Samalla kun katsoo Jukolaa, niin on hyvä palata lannoitteen hintaan noin niinkuin historiallisesti ja sitä kautta peilata viikon päästä tulevaa avaushintaa. Tässä ne tulee. Tätä on varmaan jo porukat odottanutkin 2020 278, 2021 391, 2022 716, 2023 440, 2024 450, 2025 523. Toi maaginen lukusarja tulee olemaan tietokilpailuknoppi 2030-luvulla, kun kysytään mihin lukusarjaan Suomalainen maatalous loppui ja syödään parsaa niin että tukka lähtee. Nyt ymmärretään Someron kriisikokousta paremmin. Johtopäätelmä tästä on niinkuin jo aiemmin totesin. Lannoitteen hinnan on alettava kolmosella, kun peilataan tämän 2026 katovuoden tilanne. Kun ei lasketa viimeyän vesisateita, niin ennätyskuivaa on ollut, niinkuin Maaseudusta olemme saaneet lukea. Eniten tossa numerosarjassa herättää kiinnostuksen 278 hinta 2020. Se on oikea hinta tähän viljanhintaan ja polttoainehintaan peilatessa

Kyllähän tuo karua kieltä kertoo. Mutta onneksi joka puolella Suomea on nyt oikein ykköskasvustot

Kyllähän tuo karua kieltä kertoo. Mutta onneksi joka puolella Suomea on nyt oikein ykköskasvustot

Pahalta näyttää. Varsinkin jos itsellä on harsomainen ja heikko kasvusto ja kylän muut pellot mehustelevat rehevällä tumman sinivihreällä naatilla. Toivo siitä, että tulisi nyt sitten pari kertaa satamilliä lisää, että vähän saisi niitä rehevimpiä kellastumaan, alkaa hiipua.

Nyt alkaa olla vuoden 2027 kylvösuunnitelman aika; näennäissyysviljaa ja minimilannoitus,  maksimit monimuodot kukkakedot ja saneeraukset, kerätään joka ravinnegramma pellolta pois. Jos jotakin hankkii niin hiukan jotakin liettuan ureaa, jonka typpikilon hinta lienee runsaat 80 % CAN - typen hinnasta.

-SS-

Kauppiailla on uusi tyyli tänä kesänä noiden apulanta houkutusten kanssa.Pari suurempaa kauppiasta on lähestynyt viestillä ja linkillä että kohta sitä saa....voit jättää tarjouspyynnön/tilauksen lomakkeella tai olemalla yhteydessä kauppaan.

Tärkein asia vaan puuttuu,hinta ja mitä on tarjolla.Kummaa hommaa....

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.06.26 - klo:08:25

Kyllähän tuo karua kieltä kertoo. Mutta onneksi joka puolella Suomea on nyt oikein ykköskasvustot

Pahalta näyttää. Varsinkin jos itsellä on harsomainen ja heikko kasvusto ja kylän muut pellot mehustelevat rehevällä tumman sinivihreällä naatilla. Toivo siitä, että tulisi nyt sitten pari kertaa satamilliä lisää, että vähän saisi niitä rehevimpiä kellastumaan, alkaa hiipua.

Nyt alkaa olla vuoden 2027 kylvösuunnitelman aika; näennäissyysviljaa ja minimilannoitus,  maksimit monimuodot kukkakedot ja saneeraukset, kerätään joka ravinnegramma pellolta pois. Jos jotakin hankkii niin hiukan jotakin liettuan ureaa, jonka typpikilon hinta lienee runsaat 80 % CAN - typen hinnasta.

-SS-

Eduskuntavaalit on huhtikuusaa -27  ja uutta hallitusta tuskin saadaan kasaan ennen toukotöiden alkua, joten uusi hallitus ei vielä ehdi poistaa hömppäheinien tukia.
Todelliset uudistukset viljelysuunnitelmiin tehtävä siten vasta vuodelle 28, kun hömppäheinille on tuet poistettu Demareiden toimesta.

Monivilja on ilmeisesti verrannut jotakin samaa npk lannosta?

Omasta tavisajasta jo niin pitkä aika ettei oikein enää edes muista mitä ne maksoi mut sellainen muistikuva on et jos canin sai alta 200€/t ja y1/y2 tyyppinen npk alta kolmensadan niin oli ok halpaa. Viljan hinnathan tuolloin olivat suunnilleen samat kuin nyt. Löpö olikin sit halvempaa ja muutkin kulut halvempia. Glyfo käsittely maksoi alta 10€/ha aineen osalta. Perushalpa rikkatorjunta sama 10€ luokka, vähän kattavamman sai 15€. Halvimmat tautikäsittelyt maksoi 15-20€. Tuolloin kun tuli tehtyä suorakylvöä niin glyfolla ryyditetty kasvukauden kemiaaliannoksen sai helpohkosti 30€. Jos jonkun pikku ripauksen tautiainetta antoi niin 50€ pärjäsi jo hyvin. Viime vuonna kun tuli harjoitettua kemikaali viljelyä niin minusta noidenkin aineiden hinnat oli nousseet. 50€ ei tuntunut saavan oikein mitään.. 

Tähän nyt ei kannattaisi mainita edes kone, kalusto ja rakennuskuluja jotka ovat nousseet aivan poskettomasti. Tai peltojen hintatasoja. Omalla alueella peltojen hinta käppyrä osoittaa edelleen koiliseen.   

Mut maatalous onkin vieraantunut edelleen normaalista bisnestoiminnasta. Jatkajien juna meni jo ja nyt on perässä juoksijoita jotka yrittää junan saada kiinni kaiketi. Toisaalta aikoinaan investoineet porskuttavat kaiketi sen junan seiniä syöden eteenpäin ja toivovat ettei perässä juoksijat ehdi kyytiin.

Viljely ei suomesta lopu, vaikka niin väitetään ja moniviljakin ajattelee. Viljely jatkuu kyllä mut se et kuka sitä jatkaa on ainakin itselle arvoitus. Mtk:lta ja muutamalta muultakin taholta jos kysytään niin investoineiden tilojen pitää saada jatkaa, oli sit investoitu kuinka päättömästi tahansa. Demareiden mielestä niiden tilojen jotka tuottavat ruokaa. Kepun mielestä kaikkien olit mistä vain. Ilomantsin ukko on riittävä pysäyttämään maahan pyrkivät ryssät.
SS:n mielestä kaikki joilla on 5000 foordi ja pienviljelijä status...

Niin tai näin mut itse olen sitä mieltä ja jo peilaten eu:n ja suomen taloustilanteeseen niin nykyinen tukijärjestelmä on tullut tiensä päähän. Ja kun ukrainasta tehdään eu:n jäsen lähitulevaisuudessa niin homma loppuu viimeistään siihen. Eu tai suomikaan ei ole kykenevä tekemään järjestelmään muutoksia ja voi hyvinkin olla et viljelyssä otetaan oikea syvä kyykky. Ne jotka tekevät tätä bisnes ja ansainta pohjalta joutuvat lopettamaan samalla kun pörssiyhtiöiden omistajat, lääkärit ja lrntokapteenit jatkavat harraste pohjalta. Eläinperäisten tuotteiden markkinat tulevat romahtamaan mikäli tilanne ei muutu koska nyt on viimeinen sukupolvi menossa koka haluaa talkoilla elukoiden pitoa. Tämä ei koske tietysti kartanon herraa jolla alustalaiset hoitavat työt..

Samalla kun katsoo Jukolaa, niin on hyvä palata lannoitteen hintaan noin niinkuin historiallisesti ja sitä kautta peilata viikon päästä tulevaa avaushintaa. Tässä ne tulee. Tätä on varmaan jo porukat odottanutkin 2020 278, 2021 391, 2022 716, 2023 440, 2024 450, 2025 523. Toi maaginen lukusarja tulee olemaan tietokilpailuknoppi 2030-luvulla, kun kysytään mihin lukusarjaan Suomalainen maatalous loppui ja syödään parsaa niin että tukka lähtee. Nyt ymmärretään Someron kriisikokousta paremmin. Johtopäätelmä tästä on niinkuin jo aiemmin totesin. Lannoitteen hinnan on alettava kolmosella, kun peilataan tämän 2026 katovuoden tilanne. Kun ei lasketa viimeyän vesisateita, niin ennätyskuivaa on ollut, niinkuin Maaseudusta olemme saaneet lukea. Eniten tossa numerosarjassa herättää kiinnostuksen 278 hinta 2020. Se on oikea hinta tähän viljanhintaan ja polttoainehintaan peilatessa

Jos Y10 olisi edelleen sen 660e, niin hinta on jopa siedettävä. Seiskalla alkava lukema jää sitten varmaan hyllyyn. Vois väsätä jonkinlaisen vaihtoehtosuunnitelman valmiiksi juhannuksen pyhinä pohjana se apulantamäärä, mikä on jo tontilla.

Jos kauden avaushinnat on luokkaa 600€ >  niin en näe syytä  hätäillä, panikoida, kiirehtiä,  leiriytyä omamyyjän kopin eteen tms.  hoppuilua, peläten että tonnihinnat hinnat   nousee 50€ ,  kun myynti seuraavan kerran, ehkä kuukauden kuluttua avauksesta aukeaa, sillä jo tuo avaushinta on sellainen ettei kannata tuollaisella hinnalla kylvää viljaa, ellei ole sitten viljan hinnat jo saanut kiinnitettyä syksyn -27  toimituksiin 300€ tasolle, mutta kelläpä olisi.  Ja sen 50 € nousun jälkeen on vielä vähemmän asiaa lannoitekaupoille.

Nyt jo solmittavat ruissopimukset syksylle 2027 taitavat jäädä kahdensadan euron pintaan, se kertonee jonkin verran syksyn 2027 muista viljoista myös. Jos 200 euron viljalle ei näe 700 euron apulantoja järkeväksi panokseksi, niin kannattaa ehkä jäädä odottelemaan 6-7 kk eteen päin, miten kevätviljojen hinnat reagoivat. Jos "kausihinnoittelu" muuttaa lannoitteen tonnihintaa talveksi 50 euroa, lannoiteraaka-aineitten muutokset vaikuttavat siihen paljon enemmän.

-SS-

Jokos se 15 min lannoitekaupan aukiolo meni..

^
Lantmännenin myyjä viime viikolla pähkäili, että ehkä tänä vuonna ei kannata hätäillä lannan oston kans.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2026-ennakko

Vilja-ala supistui noin 70 000 hehtaarilla, laskua kaikissa pääviljoissa
Valkuais- ja öljykasvien ala kasvoi yhteensä yli 20 000 hehtaaria
Herneen viljelyala nousi ennätykselliseen yli 50 000 hehtaariin
Viherlannoitusnurmen ala kasvoi voimakkaasti ja lisäsi kesantoalaa