Lainaus käyttäjältä: TRUBADUURI - 04.03.15 - klo:05:23

Jos poistot tehty, niin maakaupan yhteydessä luovutetut rakennukset ja rakennelmat on pääomatuloa. Salaoja ei taidakkaan kuulua rakennelmiin joten, selvittely jatkuu...

Mites on, onko Agrolaisilla uutta tietoa ja/tai kokemusta salaojien, tukioikeuksien ja rakennusten hinnoittelussa, peltokaupan yhteydessä?

Verottajan jossain julkaisussa mainittiin tukioikeuksien arvostuksesta seuraavaa: "Tasatuen ja viherryttämistuen yhteismäärä". Tuossa tapauksessa hinta lienee vähän yli 200€... Yhden mielipiteen sain myös n. 122€ arvolle... Tais olla Tilatuen vuotuinen määrä perusteena. (A-alue)

Rakennusten kohtelusta nyt myös muutama eri mielipide:

1. Menojäännöksen ylittävä -> Maataloustuloa.
Tämän mielipiteen antaja suositteli vain mainittavaksi kauppaan sisältyvät rakennukset. Ostaja saa sitten määrittää niille arvon verotukseensa.

2. Samaan pottiin kuin pellon hinta -> verotettavaksi myyntivoittona.

Ostajan kannalta lienee tarkoituksenmukaista saada kaikelle muulle kuin itse peltomaalle (kuten esim SS tuossa aiemin) vähintäänkin realistinen arvo määritetyksi kauppakirjaan. Joskin tuossa vaihtoehto 1:sessä määritys tapahtuisi kauppakirjan ulkopuolella.

tukioikeudet ovat omaisuutta, joka on tullut aikanaan lahjana hallinnolta, niistähän ei koskaan ole maksettu mitään. Vuosittaisessa digitoinnissa napataan pinta-alasta joku prosentti, joten se vähenee... monikohan tekee vastaavan tappiokirjauksen verotukseen, kun tukioikeus kolahtaa varantoon? Puhumattakaan peltohehtaareista, käytännössä hallinto niistää samalla myös maan arvoa... pitäisikö omaisuuden menettäminen kirjata luovutus tappiona? Jos joskus tukioikeudet poistuu kokonaan, kuten kävi näille kiintiöille, niin voi olla ettei ole tuloa mistä vähentää.

Eikös kauppakirja kannata tehdä niin, että verotettava tulo (=vero) on myyjälle mahdollisimman pieni? Ei nyt ainakaan täysin poistetuista rakennuksista tai salaojista uudestaan kannata maksaa muuta, kuin enintään luovutusvoittovero kiinteistön arvosta, siitähän saa tehdä hankintameno-oletuksen mukaisen vähennyksen. Ostaja voi arvioituttaa kauppahinnan ja tehdä poistot sen todellisten arvojen mukaan, eikö?

Täälähän peltokaupat tehdään vuokrapaperilla niin silloin ei tollaisia tarvitse pähkäillä. Soppariin  vuokraksi 5tonnia ha ja kahden vuoden vuokraaika niin siinähän se.

Täälähän peltokaupat tehdään vuokrapaperilla niin silloin ei tollaisia tarvitse pähkäillä. Soppariin  vuokraksi 5tonnia ha ja kahden vuoden vuokraaika niin siinähän se.

näissä kaupoissa pitää olla varovainen. Tiedän yhden asunto-osakkeen kaupan, jossa sovittiin maksuksi kauppakirjalla vain kolmannes todellisesta hinnasta, loput ostaja maksaisi "ruskealla kirjekuorella" käteisenä. Yllättäen tulikin yhden autokauppiaan lakimies kylään ja kysyi mihin kauppahinta maksetaan? Kun maksu oli hoidettu, niin nappas avaimet ja häpyi. Yllätyksenä myyjälle tuli taloyhtiön asukkaiden lunastusoikeus ja myyjä menetti asunnon pilkkahinnalla.

Kaksi vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta? Jos aika on pidempi ja vuokramies tekee vielä pellon "hoitorästejä" vuokraisännän piikkiin... ojittaa, kalkitsee, perkaa piiriojat, tasaa pellon ym. Näistäkin verottaja taitaa olla hyvin perillä, mikä on vuokraa ja mikä osa kauppahintaa, jos kauppa toteutuu vuokrasopimuksen päätteeksi? Kait se kauppakirja kuitenkin joskus tulee tehtäväksi... lainhuutoa ei vuokrapelloille ole ainakaan ennen myönnetty?

>Tiedän yhden asunto-osakkeen kaupan, jossa sovittiin maksuksi kauppakirjalla vain kolmannes todellisesta hinnasta, loput ostaja maksaisi "ruskealla kirjekuorella" käteisenä. Yllättäen tulikin yhden autokauppiaan lakimies kylään ja kysyi mihin kauppahinta maksetaan? Kun maksu oli hoidettu, niin nappas avaimet ja häpyi. Yllätyksenä myyjälle tuli taloyhtiön asukkaiden lunastusoikeus ja myyjä menetti asunnon pilkkahinnalla.

No mihin se ruskea kirjekuori hävisi?Voisi kertoa asian kokonaan eikä vain puoliksi

>Tiedän yhden asunto-osakkeen kaupan, jossa sovittiin maksuksi kauppakirjalla vain kolmannes todellisesta hinnasta, loput ostaja maksaisi "ruskealla kirjekuorella" käteisenä. Yllättäen tulikin yhden autokauppiaan lakimies kylään ja kysyi mihin kauppahinta maksetaan? Kun maksu oli hoidettu, niin nappas avaimet ja häpyi. Yllätyksenä myyjälle tuli taloyhtiön asukkaiden lunastusoikeus ja myyjä menetti asunnon pilkkahinnalla.

No mihin se ruskea kirjekuori hävisi?Voisi kertoa asian kokonaan eikä vain puoliksi

kaupasta kertoi henkilö, joka lunastuksen jälkeen muutti asumaan siihen asuntoon. Olettamus kirjekuoresta on myös hänen... voi olla ettei ollut ruskea alkuunkaan. Voihan myös olla, että kauppahinnan osan maksaminen perustui vaikka luontaissuoritelakiin vuodelta 1920? Varmaa on se, että kauppakirjassa ollut poikkeuksellisen alhainen hinta oli lopulta houkutellut käyttämään taloyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta, jolla asunto oli tytölle ostettu.

Asia oli yleisesti tiedossa, että näin menetellään ja paikallisessa lehdessä oli juttu aika pian tapauksen jälkeen. -90 luvun laman jälkeen asuntojen hinnat nousuvat rajusti ja myyntivoittovero rokotti asuntosijoittajia, siksi myös oletus että kauppa tehtäisiin näin juuri myyjän toimesta, ostaja saa vain varainsiirtoverosta pienen hyödyn.
https://www.ts.fi/teemat/asuminen/1074157182/Taloyhtion+lunastuslauseke+on+riski+ostajalle

1990-luvun alussa, asuntokaupan hiljentyessä, asuntojen ASP-hintataso oli PK-seudulla liian alhainen, omaa asuntoa silloin hakiessa, vähintään yksi myyjä ehdotti suoraan pöydän alta laitettavaa lisähintaa, koska muunlaisia ostajia ei oikein enää ollut, korkojen karattua. Laman iskiessä riitti odottaa noin 6 kk , ja "ASP - vyöhyke " alkoi nopeasti siirtyä sisemmäksi, ainakin Espoon alueella.

Hitas-asuntokauppajärjestelmässä oli pitkään vallalla pimeän kauppahinnan härski vaatiminen. Nyttemmin järjestelmä liene purettu.

Toinen sivusta kuultu ilmiö, mikä on ollut mahdollinen ja uskottava, oli maatilalainoituksen aikainen peltojen hintataso, siinä oli tietty lainoitettava maksimi, joten kun kylällä oli useampi ostajaksi kelpaava luvanhaltija, alkoi keskustelu siitä, kuinka iso se kauppakirjan ulkopuolella maksettava hinta olisi, maatilalainoitettu osuus oli kaikilla tietenkin siinä ylärajalla.

-SS-

KHO päätös 1999/1129
Onko kukaan tutustunut?
Nimittäin pelto kaupassa ostettuja rakennuksia ei saa alkaa vähentää poistoina, mutta koskeeko tuo ostettujen salaojien vähentämistä?

Vastaanpa itse ettei koske, päätös liittyy vain rakennuksiin.

En onnistunut löytämään kho:n päätöstä , voisiko olla  , poistaa saa mutta ei käyttää tasausvarauksia ?