Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: optimisti - 23.01.20 - klo:07:31

Otsikko: Luomu
Kirjoitti: optimisti - 23.01.20 - klo:07:31
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 23.01.20 - klo:08:33
Joillekin viimeinen oljenkorsi. Joillekin ideologinen työmaa. Aika monille tukioptimointijuttu.

Ei huono asia tieteellisesti tai tutkimuksellisesti, mutta luomu-uskonto on hömppää.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: optimisti - 23.01.20 - klo:08:59
Jos ajatellaan, että luomuviljasta voisi saada noin 80- 100 e/tn paremman hinnan niin kyllä asiaa sietää pohtia.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 23.01.20 - klo:10:32
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?
Tavallinen luomu ei kohta riitä, pitää tehdä ja keksiä jotain vielä parempaa, miltäs tämä hiiliviljely vaikuttaisi? Tiloja on toistaiseksi vähän, mutta mukaan pääseminen tarkoittaisi lupaavaa tulevaisuutta. Viljely aloitetaan laittamalla iso kyltti tienposkeen, jossa lukee xxxx:n Hiiliviljelytila, sekä tilaamalla paikallislehden toimittaja paikalle, jolle sitten esitellään lapionkärjellä maasta nostettua, käsissä hyvin mureutuvaa maata, että toimittajakin haistaa hiilensidonnan nenässään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiiliviljely
"Tavanomaisesti viljellyistä kivennäispelloista poistuu vuosittain keskimäärin 200 kg hiiltä hehtaarilta, kun hiiliviljelyn on arvioitu sitovan peltoihin vuosittain 200-1000 kg hiiltä hehtaarille."
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Rakkine - 23.01.20 - klo:10:46
Miksi ei koskaan lasketa itse viljelytoimenpiteistä aiheutuvia päästöjä? Tätä olen suuresti ihmetellyt.  Luomussa traktorityötunteja kertyy melkoisesti runsaan maanmuokkauksen ja latauspeltojen niitto- sekä murskaustöiden takia, joten fossiilisen polttoaineen hiilidioksidipäästöt ovat suuret. Kun taasen varsinkin suorakylvömenetelmässä traktorityötunteja per /ha kertyy kaikkein vähiten, joten tässä menetelmässä päästöt ilmaan on  vähäisimmät, eli eri viljelymenetelmien ympäristöystävällisyyttä vertailtaessa pitää todella laskea mukaan myös polttoöljyn kulutus per/ha. Viljankuivaus tietysti tasoittaa jonkin verran tilannetta, koska luomutiloilla sitä kuivattavaa on vähemmän per/ha.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: kylmis - 23.01.20 - klo:10:50
Suorakylvökortti kannattaa katsoa ennen luomuun siirtymistä. Moni on siinä voittanut, mutta myös hävinnyt. Ei voi tietää ennenkuin on testannut omilla pelloilla.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 23.01.20 - klo:10:54
Hiilen sitominen viljelyllä peltoon on aivan samanlaista pelleilyä, jos junaa yritettäisiin pysäyttää puhaltamalla.

Nyt viherpäättäjät ovat alkaneet kyseenalaistaa luomua, kun sen tuotanto lisää hiilidioksidipäästöjä.

Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Petri - 23.01.20 - klo:19:02
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Peukalo - 23.01.20 - klo:19:47
Suorakylvökortti kannattaa katsoa ennen luomuun siirtymistä. Moni on siinä voittanut, mutta myös hävinnyt. Ei voi tietää ennenkuin on testannut omilla pelloilla.
Noin minä teen tällä kaudella, mutta ei ole aikomustakaan luomuun. Eipä kovin moni 500ha tilallinen kynnä ja äestä, ei se huono systeemi voi olla tuo suorakylvö. Näkee sitte
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 23.01.20 - klo:21:04
Suorakylvökortti kannattaa katsoa ennen luomuun siirtymistä. Moni on siinä voittanut, mutta myös hävinnyt. Ei voi tietää ennenkuin on testannut omilla pelloilla.
Jep . Tuttuni , tehoviljelijä , totes et torjunnan tarve vähenee suorakylvöön siirtyminen jälkeen . Ei alussa , etenkin kyntämisen jätettyä pois mutta muutaman vuoden jälkeen .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 25.01.20 - klo:10:31
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?

Ennen kuin siirryt kannattaa vierailla eri luomutiloilla , menestyjiin ja ei menestyjiin . Ei menestyjille vieraillessasi voi pohtia missä meni pieleen .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 26.01.20 - klo:11:25
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Mitä energialla saadaan aikaan ja mikä on sen osuus kokonaisuudesta?

Typpilannoituksen hiilijalanjälki on alla linkistä avautuvalla videolla kuvattu tarkasti. Maataloustuotanto on kokonaisuus, joka liittyy vielä laajemmin tähän maankäytön (LULUCF) kokonaisuuteen, jossa mukaan tulee myös metsät, niin ei me voida ottaa tästä palapelistä yhtä palaa irti ja tuijottaa vain sitä. Vai valehteeko Yara siinä, että metsät ja kosteikot sitovat 2-8 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin pelto?
https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/

Onko olemassa joku tutkimus, jossa metsien raivaamista pelloiksi ja käyttämistä lannoitetuotantoon (vln) olisi tutkittu?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Rakkine - 26.01.20 - klo:11:41
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Mitä energialla saadaan aikaan ja mikä on sen osuus kokonaisuudesta?

Typpilannoituksen hiilijalanjälki on alla linkistä avautuvalla videolla kuvattu tarkasti. Maataloustuotanto on kokonaisuus, joka vielä liittyy vielä laajemmin tähän maankäytön (LULUCF) kokonaisuuteen, jossa mukaan tulee myös metsät, niin ei me voida ottaa tästä palapelistä yhtä palaa irti ja tuijottaa vain sitä. Vai valehteeko Yara siinä, että metsät ja kosteikot sitovat 2-8 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin pelto?
https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/

Onko olemassa joku tutkimus, jossa metsien raivaamista pelloiksi ja käyttämistä lannoitetuotantoon (vln) olisi tutkittu?

Kaikke ei voi saada. Fakta on että luomu on erikoistuotantoa ja siksi jää. Koko maailmaa ei voida luomumenetelmin ruokkia, ei ainakaan nykyistä väkimäärää. Jos haluttaisiin luomumenetelmin ruokkia koko maailma, pitäisi maapallon väkimäärää pudottaa 90% nykyisestä. Tämä pitäisi myös tiede- ja utopiapuolue vihreidenkin ymmärtää, mutta ei ne ymmärrä, ne elää omassa utopiakuplassaan.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 26.01.20 - klo:12:32
Kaikke ei voi saada. Fakta on että luomu on erikoistuotantoa ja siksi jää. Koko maailmaa ei voida luomumenetelmin ruokkia, ei ainakaan nykyistä väkimäärää. Jos haluttaisiin luomumenetelmin ruokkia koko maailma, pitäisi maapallon väkimäärää pudottaa 90% nykyisestä. Tämä pitäisi myös tiede- ja utopiapuolue vihreidenkin ymmärtää, mutta ei ne ymmärrä, ne elää omassa utopiakuplassaan.
Jos ja kun yllä oleva pitää paikkansa, niin väkimäärän vähentäminen tappamalla ihmisiä nälkään ei tule kyseeseen. Ei tule kyseeseen myöskään metsien raivaamisen jatkaminen ja ruuantuotantoalan kasvattaminen, vaan suunnan pitäisi kääntyä juuri päinvastoin. Ruoka pitäisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja pienellä pinta-alalla, jolloin metsähakkuilta vältyttäisiin. Tehoviljelyn ympäristövaikutukset pitäisi minimoida, GMO, ravinnekierrätys, uusiutuva energia ym keinoin.

Nyt aloitetaan luomusopimusten tekeminen uudeestaan, miksi ja kuinka kauan Suomessa jatketaan tällä linjalla? Hallistusohjelmassa lukee: "Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana." Ilmeisesti ei siis ihan kaikki? Tuleeko ilmastolakiin säännöksiä, joilla puututaan hiilinielujen kasvattamiseen esim metsähakkuita rajoittamalla? Silloin tuntuisi aika kummalliselta, jos toisaalla verovaroin tuettaisiin juuri päinvastaista kehitystä? No Saksassa avattiin juuri uusi hiilivoimala, niin kait meilläkin jotain pölhöä pitää tehdä?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Rakkine - 26.01.20 - klo:13:02
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy. 
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: taneli - 26.01.20 - klo:13:12
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.

Tämähän on se suurin kerroin hiilessä ja saastuttamisessa. Kaikki muu on turhaa, jos tuota kerrointa ei saada pienemmäksi. Tuo kerroin muuten vielä kasvaaa exponentiaalisesti. https://youtu.be/lpj0E0a0mlU?t=490 (https://youtu.be/lpj0E0a0mlU?t=490)

Ja tämä on vielä se ainut aihe, josta kukaan ei uskalla puhua, Linkolaa lukuunottamatta.

Ja tuohonkin on ratkaisuja olemassa. Yksi hyvä keino on tyttöjen/naisten koulutuksen lisääminen. Suomessahan ei liiemmin väki omaehtoisesti lisäänny.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 26.01.20 - klo:13:32
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 26.01.20 - klo:14:23
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 26.01.20 - klo:14:27
Mikäköhän siinä on, jos Linkola sanoo että ihmisiä pitää vähentää, niin kaikki valaistuvat ja sanovat että niihän se pohjimmiltaan on.

Sitten jos esim. kansanedustaja sanoo näin, niin se on vihapuhetta ja natsia ja sitten niiiiiiin persua.

Sitten kun massin perässä tulleita pölkkypäitä aletaan loppusijoittamaan pääkaupunkiseudun tai minkä vaan kaupungin ulkopuolelle (tuon piiriojan toiselle puolelle), joutuu vähän kattomaan tarkemmin. Sitä ennen tyydyn vain katselemaan ja hymähtelemään sitä sekoilua, mitä ihmismassojen pakkosiirto tuottaa.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 26.01.20 - klo:14:38
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .

Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.

Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.

Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.

Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 26.01.20 - klo:17:17
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .

Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.

Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.

Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.

Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Oletko tiedemiehiä viisaampi ? Tuskin .  ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ketä aletaan tappamaan ? Ketä saa elää ?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 26.01.20 - klo:20:42
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .

Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.

Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.

Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.

Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Oletko tiedemiehiä viisaampi ? Tuskin .  ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ketä aletaan tappamaan ? Ketä saa elää ?

Sorkkako täällä itkee ihmisille banaaneja vai mistä ihmeistä se weebbari niitä pieraisee?

Aina joutuu vastailemaan kaverin puolesta. Tuskin kukaan on viisaampi, kuin tiedemies. Ainakin jos kysytään tiedemiehiltä. Sen verran minäkin ::) tiedän tuosta hiilestä, että pohjolan olosuhteissa energiaa tarvittaan myös lämpönä. Siksi pyrolyysi on yksi kova vaihtoehto täällä. Siinä vaan se kuivatislattu hiili jätetään polttamatta ja se levitetään vaikka pellolle tai upotetaan jonnekin. Tämä hiili pysyy ruodussa satoja tai jopa tuhansia vuosia.

Siksi tavaraa pitäisi roudata energialaitoksiin suhteessa enemmän kuin nyt. Tämä ei sovi kaikille poliittisille ihmisille, koska se hiili on pois puunjalostuksesta tai ravinnosta. Eli rahaa tarvittaisiin enemmän.

Tuo pyrolyysi on yksinkertaisin tapa sitoa hiiltä niin, että siinä sitomisessa on jotain järkeä. Se hiili on pois kierrosta niin kauan, että joku taas alkaa kaivamaan sitä esiin. Se vaan kuluttaa energiaa, mutta jossakin CHP-laitoksessa se voidaan tehdä sähköksi ja lämmöksi.

Jos sitä aletaan tislaamaan ihan muuten vaan ja urheilun kannalta, niin kyllähän se lämpö menee ihan harakoille ja sitä kautta se olisi taas päästöhirviö joillekin.

Tätä tappamista on jo täälläkin teorieettisesti pohdiskeltu. Käytännössähän se pitäisi aloittaa niistä, jotka ovat ihmiskunnan tulevaisuudelle haitallisia. Ja koska sellaisesta asiasta on niin monta mielipidettä kuin on ihmisiäkin, aihe on loputon suo. Eli eiköhän mennä omalla painolla.

Ja ne puut pitää sitoa, jotta ne eivät putoa. Ja pysyisi vähän ryhdissä erikoistilanteissa.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 26.01.20 - klo:21:03
Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.
tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"
Ensinnäkin : Havupuiden lisääminen istutusten kautta , lehtipuut sitovat tehokkaasti keväällä ja kesällä mutta syksyllä lisääntyy hiilidioksidin päästöt puiden pudottua ja lahottua .
Energian käytön muuttaminen : Biodieselit , kaasut ja sähkö liikenteen käyttöön , mikä lisäisi hyvin vointia pohjoiseen ja vähentäisi Arabien rahansaantia , vois vaikuttaa sotimiseenkin . Valtion apu ketä muuttaa autonsa kaasulla toimivaksi , itsekkin ottaisin vastaan avun .
Valio luopuu kokonaan dieselautojen käytössä maidon keräilyssä .

Ensinnäkin puut pitää sitoa kiinni. Sellaiset paineilmakiristimet ovat hyviä. Kiristää automaattisesti vaikka siirtomatkan aikana puut pääsisivät löystymään.

Kun sä et tuosta hiilestä mitään ymmärrä, niin ole hiljaa. Tehokas tapa olisi käyttää nopeasti kasvavaa uusiutuvaa energiaa. Leivotaan energia pyrolyysin avulla niin, että tuotettu hiili sijoitettaisiin maahan. Tämä tarkoittaisi uusiutuvan energian käytön lisäämistä, koska osa hiilestä ei muutu energiaksi.

Tämä tarkoittaisi metsää tai paremminkin peltoenergiaa ja se tarkoittaisi sitä, että maajussi saisi liikaa massia. Myös ruoan tuotanto maailmassa vähenisi ja se taas aiheuttaisi nälkäkuolemia ja ihmiskatoa.

Toisaalta tällä tavalla ratkaistaisiin kaikki maailman ilmasto ja talouspulmat. Ihmismäärä maailmassa pienenisi ja maajusseille ei tarvitsisi maksaa tukea. Mutta tämä kaatuu siihen, koska tällöin ei pystytä koplaamaan itämerta mihinkään rahavirtaan.
Oletko tiedemiehiä viisaampi ? Tuskin .  ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Ketä aletaan tappamaan ? Ketä saa elää ?

Sorkkako täällä itkee ihmisille banaaneja vai mistä ihmeistä se weebbari niitä pieraisee?
En , kuin nii ?
Aina joutuu vastailemaan kaverin puolesta. Tuskin kukaan on viisaampi, kuin tiedemies. Ainakin jos kysytään tiedemiehiltä. Sen verran minäkin ::) tiedän tuosta hiilestä, että pohjolan olosuhteissa energiaa tarvittaan myös lämpönä. Siksi pyrolyysi on yksi kova vaihtoehto täällä. Siinä vaan se kuivatislattu hiili jätetään polttamatta ja se levitetään vaikka pellolle tai upotetaan jonnekin. Tämä hiili pysyy ruodussa satoja tai jopa tuhansia vuosia.

Siksi tavaraa pitäisi roudata energialaitoksiin suhteessa enemmän kuin nyt. Tämä ei sovi kaikille poliittisille ihmisille, koska se hiili on pois puunjalostuksesta tai ravinnosta. Eli rahaa tarvittaisiin enemmän.

Tuo pyrolyysi on yksinkertaisin tapa sitoa hiiltä niin, että siinä sitomisessa on jotain järkeä. Se hiili on pois kierrosta niin kauan, että joku taas alkaa kaivamaan sitä esiin. Se vaan kuluttaa energiaa, mutta jossakin CHP-laitoksessa se voidaan tehdä sähköksi ja lämmöksi.

Jos sitä aletaan tislaamaan ihan muuten vaan ja urheilun kannalta, niin kyllähän se lämpö menee ihan harakoille ja sitä kautta se olisi taas päästöhirviö joillekin.

Tätä tappamista on jo täälläkin teorieettisesti pohdiskeltu. Käytännössähän se pitäisi aloittaa niistä, jotka ovat ihmiskunnan tulevaisuudelle haitallisia. Ja koska sellaisesta asiasta on niin monta mielipidettä kuin on ihmisiäkin, aihe on loputon suo. Eli eiköhän mennä omalla painolla.

Ja ne puut pitää sitoa, jotta ne eivät putoa. Ja pysyisi vähän ryhdissä erikoistilanteissa.
Juu , tiedetään et lämmittää pitää . Sen verran mitä puilla lämmittää takuulla palautuu kiertoon . Öljyllä lämmittämisen joutuu joka tapauksessa lopettamaan , lämpö ja maalämpöpumput yleistyy mikä on hyvä asia .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 05.02.20 - klo:22:37
Tänään oli MT:ssa pieni uutinen Ruotsista, jossa todettiin luomukulutuksen kääntymisestä laskuun. Osuus on vieläkin Suomeen verrattuna iso eli 9% (9,3% 2018), mutta olennaisinta on se, että Ruotsissa kuluttajat siirtyvät jo pois luomutuotteista. Meillä alkaa taas uusien sopimusten tekeminen, mahtavatko ehtiä edes markkinoille, kun meilläkin tapahtuu vastaava käänne?

Mahtaako tähän vaikuttaa ruotsalaistutkimus, jossa luomun todettiin aiheuttavan jopa 70% enemmän kasvihuonekaasupäästöjä tavanomaiseen viljelyyn verrattuna? Greta heristää sormea ja kysyy; miten te kehtaatte? Ilmeisesti käänne on tapahtunut rajuna ja äkkiä.
https://www.naturalproductsglobal.com/europe/swedish-organic-market-growth-slows-sharply-as-shoppers-switch-focus-to-other-ethical-labels/
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: mermiina - 05.02.20 - klo:23:19
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Don Essex - 06.02.20 - klo:05:54
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: eevertti - 06.02.20 - klo:07:35
No jos homma menee aikanaan siihen että luomusta siirrytään takaisin tavanomaiseen niin pitäisi ainakin pellot olla hyvässä kunnossa.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: -SS- - 06.02.20 - klo:11:00
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn

Tuossa linkissä on omahyväinen luomuparadigma selvästi mukana. Tavanomaisesta viljelystä oletetaan, että typestä häviää merkittävä osa, mitä eivät sadot kuitenkaan aina osoita. Luomuviljelyssä riittää oletus, ettei typpi häviä ollenkaan, mutta mihin se 150 - 200 kg/ha sidottua typpeä sitten häviää, kun se ei kuiva-ainesadoissa näy ? On samantekevää, häipyykö se typpioksiduulina vai valumalla vesistöihin. Jonnekin se talven ja kevään aikana häviää.

Hyväksyisin tuonkin, jos syksyllä tavanomaisessa maahan kynnettäisiin tonni salpietaria, seuraavaa vuotta varten. No, jokainen ymmärtää, että se olisi hölmöä, eikä sitä tehdä, kokemuksien perusteella. Silti valtaosassa luomukasvinviljelytiloja on tilanne se, että suurin typpimäärä on käytettävissä  ennen talvea eikä ennen kasvukautta. Silloin kun apilanurmet syötetään eläimille, osa typestä saadaan säästetyksi kasvukaudelle, silti lannan käsiteyssä ja etenkin kompostoinnissa typen hävikki on noin 60%. Eikä siitä vielä edes ole kunnollista tutkimusta, millaisena se typpi tarkalleen haihtuu, typpioksiduulina, ammoniakkina vai typpikaasuna ! Se tiedetään, että kasvihuonekaasuissa tilanne on vaikea, teki niin tai näin. Raakalietteessä metaanipäästä, kompostoinnissa typpipäästöt.

Lämpimissä maissa typensidonnan käyttö on eri asia, kun kasvukausi on ympärivuotinen. Silloin typenkeräys onnistuu paremmin juuri tarpeeseen kohdistettuna.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 06.02.20 - klo:11:06
Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

No jos homma menee aikanaan siihen että luomusta siirrytään takaisin tavanomaiseen niin pitäisi ainakin pellot olla hyvässä kunnossa.
V-S maatalouden ilmastoseminaarissa Turussa 4.2.2020 asiaa käsiteltiin, sekä typpilannoituksen, hiilenkierron, että ilmastopäästöjen näkökulmasta. Pellon käytön optimointi oli myös mukana.... "Kaikilla lohkoilla ei ole samanlaista oikeutta tulla viljellyksi."

Luomu ei ollut erikseen esillä, mykorritsa mainittiin kerran, mutta luomuun helposti miellettäviä toimenpiteitä oli esillä monia. Vesitalous, maan rakenne, viljelykierto, kerääjäkasvit, orgaanisen hiilen lisääminen ym.

Yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että Suomi on pitkä maa, jonka kasvuolot ja maalajit muuttuvat pohjois-eteläsuunnassa täydellisesti. Yli 1500 lämpösummat, savimaat, sademäärät, roudattomat talvet, kasvukauden pituus, viljeltävien lajien määrä, satotasot ym. Aina kun neuvotaan toista, niin pitää huomioida se missä viljellään?

Typpi, tuleepa se maasta tai säkistä, on kasveille välttämätön. Viljely on turhaa, ellei satoa tule, silloin PeltoOptimi käskee metsittämään sen lohkon. Liian runsas typpi aiheuttaa ilmastoon päästöt ja vesistöihin valumat, mutta sopiva määrä tehostaa kasvua ja auttaa sitomaan hiilidioksidia. "Jos aamulla annetaan se määrä typpeä, mitä päivällä tarvitaan kasvuun".

Meillä on kaksi tapaa tehdä pelloista sahara. Poistamalla hiiltä maaperästä aina vaan isommilla typpilannoituksilla tai köyhdyttää se maa ryöstöviljelemällä, niin ettei siinä lopuksi kasva mitään, mikä estää eroosion. Tämä oli oma tulkinta, mutta linkistä avautuu tieteellisempi selitys hiilen merkityksestä pellossa.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=2ahUKEwjA75yBtrznAhXx-yoKHQw-C0YQFjABegQIBBAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F03%2FSoinne_ORANKI_190325_web_nettiversio.pdf&usg=AOvVaw1QPBE1Kgzy-OAIFvdSkvIB
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: nautafarmari - 06.02.20 - klo:11:28
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?

Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat.  :-[
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 06.02.20 - klo:12:12
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn

Tuossa linkissä on omahyväinen luomuparadigma selvästi mukana. Tavanomaisesta viljelystä oletetaan, että typestä häviää merkittävä osa, mitä eivät sadot kuitenkaan aina osoita. Luomuviljelyssä riittää oletus, ettei typpi häviä ollenkaan, mutta mihin se 150 - 200 kg/ha sidottua typpeä sitten häviää, kun se ei kuiva-ainesadoissa näy ? On samantekevää, häipyykö se typpioksiduulina vai valumalla vesistöihin. Jonnekin se talven ja kevään aikana häviää.

Hyväksyisin tuonkin, jos syksyllä tavanomaisessa maahan kynnettäisiin tonni salpietaria, seuraavaa vuotta varten. No, jokainen ymmärtää, että se olisi hölmöä, eikä sitä tehdä, kokemuksien perusteella. Silti valtaosassa luomukasvinviljelytiloja on tilanne se, että suurin typpimäärä on käytettävissä  ennen talvea eikä ennen kasvukautta. Silloin kun apilanurmet syötetään eläimille, osa typestä saadaan säästetyksi kasvukaudelle, silti lannan käsiteyssä ja etenkin kompostoinnissa typen hävikki on noin 60%. Eikä siitä vielä edes ole kunnollista tutkimusta, millaisena se typpi tarkalleen haihtuu, typpioksiduulina, ammoniakkina vai typpikaasuna ! Se tiedetään, että kasvihuonekaasuissa tilanne on vaikea, teki niin tai näin. Raakalietteessä metaanipäästä, kompostoinnissa typpipäästöt.

Lämpimissä maissa typensidonnan käyttö on eri asia, kun kasvukausi on ympärivuotinen. Silloin typenkeräys onnistuu paremmin juuri tarpeeseen kohdistettuna.

-SS-
Tai sitten oli oikea tutkimus . Tutkimuksesta puuttuu vielä kynnettyjen peltojen pintamultien häviäminen veden mukana .  ???
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 06.02.20 - klo:12:15
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?

Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat.  :-[
Osalla ne on loppunut . Osa-aika viljelijät mukaan luettuna eläkeläiset joilla on metsää tuntuu vielä pärjäävän . Maitopuolella huolellisesti tehdyt rehut ja lehmienhoito auttaa pärjäämiseen .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Ärrpää - 06.02.20 - klo:12:26
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?

Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat.  :-[
Osalla ne on loppunut . Osa-aika viljelijät mukaan luettuna eläkeläiset joilla on metsää tuntuu vielä pärjäävän . Maitopuolella huolellisesti tehdyt rehut ja lehmienhoito auttaa pärjäämiseen .

 Yara luomu 8-4-2 kun tilaa hankkijalta alkukuun aikana, niin maksun aika on lokakuulla.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 06.02.20 - klo:12:32
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 06.02.20 - klo:12:45
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Kaikki - 06.02.20 - klo:13:05
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Kukahan on jyrkkä Kaikille ?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 06.02.20 - klo:21:01
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .

Voitko kirkkain silmin väittää, että Yara ja luomu tarkoittaa samaa?

Todella luonnonmukainen ravinnelähde on luonnossa oleva aines. Esim. puut, eläimet, kivet jne. Kaikki mikä tulee säkissä, ei ole luonnontuotetta vaan typpivapaata apulantaa tai jonkin teollisuusprosessin sivujätettä.

Mitä enemmän keksitään peltoon laitettavaa tavaraa ilman kemiallista typpeä, sitä varmemmin se käy luomuun. Se mikä tässä yhdistelmässä joustaa, on luomu brändinä itse. Joten periaatteessa pitäisi sanoa, että Yara ja nykyluomu sopivat samaan lauseeseen.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 08.02.20 - klo:00:41
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
EU on rajoittanut lannoitetypen valmistuksen CO2 päästöt 3,6 kg/Nkg. Vertailun vuoksi litrasta polttoöljyä CO2 päästö on 2,6kg. Näin voi vertailla esimerkiksi muokkauksen, viherlannoituksen ja lannoitetypen päästöjä keskenään. 100 kiloa typpeä tarkoittaisi 360 kg päästöä, saman saisi kuluttamalla 140 litraa polttoöljyä. Toki lannoitteen voisi tehdä ja tulevaisuudessa tehdäänkin uusiutuvalla energialla, varmaan muokkauksetkin?

Tämä vertailu ei oikeasti johda mihinkään, vaan olennaisinta olisi katsoa maankäytön kokonaisuutta. Verrata peltoa ja metsää toisiinsa, sekä kivennäismaiden ja eloperäisten maiden osuutta viljelyssä. Yhden hehtaarin päästöt turvemaan viljelystä voivat olla suuremmat, kuin koko 100 ha tilan typpilannoituksen päästöt. Yksi metsähehtaari voi sitoa yhtä paljon hiilidioksidia, kuin 1o ha peltoa aiheuttaa päästöjä.

Jos jotain tuloksia vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin niistä toimista on aloitettava, joilla on oikeasti merkitystä. Siksi luomuviljely, peltoalan kasvattaminen, turvepeltojen raivaus/viljely, märehtijät ym sopivat tähän aikaan erittäin huonosti.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwiPpsPvqsDnAhVExIsKHVUiAS0QFjAAegQIBxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F08%2FRegina_Pellonpiennar-8-2019.pdf&usg=AOvVaw0FmCoiBA2iWpDKPXLhUiuY
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 08.02.20 - klo:08:51
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara. Täytetään tuotetulla hiilellä itämeri. Näin saamme suodatettua kaikki hyh hyh aineet pois. Mennään syntyneitä hiihiharjuja pitkin autolla Ruotsiin ja Viroon ja ryöstetään pankit ja kaljakaupat.

Takaisin tullessa täytetään takaronkka upotetulla hiilellä ja kasataan se Suomeen johonkin. Näin saamme ravinteet talteen merestä ja poliisit eivät saa kiinni kun ei ole enää tietä meressä.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 08.02.20 - klo:08:52
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
EU on rajoittanut lannoitetypen valmistuksen CO2 päästöt 3,6 kg/Nkg. Vertailun vuoksi litrasta polttoöljyä CO2 päästö on 2,6kg. Näin voi vertailla esimerkiksi muokkauksen, viherlannoituksen ja lannoitetypen päästöjä keskenään. 100 kiloa typpeä tarkoittaisi 360 kg päästöä, saman saisi kuluttamalla 140 litraa polttoöljyä. Toki lannoitteen voisi tehdä ja tulevaisuudessa tehdäänkin uusiutuvalla energialla, varmaan muokkauksetkin?

Tämä vertailu ei oikeasti johda mihinkään, vaan olennaisinta olisi katsoa maankäytön kokonaisuutta. Verrata peltoa ja metsää toisiinsa, sekä kivennäismaiden ja eloperäisten maiden osuutta viljelyssä. Yhden hehtaarin päästöt turvemaan viljelystä voivat olla suuremmat, kuin koko 100 ha tilan typpilannoituksen päästöt. Yksi metsähehtaari voi sitoa yhtä paljon hiilidioksidia, kuin 1o ha peltoa aiheuttaa päästöjä.

Jos jotain tuloksia vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin niistä toimista on aloitettava, joilla on oikeasti merkitystä. Siksi luomuviljely, peltoalan kasvattaminen, turvepeltojen raivaus/viljely, märehtijät ym sopivat tähän aikaan erittäin huonosti.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwiPpsPvqsDnAhVExIsKHVUiAS0QFjAAegQIBxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F08%2FRegina_Pellonpiennar-8-2019.pdf&usg=AOvVaw0FmCoiBA2iWpDKPXLhUiuY

Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 08.02.20 - klo:09:22
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
Ihmettelen luomulannoitteesta käytyä keskustelua. Mielestäni luomua on vain sellainen tuote mihin ei ole käytetty mitään lannoitetta eikä kasvisuojeluainetta.  Rajanveto on hyvin yksinkertainen. Myöskään kalkitus ei saa olla luomussa mahdollinen. Vrt luomu metsämarja. Puolukat jotka kasvavat metsässä ovat luomumarjoja. Ei pitäisi olla vaikea tehdä päättäjien päätös mikä on luomua ja mikä ei.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .

Voitko kirkkain silmin väittää, että Yara ja luomu tarkoittaa samaa?

Todella luonnonmukainen ravinnelähde on luonnossa oleva aines. Esim. puut, eläimet, kivet jne. Kaikki mikä tulee säkissä, ei ole luonnontuotetta vaan typpivapaata apulantaa tai jonkin teollisuusprosessin sivujätettä.

Mitä enemmän keksitään peltoon laitettavaa tavaraa ilman kemiallista typpeä, sitä varmemmin se käy luomuun. Se mikä tässä yhdistelmässä joustaa, on luomu brändinä itse. Joten periaatteessa pitäisi sanoa, että Yara ja nykyluomu sopivat samaan lauseeseen.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 08.02.20 - klo:10:15
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 08.02.20 - klo:10:45
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?

Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Rakkine - 08.02.20 - klo:10:56
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Sä sitte jaksat jauhaa tosta ilmstonpelastamisesta numeroviidakoiden kera, että viittitkin, ei ketään nuo numerojutut kiinnosta, yhtä tyhjän kanssa. Vit tu viljellään miten viljellään, ihan samantekevää miten.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 08.02.20 - klo:11:15
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Sä sitte jaksat jauhaa tosta ilmstonpelastamisesta numeroviidakoiden kera, että viittitkin, ei ketään nuo numerojutut kiinnosta, yhtä tyhjän kanssa. Vit tu viljellään miten viljellään, ihan samantekevää miten.

Oikein . Tarjoon konjakit jos jossakin nähdään .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Make - 08.02.20 - klo:12:19
Pitäisiköhän märehtijöiden painpistettä siirtää jotenkin savimaahisten suuntaan? ;)
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: JäyhäJököttäjä - 08.02.20 - klo:12:27
Pitäisiköhän märehtijöiden painpistettä siirtää jotenkin savimaahisten suuntaan? ;)

Pitäisi. Monestakin syystä, tämä päästöt on vain yksi. Se on aikanaan ollut suuri virhe, kun maatalouspoliittisilla päätöksillä märehtijät siirrettiin savialueilta pois.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: eevertti - 08.02.20 - klo:13:35
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?

Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .

Eihän suomi ilmaiseksi tee, kyllähän me innoissaan vielä maksetaankin siitä mitä tehdään.
Ja muu eurooppa nauraa nurkan takana kun on umpi rehellisiä (tyhmiä) nuo suomalaiset.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 09.02.20 - klo:11:13
Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?

Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .

Eihän suomi ilmaiseksi tee, kyllähän me innoissaan vielä maksetaankin siitä mitä tehdään.
Ja muu eurooppa nauraa nurkan takana kun on umpi rehellisiä (tyhmiä) nuo suomalaiset.
Joskus jonkun asian kieltäminen loppuun asti on suurin virhe. Myös turha hätäily voi tulla kalliiksi.

EU:n rikkidirektiivi. Laivaliikenteessä matalarikkisen öljyn korkea hinta pakotti keksimään halvempia ratkaisuja. Piikkiöläinen "osa-aikaviljelijä", yrittäjä ja laivanvarustaja kehitti omiin laivoihinsa rikkipesurin jo v2013, jolla voidaan puhdistaa laivan pakokaasut rikistä ja käyttää halvempaa öljyä. Pesuri on patentoitu ja liikevaihto 20-kertaistunut muutamassa vuodessa, kun rikkirajoitukset leviävät ympäri maailmaa.

Neste olisi tuskin ryhtynyt kehittämään uusiutuvia polttoaineita, ellei olisi vaadittu sitä laittamaan fossiilisten joukkoon. Nyt on paksu patenttisalkku, kun ympäri maailmaa joudutaan ratkomaan samoja ongelmia.

Hiilen sitominen maahan, 4/1000 aloite. Hienoa jos meillä keksittäisiin se tekniikka, millä se toteutetaan. Jossain maissa tarvitaan pääosa maa-alasta viljelyyn, siksi niillä ainoa tapa on sitoa hiili peltoon. Meillä on teräviä tutkijoita ja insinöörejä, joille pitää osoittaa resursseja, kyllä se aikanaan tulee voittoina ja veroina takaisin cleantech-yritysten kautta.

Ilmastonmuutos, onko veikattu oikeaa hevosta?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 09.02.20 - klo:11:57
Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?

Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .

Eihän suomi ilmaiseksi tee, kyllähän me innoissaan vielä maksetaankin siitä mitä tehdään.
Ja muu eurooppa nauraa nurkan takana kun on umpi rehellisiä (tyhmiä) nuo suomalaiset.
Joskus jonkun asian kieltäminen loppuun asti on suurin virhe. Myös turha hätäily voi tulla kalliiksi.

EU:n rikkidirektiivi. Laivaliikenteessä matalarikkisen öljyn korkea hinta pakotti keksimään halvempia ratkaisuja. Piikkiöläinen "osa-aikaviljelijä", yrittäjä ja laivanvarustaja kehitti omiin laivoihinsa rikkipesurin jo v2013, jolla voidaan puhdistaa laivan pakokaasut rikistä ja käyttää halvempaa öljyä. Pesuri on patentoitu ja liikevaihto 20-kertaistunut muutamassa vuodessa, kun rikkirajoitukset leviävät ympäri maailmaa.

Neste olisi tuskin ryhtynyt kehittämään uusiutuvia polttoaineita, ellei olisi vaadittu sitä laittamaan fossiilisten joukkoon. Nyt on paksu patenttisalkku, kun ympäri maailmaa joudutaan ratkomaan samoja ongelmia.

Hiilen sitominen maahan, 4/1000 aloite. Hienoa jos meillä keksittäisiin se tekniikka, millä se toteutetaan. Jossain maissa tarvitaan pääosa maa-alasta viljelyyn, siksi niillä ainoa tapa on sitoa hiili peltoon. Meillä on teräviä tutkijoita ja insinöörejä, joille pitää osoittaa resursseja, kyllä se aikanaan tulee voittoina ja veroina takaisin cleantech-yritysten kautta.
Keksitään tekniikka ? Juupa juu .
Ilmastonmuutos, onko veikattu oikeaa hevosta?

Onko ilmaston muutos joku lotto vai ?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 09.02.20 - klo:13:15
Keksitään tekniikka ? Juupa juu .

Onko ilmaston muutos joku lotto vai ?
Meillä on Luomuinstituutti ja 80 Luken tutkijaa tutkii luomutuotannon kehittämistä, miksi? Miksi on päädytty siihen, että panostetaan tutkimuksessa ja tukipolitiikassa tuotantoon, joka on tehotonta, menossa pois muodista ja viimeisimmän tutkimustiedon valossa juuri ilmastonmuutoksen kannalta haitallista? Tämä lottoarvonta on katsottu ja ei voittoa.
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara.
Perustetaan Biohiili-instituutti ja laitetaan tutkimuksen painopiste tänne.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 09.02.20 - klo:13:39
Keksitään tekniikka ? Juupa juu .

Onko ilmaston muutos joku lotto vai ?
Meillä on Luomuinstituutti ja 80 Luken tutkijaa tutkii luomutuotannon kehittämistä, miksi? Miksi on päädytty siihen, että panostetaan tutkimuksessa ja tukipolitiikassa tuotantoon, joka on tehotonta, menossa pois muodista ja viimeisimmän tutkimustiedon valossa juuri ilmastonmuutoksen kannalta haitallista? Tämä lottoarvonta on katsottu ja ei voittoa.
Menossa pois muodista ? Tuottajien kiinnostus kasvaa , tavaraa lisää markkinoille jolloin marniat oikeesti muodostuvat . On alueita jossa luomutuotteet ei mene kaupaksi mutta on alueita jossa tavaraa kaivataan lisää . 
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara.
Perustetaan Biohiili-instituutti ja laitetaan tutkimuksen painopiste tänne.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 09.02.20 - klo:15:34
 ;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 09.02.20 - klo:17:53
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Miten niin miten sattuu . Kirjoitin tuohon perään asiaa . Itte et ymmärrä mistä humus muodostuu etkä ymmärrä mitä varten .  ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 09.02.20 - klo:20:13
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Miten niin miten sattuu . Kirjoitin tuohon perään asiaa . Itte et ymmärrä mistä humus muodostuu etkä ymmärrä mitä varten .  ;D ;D ;D ;D

Kyllä nuo lainaukset ovat ihan miten sattuu. Ja mitä tulee humukseen. Sen muodostumisesta ei oikein tiedä kukaan. En myöskään minä, etkä ainakaan sinä.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 09.02.20 - klo:20:29
;D ;D ;D Sorkka lainailee mitä sattuu. Jätä se muille, jos et osaa.
Miten niin miten sattuu . Kirjoitin tuohon perään asiaa . Itte et ymmärrä mistä humus muodostuu etkä ymmärrä mitä varten .  ;D ;D ;D ;D

Kyllä nuo lainaukset ovat ihan miten sattuu. Ja mitä tulee humukseen. Sen muodostumisesta ei oikein tiedä kukaan. En myöskään minä, etkä ainakaan sinä.

Oma vikas jollet luettua ymmärrä .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: iskra - 09.02.20 - klo:21:15
Maasta olet sinä tullut ja maaksi sinun pitää muuttuman...
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 09.02.20 - klo:22:52
Maasta olet sinä tullut ja maaksi sinun pitää muuttuman...

Ai niin toi juttu...

Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Jonni - 13.02.20 - klo:13:25
Tänä vuonna tulee yli 60000 ha lisää SV2 peltoja lisää luomu viljelijöiden käyttöön, toki suurin osa varmaan nurmea mutta osa viljalle tietysti.
Vaikka tuet pysyisivät samana, miten käy myynti tuotteiden kun tarjonta lisääntyy runsaasti eikä markkinoita ole välttämättä..
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 13.02.20 - klo:19:48
Tänä vuonna tulee yli 60000 ha lisää SV2 peltoja lisää luomu viljelijöiden käyttöön, toki suurin osa varmaan nurmea mutta osa viljalle tietysti.
Vaikka tuet pysyisivät samana, miten käy myynti tuotteiden kun tarjonta lisääntyy runsaasti eikä markkinoita ole välttämättä..
Mitään tutkimusta ole tehnyt aika hyvään hintaan menee edelleen kaupaksi ….
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: iskra - 13.02.20 - klo:20:11

Vaikka tuet pysyisivät samana, miten käy myynti tuotteiden kun tarjonta lisääntyy runsaasti eikä markkinoita ole välttämättä..
[/quote]Mitään tutkimusta ole tehnyt aika hyvään hintaan menee edelleen kaupaksi ….
[/quote]

Meisi vielä premminkin jolleivat jalostajat ja kauppakin rohmua välistä raskaasti.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 13.02.20 - klo:20:19
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 13.02.20 - klo:20:56
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.

Tai sitten omassa päässäs .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 13.02.20 - klo:22:21
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.

Tai sitten omassa päässäs .

Niin siis mitä tarkoitat.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 14.02.20 - klo:08:29
Voi olla, että se suurin ideologialuomun käyttäjäryhmä alkaa punnita nyt syömistä ilmastonmuutoksen kannalta. Jos se tarkoittaa kasvisravinnon suosimista, vaikuttaa se myös muuhunkin kuin ilmastoa kuormittavan luomun menekkiin.

Tai sitten omassa päässäs .

Niin siis mitä tarkoitat.

Hyvin harva kuluttaja edes osaa ajatella mitään hiiliviljelystä tai niistä tuotteista .
Vegaanisuus kyllä lisääntyy kauran ja palkokasvien voimalla , ruisleipää onki syöty ammoisista ajoista lähtien .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Rakkine - 16.02.20 - klo:11:03
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: ja101 - 16.02.20 - klo:18:13
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Tuo nyt oli ihan odotettavissa.

Luomussa se etu, että moni lykkää lataukseen enemmän kun hinta romahtaa. Tai näin ainakin olen monen luomuilijan sanonut tekevän, tiedä sitten todellisuutta.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: -SS- - 17.02.20 - klo:14:23
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Tuo nyt oli ihan odotettavissa.

Luomussa se etu, että moni lykkää lataukseen enemmän kun hinta romahtaa. Tai näin ainakin olen monen luomuilijan sanonut tekevän, tiedä sitten todellisuutta.

Onko näin, että luomussa on kannattavaa viljellä hömppää ennemmin kuin matalan hinnan satokasvia,. Miten tähänkin sopivat puheet viljelypakosta ja sadonkorjuupakosta, ja hömpän tukien poistosta ?

Ensimmäinen sadonkorjuupakkoa muistuttava laki oli 1866 ohran kotipolton kieltävä laki, ei raittiusaatteen takia, vaan sen takia, että Krimin sodasta lähtien oli elintarvikkeista Suomessa pula, ja viljelijät saivat viinaksi keittämällä paremman tuoton kuin leiväksi myymällä. Niinpä kotipoltto kiellettiin. Itse asiassa josakin määrin kyseisen lain henki on edelleen voimassa, vaikak Altia viinaa keittääkin. Mitenkä tuo kuulostaakin niin tutulta tuo 1800-luvun tilanne, sama vika nytkin, jos mykoritsaa latailemalla saa paremman tuoton kuin kansalle leipää tuottamalla.

Täytyykin ottaa pikaisesti yhteys tuonne biovoimalaan, ettei Proruis-projekti vaan tällä välin keksi, että energiakäyttö voisi vaikka rajoittaa rukiin saatavuutta, ja ajaisi varastorukiin pakkoluovutusta myllyille.

Rahdeissa tienaa melkoisesti jo, kun pääsee omilla välineillä melko viereen kippaamaan, oikeastaan jo ihan sama saako voimalan hakekentällä yhtään mitään, Fazerille ei lähde kiloakaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 17.02.20 - klo:15:01
Täytyykin ottaa pikaisesti yhteys tuonne biovoimalaan, ettei Proruis-projekti vaan tällä välin keksi, että energiakäyttö voisi vaikka rajoittaa rukiin saatavuutta, ja ajaisi varastorukiin pakkoluovutusta myllyille.

Rahdeissa tienaa melkoisesti jo, kun pääsee omilla välineillä melko viereen kippaamaan, oikeastaan jo ihan sama saako voimalan hakekentällä yhtään mitään, Fazerille ei lähde kiloakaan.

-SS-
Jumalan viljan polttaminen aiheutti närää kirkon piirissä vielä vuosikymmen sitten. Onkohan tuomiokapitulit päivittäneet kantansa nykypäivään, niin ettei vaan loukata ketään. Nykyisen viimeisimmän tiedon mukaan, kemikaaleilla saastutetun ja myrkytetyn viljan kuuluukin palaa helvetin tulessa ja parempi maassa, kuin jumalattoman suussa :)

Näin viljelijät joutuvat jokapäiväisen leipänsä eteen ratkomaan suuria eettisiä kysymyksiä....
https://www.vihrealanka.fi/uutiset/jumalan-viljan-polttaminen-her%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-n%C3%A4r%C3%A4%C3%A4
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 17.02.20 - klo:15:13
Saako mallasohrasta tehossa nykyisin 300€/tonni ?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 17.02.20 - klo:16:24
Saako mallasohrasta tehossa nykyisin 300€/tonni ?

Kyllä, jos hintaneuvotteluissa on mukana Jumalan pyssyt.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: ja101 - 17.02.20 - klo:17:19
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Tuo nyt oli ihan odotettavissa.

Luomussa se etu, että moni lykkää lataukseen enemmän kun hinta romahtaa. Tai näin ainakin olen monen luomuilijan sanonut tekevän, tiedä sitten todellisuutta.

Onko näin, että luomussa on kannattavaa viljellä hömppää ennemmin kuin matalan hinnan satokasvia,. Miten tähänkin sopivat puheet viljelypakosta ja sadonkorjuupakosta, ja hömpän tukien poistosta ?

-SS-

Entä tiedä kun oma luomu ura on niin alussa, mutta näin moni pitempään luomuillut on jutellut, että kun hinta kerran laski niin laitetaan latautumaan.

Se että mikä sitten on oikein ja väärin on kai ihan katsonta kannasta kiinni niinkuin varmaan hyvin ymmärrät.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: iskra - 17.02.20 - klo:20:57
Toistaiseksi voi isäntä itse valita luomuileeko vai harrastaa tehotuotantoa virmojen etujen mukaisesti, Minulla on jäljellä 80 vuoden takaisia pakko-ostomääräyksiä joissa määriteltiin minkä verran viljaa hehtaaria kohti piti luovuttaa kansanuoltoministeriöön, samoin maitoa sekä lihaa ja muita kotieläintuotteita eläinyksikköä kohti, Ainoastaan kanien pitämisestä ei tullut luovutusvelvollisuutta, monessa paikassa pidettiinkin kaneja oman ruuan täydennykseksi..
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Töveli - 28.05.20 - klo:19:53
Kumman pitsipöksyistä tulee parempaa humusta, Mopomiehen vaiko Sorkkiksen?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1099870
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: andypoge - 03.06.20 - klo:14:30
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 03.06.20 - klo:21:25
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 04.06.20 - klo:07:35
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Rakkine - 04.06.20 - klo:08:19
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 04.06.20 - klo:15:23
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 05.06.20 - klo:10:41
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.

Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: iskra - 05.06.20 - klo:11:28
Montako hehtaaria tarvitaan tavanomaisessa viljelyssä siihen että saadaan nuo ostopanokset maksettua  vaikkapa viidelle hehtaarille
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Pasi - 05.06.20 - klo:12:57
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Petri - 05.06.20 - klo:23:04
Se maatalous näyttää hyvin erinäköiseltä, kun katsoo eri puolelta Suomea, eri tuotantorakenteesta ja viljelyhistoriasta. Itse luomussa märehtijöitä (noin 0,45 ey/ha) kasvattavana ja jonkinasteista myyntiviljelyä harjoittavana en oikein tunnista moniakaan tämän ketjun "ongelmia". Olemme tietoisesti rakentaneet tilaamme "tasapainoiseksi", eli nurmiviljelyllä pidetään rakenne ja typpitalous kohdallaan, lantaa sopivasti annostelemalla saadaan yksivuotisista kasveista siedettävä sato. Nyt reilun kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen alkavat pellot olla kunnossa (täällä raukoilla rajoilla olen ottanut lähinnä 10-40 vuotta viljelemättömänä olleita alueita jälleenraivaukseen...) ja lähtötilanteen ideaalista on jotain merkkejä jo näkyvissä.

Väkilannoitteet ja torjunta-aineet ovat auttaneet rakentamaan tilakokonaisuuksia ja kokonaisia alueellisia tuotantosysteemeitä, jotka eivät toimi ilman näitä avainpanoksia. Niiden suora siirtäminen luomuun saattaa tuotantoehtojen sisällä onnistua, mutta ne eivät ole kestävällä pohjalla. Tällaisia (kylä)kuntia ja isompiakin alueita on Suomessa paljon. 

Kun viljelykierto on tasapainoinen, tilalla (viljelysysteemissä ja -kierrossa) korrenpurijoita ja lantaa käytetään maltilla, poisvietävä P, K ja muut kivennäiset on aika helppo korvata, koska määrät ovat kuitenkin aika pieniä. Rikkakasvi-, tauti- ja tuholaisongelmat ovat kohtuullisia. Eikä kokonaisuutta laskien satotasopudotuskaan ole mahdottoman iso - toki myönnän, että aktiivisella lääkitsemisellä saadaan pellosta puristettua enemmänkin.

Luomussa on paljonkin kritisoitavaa. Olisi vain hyvä, jos kriitikot(kin) pohtisivat, onko kyse luomun perusajatuksesta sinänsä, markkinoiden asettamista epärealistisista odotuksista, eurooppalaisten tuotantosääntöjen jäykkyydestä, suomalaisen valvontaviranomaisen tsaristisista käytännöistä, tukipolitiikasta, viherhihhuleiden messiaanisista odotuksista vai mistä.  Tuota ensimmäistä lukuunottamatta ratkaisut ovat meidän ihmisten keskinäisillä sopimuksilla korjattavissa, perusajatuksesta voidaankin sitten vääntää pitkään. Ehkä luomu onkin nähtävä vain tämänhetkisen valtavirran antiteesinä, jonka rooli olla mukana jalostamassa tulevaisuuden ruokasysteemiä, sitä synteesiä?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 06.06.20 - klo:09:19
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.

Eikä vesiliukiset lannoitteet maassa pysy .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 06.06.20 - klo:11:18
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta?  ;D ;D

Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?

Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 06.06.20 - klo:11:55
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta?  ;D ;D

Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?

Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.

Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Green New Dealer - 06.06.20 - klo:12:43
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi.  Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.

Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 07.06.20 - klo:08:05
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi.  Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.

Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto

Miten sitte vuosikaudet viherlannoituksella lannoitetut pellot kasvaa edelleen ?
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: sorkkis - 10.06.20 - klo:07:29
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.

Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.

Eilen sorkilla tilalla jossa pellot viherlannoituksen kanssa kasvavat . Satotaso nousee kokoajan . Karjan lanta ei riitä kuin osalle pelloista .
Otsikko: Vs: Luomu
Kirjoitti: Mopomies - 10.06.20 - klo:11:25
Tuossa tuo Petri kirjoittikin noista tilakokonaisuuksien ravinnetasapainoista ja siihen pyrkimyksetä.

Suljettua kiertoa ravinteille on tietenkin mahdotonta saada. Niin kauan kun ihmiset syövät ruokaa ja heidän paska ei pelloille palaa, ravinnekiertoa ei ole. Ja vaikka kierrätyslannoitteet saataisiinkin takaisin pelloille, täydellistä kierto ei koskaan tule olemaan.

Maaperässä ravinteita on hirveästi. Niitä rapautuu ja vapautuu eri syistä. Aika, eliöt, alkuaineiden ja molekyylien reaktiot. Ja käytännössä kaksi ensimmäistä, eli aika ja eliöt taas vaikuttavat nimenomaan alkuaineiden reaktioihin.

Ja nämä sisältyvät siihen pääasiaan, eli kemiallisiin reaktioihin. Näiden seurauksena kasvit saavat käyttöönsä ravinteita maaperästä. Nyt kun heinä sun muu kasvaa, keskittyy näihin kasvien osiin ravinteita. Ne ovat helposti kasvien käytöön saatavilla olevassa muodossa.

Ajan myötä kun kasvit niitetään maahan ja lahoavat juuristoa myöten, ravinteet "keskittyvät" lähelle maan pintaa. Usein nämä heinäkasvit kierrätetään esim. lehmän kautta ja palautetaan paskana peltoon. Siksi maan pintakerroksissa alkaa olla paljon ravinteita. Paskan muodossa esim. fosfori ja kali on helpommin siirrettävissä eri paikkoihin, kuin pelkän heinän muodossa.

Osa ravinteista kulkeutuu tietenkin ihmisen elimistöön, joten heinän niittäminen suoraan maahan on tehokkaampi keino saada ravinteita maan pintaan, kuin se että heinä käytettäisiin ensin lehmän läpi.

Kasvin maassa kasvamiselle on kuitenkin tärkeänä tekijänä symbioosi eliöiden ja sienien kanssa. Eli esim. naudan paskassa on hyvä bakteerikanta kasvien kasvulle. Siksi monet kasvit kasvavatkin hyvin lehmätiloilla. Eli kasvu maassa ei riipu pelkästään ravinteista.

Olen sanonut, että kasvu maassa. Siksi, koska kasvulle ei ole esteitä ilmassakaan. Juurilla pitää vain olla vettä, joka sisältää oikeita ravinteita. Ilmassa kasvulle, voi vesivirtaus olla suljettu. Pönttö alla, josta pumpataan vettä juurille, joista ne valuu takaisin pönttöön. Puhutaan vesiviljelystä. Esim. hifikasvattelijat kerrostaloissa kasvattavat joskus näin laillisia ja laittomia kasveja.

Kaikeksi onneksi pääravinne, eli typpi, on täällä maapallolla näissä olosuhteissa kaasumaisessa muodossa. Sen muodostaessa molekyylejä muiden alkuaineiden kanssa, se saadaan asettumaan aloilleen. Esim. typensitojakasvit, joissa bakteerit sitovat typen maahan.

Täytyy ymmärtää se, että nämä alkuaineet ja ravinteet mitä meillä maapallolla on, ne ovat tässä. Lisää saa ulkoavaruudesta. Ei mistään viherlannoituksesta. Ei paskasta. Ei kusesta. Vain luonnollinen radioaktiivinen hajoaminen tuottaa uusia alkuaineita. Ja nekin ovat mitä sattuu. Joku kemikaalioguru voisi muistaa ulkoa eri aineiden hajoamistuotteita ja isotooppeja. Guuglella selviää.  Ihminenkin voisi tehdä uusia alkuaineita myllyllä, joka muodostaisi niitä kauhealla energialla.

Tällaiset luonnon perusasiat kun koittaa oppia, niin yllättävän paljon sitä tietoa voi soveltaa eteenpäin. Kun atomin toimintaa opettelee makrotasolla ilman alkeishiukkasia, tällaisen normaalin elämän asiat ovat helpommin ymmärrettävissä.