• Tavallinen aihe

Aihe Claas 58s 1997  (Luettu 7045 kertaa)

GUSI

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 63
Claas 58s 1997
Kellään Dominator 58S? Kuka on tyytyväinen, kuka ei tykkää? Kertokaa mielellään hyviä ja huonoja juttuja!

GUSI

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 63
Vs: Claas 58s 1997
Ja Sampoon 2045-2065 saa vertailla jos molemmista kokemusta!

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2704
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Claas 58s 1997
Kaverilta hajosi seulaston runko viis'kasista. Muuten ollut kohtuullisen soiva peli.

Muuten sanovat että varsinaiset puimurit alkavat kuus'kasista...

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4641
  • Paalauksen iloa
Vs: Claas 58s 1997
Ja Sampoon 2045-2065 saa vertailla jos molemmista kokemusta!
58=2045,68=2065 noin niinkuin tehoiltaan :-\

tapete

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 171
Vs: Claas 58s 1997
Mulla on 58 vm 03.viljasäiliön tyhjennysruuvin kannatinlaakeri on vaihdettu kaksi kertaa. Kone ajettu 1400 tuntia. Yhtään hihnaa ei ole vielä tarvinnut vaihtaa.
Kannattaa katsoa, että viettopinta on irroitettava. Helpottaa puhdistusta,kun lähtee kahdella pultilla irti.
Mulla ei tietoa, missä vuosimallissa tullut muutos.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11584
Vs: Claas 58s 1997
Mulla ainakin vm.97ssa on irrotettava viettopinta. Ruosteelle tuntuu olevan arka, on tainnut pohjamaalaus jäädä suorittamatta ainakin tässä mun koneessani, 74- mallin Mercatori on jotenkin paremmin pysynyt maalissaan, ja harmaa pohjaväri näkyy kuluneista kohdista, Uudemmista Sampoista ei o kokemusta, mut ainakaan vanhempiin malleihin verrattuna en puhuisi edes samana päivänä, remmikaupat tulivat kyllä tutuiksi jo ensimmäisenä syksynä. Tuossa Mercatorissa on vielä suurin osa tehtaalla asennettuja rihmoja paikoillaan..

GUSI

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 63
Vs: Claas 58s 1997
Kuulostaa siltä että ihan kiva peli, pikkuvikoja on varmaan jokaisessa puimurissa jossain vaiheessa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Claas 58s 1997
Claas on varmaan uudemmissa malleissa panostanut puhdistettavuuteen. Alkupään Dominator -8 malleissa viettopinta on hankalasti puhdistettava, seulat ovat raskaat, ja voi olla, että eivät tule ulos ennen silppurin vetämistä taka-asentoon. Hydrauliikkasäiliö on ylhäällä vasemmalla, hihnojen päällä. Siellä jos letku poksahtaa, saa samalla mennä kiilahihnakauppaan. Seulastokopan ja puhaltimen väliin kertyy kuivalla kelilllä ruumenia, alueen tyhjäämiseen tarkoitetut reiät tukkeutuvat ja päivän perästä alkaa kolkata paalaimena. Tumps Tumps Tumps.

Säiliön ja muutaman muunkin paikan puhdistaminen on hankalaa pellolla ilman paineilmoja, vaakasuoria hyllyjä ja tyhjennystorvihan ei sitten tyhjene kuin peltoon ajamalla uutta lajia. Tarkistus- ja puhdistusluukut ovat todella pienet.

Vakolassa koetusselostus nro 1251 arvioi Claas 58 mallia.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/484169/kselostus1251.pdf?sequence=1

Puhdistettavuudessa oli uuteen puimuriin laitettu viljat läpi ja varmaan tehtaan miehet saaneet puhdistaa. Claasiin jäi 2 kg viljaa, esim. Sampoon vain 400 grammaa. Toinen oli huoltokohteet, useat ajankohdan puimurit tehtiin tietyt korjaustyöt noin 500 minuutissa. Claasilla kului 1000.

Puintiteholtaan Claas oli suurin.

-SS-

Viimeksi muokattu: 28.09.18 - klo:08:15 kirjoittanut -SS-

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Claas 58s 1997
Vakolan selostukset aina hiukan kotiinpäin.Omasta kokemuksesta claaseista voin kertoa että ne on tehty pidempiaikaiseen käyttöön.Hyvänä esimerkkinä voi ottaa etuakselin jonka vähennyspyörästo on öljykylvyssä.Pelti yleensä huomattavasti paksumpaa kuin porilaisissa, paljon valurautasia hihnapyöriä, tukevat laakeroinnit ym.Puhdistettavuus on kyllä sitten hankalampaa.Siihen ei ole paljon suunnittelussa nähty vaivaa, johtuen varmaan siitä että valmistusmaass ei näitä pienviljelijöitä monine lajikkeineen ole.Ei siis mikään koeruutupuimuri.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Claas 58s 1997
En oikein ymmärrä valurautaisen hihnapyörän ylivoimaisuutta, muuta kuin painon lisäämiseksi, olisiko tuulikuorman kompensoimiseksi, ettei kaadu pikku tuulenpuuskasta ? Hihna kuluttaa valurautaisenkin pyörän samalla tavalla kuin terälevystäkin tehdyt. Enemmän toivottaisin saksalaiselle viitseliäisyyttä laittaa hihnapyörät kartioholkkikiinnityksellä, niitä on teollisuudessa käytetty jo vuosikymmeniä.

-SS-

Sandy

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24
Vs: Claas 58s 1997
58 navoistahan on nimenomaan laakereita jonkin  verran mennyt. Asiallinen kone se silti on. Ei puhdistus kaikkein vaikeinta ole, heittokuljetin pysyi mielestäni hyvin puhtaana,harmittelin eniten kohlimiin tarttuvia ohranvihneitä ja 6:sen jäähdytysritilää. Terän käyttö ja tyhjennystorvi isoimmat erot mielestäni 68 verrattuna.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2704
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Claas 58s 1997
En oikein ymmärrä valurautaisen hihnapyörän ylivoimaisuutta, muuta kuin painon lisäämiseksi, olisiko tuulikuorman kompensoimiseksi, ettei kaadu pikku tuulenpuuskasta ? Hihna kuluttaa valurautaisenkin pyörän samalla tavalla kuin terälevystäkin tehdyt. Enemmän toivottaisin saksalaiselle viitseliäisyyttä laittaa hihnapyörät kartioholkkikiinnityksellä, niitä on teollisuudessa käytetty jo vuosikymmeniä.

-SS-

Riippuu käyttökohteesta. Hitaasti pyörivä, kevyesti kuormitettu voi hyvin olla peltiäkin.
Valupyörän edut kai lähinnä seuraavat:

- hihnaura on tarkalleen oikean muotoinen ja myös pysyy sellaisena.
- pyörä pyörii vanhanakin suorassa, ei vemputa eikä viipota, kuten usein peltipyörissä tapaa.
- hihnaa vääräoppisesti työkalulla päälle/pois vänkäävä asentaja ei saa hihnauran reunaa heti lommolle.
- pyörä ei myöskään aikanaan  halkea tai murru navastaan irti vaikka olisi kovillakin
- jos hihnakäytön mitoitus on muuten kunnossa niin hihnat kestävät pidempään, johtuen em. seikoista
- moniurainen peltipyörä taitaa olla mahdottomuus

Puimuri tuntuu olevan valmistajille vähän sellainen 'toisarvoinen' kehitelmä, säästetään missä voidaan eikä remonttien tekoa paljon helpoteta.
Ei teollisuudessa hihnakäytöissä juuri peltipyöriä tapaa kuin kaikkein kevyimmissä kohteissa. En ole tainnut nähdä sähkömoottorin akselilla koskaan peltipyörää, ainakaan en muista.

Tuosta kartioholkki / taperlock / ym kiinnityksestä olen vähintään täysin samaa mieltä. Sama kun olisi vielä laakereissakin ym niin remontit olisivat lähinnä harrasteterapiaa.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2704
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Claas 58s 1997
Edelliseen löyhästi liittyen - vähän kummallista suunnittelua tulee turhan usein vastaan.

Viimeimeksi tuli vastaan puimurimerkin X uusimman mallin hydrostaatin pumpun pyöritys. Kolmiurainen hihna, mutta lähellä toisiaan olevat kovin kovin pienet hihnapyörät ja niiden välissä yhtä pieni kiristyspyörä joka painaa hihnan selän syvälle pyörien väliin. Kun ajattelee millainen teho tuosta siirretään kun 7-10 t painavaa konetta ajetaan vaikka tiellä isolla vaihteella kunnon ylämäkeen niin kyllä siinä asiallisen mitoituksen rajat ovat lähellä ylittyä. Taulukkoja sen enmpää tutkimatta.
Tiukalla taivutussäteellä ees taas väännettävä hihna ei näy saavuttavan kuin nippa nappa muutaman sadan tunnin iän. Eli sen saa vaihtaa koneen käyttöiän aikana aika monta kertaa. Vähän suuremmat hihnapyörät auttaisivat jo paljon.

Saadaanhan siinä huoltomiehille tai -naisille töitä ja jälkimarkkinointiin potkua.

mike

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1809
Vs: Claas 58s 1997
1500 tuntia -03.Yksi remmi ja jarrusylinterit.Meillä kuutoskoneella,näitä on myös nelosena.Saattaa olla vähän pienehkö se nelonen?

Säiliö pieni mutta siihen helppo tehdä korotus,meillä puolimetriä.Näihin on saanut törkeään hintaan korotuksen,ei yhtäkään Suomessa,4000 tonnia alveineen.
Torvi lyhyt,jatkettin metri nyt menee jo yli ojankin.

Raudasta tehty ja raskaasti.Takana kun 500 milliset niin aina tulee pakilla ylös.
58 sitten ei ole 68..siinä elevaattoritkin lihavemmat ja sitä myytiin turbolla ja 14 jalan pöydällä.
"ei mikkään mee saatana kohtuuella,se oli sen edellisen Teen kanssa sama homma.Viinaa pittää juua!"

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Claas 58s 1997
Onhan se tuon claasin tyhjennystorvikin aivan ylivoimainen sampoihin verrattuna.ei valu jyväset peltoon vaikka torvi onkin kuljetusasennossa.Tuoss varaosamyyjä joskus kertoi että ei sampoon oikeaa osaa löydy helpolla, samassa  vuosimallissakin erilaista osaa ja viritystä.Onko hiukan niin että sitä laitetaan sampoon porissa mitä halvalla torilta löytyy.Herneen puintiin ei sampoa suositella, pellit kuulemma puhkeilee kun on niin ohutta.