertoa ei tämäkään juuri haittaa, sulkee ehkä joitain kasveja ulos, jos ei ole markkinoita ollenkaan. Ehkäpä maatalouspolitiikkaan on vuosina 1970-2000 hiipinyt ripaus markkinataloutta, joka on jäänyt sinulta huomaamatta?
Joo, en tiedä tavanomaisen sektorin lobbausbudjeteista, luomulobbauksen budjetista tiedän suuruusluokan ja siitä päättelen, mitä se voisi tavan puolella olla, jos vertaan aktiviteetteja. JOS riippumaton media kirjoittaa luomusta (tai tavanomaisestakaan) myönteisesti, se ei välttämättä johdu lobbauksesta vaan asiasta itsestään.
En väittänyt, että se keskimäärin on luomutiloilla kunnossa. Maatalouden tuotanto- ja tilarakenne on syntynyt tavisviljelyn ehdoilla, ja ne monimuotoiset sekatilat ovat tässä olleet häviävänä osapuolena, ainakin eteläisessä Suomessa. Luomun tuleminen merkittäväksi osaksi suomalaista maataloutta (siis neljännes tai enemmän) vaatii aika suuria muutoksia tähän. Meidän teuraskaritsamme ovat luomua aina teurasautoon kävelemiseen asti, vaan sitten ne katoavat luomukentästä, joska teurastamomme ei ole luomuvalvonnassa. Tähän ilmiöön häviää iso osa luomutuotannosta; täältä reunalasta ei yksittäisiä eriä niin vain kerätä erikseen.
Lääkintä ei mielestäni ole kovin paha. Jos kolme lääkintäkertaa per vuosi ei riitä, niin arvokkaita jalostusyksilöitä lukuunottamatta miettisin näin tuottajana, kannattaako ko. eläintä yleensäkään pitää. Tässä kohti tosin myönnän, että en lypsylehmistä ole koskaan ollut vastuussa, eli lehmänpidon ajattelua en kovin hyvin tunne. Ja luomutilojen lääkintää oikeasti valvotaan, kirjanpidon on oltava kunnossa ja tämä kyllä hikoiluttaa toisinaan.
Tekisi mieli väittää - tai ainakin näin monet väittävät - että nautojen karkoittaminen eteläisestä Suomesta oli aika selkeä tavoite 70-90 -luvun maatalouspolitiikassa. Niitä viljelykiertoja on monenlaisia ja ainakin tuntemani menestyvät tavisviljelijät tekevät aika pitkäjänteistä viljelysuunnittelua, ne seuraavan vuoden futuurit kyllä hyödynnetään, mutta niiden painoarvo päätöksenteossa on rajallinen.
''''''
Tätä kirjoittaessa taas ihmettelen, kuinka vaarallisella asialla luomuviljelijänä ja -aktiivina olenkaan. Vaikka nykymuotoisesta direktiiviluomusta ei voikaan tulla valtavirtaa, pelkästään tämä vääntö todistaa, että nykymuotostakin luomua tarvitaan kirittämään maataloustuotantoa noin yleisesti. Teesi-antiteesi-synteesi; synteesistä tulee taas uusi teesi ja elämä jatkuu, karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
