Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: GUSI - 26.09.18 - klo:14:27
-
Kellään Dominator 58S? Kuka on tyytyväinen, kuka ei tykkää? Kertokaa mielellään hyviä ja huonoja juttuja!
-
Ja Sampoon 2045-2065 saa vertailla jos molemmista kokemusta!
-
Kaverilta hajosi seulaston runko viis'kasista. Muuten ollut kohtuullisen soiva peli.
Muuten sanovat että varsinaiset puimurit alkavat kuus'kasista...
-
Ja Sampoon 2045-2065 saa vertailla jos molemmista kokemusta!
58=2045,68=2065 noin niinkuin tehoiltaan :-\
-
Mulla on 58 vm 03.viljasäiliön tyhjennysruuvin kannatinlaakeri on vaihdettu kaksi kertaa. Kone ajettu 1400 tuntia. Yhtään hihnaa ei ole vielä tarvinnut vaihtaa.
Kannattaa katsoa, että viettopinta on irroitettava. Helpottaa puhdistusta,kun lähtee kahdella pultilla irti.
Mulla ei tietoa, missä vuosimallissa tullut muutos.
-
Mulla ainakin vm.97ssa on irrotettava viettopinta. Ruosteelle tuntuu olevan arka, on tainnut pohjamaalaus jäädä suorittamatta ainakin tässä mun koneessani, 74- mallin Mercatori on jotenkin paremmin pysynyt maalissaan, ja harmaa pohjaväri näkyy kuluneista kohdista, Uudemmista Sampoista ei o kokemusta, mut ainakaan vanhempiin malleihin verrattuna en puhuisi edes samana päivänä, remmikaupat tulivat kyllä tutuiksi jo ensimmäisenä syksynä. Tuossa Mercatorissa on vielä suurin osa tehtaalla asennettuja rihmoja paikoillaan..
-
Kuulostaa siltä että ihan kiva peli, pikkuvikoja on varmaan jokaisessa puimurissa jossain vaiheessa!
-
Claas on varmaan uudemmissa malleissa panostanut puhdistettavuuteen. Alkupään Dominator -8 malleissa viettopinta on hankalasti puhdistettava, seulat ovat raskaat, ja voi olla, että eivät tule ulos ennen silppurin vetämistä taka-asentoon. Hydrauliikkasäiliö on ylhäällä vasemmalla, hihnojen päällä. Siellä jos letku poksahtaa, saa samalla mennä kiilahihnakauppaan. Seulastokopan ja puhaltimen väliin kertyy kuivalla kelilllä ruumenia, alueen tyhjäämiseen tarkoitetut reiät tukkeutuvat ja päivän perästä alkaa kolkata paalaimena. Tumps Tumps Tumps.
Säiliön ja muutaman muunkin paikan puhdistaminen on hankalaa pellolla ilman paineilmoja, vaakasuoria hyllyjä ja tyhjennystorvihan ei sitten tyhjene kuin peltoon ajamalla uutta lajia. Tarkistus- ja puhdistusluukut ovat todella pienet.
Vakolassa koetusselostus nro 1251 arvioi Claas 58 mallia.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/484169/kselostus1251.pdf?sequence=1
Puhdistettavuudessa oli uuteen puimuriin laitettu viljat läpi ja varmaan tehtaan miehet saaneet puhdistaa. Claasiin jäi 2 kg viljaa, esim. Sampoon vain 400 grammaa. Toinen oli huoltokohteet, useat ajankohdan puimurit tehtiin tietyt korjaustyöt noin 500 minuutissa. Claasilla kului 1000.
Puintiteholtaan Claas oli suurin.
-SS-
-
Vakolan selostukset aina hiukan kotiinpäin.Omasta kokemuksesta claaseista voin kertoa että ne on tehty pidempiaikaiseen käyttöön.Hyvänä esimerkkinä voi ottaa etuakselin jonka vähennyspyörästo on öljykylvyssä.Pelti yleensä huomattavasti paksumpaa kuin porilaisissa, paljon valurautasia hihnapyöriä, tukevat laakeroinnit ym.Puhdistettavuus on kyllä sitten hankalampaa.Siihen ei ole paljon suunnittelussa nähty vaivaa, johtuen varmaan siitä että valmistusmaass ei näitä pienviljelijöitä monine lajikkeineen ole.Ei siis mikään koeruutupuimuri.
-
En oikein ymmärrä valurautaisen hihnapyörän ylivoimaisuutta, muuta kuin painon lisäämiseksi, olisiko tuulikuorman kompensoimiseksi, ettei kaadu pikku tuulenpuuskasta ? Hihna kuluttaa valurautaisenkin pyörän samalla tavalla kuin terälevystäkin tehdyt. Enemmän toivottaisin saksalaiselle viitseliäisyyttä laittaa hihnapyörät kartioholkkikiinnityksellä, niitä on teollisuudessa käytetty jo vuosikymmeniä.
-SS-
-
58 navoistahan on nimenomaan laakereita jonkin verran mennyt. Asiallinen kone se silti on. Ei puhdistus kaikkein vaikeinta ole, heittokuljetin pysyi mielestäni hyvin puhtaana,harmittelin eniten kohlimiin tarttuvia ohranvihneitä ja 6:sen jäähdytysritilää. Terän käyttö ja tyhjennystorvi isoimmat erot mielestäni 68 verrattuna.
-
En oikein ymmärrä valurautaisen hihnapyörän ylivoimaisuutta, muuta kuin painon lisäämiseksi, olisiko tuulikuorman kompensoimiseksi, ettei kaadu pikku tuulenpuuskasta ? Hihna kuluttaa valurautaisenkin pyörän samalla tavalla kuin terälevystäkin tehdyt. Enemmän toivottaisin saksalaiselle viitseliäisyyttä laittaa hihnapyörät kartioholkkikiinnityksellä, niitä on teollisuudessa käytetty jo vuosikymmeniä.
-SS-
Riippuu käyttökohteesta. Hitaasti pyörivä, kevyesti kuormitettu voi hyvin olla peltiäkin.
Valupyörän edut kai lähinnä seuraavat:
- hihnaura on tarkalleen oikean muotoinen ja myös pysyy sellaisena.
- pyörä pyörii vanhanakin suorassa, ei vemputa eikä viipota, kuten usein peltipyörissä tapaa.
- hihnaa vääräoppisesti työkalulla päälle/pois vänkäävä asentaja ei saa hihnauran reunaa heti lommolle.
- pyörä ei myöskään aikanaan halkea tai murru navastaan irti vaikka olisi kovillakin
- jos hihnakäytön mitoitus on muuten kunnossa niin hihnat kestävät pidempään, johtuen em. seikoista
- moniurainen peltipyörä taitaa olla mahdottomuus
Puimuri tuntuu olevan valmistajille vähän sellainen 'toisarvoinen' kehitelmä, säästetään missä voidaan eikä remonttien tekoa paljon helpoteta.
Ei teollisuudessa hihnakäytöissä juuri peltipyöriä tapaa kuin kaikkein kevyimmissä kohteissa. En ole tainnut nähdä sähkömoottorin akselilla koskaan peltipyörää, ainakaan en muista.
Tuosta kartioholkki / taperlock / ym kiinnityksestä olen vähintään täysin samaa mieltä. Sama kun olisi vielä laakereissakin ym niin remontit olisivat lähinnä harrasteterapiaa.
-
Edelliseen löyhästi liittyen - vähän kummallista suunnittelua tulee turhan usein vastaan.
Viimeimeksi tuli vastaan puimurimerkin X uusimman mallin hydrostaatin pumpun pyöritys. Kolmiurainen hihna, mutta lähellä toisiaan olevat kovin kovin pienet hihnapyörät ja niiden välissä yhtä pieni kiristyspyörä joka painaa hihnan selän syvälle pyörien väliin. Kun ajattelee millainen teho tuosta siirretään kun 7-10 t painavaa konetta ajetaan vaikka tiellä isolla vaihteella kunnon ylämäkeen niin kyllä siinä asiallisen mitoituksen rajat ovat lähellä ylittyä. Taulukkoja sen enmpää tutkimatta.
Tiukalla taivutussäteellä ees taas väännettävä hihna ei näy saavuttavan kuin nippa nappa muutaman sadan tunnin iän. Eli sen saa vaihtaa koneen käyttöiän aikana aika monta kertaa. Vähän suuremmat hihnapyörät auttaisivat jo paljon.
Saadaanhan siinä huoltomiehille tai -naisille töitä ja jälkimarkkinointiin potkua.
-
1500 tuntia -03.Yksi remmi ja jarrusylinterit.Meillä kuutoskoneella,näitä on myös nelosena.Saattaa olla vähän pienehkö se nelonen?
Säiliö pieni mutta siihen helppo tehdä korotus,meillä puolimetriä.Näihin on saanut törkeään hintaan korotuksen,ei yhtäkään Suomessa,4000 tonnia alveineen.
Torvi lyhyt,jatkettin metri nyt menee jo yli ojankin.
Raudasta tehty ja raskaasti.Takana kun 500 milliset niin aina tulee pakilla ylös.
58 sitten ei ole 68..siinä elevaattoritkin lihavemmat ja sitä myytiin turbolla ja 14 jalan pöydällä.
-
Onhan se tuon claasin tyhjennystorvikin aivan ylivoimainen sampoihin verrattuna.ei valu jyväset peltoon vaikka torvi onkin kuljetusasennossa.Tuoss varaosamyyjä joskus kertoi että ei sampoon oikeaa osaa löydy helpolla, samassa vuosimallissakin erilaista osaa ja viritystä.Onko hiukan niin että sitä laitetaan sampoon porissa mitä halvalla torilta löytyy.Herneen puintiin ei sampoa suositella, pellit kuulemma puhkeilee kun on niin ohutta.
-
Onhan se tuon claasin tyhjennystorvikin aivan ylivoimainen sampoihin verrattuna.
Millainenhan se mahtaakan Sammon torvi olla jos 58:n on ylivoimainen? Mulla on 48, käsittääkseni sama torvi. Mutkan kohdalla viljan seassa oleva tukilaakeri ei tahdo montaa vuotta kestää, ja nivelkin on varsin heppoinen. Hidas on myös tyhjennys, mutta ei tuolla rakenteella varmaan enempää tehoa pysty välittämään.
-
1500 tuntia -03.Yksi remmi ja jarrusylinterit.Meillä kuutoskoneella,näitä on myös nelosena.Saattaa olla vähän pienehkö se nelonen?
Säiliö pieni mutta siihen helppo tehdä korotus,meillä puolimetriä.Näihin on saanut törkeään hintaan korotuksen,ei yhtäkään Suomessa,4000 tonnia alveineen.
Torvi lyhyt,jatkettin metri nyt menee jo yli ojankin.
Raudasta tehty ja raskaasti.Takana kun 500 milliset niin aina tulee pakilla ylös.
58 sitten ei ole 68..siinä elevaattoritkin lihavemmat ja sitä myytiin turbolla ja 14 jalan pöydällä.
4miljuunaa, pakko olla markkahinta?
-
Dominator sarja ei ole claasin kehittämä......
-
58 navoistahan on nimenomaan laakereita jonkin verran mennyt. Asiallinen kone se silti on. Ei puhdistus kaikkein vaikeinta ole, heittokuljetin pysyi mielestäni hyvin puhtaana,harmittelin eniten kohlimiin tarttuvia ohranvihneitä ja 6:sen jäähdytysritilää. Terän käyttö ja tyhjennystorvi isoimmat erot mielestäni 68 verrattuna.
Nuo tosiaan näkyvimmät, toki kolakuljettimen pituus/järeys myös näkyvä ja puintiin vaikuttava ero.
Kolakuljetin, puintikela, kuljettimet, vaihteiston välitykset/kestävyys, akselistojen järeys... Nuo ainakin erona jos käytettyä katselee. Itse en edes katsoisi muuta kuin kuuskaseja, käytettyä kun hakee. Vähän kalliimpi, mutta paljon parempi vaikka paperilla voi näyttää samalta. On ollut viiskasi ja kuuskasi, ja ero on melkoisen suuri. Kuuskasissa on mietitty myös remontteja tietyin osin, mm. puintikelan vahingot helpompi korjata, jos sellaisia tulee.
-
Dominator sarja ei ole claasin kehittämä......
Vaan minkä firman?
-
Ihmettelen itsekin tuota ulkopuolista suunnittelua, Dominator - sarja alkoi 1971, Dominator 80 mallilla. 1972 Dminator 100. Dominator 105 ja 85 tulivat 1975, Dominator 6 - sarja oli vain lyhyen aikaa 1979-1982. Ehkä säiliön takavoittoinen sijainti pienemmissä malleissa oli ongelma ? En ainakaan Claasin historiasivuilta löytänyt mainintaa ulkopuolisesta lisenssisuunnittelusta tms. Eli 8-sarja tuli vuonna 1982
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Ford puimurit, näyttääkö tutulta ?
(https://www.toytractortimes.com/november05/literature/images/novgorindex.jpg)
Claasin tehtaan sivuilta löytyy alkuperäinen 38-58 esite:
http://www.claas.co.uk/blueprint/servlet/blob/1676488/031f020aef915df8e84f886f971cf339/prospekt-dominator-58-48-38-data.pdf
Kannattaa tuosta esitteestä katsoa kehuttuja kohtia, omasta kuluneesta koneesta, että eivät ehkä kestä aikaa. Esimerkiksi moottorin jäähdyttimen aukikäännettävä verkkokoppa on hieno ajatus, mutta se tiiviste kutistuu ja jättää puolen kämmenen kokoiset reiät kulmiin. Olen tiivistänyt ne teipillä. Pitäisi repiä auki, liimata uudelleen ja täyttää se 30 cm väli jollakin suoralla pätkällä. Alaviisto alaverkon tasku pitää imuroida, koska sisälle varisevaa putua ei saa puhallettua kuin omille silmille. Olisi vaikka luukku siellä alakulmassa.
Olkikopan hälytin on sillä tavalla kiinni, että jos olkikoppa saa sadetta, se kytkin hapettuu jumiin. Kohlimien muotoilua kehutaan, mutta ohranvihneet tosiaan jäävät paakuiksi sinne portaisiin. Kohlinten pohjat ovat ahtaat ja hankalat puhdistaa. Ns. huoltoluukut siellä kohlinten pohjalevyissä, ovat jotain 10 cm peltipalat, ovat lähinnä vitsi. Kohlinten peräpään levyt pois, ja ne voi jättää pois. Ei ala tulla jyviä yli. Silloin voi lykkiä teräsharjalla jonka on naulannut keppiin. Peräluukku tietenkin on liian kapea sille kepille, että kunnon puhdistamismahdollisuutta varten kannattaa olkikopan perälevyn pultit vaihtaa vaikka ruuveihin, että saa helpommin auki. Kupukantaiset neliökantapultit pyörähtävät, kun mutteri vähänkin jumittaa, ura siinä kannassa on niin kapea, ettei siihen saa tukevaa talttaa pitämään vastaan. Olenkin sanonut, että Claasin suunnittelijan haluaisin pultata pää alaspäin peltiseinään niillä pulteilla, käteen kiintoavain, irrottakoon itsensä.
Nälkään kuolee.
Moottori näyttää esitekuvissa todella hyvin olevan esillä, ei kuitenkaan ole. Sinne hihnapyöräpäähän ei oikein ole luontevaa pääsyä ylhäältä eikä alhaalta, jollei ensin poista kaikkia sivupeltejä runkoineen. Se alareunasta saranoitu suojapelti jonka voi avata ulospäin, siinä ei oikein ole mitään apua, koska ei helpota minkään tällinkin pystytystä siihen viereen. Kävelemäänhän sinne päätyyn ei pysty, kun ei ole jalansijoja. Polttoainesuodattimen paikka säiliön ja moottorin välissä on tympivä, varsinkin kun Thermostart laite törröttää 25 cm korkeudessa terävän kulmaraudan päässä siinä kulkutiellä. Niin, onhan säiliössä luukku joo.
Kabiiniin järjestelyt ovat kyllä ihan OK, mutta vaihdekepin liikerata on pitkä ja taka-asento ulosvedettynä menee lapaluun taakse kipiästi. Se keskitetty hydrauliikkavipu edelleen on omaan käteen ikävä, koska asioita hämmennetään yksi kerrallaan, ja vieläpä hidastetulla liikkeellä.
Edelleen, jos peruste tekniikan hyvyydelle on se, että se painaa paljon. Silloin Claas.
-SS-
-
Mä en vaan löytänyt netistä mistään, mutta semmonen muistikuva että classic osti jonkun puimurin om ja sa valmiina sen dominator sarja. En muista kenen valmistajan se oli.
-
IIsot Dominatorit, joissa moottori viljasäiliön edessä pohjautuivat Bautziin https://konedata.net/puimurit/bautz/bautz-titan/
-
Työkäkää ne laasit suohon
-
Onhan se tuon claasin tyhjennystorvikin aivan ylivoimainen sampoihin verrattuna.
Millainenhan se mahtaakan Sammon torvi olla jos 58:n on ylivoimainen? Mulla on 48, käsittääkseni sama torvi. Mutkan kohdalla viljan seassa oleva tukilaakeri ei tahdo montaa vuotta kestää, ja nivelkin on varsin heppoinen. Hidas on myös tyhjennys, mutta ei tuolla rakenteella varmaan enempää tehoa pysty välittämään.
Meillä 58s -96 2500 tuntia
Putkesta se nivel eikä tukilaakerit ole menneet kertaakaan. Tyhjennyksen jälkeen pitää vain odottaa hetki ennen putken kääntämistä ni kestää ja rasvaa 50tunnin välein sen nivelen(eikä putkea pellolla ollessa tarvitse edes kääntää tyhjennyksien välissä)