Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 14.07.18 - klo:17:33

10 tn kalkkia seuraavat 7 vuotta, jotta peehoot menee seiskan yli reippaasti.

Amerikkalaiset viljelevät soijaa ja maissia ja vehnää pH 8:n tasolla. Siellä saattaa kalkitusaineiden levitys olla edullisempaa. 10 tonnia kalkkia useampana vuotena on investointi, jonka pitää tuottaa todella pitkään, koska viljasta sitä ei helpolla saa takaisin maksuun.  Sokerijuurikas ja erikoiskasvit ehkä ovat ratkaisiu, peruna pitää happamasta, että pääsisi heti tuotannon alkuun.

Ei ihme, että kalkitus on vähentynyt myös ison alan viljatiloilla, 10 vuoden vuokrasopimus ei vielä riitä maksamaan kalkkia takaisin jonkun ohran myymisellä. Sitä vastoin pientilat kalkitsevat vähiä tynnyrinalojansa tunnollisesti.

-SS-

Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...

Lainaus käyttäjältä: Jouko Jaakkola - 15.07.18 - klo:08:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.18 - klo:07:48

Lainaus käyttäjältä: Jouko Jaakkola - 15.07.18 - klo:07:09

Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.

Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet.  Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.

-SS-

Mutta en saanut vastausta siihen että jos kalkitsen peltoni nyt vaikka 20 tn ha väli muokkauksella nii ja siirtyisin ensi vuonna luomuun, niin voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen että maassa on "tavanomaisen" vaikuttavaa kalkkia?

Katso oheisesta listasta sopiva kalkitusaine, aika iso osa maatalouskauppojen kalkeista näkyy olevan luomuhyväksyttyjä !

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/lannoite-ja-torjunta-aine/luomulannoiteluettelo-2018-5.pdf

Sivulla "kalkitusaineet"

-SS-

On se hienoa, että lupien mukaan kaikki on luonnonmukaista.

Poltettu kalkki ainakin on nopeavaikutteista ja polttaa mukavasti vielä ihollakin. Tottakai kun ei ole raaskittu sammuttaa.
Mutta sekoittamalla se muokkauskerrokseen tapahtuu maassa kaikenlaista hurjaa.

En tiedä saako sitä luomuun ja ihan jokapaikasta sitä ei edes saakaan.

Ei taida käydä sammuttamaton kalkki luomuun, ei käy rakennekalkkikaan, jossa on seoksena poltettua kalkkia ja kalkkikivijauhetta. Sammutettu kalkki käy luomuun, se  määrityellään "perusaineeksi"

-SS-

Poltettua ajoivat aikoinaan hevosella Förbystä. Oli vähemmän rahdattavaa.

Poltettua ajoivat aikoinaan hevosella Förbystä. Oli vähemmän rahdattavaa.

Vai niin

Luomussa optimi-pH on korkeampi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Tästä en ole enää ollenkaan varma. Toistakymmentä vuotta sitten Margareta Magnussonin väitös (Ruotsissa) summasi, että oikeastaan tämä tavanomaisen viljelyn epäorgaaninen kasvinravitsemus on se, mikä vaatii korkeampaa pH:ta. Eloperäisillä lannoitteilla ja humusrikkailla mailla optimi-pH voi olla aika alhainenkin. Korkeassa pH:ssa saadaan kyllä hajotustoiminta nopeammaksi eli näin kierto nopeammaksi (tai pärjää pienemmällä ravinnepääomalla), mutta alhaisemmallakin pärjää.

Itse kun olen aloitellut tilanteesta, jossa keski-pH on tuossa viiden kieppeillä, niin ei pörssi kestä kertahyppäystä. Eka steppi oli saada edes timotei viihtymään. Ja itse asiassa pienin portain nostaessa saa myös kalkituksen myönteistä  hyppäyksestä nauttia useammin. Tuollaiselle 4,8 -eloperäiselle maalle joku 6 tn/ha ja yksi vuosi tulee kauraa taas ihan tällä voimalla. Nurmea muutama vuosi, sitten taas kalkkia ja "kalkning ger rika bönder men fattiga söner". Eli jotain muutakin kun kalkkia täytyy pellolle antaa...

Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä  tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.

-SS-

Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä  tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.

-SS-

Kalkituksella VOIDAAN tehdä tuota "soil mining" -juttua, mutta oikein käytettynä se taas virkistää pellon "aineenvaihduntaa", tehostaa resurssien käyttöä ja on myös osa kestävää tuotantoa. Aika vähän tässä tuotantoteknisessä työkalupakissa on mustavalkoista.

Joskus muistan jonkun kehuneen masuunikuonaa kovaksi tavaraksi eloperäisen raivion alkukäsittelyssä. Miten on; onko asia näin, mistä tavaraa saa saako muualta kuin Raahesta ja mitä maksaa? Ja paljon tonneja/ha???

Joskus muistan jonkun kehuneen masuunikuonaa kovaksi tavaraksi eloperäisen raivion alkukäsittelyssä. Miten on; onko asia näin, mistä tavaraa saa saako muualta kuin Raahesta ja mitä maksaa? Ja paljon tonneja/ha???

Ei oo kyllä masuunikuona kummoista uutismaan lääkitykseen. Teräskuonaa pitäisi olla, mikäli haluaa nopeammin vaikutusta ja vielä parempi jokin hienoksi jauhettu, nopeavaikutteinen kalkki. Masuunia sitten ylläpitoon, jos ca/mg suhde antaa myöten.

Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...

Jotkut nostaa sen yli 7 ja näin maa alkaa tosissaan maatua ja antaa typpeä. Luomutilojen suosiossa tämä kova kalkitus.

Kuonalla ei tosiaan tee oikeastaan mitään jos aikoo ottaa happaman maan viljelyyn. Meillä on useita vanhoja turvesoiden aumanpohjia viljelyssä ja ph:n lähtötaso noin 4,5. 10tn kalkkia ihan ekana ja kuonaa voi laittaa samat kaveriksi jos meinaa saada jotain kasvamaan.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 15.07.18 - klo:13:47

Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...

Jotkut nostaa sen yli 7 ja näin maa alkaa tosissaan maatua ja antaa typpeä. Luomutilojen suosiossa tämä kova kalkitus.

Kuonalla ei tosiaan tee oikeastaan mitään jos aikoo ottaa happaman maan viljelyyn. Meillä on useita vanhoja turvesoiden aumanpohjia viljelyssä ja ph:n lähtötaso noin 4,5. 10tn kalkkia ihan ekana ja kuonaa voi laittaa samat kaveriksi jos meinaa saada jotain kasvamaan.

Turve/multamaan ph:n nostaa noin korkealle, on sadot menetetty ilman jatkuvaa mangaanilisää. Ellei satu pelto olemaan "vesiämpäri" missä ei kuivuus haittaa, mangaanin puutteen oireet lievempiä kuin kuivassa maassa.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 18.07.18 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 15.07.18 - klo:13:47

Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...

Jotkut nostaa sen yli 7 ja näin maa alkaa tosissaan maatua ja antaa typpeä. Luomutilojen suosiossa tämä kova kalkitus.

Kuonalla ei tosiaan tee oikeastaan mitään jos aikoo ottaa happaman maan viljelyyn. Meillä on useita vanhoja turvesoiden aumanpohjia viljelyssä ja ph:n lähtötaso noin 4,5. 10tn kalkkia ihan ekana ja kuonaa voi laittaa samat kaveriksi jos meinaa saada jotain kasvamaan.

Turve/multamaan ph:n nostaa noin korkealle, on sadot menetetty ilman jatkuvaa mangaanilisää. Ellei satu pelto olemaan "vesiämpäri" missä ei kuivuus haittaa, mangaanin puutteen oireet lievempiä kuin kuivassa maassa.

Tässä soil mining hommassa on olennaista se, että kaikki multiiplet ja jaravitat ovat luomussa sallittuja. Maatuvissa paksunmullan maissa riittää metri /50 vuotta ja sitten hivenet purkista. Fosfaatit ja kalit lanta- , tuhka- ja viljolannoitteista. Ojien syventäminen on tietenkin silloin tällöin tuleva lisäkustannus.

Kalkki on sananmukaisesti se puuttuva mineraalitypp ja fosfori.. En väitä, että näin tehtäisiin kaikkialla, mutta kyllä tuo menetelmä ulkomailla tunnettu on.

-SS-

Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä  tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.

-SS-

luomu tekee itsestä rikkaan, mutta naapurin pojasta köyhän... tässä money miningissä alkaa kaikki aineet olla kohta sallittuja, luomuun vaan pitää valmiste nimetä silleen söpösti, pakkauksen pitää olla kauniilla kuvilla koristettu ja vihreä, eikä sitä saa valmistaa esimerkiksi typpihappotehtaassa. Kemiallisesta koostumuksesta ei saa myöskään puhua, vaan ravinnesisällöistä... jos se tehdään viemärilaitoksen jätelietteestä, niin se on kompostoitua kierrätysravinnetta.

2100 -luvulla luultavimmin maata ei viljellä enää ollenkaan, perinteinen eläintuotanto loppuu ensimmäisenä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.07.18 - klo:12:55

Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä  tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.

-SS-

luomu tekee itsestä rikkaan, mutta naapurin pojasta köyhän... tässä money miningissä alkaa kaikki aineet olla kohta sallittuja, luomuun vaan pitää valmiste nimetä silleen söpösti, pakkauksen pitää olla kauniilla kuvilla koristettu ja vihreä, eikä sitä saa valmistaa esimerkiksi typpihappotehtaassa. Kemiallisesta koostumuksesta ei saa myöskään puhua, vaan ravinnesisällöistä... jos se tehdään viemärilaitoksen jätelietteestä, niin se on kompostoitua kierrätysravinnetta.

2100 -luvulla luultavimmin maata ei viljellä enää ollenkaan, perinteinen eläintuotanto loppuu ensimmäisenä.

Äskettäinen julkiastu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.

Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.

Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.

Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.

(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)

-SS-