Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Jouko Jaakkola - 14.07.18 - klo:09:02
-
Miten ottaisitte happaman maan viljelyyn ph 4,5? Pelto multamaa.
On ollut vuosia kesantona/lhp peltona mutta olisi tarkoitus ottaa mukaan viljelyyn..
Sinne olisi hyvä saada joku typen sitojakasvi/maata parantava mutta typensidonta ei toimi jos ph on noin matala, onko teillä kokemuksia mitä nurmikasveja kannattaa laittaa?
Peltoa aletaan kalkitsemaan 8 tn levitysmäärällä vuosittain 5 vuoden ajan. Kalkkia tarvitaan arviolta 35 tn/ha.
-
Miten ottaisitte happaman maan viljelyyn ph 4,5? Pelto multamaa.
On ollut vuosia kesantona/lhp peltona mutta olisi tarkoitus ottaa mukaan viljelyyn..
Sinne olisi hyvä saada joku typen sitojakasvi/maata parantava mutta typensidonta ei toimi jos ph on noin matala, onko teillä kokemuksia mitä nurmikasveja kannattaa laittaa?
Peltoa aletaan kalkitsemaan 8 tn levitysmäärällä vuosittain 5 vuoden ajan. Kalkkia tarvitaan arviolta 35 tn/ha.
10 tn/ha tänä syksynä, tai vaikka heti mikäli mahdollista. Kyntö/muokkaus ja toinen 10 tn/ha.
-
Miten ottaisitte happaman maan viljelyyn ph 4,5? Pelto multamaa.
On ollut vuosia kesantona/lhp peltona mutta olisi tarkoitus ottaa mukaan viljelyyn..
Sinne olisi hyvä saada joku typen sitojakasvi/maata parantava mutta typensidonta ei toimi jos ph on noin matala, onko teillä kokemuksia mitä nurmikasveja kannattaa laittaa?
Peltoa aletaan kalkitsemaan 8 tn levitysmäärällä vuosittain 5 vuoden ajan. Kalkkia tarvitaan arviolta 35 tn/ha.
10 tn/ha tänä syksynä, tai vaikka heti mikäli mahdollista. Kyntö/muokkaus ja toinen 10 tn/ha.
Tarkoitat siis 10 tn vuosittain?
Vai tarkoitatko sitä että ensin kalkitus sitten muokkaus ja toiset levitykset.
näin ollen tulisi 20 tn vuodessa
-
Miten ottaisitte happaman maan viljelyyn ph 4,5? Pelto multamaa.
On ollut vuosia kesantona/lhp peltona mutta olisi tarkoitus ottaa mukaan viljelyyn..
Sinne olisi hyvä saada joku typen sitojakasvi/maata parantava mutta typensidonta ei toimi jos ph on noin matala, onko teillä kokemuksia mitä nurmikasveja kannattaa laittaa?
Peltoa aletaan kalkitsemaan 8 tn levitysmäärällä vuosittain 5 vuoden ajan. Kalkkia tarvitaan arviolta 35 tn/ha.
10 tn/ha tänä syksynä, tai vaikka heti mikäli mahdollista. Kyntö/muokkaus ja toinen 10 tn/ha.
Tarkoitat siis 10 tn vuosittain?
Vai tarkoitatko sitä että ensin kalkitus sitten muokkaus ja toiset levitykset.
näin ollen tulisi 20 tn vuodessa
Ensin kalkitus, sitten kyntö tms. perusmuokkaus että kalkki sekoittuu syvemmälle ja toinen 10 tn ennen kylvömuokkausta. 20 tn tulee ennen ensimmäistä kylvöä. Uutismailla normaalitapa, tuo reilu määrä pitää saada sekoitettua riittävän syvälle, pintaan kerrralla levitettynä liian suuri määrä.
-
Ja saisi ne nopeasti maahan 2 vuodessa. Kun täytyy ottaa huomioon aika mikä kuluu että aineet vaikuttaa...
Varmaan 5 vuotta vähintään.
-
Ekana ottaisin edustavan maanäytteen, että varmasti pH on sitä mitä luulet. Jos siis, et ole sitä jo tehnyt. Vai katselitko vanhoista (edellisen viljelijän) papereista?
-
Mulla on noita happamia ex suopohjia jossa oli tosi matala ph kun sain ne. Kyllä se ph nousee jo 8t pariin kertaan enemän kun suositus joka muistaakseni oli tyyliin 25t Ha
-
Tekisin kuten ijasja2 ja viljelisin kauden tahi kaksi ja ottaisin uusinta näytteen lohkolla. Se että kyntääkö 15cm vai 30cm syvään, niin sillä melkoinen vaikutus sekoittumisella ns.ruokamulta/raakamaa, joka taasen vaikuttaa paljon viljavuusanalyysin tuloksiin plus onko multakerroksen alla miten lähellä kivennäismaat, että sekoittuuko se esmes kyntämällä. Ei kannata kuitenkaan yli kalkita, kun sen jälkeen vaikeampi saada pH ta alemmas.
-
Peltoa on noin 8ha suolla ja maanäytteet ovat 2 vuotta vanhoja, olen aikeissa mennä ottamaan uudet. Mutta kyllä vanhojen pitäisi pitää paikkansa kun pelloilla ei ole mitään tehty.
Näyte paikkojen kanssa täytyy kans olla huolellinen ja sekoituksessa.
-
10 tn kalkkia seuraavat 7 vuotta, jotta peehoot menee seiskan yli reippaasti.
-
Mikä on tavanomaisen kalkin vaikutus luomu siirtymäaikaan? Vaikuttaako se mitään jos ennen siirtymäaikaa kalkitten enemmistön tavanomaisen kalkilla ja luomussa vielä sitten luomu hyväksyttyä kalkkia. Mutta siis voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen?
-
Mahtaisko näin kuivana vuonna onnistua kydön poltto. Vanhat tietolähteet ovat hiukan ristiriitaisia, kun toiset väittävät kytöämisen vievän kasvukunnon, ja toisissa sanotaan maan muuttuvan hedelmälliseksi, kun tuhka kalkitsee. Tuossahan turvemaan pintakerros palaa
-
Mahtaisko näin kuivana vuonna onnistua kydön poltto. Vanhat tietolähteet ovat hiukan ristiriitaisia, kun toiset väittävät kytöämisen vievän kasvukunnon, ja toisissa sanotaan maan muuttuvan hedelmälliseksi, kun tuhka kalkitsee. Tuossahan turvemaan pintakerros palaa
En nyt mikään poltto asiantuntija ole, mutta millä ja koska ajattelit saada ravan sammumaan. Jouluaattona vai vappuna, mikä vuosi?
-
Mahtaisko näin kuivana vuonna onnistua kydön poltto. Vanhat tietolähteet ovat hiukan ristiriitaisia, kun toiset väittävät kytöämisen vievän kasvukunnon, ja toisissa sanotaan maan muuttuvan hedelmälliseksi, kun tuhka kalkitsee. Tuossahan turvemaan pintakerros palaa
En nyt mikään poltto asiantuntija ole, mutta millä ja koska ajattelit saada ravan sammumaan. Jouluaattona vai vappuna, mikä vuosi?
Kyllä ne on aikanaan sammunu. Parilla raiviolla on osa joskus aikanaan kydötettyä ja on siinä selvä ero neitseellisen nevan kanssa nytkin yli kymmenen vuotta myöhemmin.
-
Juu ihan mielenkiintoista olisi kuulla kokemuksia, miten tuo sujuu/vaikuttaa. Usein vanhat, jo unhoon jääneet keinot on hyviä, eikä maksa paljoa
-
. Ei kannata kuitenkaan yli kalkita, kun sen jälkeen vaikeampi saada pH ta alemmas.
Juuri raivatulla turvemaalla käytännössä mahdotonta.
Ennen loppuu massi kuin Ph nousee siinä liian korkeaksi.
-
10 tn kalkkia seuraavat 7 vuotta, jotta peehoot menee seiskan yli reippaasti.
Amerikkalaiset viljelevät soijaa ja maissia ja vehnää pH 8:n tasolla. Siellä saattaa kalkitusaineiden levitys olla edullisempaa. 10 tonnia kalkkia useampana vuotena on investointi, jonka pitää tuottaa todella pitkään, koska viljasta sitä ei helpolla saa takaisin maksuun. Sokerijuurikas ja erikoiskasvit ehkä ovat ratkaisiu, peruna pitää happamasta, että pääsisi heti tuotannon alkuun.
Ei ihme, että kalkitus on vähentynyt myös ison alan viljatiloilla, 10 vuoden vuokrasopimus ei vielä riitä maksamaan kalkkia takaisin jonkun ohran myymisellä. Sitä vastoin pientilat kalkitsevat vähiä tynnyrinalojansa tunnollisesti.
-SS-
-
10 tn kalkkia seuraavat 7 vuotta, jotta peehoot menee seiskan yli reippaasti.
Amerikkalaiset viljelevät soijaa ja maissia ja vehnää pH 8:n tasolla. Siellä saattaa kalkitusaineiden levitys olla edullisempaa. 10 tonnia kalkkia useampana vuotena on investointi, jonka pitää tuottaa todella pitkään, koska viljasta sitä ei helpolla saa takaisin maksuun. Sokerijuurikas ja erikoiskasvit ehkä ovat ratkaisiu, peruna pitää happamasta, että pääsisi heti tuotannon alkuun.
Ei ihme, että kalkitus on vähentynyt myös ison alan viljatiloilla, 10 vuoden vuokrasopimus ei vielä riitä maksamaan kalkkia takaisin jonkun ohran myymisellä. Sitä vastoin pientilat kalkitsevat vähiä tynnyrinalojansa tunnollisesti.
-SS-
Pienilalliset rahoittavat maataloutta usein muilla tulolähteillä, palkkatyöstä saatavilla tuloilla rahoitetaan kalkkimaksut.
Usein on muutenkin niin, että pientilalliset hoitavat peltojaan paremmin. Peltoläntit ovat kuin silmäterä, jota vaalitaan. Usein myös vastuuntunto vaikuttaa asiaan, kun on jatkumona useamman sukupolven työtä. Useasti on ollut samoilla lohkoilla kykyjensä mukaan töissä ihan polvenkorkuisesta pitäen. Jotenkin vuosien saatossa kiintyy niihin lohkoihin.
-
Juu ihan mielenkiintoista olisi kuulla kokemuksia, miten tuo sujuu/vaikuttaa. Usein vanhat, jo unhoon jääneet keinot on hyviä, eikä maksa paljoa
Johtuu siitä, että vanhat keinot on sellaisia, ettei tarvi maatalouskaupassa asioida, eikä laskuja keinojen käytöstä maksella. Aikanaan vanhat konstit unohtui, kun maatalouskauppias ja maatalousneuvoja tarjosivat jonkun modernin ja hienolta kuulostavan keinon tilalle.
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet. Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.
-SS-
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet. Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.
-SS-
Mutta en saanut vastausta siihen että jos kalkitsen peltoni nyt vaikka 20 tn ha väli muokkauksella nii ja siirtyisin ensi vuonna luomuun, niin voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen että maassa on "tavanomaisen" vaikuttavaa kalkkia?
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
Riippuu missä asuu.Kalkkihan ei ole kallista eikä levitys,mutta rekkapena ottaa tänne Juukasta tuotuna 18e/t.Muihin rahteihin verrattuna tuo on kallista.
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet. Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.
-SS-
Mutta en saanut vastausta siihen että jos kalkitsen peltoni nyt vaikka 20 tn ha väli muokkauksella nii ja siirtyisin ensi vuonna luomuun, niin voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen että maassa on "tavanomaisen" vaikuttavaa kalkkia?
Täysin selkeää vastausta on mahdotonta antaa. Yleisesti kalkitus on toki luomussakin sallittua. Kuitenkin pitkävaikutteiset luomussa kielletyt aineet saattavat aiheuttaa siirtymäajan pidentämisen. Esimerkiksi pitkävaikutteiset kasvinsuojeluaineet mainitaan luomuoppaassa. Asia kannattaa varmistaa neuvojilta, tai vielä parempi jos pyytää lausunnon elyn vastaavalta luomuasiamieheltä.
Yleisesti ottaen normaaleilla kalkitusaineilla tehty kalkitus ei aiheuta siirtymäaikaan muutoksia. Vaikka ne eivät olisi luomuhyväksyttyjä. Kunhan levitykset on tehty ennen hakemuksen jättämistä. Tulkintaeroja saattaa olla elyjen välillä. Varmista omasta elystäsi.
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet. Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.
-SS-
Mutta en saanut vastausta siihen että jos kalkitsen peltoni nyt vaikka 20 tn ha väli muokkauksella nii ja siirtyisin ensi vuonna luomuun, niin voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen että maassa on "tavanomaisen" vaikuttavaa kalkkia?
Katso oheisesta listasta sopiva kalkitusaine, aika iso osa maatalouskauppojen kalkeista näkyy olevan luomuhyväksyttyjä !
https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/lannoite-ja-torjunta-aine/luomulannoiteluettelo-2018-5.pdf
Sivulla "kalkitusaineet"
-SS-
-
Eikö muka luomussa saa ylläpitokalkita?
-
Eikö muka luomussa saa ylläpitokalkita?
saa, saa peruskalkitakin. Pitää vaan katsoa, että on sallittujen kalkitusaineiden listalla se tavara. Käytännössä sieltä puuttuvat vain jotkut prosessiteollisuuden sivutuotekalkit. Meillä toisinaan säätämistä, kun ei Mg:n takia halua jatkuvasti käyttää viereisen dolomiittikuopan tuotoksia ja järkevän hintaisia ja luomuhyväksyttyjä kalsiittieriä liikkuu näillä nurkin vain satunnaisesti
-
Itse kyllä mieluummin hinaan sitä pHta ylöspäin vähittäin. Saa ehkä enemmän kalkitushyötyä nostoprosessin aikana, kun ei rysäytä kerralla. Ehkä kroonisella käyttöpääoman puutteellakin on jotain tekemistä tämän kanssa...
-
Luomussa optimi-pH on korkeampi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Kalkituslaskelmat on tehty kultaisella kahdeksankymmenluvulla, noin 300 euron ohranhinnalla. Ja kalkin hinta ja rahdit ovat kulkeneet indeksiä ylöspäin niistä ajoista.
Nopeavaikutteista rakeista kalsiumia muutamasata kiloa kylvökerrokseen, sitä tekevät muualla, jos on lyhytaikaisia vuokramaita. Luomuhyväksytty.
http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/
Tällöin perushappamuuteen ei puututa vaan ruokitaan kasvin tarpeen verran kalsiumia. Tuo Agritran tulee 500 kg suursäkeissä, että nousee köyhänkin talon traktorilla. Toinen mikä kiinnostaa, on kalin annostelu lipeänä, siinä on voimakas emäksinen vaikutus. Ranskassa kalilipeää käytetään maalevintäisten tautien kuten möhöjuuren desinfioimiseen vihanneskierrossa.
-SS-
-
Toissavuonna laitettiin noin 5 - 6 tonnia/ha, mutta levitysjälki oli aika epätasaista, osa kalkista meni isompina klimppeinä ja osa maasta jäi vähemmälle. Varmaan jos levittää pienempi määriä useamman kerran saa kalkin jaettua tasaisemmin maahan.
-
10 tn kalkkia seuraavat 7 vuotta, jotta peehoot menee seiskan yli reippaasti.
Amerikkalaiset viljelevät soijaa ja maissia ja vehnää pH 8:n tasolla. Siellä saattaa kalkitusaineiden levitys olla edullisempaa. 10 tonnia kalkkia useampana vuotena on investointi, jonka pitää tuottaa todella pitkään, koska viljasta sitä ei helpolla saa takaisin maksuun. Sokerijuurikas ja erikoiskasvit ehkä ovat ratkaisiu, peruna pitää happamasta, että pääsisi heti tuotannon alkuun.
Ei ihme, että kalkitus on vähentynyt myös ison alan viljatiloilla, 10 vuoden vuokrasopimus ei vielä riitä maksamaan kalkkia takaisin jonkun ohran myymisellä. Sitä vastoin pientilat kalkitsevat vähiä tynnyrinalojansa tunnollisesti.
-SS-
Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...
-
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.
Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet. Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.
-SS-
Mutta en saanut vastausta siihen että jos kalkitsen peltoni nyt vaikka 20 tn ha väli muokkauksella nii ja siirtyisin ensi vuonna luomuun, niin voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen että maassa on "tavanomaisen" vaikuttavaa kalkkia?
Katso oheisesta listasta sopiva kalkitusaine, aika iso osa maatalouskauppojen kalkeista näkyy olevan luomuhyväksyttyjä !
https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/lannoite-ja-torjunta-aine/luomulannoiteluettelo-2018-5.pdf
Sivulla "kalkitusaineet"
-SS-
On se hienoa, että lupien mukaan kaikki on luonnonmukaista.
Poltettu kalkki ainakin on nopeavaikutteista ja polttaa mukavasti vielä ihollakin. Tottakai kun ei ole raaskittu sammuttaa.
Mutta sekoittamalla se muokkauskerrokseen tapahtuu maassa kaikenlaista hurjaa.
En tiedä saako sitä luomuun ja ihan jokapaikasta sitä ei edes saakaan.
-
Ei taida käydä sammuttamaton kalkki luomuun, ei käy rakennekalkkikaan, jossa on seoksena poltettua kalkkia ja kalkkikivijauhetta. Sammutettu kalkki käy luomuun, se määrityellään "perusaineeksi"
-SS-
-
Poltettua ajoivat aikoinaan hevosella Förbystä. Oli vähemmän rahdattavaa.
-
Poltettua ajoivat aikoinaan hevosella Förbystä. Oli vähemmän rahdattavaa.
Vai niin :D
-
Luomussa optimi-pH on korkeampi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Tästä en ole enää ollenkaan varma. Toistakymmentä vuotta sitten Margareta Magnussonin väitös (Ruotsissa) summasi, että oikeastaan tämä tavanomaisen viljelyn epäorgaaninen kasvinravitsemus on se, mikä vaatii korkeampaa pH:ta. Eloperäisillä lannoitteilla ja humusrikkailla mailla optimi-pH voi olla aika alhainenkin. Korkeassa pH:ssa saadaan kyllä hajotustoiminta nopeammaksi eli näin kierto nopeammaksi (tai pärjää pienemmällä ravinnepääomalla), mutta alhaisemmallakin pärjää.
Itse kun olen aloitellut tilanteesta, jossa keski-pH on tuossa viiden kieppeillä, niin ei pörssi kestä kertahyppäystä. Eka steppi oli saada edes timotei viihtymään. Ja itse asiassa pienin portain nostaessa saa myös kalkituksen myönteistä hyppäyksestä nauttia useammin. Tuollaiselle 4,8 -eloperäiselle maalle joku 6 tn/ha ja yksi vuosi tulee kauraa taas ihan tällä voimalla. Nurmea muutama vuosi, sitten taas kalkkia ja "kalkning ger rika bönder men fattiga söner". Eli jotain muutakin kun kalkkia täytyy pellolle antaa...
-
Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.
-SS-
-
Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.
-SS-
Kalkituksella VOIDAAN tehdä tuota "soil mining" -juttua, mutta oikein käytettynä se taas virkistää pellon "aineenvaihduntaa", tehostaa resurssien käyttöä ja on myös osa kestävää tuotantoa. Aika vähän tässä tuotantoteknisessä työkalupakissa on mustavalkoista.
-
Joskus muistan jonkun kehuneen masuunikuonaa kovaksi tavaraksi eloperäisen raivion alkukäsittelyssä. Miten on; onko asia näin,
mistä tavaraa saa saako muualta kuin Raahesta ja mitä maksaa? Ja paljon tonneja/ha???
-
Joskus muistan jonkun kehuneen masuunikuonaa kovaksi tavaraksi eloperäisen raivion alkukäsittelyssä. Miten on; onko asia näin, mistä tavaraa saa saako muualta kuin Raahesta ja mitä maksaa? Ja paljon tonneja/ha???
Ei oo kyllä masuunikuona kummoista uutismaan lääkitykseen. Teräskuonaa pitäisi olla, mikäli haluaa nopeammin vaikutusta ja vielä parempi jokin hienoksi jauhettu, nopeavaikutteinen kalkki. Masuunia sitten ylläpitoon, jos ca/mg suhde antaa myöten.
-
Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...
Jotkut nostaa sen yli 7 ja näin maa alkaa tosissaan maatua ja antaa typpeä. Luomutilojen suosiossa tämä kova kalkitus.
Kuonalla ei tosiaan tee oikeastaan mitään jos aikoo ottaa happaman maan viljelyyn. Meillä on useita vanhoja turvesoiden aumanpohjia viljelyssä ja ph:n lähtötaso noin 4,5. 10tn kalkkia ihan ekana ja kuonaa voi laittaa samat kaveriksi jos meinaa saada jotain kasvamaan.
-
Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...
Jotkut nostaa sen yli 7 ja näin maa alkaa tosissaan maatua ja antaa typpeä. Luomutilojen suosiossa tämä kova kalkitus.
Kuonalla ei tosiaan tee oikeastaan mitään jos aikoo ottaa happaman maan viljelyyn. Meillä on useita vanhoja turvesoiden aumanpohjia viljelyssä ja ph:n lähtötaso noin 4,5. 10tn kalkkia ihan ekana ja kuonaa voi laittaa samat kaveriksi jos meinaa saada jotain kasvamaan.
Turve/multamaan ph:n nostaa noin korkealle, on sadot menetetty ilman jatkuvaa mangaanilisää. Ellei satu pelto olemaan "vesiämpäri" missä ei kuivuus haittaa, mangaanin puutteen oireet lievempiä kuin kuivassa maassa.
-
Eloperäisillä mailla riittää hyvin kunhan saa ph:n lähelle kuutta...
Jotkut nostaa sen yli 7 ja näin maa alkaa tosissaan maatua ja antaa typpeä. Luomutilojen suosiossa tämä kova kalkitus.
Kuonalla ei tosiaan tee oikeastaan mitään jos aikoo ottaa happaman maan viljelyyn. Meillä on useita vanhoja turvesoiden aumanpohjia viljelyssä ja ph:n lähtötaso noin 4,5. 10tn kalkkia ihan ekana ja kuonaa voi laittaa samat kaveriksi jos meinaa saada jotain kasvamaan.
Turve/multamaan ph:n nostaa noin korkealle, on sadot menetetty ilman jatkuvaa mangaanilisää. Ellei satu pelto olemaan "vesiämpäri" missä ei kuivuus haittaa, mangaanin puutteen oireet lievempiä kuin kuivassa maassa.
Tässä soil mining hommassa on olennaista se, että kaikki multiiplet ja jaravitat ovat luomussa sallittuja. Maatuvissa paksunmullan maissa riittää metri /50 vuotta ja sitten hivenet purkista. Fosfaatit ja kalit lanta- , tuhka- ja viljolannoitteista. Ojien syventäminen on tietenkin silloin tällöin tuleva lisäkustannus.
Kalkki on sananmukaisesti se puuttuva mineraalitypp ja fosfori.. En väitä, että näin tehtäisiin kaikkialla, mutta kyllä tuo menetelmä ulkomailla tunnettu on.
-SS-
-
Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.
-SS-
luomu tekee itsestä rikkaan, mutta naapurin pojasta köyhän... tässä money miningissä alkaa kaikki aineet olla kohta sallittuja, luomuun vaan pitää valmiste nimetä silleen söpösti, pakkauksen pitää olla kauniilla kuvilla koristettu ja vihreä, eikä sitä saa valmistaa esimerkiksi typpihappotehtaassa. Kemiallisesta koostumuksesta ei saa myöskään puhua, vaan ravinnesisällöistä... jos se tehdään viemärilaitoksen jätelietteestä, niin se on kompostoitua kierrätysravinnetta.
2100 -luvulla luultavimmin maata ei viljellä enää ollenkaan, perinteinen eläintuotanto loppuu ensimmäisenä.
-
Tuo myytti, jossa mainitaan kalkituksen tekevän isästä rikkaan mut pojasta köyhän, voi siinä olla perää. Luomu voi olla ideologisesti korkeamoraalisempaa, mutta käytännössä niissä maissa, joissa luomutuotto tulee lähinnä tuotteista, ei ole varaa jäädä odottelemaan kymmentä vuotta maan rakennetta viljellen vaan jotakin pitää saada myytäväksikin: kalkki on nopein tie pääsyssä maaperän sitoutuneita ravinteita keräämään. Tätä kutsutaan nimellä "soil mining", jos maata on viljelty vuosisadan verran lisäämällä esimerkiksi guanoa, fosfaattia, kalisuolaa ym, niin kyllä siitä sen saman ajan pystyy näitä säästöravinteita irrottamaankin. 2100 -luvulla ei todennäköisesti keskustella asiasta enää, vaan oletan ravintotuotannon organisoituvan jollakin aivan muulla tavalla.
-SS-
luomu tekee itsestä rikkaan, mutta naapurin pojasta köyhän... tässä money miningissä alkaa kaikki aineet olla kohta sallittuja, luomuun vaan pitää valmiste nimetä silleen söpösti, pakkauksen pitää olla kauniilla kuvilla koristettu ja vihreä, eikä sitä saa valmistaa esimerkiksi typpihappotehtaassa. Kemiallisesta koostumuksesta ei saa myöskään puhua, vaan ravinnesisällöistä... jos se tehdään viemärilaitoksen jätelietteestä, niin se on kompostoitua kierrätysravinnetta.
2100 -luvulla luultavimmin maata ei viljellä enää ollenkaan, perinteinen eläintuotanto loppuu ensimmäisenä.
Äskettäinen julkiastu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.
Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.
Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.
Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.
(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)
-SS-
-
Eikö oo jotenkin ristiriitaista että Valio alkaa lehmänlannasta jalostamaan polttoainetta, kun taas ihmisten paskaa ja kusta, eli hienommin sanottuna yhdyskuntalietettä, yritetään saada maatalouden lannoitteeksi.
-
Ei biokaasun poisotto ravinteita pahemmin syö. Kaasutetaan myös puhdistamolietettä.
-
Joskus muistan jonkun kehuneen masuunikuonaa kovaksi tavaraksi eloperäisen raivion alkukäsittelyssä. Miten on; onko asia näin, mistä tavaraa saa saako muualta kuin Raahesta ja mitä maksaa? Ja paljon tonneja/ha???
Yks nevalohko jossa oli lähtö ph muistaakseni 4,8, pistettiin vajaat 20 t masuunia/ha ja nyt on 5,6. Koko ajan noussut, aikaa tuosta kalkituksesta yli 10v, Tuollaiseen hyvin happamaan tuo vaikuttaa, mihinkään missä ph yli 6, en laittaisi.