• Tavallinen aihe

Aihe Halpuutuksen tylyt kasvot  (Luettu 4414 kertaa)

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 334
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Halpuutus on ihan hyvä juttu. Ostakoon varakkaat Osso bucconsa lihat suoraan tiloilta. Me viljelijät olemme hyväosaisia, meillä on maat ja mannut. Köyhällä ei ole välttämättä mitään sellaista.

Mutta eihän MTK ole käskenyt olla tuota mieltä.  :)  MTK:n mielestä halpuutus pitää jyrkästi tuomita.
Kovasti  tosiaan on halpuutusta arvoisteltu.  Tämä on aika ristiriitaista, koska maatalouden tukemista on oikeutettu nimenomaan sillä, että ruoan hinta pysyy tukien ansiosta halpana, ja nyt kun on vielä halpuutettu lisää, niin siitä itketään. Maataloutta kuitenkin tuetaan niin ruhtinaallisen paljon, että pitäisi olla hiljaa ruuan hinnoista. Maatalousväestö ei tosiaan ole niitä väestön köyhimpiä, ja maanviljelijäperheen ruokakustannuksetkin on alhaisempia verrattuna  muuhin väestöön, koska voimme itse tuottaa osan ruuastamme.

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Halpuutus on ihan hyvä juttu. Ostakoon varakkaat Osso bucconsa lihat suoraan tiloilta. Me viljelijät olemme hyväosaisia, meillä on maat ja mannut. Köyhällä ei ole välttämättä mitään sellaista.

Mutta eihän MTK ole käskenyt olla tuota mieltä.  :)  MTK:n mielestä halpuutus pitää jyrkästi tuomita.
Kovasti  tosiaan on halpuutusta arvoisteltu.  Tämä on aika ristiriitaista, koska maatalouden tukemista on oikeutettu nimenomaan sillä, että ruoan hinta pysyy tukien ansiosta halpana, ja nyt kun on vielä halpuutettu lisää, niin siitä itketään. Maataloutta kuitenkin tuetaan niin ruhtinaallisen paljon, että pitäisi olla hiljaa ruuan hinnoista. Maatalousväestö ei tosiaan ole niitä väestön köyhimpiä, ja maanviljelijäperheen ruokakustannuksetkin on alhaisempia verrattuna  muuhin väestöön, koska voimme itse tuottaa osan ruuastamme.

Siis omaisuuden arvolla mitaten ei ole varmaankaan köyhimpiä. Se taas mitä pankkit sanoo jos pitää omaisuutta myydä että saa leipää pöytään. Kun se maatalous omaisuus on yleensä sitä paskahuusia myöden pantattu 100k€ velkaa varten vaikka vakuudet riittäisi miljoonaan. Periaatteessa viljelijöiden omaisuudella taataan paperilla pankkien vakavaraisuus. Viljelijät jos maksaisi velkansa pois, niin pankkien pitäisi heivata etelän asunto kiinteistöjen arvoa melko radikaalisti.

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7468
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
  Minkähän osan viljelijä voi korvata ruokataloudessa omalla tuotannolla verrattuna kehen tahansa (kesä)mökkiläiseen ja mikä sen taloudellinen arvo on vuositasolla?
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2213
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Jos ja kun suomalaiset haluavat kotimaista ruokaa, niin eikö kannattaisi maitoauton lähestyessä laittaa raktori poikittain tielle, jotta navetalle ei pääsekkään.

Kun tarpeeksi kauan esim. maito lasketaan laron taakse, niin kaupoissa alkaa hyllyt olemaan tyhjiä.

Silloin kaupat ovat puun ja kuoren välissä.


Vai onko nyt niin, että nämä jumalan valitut ja oikeat "mulle kuuluu kaikki" -viljelijät ovat huijattu loputtomaan velkakiikkuun, jotta ei voi kuin vikistä.

Saattaa olla, että pienissä yksiköissä ei tunnu tappiot tai voitot niin koville, etteikö voisi vähän kapinoida. Miten muuten on, eikö MTK ole ollenkaan tällaista manööveriä suunnitellut? Onko jossain liikaa valtaa jollakin?

Tämä halpuutus ratkaistaisiin aika helpolla, mutta ketään ei kiinnosta.




Nopeasti maitohyllyt tyhjenisivät erikoismaidoista, vaikka myyntiaikaa pa-leimaan  onkin hämmästyttävän
paljon tuoretuotteeksi. Yhtä nopeasti hyllyt myös täyttyisivät, joskin purkin ulko-asu olisi toinen. Sillävälin
toisesta ilman suunnasta olisi jo maito-auto saapumassa meijeriin. Siinä sitten autokuski ja maidon maahan
kaataja voisivat miettiä mihin ammattiin uudelleen kouluttautuisivat. Noottaa ämteekoossa mietitään, kumpi
on parempi vaatia; johtotähti vai olympiarenkaat.

Tosiasiassa se ei menisi noin. Jos kaikki Suomen tuottajat laittaisivat traktorin poikittain tielle, niin tilanne ei olisi niin yksinkertainen.

Kuluttajat eivät halua ostaa ulkomaalaista ruokaa niinkään halukkaasti, näiden liha sun muu härdellien jälkeen. Jos kaikki tuotantosuunnat laittaisivat hetkeksi pauselle, niin jonkinlainen teollisuus ja logistiikkasektori jäisi heikoille jäille.

Mutta niinkuin autohommissakin, joku tekee työn vielä halvemmalla ahneuksissaan. Ja juuri ahneudesta tämäkin ongelma sikiää.

Mä olen tuosta kyllä hieman eri mieltä. Äkkiä se kuluttaja oppii ostamaan vaikka virolaista maitoa jos muuta ei hyllyssä ole. Sama lihan kanssa kyllä jos suomalainen miha yhtääkkiä loppuisi hyllyistä niin ei menisi kauaa kun ne täytettäisiin saksalaisella, tanskalaisella ja brasilialaisella lihalla. Näitä tälläisiä lihakatasrofeja ei ole ollut vielä tarpeeksi. Muutama ihminen kun kuolisi johonkin paskaruokaan niin sitten ehkä.

Eli totaali toppi ei toisi varmasti kuin ongelmia, mutta hallittu tuotannon lasku olisi paikallaan. Nyt kun lihaa ainakin joudutaan väkisin työntämään markkinoille. Tarkoitan sitä että vaikka omavaraisuus taitaa tällä hetkellä olla kaikissa lihoissa alle sata niin halukkaita ostajia on silti vähemmän. Eli lihojen omavaraisuus kun tiputetaan vaikka 60% niin halukkaille maksajille löytyy suomalaista muut ostakoon muuta. Tässä asemassa voisi hintaa päästä hilaamaan ylös.

Possunlihassa taitaa nykyään olla jo tuotanto alle 100% kulutuksesta Suomessa. Naudanlihassa se on jo pitkään ollut jossain 80% tietämillä. Maidossakin ollaan kait jo 100%.

 Onkin hyvä syy alkaa tuoda ulkomaista antibiootti ja salmonellamausteista lihaa ja halvalla.
Sitä nyt on tuotu muutenkin ja ylijäämä kotimaan tuotannosta on sitten pitänyt dumpata johonkin. Vienti ei toimi kun laatua ei ole osattu markkinoida. Bulkkia nyt ei kannata viedä kun siinä ei pystytä kilpailemaan. Eli tuotetaan ainoastaan sen verran mitä kotimaasta löytyy kuluttajia jotka haluavat maksaa tuotteista.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15449
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Eli tuotetaan ainoastaan sen verran mitä kotimaasta löytyy kuluttajia jotka haluavat maksaa tuotteista.

Siihen tietenkin keinoksi tarjotaan nerokkaasti keinoa, että suurennetaan tuotantoyksiköitä, takavarikoidaan pakolla naapurin ei niin tehokkaan viljeliijän maat tehotuotantoon ja lannanlevitykseen, valjastetaan jokainen perämetsänkin hömppäpelto tuottamaan rehuja näihin uusiin uljaisiin supertuotantoeläinyksiköihin.

Kasvu ja kilpailukyky ja tehokkuus. Amen.

-SS-

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Eli tuotetaan ainoastaan sen verran mitä kotimaasta löytyy kuluttajia jotka haluavat maksaa tuotteista.

Siihen tietenkin keinoksi tarjotaan nerokkaasti keinoa, että suurennetaan tuotantoyksiköitä, takavarikoidaan pakolla naapurin ei niin tehokkaan viljeliijän maat tehotuotantoon ja lannanlevitykseen, valjastetaan jokainen perämetsänkin hömppäpelto tuottamaan rehuja näihin uusiin uljaisiin supertuotantoeläinyksiköihin.

Kasvu ja kilpailukyky ja tehokkuus. Amen.

-SS-

Siis pitäähän maataloudenkin tehostua, mutta keinot on väärät ja siitä pitäisi viljeliänkin hyötyä. 2000 luvulla sai 3000€ per lehmä vuoteen tiliä. Nykyään 1000€. Että repikää siitä. Samaan aikaan on tuotokset nousseet jostain reipasta 8000 tonnista yli 10000 ja silti se 20 kantturaa 2000 luvun alkupuolella vastaa nykyistä n.60-70 lehmää

Cynic

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1267
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Lainaus
Lähialueiden S-marketeissa on Valion jukurttipurkkien

Lapset tykkää noista ja muutama vuosi sitten Ingmannen ja Valion purkit vuorottelivat lähes päivän tarkkuudella 2 kk välein niin että toinen maksoi 0,29€ ja toinen 0,35-jotain. Eli vaihtoivat hinnan keskenään.

Miten niin vapaa kilpailu eikä mitään etukäteen sovit-tua.

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 334
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
  Minkähän osan viljelijä voi korvata ruokataloudessa omalla tuotannolla verrattuna kehen tahansa (kesä)mökkiläiseen ja mikä sen taloudellinen arvo on vuositasolla?

Kysymys on outo, aika isonkin osan voi korvata, jos on halua, viitseliäisyyttä ja osaamista.
Meillä leipä- ja pullajauhot jauhatetaan paikallisessa myllyssä ja itse leivotaan, perunat luonnollisesti kasvatetaan omassa maassa, kasvimaalta saa monenlaisia juureksia ja kasviksia, marjapensaiden anti on runsas, ja niiden antimia nautitaan pitkin vuotta. Silloin kun vielä oli sikoja, niin tuottajapalautuksilla pysyttiin omissa lihoissa ympäri vuoden, tosin nautaa ja kanaa piti vaihtelun vuoksi ostaa kaupasta.
On se nyt aika noloa, jos viljelijäperhe, joka tuottaa ruokaa työkseen muille, ostaa itse kaiken tarvitsemansa syötävän kaupasta.

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7468
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
  Minkähän osan viljelijä voi korvata ruokataloudessa omalla tuotannolla verrattuna kehen tahansa (kesä)mökkiläiseen ja mikä sen taloudellinen arvo on vuositasolla?

Kysymys on outo, aika isonkin osan voi korvata, jos on halua, viitseliäisyyttä ja osaamista.
Meillä leipä- ja pullajauhot jauhatetaan paikallisessa myllyssä ja itse leivotaan, perunat luonnollisesti kasvatetaan omassa maassa, kasvimaalta saa monenlaisia juureksia ja kasviksia, marjapensaiden anti on runsas, ja niiden antimia nautitaan pitkin vuotta. Silloin kun vielä oli sikoja, niin tuottajapalautuksilla pysyttiin omissa lihoissa ympäri vuoden, tosin nautaa ja kanaa piti vaihtelun vuoksi ostaa kaupasta.
On se nyt aika noloa, jos viljelijäperhe, joka tuottaa ruokaa työkseen muille, ostaa itse kaiken tarvitsemansa syötävän kaupasta.

 Kysehän ei ole muutakuin viitseälisyydestä. Jokaisella on samaan mahdollisuus ammatista riippumata.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
  Minkähän osan viljelijä voi korvata ruokataloudessa omalla tuotannolla verrattuna kehen tahansa (kesä)mökkiläiseen ja mikä sen taloudellinen arvo on vuositasolla?
Oman tuotannon arvo, ts. taloudesta ulos maksettua rahaa säästyy esim. meillä vuodessa
- maito n. 1200 €
- häränjauheliha 1500 € (verrattuna 10 €/kg maksavaan bulkkijauhelihaan, jota luultavasti ostettaisiin kaupasta)
- häränlihan muut osat arviolta 500 € (ei ostettaisi, jos ei olisi itsellä)
- kananmunat 250 €
- puutarhamarjat korvaavat kaupanmehuja vuodesta riippuen ehkä 500 € edestä
- kesäpossuja ei ole ollut enää pariin vuoteen, arvo n. 1000 €/a

Peruna ei meidän mäessä oikein menestynyt, nyt ei ole muutamaan vuoteen kokeiltukaan.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Lainaus
Lähialueiden S-marketeissa on Valion jukurttipurkkien

Lapset tykkää noista ja muutama vuosi sitten Ingmannen ja Valion purkit vuorottelivat lähes päivän tarkkuudella 2 kk välein niin että toinen maksoi 0,29€ ja toinen 0,35-jotain. Eli vaihtoivat hinnan keskenään.

Miten niin vapaa kilpailu eikä mitään etukäteen sovit-tua.
Kauppias hinnoittelee kuluttajahinnan miten huvittaa, ostaa molempia sisään 10 snt/purkki.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7468
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
  Minkähän osan viljelijä voi korvata ruokataloudessa omalla tuotannolla verrattuna kehen tahansa (kesä)mökkiläiseen ja mikä sen taloudellinen arvo on vuositasolla?
Oman tuotannon arvo, ts. taloudesta ulos maksettua rahaa säästyy esim. meillä vuodessa
- maito n. 1200 €
- häränjauheliha 1500 € (verrattuna 10 €/kg maksavaan bulkkijauhelihaan, jota luultavasti ostettaisiin kaupasta)
- häränlihan muut osat arviolta 500 € (ei ostettaisi, jos ei olisi itsellä)
- kananmunat 250 €
- puutarhamarjat korvaavat kaupanmehuja vuodesta riippuen ehkä 500 € edestä
- kesäpossuja ei ole ollut enää pariin vuoteen, arvo n. 1000 €/a

Peruna ei meidän mäessä oikein menestynyt, nyt ei ole muutamaan vuoteen kokeiltukaan.

 Varo vain joku alkaa kadehtia ja vaatii verottajaa puuttumaan peliin.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2213
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Eli tuotetaan ainoastaan sen verran mitä kotimaasta löytyy kuluttajia jotka haluavat maksaa tuotteista.

Siihen tietenkin keinoksi tarjotaan nerokkaasti keinoa, että suurennetaan tuotantoyksiköitä, takavarikoidaan pakolla naapurin ei niin tehokkaan viljeliijän maat tehotuotantoon ja lannanlevitykseen, valjastetaan jokainen perämetsänkin hömppäpelto tuottamaan rehuja näihin uusiin uljaisiin supertuotantoeläinyksiköihin.

Kasvu ja kilpailukyky ja tehokkuus. Amen.

-SS-
Ei niitä nyt kukaan pakolla ole takavarikoimassa. Kuhan nyt tökittäisiin järjestelmää hieman siihen suuntaan. Suurin ongelmahan on se ajatusmalli että sen perheen vanhimman pojan pitää jatkaa sitä pellon tonkimista vaikkei siinä mitään järkeä ole. Nykyisellä tukisysteemillä kun ei ole niin väliäkään mitä siellä pellolla tekee pääasia, että tukihakemukset tulee täytettyä oikein ja kulut pidetään kurissa.

Olet siinä oikeassa että joka hehtaaria ei välttämättä tarvittaisi, mutta toisaalta tehokkaan yksikön jolla on tulevaisuudessakin elinmahdollisuus rakentaminen vaatii peltoa. Tällä hetkellä pelto ohjautuu kiitos tukisekoilun sekä heikon kannattavuuden johonkin ihan muualle kuin niille jotka tämän maan ruokkii 50 vuoden päästä. On ihan eri viljellä satoja hehtaareita kunnolla tuottaen satoa kuin vain niitellä niiltä kuloheinät nurin.

Eihän meillä tietenkään ole mitään ongelmaa jos aletaan saamaan tavarasta kunnon hinta silloin voidaan viljellä pienempää alaa ja pitää vähemmän elukoita. En kuitenkaan usko että kauppa yhtäkkiä alkaisi niin kovin avokötiseksi että 30 hehtaarin sukutila olisi taas ykkönen...

mustaviiksi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 180
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Eli tuotetaan ainoastaan sen verran mitä kotimaasta löytyy kuluttajia jotka haluavat maksaa tuotteista.

Siihen tietenkin keinoksi tarjotaan nerokkaasti keinoa, että suurennetaan tuotantoyksiköitä, takavarikoidaan pakolla naapurin ei niin tehokkaan viljeliijän maat tehotuotantoon ja lannanlevitykseen, valjastetaan jokainen perämetsänkin hömppäpelto tuottamaan rehuja näihin uusiin uljaisiin supertuotantoeläinyksiköihin.

Kasvu ja kilpailukyky ja tehokkuus. Amen.

-SS-
Ei niitä nyt kukaan pakolla ole takavarikoimassa. Kuhan nyt tökittäisiin järjestelmää hieman siihen suuntaan. Suurin ongelmahan on se ajatusmalli että sen perheen vanhimman pojan pitää jatkaa sitä pellon tonkimista vaikkei siinä mitään järkeä ole. Nykyisellä tukisysteemillä kun ei ole niin väliäkään mitä siellä pellolla tekee pääasia, että tukihakemukset tulee täytettyä oikein ja kulut pidetään kurissa.

Olet siinä oikeassa että joka hehtaaria ei välttämättä tarvittaisi, mutta toisaalta tehokkaan yksikön jolla on tulevaisuudessakin elinmahdollisuus rakentaminen vaatii peltoa. Tällä hetkellä pelto ohjautuu kiitos tukisekoilun sekä heikon kannattavuuden johonkin ihan muualle kuin niille jotka tämän maan ruokkii 50 vuoden päästä. On ihan eri viljellä satoja hehtaareita kunnolla tuottaen satoa kuin vain niitellä niiltä kuloheinät nurin.

Eihän meillä tietenkään ole mitään ongelmaa jos aletaan saamaan tavarasta kunnon hinta silloin voidaan viljellä pienempää alaa ja pitää vähemmän elukoita. En kuitenkaan usko että kauppa yhtäkkiä alkaisi niin kovin avokötiseksi että 30 hehtaarin sukutila olisi taas ykkönen...

No ei sitä tiedä kun näyttää tuo kasvinviljely olevan nykyään kiinnostavaa hommaa. Elukkatiloja lopettaa kiihtyvään tahtiin. Eli onko sittenkin peltopuolen tuet liian hyvät.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2213
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Halpuutuksen tylyt kasvot
Eli tuotetaan ainoastaan sen verran mitä kotimaasta löytyy kuluttajia jotka haluavat maksaa tuotteista.

Siihen tietenkin keinoksi tarjotaan nerokkaasti keinoa, että suurennetaan tuotantoyksiköitä, takavarikoidaan pakolla naapurin ei niin tehokkaan viljeliijän maat tehotuotantoon ja lannanlevitykseen, valjastetaan jokainen perämetsänkin hömppäpelto tuottamaan rehuja näihin uusiin uljaisiin supertuotantoeläinyksiköihin.

Kasvu ja kilpailukyky ja tehokkuus. Amen.

-SS-
Ei niitä nyt kukaan pakolla ole takavarikoimassa. Kuhan nyt tökittäisiin järjestelmää hieman siihen suuntaan. Suurin ongelmahan on se ajatusmalli että sen perheen vanhimman pojan pitää jatkaa sitä pellon tonkimista vaikkei siinä mitään järkeä ole. Nykyisellä tukisysteemillä kun ei ole niin väliäkään mitä siellä pellolla tekee pääasia, että tukihakemukset tulee täytettyä oikein ja kulut pidetään kurissa.

Olet siinä oikeassa että joka hehtaaria ei välttämättä tarvittaisi, mutta toisaalta tehokkaan yksikön jolla on tulevaisuudessakin elinmahdollisuus rakentaminen vaatii peltoa. Tällä hetkellä pelto ohjautuu kiitos tukisekoilun sekä heikon kannattavuuden johonkin ihan muualle kuin niille jotka tämän maan ruokkii 50 vuoden päästä. On ihan eri viljellä satoja hehtaareita kunnolla tuottaen satoa kuin vain niitellä niiltä kuloheinät nurin.

Eihän meillä tietenkään ole mitään ongelmaa jos aletaan saamaan tavarasta kunnon hinta silloin voidaan viljellä pienempää alaa ja pitää vähemmän elukoita. En kuitenkaan usko että kauppa yhtäkkiä alkaisi niin kovin avokötiseksi että 30 hehtaarin sukutila olisi taas ykkönen...

No ei sitä tiedä kun näyttää tuo kasvinviljely olevan nykyään kiinnostavaa hommaa. Elukkatiloja lopettaa kiihtyvään tahtiin. Eli onko sittenkin peltopuolen tuet liian hyvät.
Tätähän tässä on yritetty selittää. Siinä kun käy vielä lopun vuotta rahahommissa niin helppoa.