Kärmeskydöllä toimii välttämättä muualla ei. Täällä pykättiin mielestäni aika äkkiä eu-jäsenyyden alussa hankinta osuuskunta pystyyn naapuri kuntien viljelijöiden kesken. Osuusmaksu oli 500mk. Ensimmäisenä keväänä taisi aika moni ottaa siemenet tuota kautta ja sitten toiminta pikkuhiljaa hyytyi. Tai kait kasvinsuojeluaineita moni otti tuota kautta. Itte otin joskus lantaa, mutta eräänä kesänä vetäjä soitti, että minä ja naapuri pitäjän kaksi tilaa olisimme ottamassa lantaa, joten ei aio pyytää tarjouksia. Jonkun vuoden vielä tuli mainoslipareita osuuskunnasta, mutta nekin loppui kun osuuspääomat oli syöty. Tuossa saattoi jopa käydä niin, että liikkeet teki parempia tarjouksia yksittäisille kuin tuolle osuuskunnalle. Ja nykyään kun tuo lanta kauppa on mennyt vaan tyyliin "otatko - hinta näkyy sitten laskussa" niin en oo kyllä "osuuskuntaa" tuolle välille kaivannut. Polttoöljyissäkin piti olla joku "koodi" jolla sai alennusta jonkin määrän. Kaks kertaa yritin tuolla koodilla tilta niin asiakaspalvelu suurin piirtein nauroi puhelimessa mun alennus tiedoista. Tai toisella kertaa ehkä hinta oli oikea, mutta tilaus unohtui johonkin pöydälle vuoden vaihteen yli.

Tuossa saattoi jopa käydä niin, että liikkeet teki parempia tarjouksia yksittäisille kuin tuolle osuuskunnalle.

Olen käsittänyt isän puheista että vastaavaa kävi täällä. Tai oikeastaan jopa niin että isännät meni sinne kauppaan osuuskunnan tarjouksen kanssa kysymään että saisko tästä vielä jotain pois jos ostan suoraan.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 04.08.26 - klo:08:52

Tuossa saattoi jopa käydä niin, että liikkeet teki parempia tarjouksia yksittäisille kuin tuolle osuuskunnalle.

Olen käsittänyt isän puheista että vastaavaa kävi täällä. Tai oikeastaan jopa niin että isännät meni sinne kauppaan osuuskunnan tarjouksen kanssa kysymään että saisko tästä vielä jotain pois jos ostan suoraan.

Sama ominaisuus, vähän toista kautta  saattaa olla maata rohmuavien maatalousyhteenliittymien kohdalla. Tuossa lähialueella oli todella merkittävä toimija, 1000 ha:n kokoluokkaa. Sitten jostakin syystä tuli tietoon yhden osakkaan kautta, vahingossa jutustellessa, että olivat kaupungin vuokramarkkinoilla, mutta lopputulemana yksi osakas oli huutanut paremman hinnan omaan piikkiinsä... siinä vaiheessa tulee aavistus, että luottamus on rakoilemassa.

-SS-

Maa- ja metsätalousministeriön ruoka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Sebastian Hielm on oikaissut mediassa esittämänsä virheellisen väitteen, jonka mukaan Yaralla olisi Suomessa monopoliasema. Yara ei määrää lannoitteiden hintoja. Yara ei myy lannoitteita viljelijöille vaan jälleenmyyjille, jotka myyvät tuotteet viljelijäkenttään.

https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2026/2026-08-14-mmmn-virkamies-oikaisi-virheellisen-vaitteen-yaran-markkina-asemasta/

Ilman myyntiä,Yarakaan ei tee voittoa.

Oliko se yaran myynti suomeen neljännes vai vielä vähemmän?
Et eiköhän sitä voittoakin voi tulla mikäli muualle myynti vetää. Sopeutetaan vain tuotantoa.

Yksi suomalainen viljelijä on pelinappula isossa pelissä. Tukiratkaisuilla olisi tarkoitus juuri pitää tuotantoa yllä omassa maassa. Apulannan ja viljan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja tuilla pitäisi pyrkiä tasoittamaan tätä tilannetta, kun meillä täällä ei oteta 10t ha satoja kuin koepalstoilla ja agronetissä.. 

Miksei sit tueta lisää? No näyttää tänäkin vuonna olevan tulossa hyvä sato vaikka niin talvella puhuttiin ettei kylvetä mitään. Miksi tehdä päättäjien puolesta yhtään mitään kun omavaraisuus pysyy näinkin? Kyl tähän maatalouteen voidaan ottaa niin paljon perämettiä ja talkootyötä kuin vain ollaan valmiita laittamaan. Riittävän moni kun tekee näin niin ei tarvetta muuttaa mitään..

Keitä ne vastarannan kiiskit sitten on. Täällä etelä-Suomessa meidän kulmilla on ainakin iso osa kaikenmaailman hömppää ja jostain syystä kauraa on laitettu todella paljon.
Itsellä näiden pienten pinta-alojen osuudesta laitoin viljaa vain osan ja senkin oikeastaan vain siksi, että tästä tuntuu menevän koko järki, jos on pellot vain hömpällä. Mielummin kaikki olisi viljalla, mutta ei ole näillä hinnoilla mitään järkeä.

Miksei sit tueta lisää? No näyttää tänäkin vuonna olevan tulossa hyvä sato vaikka niin talvella puhuttiin ettei kylvetä mitään.

Tässä kävi vähän niin  että kun isosti puhuttiin että laitetaan paljon hömppää niin moni elätteli toivetta että sen seurauksena tulisi jonkinlainen niukkuus jyvistä ja hintataso korjaantuisi ja päätti panostaa tosissaan joka nurkan viljalle..

Uutinen kertoi et satokasveilta ala väheni noin 50000ha eli pari kolme % yksikköä.. tuo ei tietysti kerro sitä paljonko ns. Tuotantonurmea on jolta ei satoa korjata

Eli jos olet hömppäillyt niin naapurisi todennäköisesti ei ole. Muutos on kuin hyttysenpaska. Vuosittainen satovaihtelu vaikuttaa enemmän satoihin kuin tuollainen pinta-alan leikkaus..

Uutinen kertoi et satokasveilta ala väheni noin 50000ha eli pari kolme % yksikköä.. tuo ei tietysti kerro sitä paljonko ns. Tuotantonurmea on jolta ei satoa korjata

Eli jos olet hömppäillyt niin naapurisi todennäköisesti ei ole. Muutos on kuin hyttysenpaska. Vuosittainen satovaihtelu vaikuttaa enemmän satoihin kuin tuollainen pinta-alan leikkaus..

Puheet oli kyllä kovia. Suoranaista hehkutustakin ja uhriutumista. Karu totuus lävähti silmille ja tämä oli ihan arvattavissa, että ei ihmisiä kesannointi kiinnosta. Ei sen puoleen. Vähensin itsekkin nurmialan aivan minimiin. Syynä kylläkin se, että ei kiinnosta peltojen kuvaileminen ja selvityspyyntöihin vastaaminen. Moni muukin luultavasti samaa mieltä. Huono vilja ei kiinnosta ketään. Huono kesantonurmi on turvallisuusriski, josta rapsahtaa sanktiota ja syvä mielen pahastuminen. Ketä tällainen kiinnostaa? Ei ketään.

Joka tilalta 5% pelloista metsäksi ei vielä muuta mitään muutakuin vähentää kesantomurskaimien remonttia kun pahimpaan paikkaan ei tartte mennä

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.08.26 - klo:14:33

Uutinen kertoi et satokasveilta ala väheni noin 50000ha eli pari kolme % yksikköä.. tuo ei tietysti kerro sitä paljonko ns. Tuotantonurmea on jolta ei satoa korjata

Eli jos olet hömppäillyt niin naapurisi todennäköisesti ei ole. Muutos on kuin hyttysenpaska. Vuosittainen satovaihtelu vaikuttaa enemmän satoihin kuin tuollainen pinta-alan leikkaus..

Puheet oli kyllä kovia. Suoranaista hehkutustakin ja uhriutumista. Karu totuus lävähti silmille ja tämä oli ihan arvattavissa, että ei ihmisiä kesannointi kiinnosta. Ei sen puoleen. Vähensin itsekkin nurmialan aivan minimiin. Syynä kylläkin se, että ei kiinnosta peltojen kuvaileminen ja selvityspyyntöihin vastaaminen. Moni muukin luultavasti samaa mieltä. Huono vilja ei kiinnosta ketään. Huono kesantonurmi on turvallisuusriski, josta rapsahtaa sanktiota ja syvä mielen pahastuminen. Ketä tällainen kiinnostaa? Ei ketään.

Mikä siinä nurmen viljelyssä on niin vaikeaa?

Elän tietysti nauta-kuplassa, mutta itselle on ihan normaalia säädellä viljan tuotantomäärää lisäämällä tai vähentämällä nurmialaa, sekä 1- että monivuotisilla nurmilla.
Tänä vuonna 1/3 viljalle varatusta alasta meni hömpälle, koska vanhaa varastoa oli reilusti ja panoshinnat tapissa. Bonuksena viljelykierto ja viherlannoitus etälohkoille joille ei lantaa käytetä.

Etelä suomalaisella viljatilalla jolla sanotaan nyt vaikka 100ha peltoa. Elukoita ollut viimeksi 80 luvulla tai sitä aiemmin. Ainoa kalusto nurmen niittämiseen tai murskaamiseen on jokin 2m piennarmurskain. Ei siis ainakaan löydy kalustoa valmiina..

Mikä siinä nurmen viljelyssä on niin vaikeaa?
---
Elän tietysti nauta-kuplassa

NImenomaan, tuo kupla muuttaa tilanteen. Ei kai se nurmenviljely vaikeaa ole, jos siirtyy syysviljapainotteisesta ja vehnätaloudesta kaura- tai ohrasuojaviljoihin ja olkien keruuseen pellolta, ja siitä sitten tuotantonurmiin, joilta sentään voi torjua rikat normaalisti. Kesannot ja ympäristönurmet ovat valvonnan mustalla listalla täällä päin...tahtoo nousta kukkia ja koiranputkia, vaikka niittäisi kaksi-kolme kertaa.

Voisi sanoa, että Lounais-Suomen olosuhteita ei yleensä pidetä nurmiviljelyä suosivana. Runsas puolet peltoalasta on savimaita ja pitkät poutakaudet  voivat heikentää nurmien kasvua. Erityisesti nurmien perustaminen tuottaa usein vaikeuksia.

Minä siis en tuota kursivoitua sanonut, vaan Jaakko Köylijärvi noin puoli vuosisataa sitten.

Lounais-Suomen koeasemalla tehdyissä kokeissa todettiin käytännön ongelmat, että päin vastoin kuin hikevillä Pohjanmaan karjamailla, joille riittää, että heinänsiementä ripotellaan pintaan kylvön yhteydessä jotain kymmenen (?)  kiloa, niin... pellon muokkaus, suojakasvin ja nurmen kylvö riittävällä siemenmäärällä olisi tehtävä lyhyellä aikavälillä, mieluimmin saman päivän aikana. Heinänsiemen tulee mullata kunnolla, mikä onnistuu parhaiten rivikylvökoneella suojaviljan kylvön ja jyräyksen jälkeen. Multausta ei saa jättää pelkän jyräyksen varaan. Huolellisuus nurmen perustamisessa pienentää savimaillakin epäonnistumisen riskin yhteen tai kahteen tapaukseen kymmenestä.

EI siis ole minun sanoma tuokaan.

Heinänsiemen ei ole edullista. 6-7 €/kg (ALV 0), ja siemenmäärä 30 kg/ha. Eli 200 euroa kesannon pohjaksi ? On selvä, että nautakarjatilalla rehuarvo korvaa siemenkulut ja ylimääräisen rivikylvön ja jyräyksen sekä harvemman ja niukemmin lannoitetun suojaviljan vaikutuksen suojaviljavuonna. Luomussa taitaa saada hiukan pinta-alalisääkin siemeniä varten. Olkien korjaaminen on osa toimivaa nurmien uudistamista, esimerkiksi eilen puitu Veera on silppurin jäljiltä niin paksua putua, että sinne nuutuu rikkaruohokin, saati sitten heinän piikki. Tai sitten 200 kpl aikaista otraa neliölle ?

Kevätkylvöinen riista-monimuoto on nurmia edullisempi, koska siihen voi kylvää lajittelutähdeviljaa, TOS-rypsiä ja joukkoon muutaman linnunsiemenauringonkukan, ja saa hiukan tukeakin. Maantiet haittaavat vapaata sijoittelua. Mitään kyntömuokkausta puoli vuosisataa vanhassa sitkistyneessä kuntassa ei pidä yrittää, vaan syksyllä Roundup ja jättää kasvipeitesängeksi, ja keväällä se kulo on helpompi muokata vaikka lapiorullalla.  Semmoisia hehtaarin paloja olen vuosittain hinkkaillut viljalle vähitellen, eli toisin päin kuin kehotetaan, Ns. tuottamaton ala kun poistui, se on vuokramaana yksinomaan kustannus.

Eli suojaviljanurmet ovat ihan OK jos saa nurmelle tulomuodostuksessa näkyvän menekin. Niin kuin Kylmis totesi, huonokin näennäisvilja on helpompi järjestää TOS-siemenellä ja puolikkaalla Expressillä, on siistin näköinen ja niin edes päin. Ja tulee vähän viljaakin.

-SS-

hyvä selitys tuossa ss:llä.   ja silti emppu vaan vaatii lisää lehmätiloja tuollaiseen maatalouteen..    etellytykset muualla ihan toiset.   c- alueella nurmi kasvaa jopa kuivana kesänä ja märkänäkin.. joten viljelyn alueelliset erot kait huomattu.