Suurin osa on naapurin kanssa puoliksi yli 20v yhteistyöllä. Bednarin 5m lautaselle (mulla 40 muut kolme 20) ja lantakärrylle on juuri whatsappryhmä, johon tarpeita etukäteen.

Perusmuokkareissa jako sinnepäin, kylvökoneessa (60/40) melko tarkka pinta-alasuhde ja ylityöt, urakointi tai lisäpinta-alat korvataan toiselle.

Kylvökoneissa ja muokkareissa auttaa viljelykierto ja eri kasvit. Öljykasvin kylvän myöhemmin, jurtin urakoitsija. Syyskylvöt luonnollisesti vähentävät kevätruuhkaa. Meillä oli ennen kolmosen rapid, silläkin ehti helposti 300ha vuodessa. Ei se ole kun ajaa eikä ihmettele. Ja sopii ja pitää siitä kiinni. Moni muu asia vaikuttaa työtehoon enemmän kuin se onko kone leveä vai oma.

Kai tässä maailmassa vaikeempiakin asioita on sofittu ku millai joku rautamöykky saadaan pellolla liikkumaan. Vakuutukset on oltava huolella kunnossa kaikilla. Mulla kaikki koneet ja osuudet vakuutuskirjassa mainittuna.

Itse olen yrittänyt päästä eroon yhteis koneista, kun se on paljon selkeämpää olla oma. Noita on yhteiskoneita on mitä isännät kännipäissään entisaikaan ostelivat messuilta. Faija ei ikinä ikinä tullut messuilta ilman niittokoneta, joka oli ostettu kimppaan.

Nyt alan hillitsemään itse yhteisiä koneita, ja enää ei tule kuin omia.

Itse olen joskus pähkäilyt asiaa minkälaiset koneet ovat edullisimpia per saavutettu työtulos. Näissä ei ole sitten huomioitu omaa palkkaa, koska sitähän me viljelijät emme saa.

Kylvökoineissa metrihinta on alimmillaan 4m koneissa. Puimureissa ehkä kanssa jossain 4m kieppeillä, kun ei tarvitse investoida pöytävaunuun. Muuten kaikkein isoimmat koneet eivät pärjää vertailussa, vaan vahvimmilla  ovat juuri mahdollisimman yksinkertaiset ja leveät ratkaisut joihin ei ole tar***** tehdä erilistä tekniikkaa kaventamaan konetta kuljetukseen, siis ihan pelkästään mitä kone maksaa työtehoon suhteutettuna tämä yleensä näin. Todella isot koneet sitten ovat yleensä työtehoon nähden jopa huomattavasti kalliimpia.

Tuo totta. Tullut huomattua parikin kertaa. 4m eurooppalainen kylvökone on kallis versus suomilaatikko. Taittuvarunkoisuus tuo hintaa. Kultivaattorissa nyt sama 3m ja 4m taittuvarunkoisen hintaero on melko reilu.

Paras kimppakone on teräspallo, jota vedetään omalla kettingillä perässä. Vaikeaa saada täysin rikki ja on yleensä heti saatavilla, koska järkevää käyttöä ei muutenkaan ole. Sen ketjun kiinnityksen voi aina korjata edullisesti, koska aina löytyy sellainen, joka saa minkä vaan rikki.

Sosialistisessa utopiassa koneet ovat yhteisiä ja niitä voi jokainen vuorollaan käyttää. Se kertoo aika paljon koko utopiasta.

JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.

Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...

JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.

Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...

Liian järkevää, ei voi mitenkään toimia itsellisten isäntien tapauksessa

Näin me ollaan monta kertaa tehty. Aiemmassa kylvökoneporukassa äes pysyi koko ajan samassa koneessa ja samalla kuskilla, kylvinkone vuorostaan toisella. Eli toinen äesti kaikki, toinen kylvi. Tähän päädyttiin vetäjien soveltuvuuden ja kuskien mieltymyksienkin vuoksi. Toimi todella hyvin siihen asti kunnes toinen tila lopetti kokonaan viljelyn isännän kuoleman vuoksi.

Tuokin toimii. Ja kuski voi vaihtua mut kone pysyä samassa veturissa. Ite en muita kylvämään päästä kun kylvö on muutakin kuin kylvökoneen vetoa pellolla. Ainut työ jonka teen itse hamaan loppuun. Savimaa ei keväällä anna puoltakaan senttiä armoa jos jää irti muokkauspohjasta.

JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.

Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...

Tällaista halua ja älliä vaan ei taida ammattikunnasta löytyä. Harmi sinänsä.

Tuokin toimii. Ja kuski voi vaihtua mut kone pysyä samassa veturissa. Ite en muita kylvämään päästä kun kylvö on muutakin kuin kylvökoneen vetoa pellolla. Ainut työ jonka teen itse hamaan loppuun. Savimaa ei keväällä anna puoltakaan senttiä armoa jos jää irti muokkauspohjasta.

Paitsi ne jurtit...

Kyllä. Ei ole konetta eikä hehtaariakaan kokemusta niin riittää kun tarkkailen ammattilaisen automaattiohjauksella kylvämän jurtinsiemenen sijoittumista muokkauspohjassa joka kierroksella.

JOS löytyy yhteistyöhalua ja älliä muutenkin, niin kylvöaikana -jos vaikkapa mennään perinteisellä systeemillä- yhteistyökumppaneista toinen muokkaa ja toinen kylvää, riippumatta siitä kenen pellolla ollaan. Eikä vaihdeta äestä ja kylvökonetta rattorin perästä toiseen muutaman tunnin välein. Vielä jos jommastakummasta torpasta löytyy vanha ukko siemen/apulantalogistiikan hoitoon, niin päivässä tulee valmista aika hyvin.

Ja ihan superia on sitten, jos joku kodinhengetär tuo palasta ja sumppia pellon reunalle...

Tällä systeemillä meillä on menty, toimii hyvin.  Kaveri äestää omilla koneillaan ja minä kylvän omillani.
Eväät kyllä hoidetaan itse.

Jatketaan sujuvasti apulannan hinnasta....Onko muuallapäin päin enää maamiesseuroja ja niillä vuokrattavia koneita? Niilläkin saa kustannuksia alas ja välillä laadukkaitakin.

Jatketaan sujuvasti apulannan hinnasta....Onko muuallapäin päin enää maamiesseuroja ja niillä vuokrattavia koneita? Niilläkin saa kustannuksia alas ja välillä laadukkaitakin.

Täällä oli maamiesseura, mutta  jos kylän postilaatikkoon tuli yksittäinen Uusi Aura, tahtoivat kalut olla aina jossakin muualla. Lahtarin piti sitten ostaa omat koneet.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 09.10.23 - klo:09:11

Jatketaan sujuvasti apulannan hinnasta....Onko muuallapäin päin enää maamiesseuroja ja niillä vuokrattavia koneita? Niilläkin saa kustannuksia alas ja välillä laadukkaitakin.

Täällä oli maamiesseura, mutta  jos kylän postilaatikkoon tuli yksittäinen Uusi Aura, tahtoivat kalut olla aina jossakin muualla. Lahtarin piti sitten ostaa omat koneet.

-SS-

Ok.Täälläpäin ei ole noita sossuja vaivoina mutta silti maamiesseurat toimii,monenlaisia koneita kaikille tarvitsijoille,isommille ja pienemmille torppareille.

Levottomuudet Lähi-Idässä varmaankin nostavat lannoitteiden hintaa. Saa nähdä miten tämä tilanne selviää. Öljy on ainakin suht reippaassa nousussa ja kaasu sen perässä.