• Tavallinen aihe

Aihe Claas 58s 1997  (Luettu 7048 kertaa)

Rockmaple

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 413
Vs: Claas 58s 1997
Onhan se tuon claasin tyhjennystorvikin aivan ylivoimainen sampoihin verrattuna.

Millainenhan se mahtaakan Sammon torvi olla jos 58:n on ylivoimainen? Mulla on 48, käsittääkseni sama torvi. Mutkan kohdalla viljan seassa oleva tukilaakeri ei tahdo montaa vuotta kestää, ja nivelkin on varsin heppoinen. Hidas on myös tyhjennys, mutta ei tuolla rakenteella varmaan enempää tehoa pysty välittämään.

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5776
  • karkki vai keppana?
Vs: Claas 58s 1997
1500 tuntia -03.Yksi remmi ja jarrusylinterit.Meillä kuutoskoneella,näitä on myös nelosena.Saattaa olla vähän pienehkö se nelonen?

Säiliö pieni mutta siihen helppo tehdä korotus,meillä puolimetriä.Näihin on saanut törkeään hintaan korotuksen,ei yhtäkään Suomessa,4000 tonnia alveineen.
Torvi lyhyt,jatkettin metri nyt menee jo yli ojankin.

Raudasta tehty ja raskaasti.Takana kun 500 milliset niin aina tulee pakilla ylös.
58 sitten ei ole 68..siinä elevaattoritkin lihavemmat ja sitä myytiin turbolla ja 14 jalan pöydällä.
4miljuunaa, pakko olla markkahinta?
pessimisti ei pety!

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2226
Vs: Claas 58s 1997
Dominator sarja ei ole claasin kehittämä......

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6739
Vs: Claas 58s 1997
58 navoistahan on nimenomaan laakereita jonkin  verran mennyt. Asiallinen kone se silti on. Ei puhdistus kaikkein vaikeinta ole, heittokuljetin pysyi mielestäni hyvin puhtaana,harmittelin eniten kohlimiin tarttuvia ohranvihneitä ja 6:sen jäähdytysritilää. Terän käyttö ja tyhjennystorvi isoimmat erot mielestäni 68 verrattuna.

Nuo tosiaan näkyvimmät, toki kolakuljettimen pituus/järeys myös näkyvä ja puintiin vaikuttava ero.

Kolakuljetin, puintikela, kuljettimet, vaihteiston välitykset/kestävyys, akselistojen järeys... Nuo ainakin erona jos käytettyä katselee. Itse en edes katsoisi muuta kuin kuuskaseja, käytettyä kun hakee. Vähän kalliimpi, mutta paljon parempi vaikka paperilla voi näyttää samalta. On ollut viiskasi ja kuuskasi, ja ero on melkoisen suuri. Kuuskasissa on mietitty myös remontteja tietyin osin, mm. puintikelan vahingot helpompi korjata, jos sellaisia tulee.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

SamiT

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1745
Vs: Claas 58s 1997
Dominator sarja ei ole claasin kehittämä......

Vaan minkä firman?
On vain kahdenlaisia traktoreita: Uusia Valtroja ja vanhoja Valmetteja.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Claas 58s 1997
Ihmettelen itsekin tuota ulkopuolista suunnittelua, Dominator - sarja alkoi 1971, Dominator 80 mallilla. 1972 Dminator 100. Dominator 105 ja 85 tulivat 1975, Dominator 6 - sarja oli vain lyhyen aikaa 1979-1982. Ehkä säiliön takavoittoinen sijainti pienemmissä malleissa oli ongelma ? En ainakaan Claasin historiasivuilta löytänyt mainintaa ulkopuolisesta lisenssisuunnittelusta tms. Eli 8-sarja tuli vuonna 1982

Mielenkiintoinen yksityiskohta on Ford puimurit, näyttääkö tutulta ?



Claasin tehtaan sivuilta löytyy alkuperäinen 38-58 esite:
http://www.claas.co.uk/blueprint/servlet/blob/1676488/031f020aef915df8e84f886f971cf339/prospekt-dominator-58-48-38-data.pdf

Kannattaa tuosta esitteestä katsoa kehuttuja kohtia, omasta kuluneesta koneesta, että eivät ehkä kestä aikaa. Esimerkiksi moottorin jäähdyttimen aukikäännettävä verkkokoppa on hieno ajatus, mutta se tiiviste kutistuu ja jättää puolen kämmenen kokoiset reiät kulmiin. Olen tiivistänyt ne teipillä. Pitäisi repiä auki, liimata uudelleen ja täyttää se 30 cm väli jollakin suoralla pätkällä. Alaviisto alaverkon tasku pitää imuroida, koska sisälle varisevaa putua ei saa puhallettua kuin omille silmille. Olisi vaikka luukku siellä alakulmassa.

Olkikopan hälytin on sillä tavalla kiinni, että jos olkikoppa saa sadetta, se kytkin hapettuu jumiin. Kohlimien muotoilua kehutaan, mutta ohranvihneet tosiaan jäävät paakuiksi sinne portaisiin. Kohlinten pohjat ovat ahtaat ja hankalat puhdistaa. Ns. huoltoluukut siellä kohlinten pohjalevyissä, ovat jotain 10 cm peltipalat, ovat lähinnä vitsi. Kohlinten peräpään levyt pois, ja ne voi jättää pois. Ei ala tulla jyviä yli. Silloin voi lykkiä teräsharjalla jonka on naulannut keppiin. Peräluukku tietenkin on liian kapea sille kepille, että kunnon puhdistamismahdollisuutta varten kannattaa olkikopan perälevyn pultit vaihtaa vaikka ruuveihin, että saa helpommin auki. Kupukantaiset neliökantapultit pyörähtävät, kun mutteri vähänkin jumittaa, ura siinä kannassa on niin kapea, ettei siihen saa tukevaa talttaa pitämään vastaan. Olenkin sanonut, että Claasin suunnittelijan haluaisin pultata pää alaspäin peltiseinään niillä pulteilla, käteen kiintoavain, irrottakoon itsensä.

Nälkään kuolee.

Moottori näyttää esitekuvissa todella hyvin olevan esillä, ei kuitenkaan ole. Sinne hihnapyöräpäähän ei oikein ole luontevaa pääsyä ylhäältä eikä alhaalta, jollei ensin poista kaikkia sivupeltejä runkoineen. Se alareunasta saranoitu suojapelti jonka voi avata ulospäin, siinä ei oikein ole mitään apua, koska ei helpota minkään tällinkin pystytystä siihen viereen. Kävelemäänhän sinne päätyyn ei pysty, kun ei ole jalansijoja. Polttoainesuodattimen paikka säiliön ja moottorin välissä on tympivä, varsinkin kun Thermostart laite törröttää 25 cm korkeudessa terävän kulmaraudan päässä siinä kulkutiellä. Niin, onhan säiliössä luukku joo.

Kabiiniin järjestelyt ovat kyllä ihan OK, mutta vaihdekepin liikerata on pitkä ja taka-asento ulosvedettynä menee lapaluun taakse kipiästi. Se keskitetty hydrauliikkavipu edelleen on omaan käteen ikävä, koska asioita hämmennetään yksi kerrallaan, ja vieläpä hidastetulla liikkeellä.

Edelleen, jos peruste tekniikan hyvyydelle on se, että se painaa paljon. Silloin Claas.

-SS-

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2226
Vs: Claas 58s 1997
Mä en vaan löytänyt netistä mistään, mutta semmonen muistikuva että classic osti jonkun puimurin om ja sa valmiina sen dominator sarja. En muista kenen valmistajan se oli.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7313
Vs: Claas 58s 1997
IIsot Dominatorit, joissa moottori viljasäiliön edessä pohjautuivat Bautziin https://konedata.net/puimurit/bautz/bautz-titan/
Mystinen kesälaatumies

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23111
  • fendt parkissa
Vs: Claas 58s 1997


Työkäkää ne laasit suohon
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Kaivelija

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1
Vs: Claas 58s 1997
Onhan se tuon claasin tyhjennystorvikin aivan ylivoimainen sampoihin verrattuna.

Millainenhan se mahtaakan Sammon torvi olla jos 58:n on ylivoimainen? Mulla on 48, käsittääkseni sama torvi. Mutkan kohdalla viljan seassa oleva tukilaakeri ei tahdo montaa vuotta kestää, ja nivelkin on varsin heppoinen. Hidas on myös tyhjennys, mutta ei tuolla rakenteella varmaan enempää tehoa pysty välittämään.
Meillä 58s -96 2500 tuntia
Putkesta se nivel eikä tukilaakerit ole menneet kertaakaan. Tyhjennyksen jälkeen pitää vain odottaa hetki ennen putken kääntämistä ni kestää ja rasvaa 50tunnin välein sen nivelen(eikä putkea pellolla ollessa tarvitse edes kääntää tyhjennyksien välissä)