hyvä selitys tuossa ss:llä.   ja silti emppu vaan vaatii lisää lehmätiloja tuollaiseen maatalouteen..    etellytykset muualla ihan toiset.   c- alueella nurmi kasvaa jopa kuivana kesänä ja märkänäkin.. joten viljelyn alueelliset erot kait huomattu.

 Itse laitoin hunajakukka apilaseoksen, pitäisi mennä kaksi vuotta, mikäli apila talvehtii. Siis kyseessä saneerauskasvi ja
sitä myöten korkeampi tuki, olikohan jotain 600€ päälle, pinta-alaa sai olla 15% tilan peltoalasta. Hunajakukka on näyttävä
kasvi ja siten silmäniloakin tuottava, no ainakin valokuvaajia kävi pellon reunassa. Näyttäisi ettei tarvitse murskata ainakaan
ensimmäisenä vuonna, joten aika kustannustehokas maanparannukseen voisi olla, no aika näyttää miten on.

Itse laitoin hunajakukka apilaseoksen, pitäisi mennä kaksi vuotta, mikäli apila talvehtii. Siis kyseessä saneerauskasvi ja
sitä myöten korkeampi tuki, olikohan jotain 600€ päälle, pinta-alaa sai olla 15% tilan peltoalasta. Hunajakukka on näyttävä
kasvi ja siten silmäniloakin tuottava, no ainakin valokuvaajia kävi pellon reunassa. Näyttäisi ettei tarvitse murskata ainakaan
ensimmäisenä vuonna, joten aika kustannustehokas maanparannukseen voisi olla, no aika näyttää miten on.

 

Maanparannus- ja saneerauskasvi- toimenpiteen palkkio nousi jonnekkin 220 € paikkeille, mutta myös kylvöala moninkertaistui, joten kun sille on  varattu kiinteteä jakosumma,  niin ilmeisesti se lopullinen palkkio pienenee alle 200:n euron?

Etelä suomalaisella viljatilalla jolla sanotaan nyt vaikka 100ha peltoa. Elukoita ollut viimeksi 80 luvulla tai sitä aiemmin. Ainoa kalusto nurmen niittämiseen tai murskaamiseen on jokin 2m piennarmurskain. Ei siis ainakaan löydy kalustoa valmiina..

Kaikki työt on tietenkin aina tehtvä ITSE.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - tänään kello 08:45

Mikä siinä nurmen viljelyssä on niin vaikeaa?
---
Elän tietysti nauta-kuplassa

NImenomaan, tuo kupla muuttaa tilanteen. Ei kai se nurmenviljely vaikeaa ole, jos siirtyy syysviljapainotteisesta ja vehnätaloudesta kaura- tai ohrasuojaviljoihin ja olkien keruuseen pellolta, ja siitä sitten tuotantonurmiin, joilta sentään voi torjua rikat normaalisti. Kesannot ja ympäristönurmet ovat valvonnan mustalla listalla täällä päin...tahtoo nousta kukkia ja koiranputkia, vaikka niittäisi kaksi-kolme kertaa.

Voisi sanoa, että Lounais-Suomen olosuhteita ei yleensä pidetä nurmiviljelyä suosivana. Runsas puolet peltoalasta on savimaita ja pitkät poutakaudet  voivat heikentää nurmien kasvua. Erityisesti nurmien perustaminen tuottaa usein vaikeuksia.

Minä siis en tuota kursivoitua sanonut, vaan Jaakko Köylijärvi noin puoli vuosisataa sitten.

Lounais-Suomen koeasemalla tehdyissä kokeissa todettiin käytännön ongelmat, että päin vastoin kuin hikevillä Pohjanmaan karjamailla, joille riittää, että heinänsiementä ripotellaan pintaan kylvön yhteydessä jotain kymmenen (?)  kiloa, niin... pellon muokkaus, suojakasvin ja nurmen kylvö riittävällä siemenmäärällä olisi tehtävä lyhyellä aikavälillä, mieluimmin saman päivän aikana. Heinänsiemen tulee mullata kunnolla, mikä onnistuu parhaiten rivikylvökoneella suojaviljan kylvön ja jyräyksen jälkeen. Multausta ei saa jättää pelkän jyräyksen varaan. Huolellisuus nurmen perustamisessa pienentää savimaillakin epäonnistumisen riskin yhteen tai kahteen tapaukseen kymmenestä.

EI siis ole minun sanoma tuokaan.

Heinänsiemen ei ole edullista. 6-7 €/kg (ALV 0), ja siemenmäärä 30 kg/ha. Eli 200 euroa kesannon pohjaksi ? On selvä, että nautakarjatilalla rehuarvo korvaa siemenkulut ja ylimääräisen rivikylvön ja jyräyksen sekä harvemman ja niukemmin lannoitetun suojaviljan vaikutuksen suojaviljavuonna. Luomussa taitaa saada hiukan pinta-alalisääkin siemeniä varten. Olkien korjaaminen on osa toimivaa nurmien uudistamista, esimerkiksi eilen puitu Veera on silppurin jäljiltä niin paksua putua, että sinne nuutuu rikkaruohokin, saati sitten heinän piikki. Tai sitten 200 kpl aikaista otraa neliölle ?

Kevätkylvöinen riista-monimuoto on nurmia edullisempi, koska siihen voi kylvää lajittelutähdeviljaa, TOS-rypsiä ja joukkoon muutaman linnunsiemenauringonkukan, ja saa hiukan tukeakin. Maantiet haittaavat vapaata sijoittelua. Mitään kyntömuokkausta puoli vuosisataa vanhassa sitkistyneessä kuntassa ei pidä yrittää, vaan syksyllä Roundup ja jättää kasvipeitesängeksi, ja keväällä se kulo on helpompi muokata vaikka lapiorullalla.  Semmoisia hehtaarin paloja olen vuosittain hinkkaillut viljalle vähitellen, eli toisin päin kuin kehotetaan, Ns. tuottamaton ala kun poistui, se on vuokramaana yksinomaan kustannus.

Eli suojaviljanurmet ovat ihan OK jos saa nurmelle tulomuodostuksessa näkyvän menekin. Niin kuin Kylmis totesi, huonokin näennäisvilja on helpompi järjestää TOS-siemenellä ja puolikkaalla Expressillä, on siistin näköinen ja niin edes päin. Ja tulee vähän viljaakin.

-SS-

Nurmia on tullut viljeltyä vuosikymmeniä Varsinais-suomen savilla. Pitkään vannoin rivikylvön nimiin, mutta viimeiset 7 vuotta nurmet on perustettu jyrän eteen kylvävällä laitteella. Ihan hyvin on nurmet onnistuneet. Nurmissa on useita kasviljajeja, joista monilla vahva juuristo. Satoa kertyy kohtuullisesti myös kuivina vuosina. Jos suojavilja puidaan olki silputaan peltoon. Useimmiten vilja on korjattu kokoviljana. Erityisesti nurmipalkokasvit kasvavat senverran pitkiksi, että vilja on puitava hyvin pitkään sänkeen. Olkien korjuu tuottaa helposti ylimääräisiä raiteita peltoon. Jos ei tavetta sadolle voi heinän kylvää myös juhannuksen aikaan ilman suojaviljaa.