Koneistus on kuinka se kannattaa hoitaa on jokaisella tilalla erilainen ratkaisu. Tuossa asiassa on minusta niin monta muuttujaa, että yksikään tila ei ole suoraan vertailukelpoinen toiseen. Pääsääntöisesti kuitenkin sanon, että jos pinta-alaa on haalittu hehtaarin kuvat silmissä ja unohdettu omat resursit, niin tinkimään joutuu hehtaari tuotoista. Toki tämäkin voi olla kannattavaa, mutta Suomi ei ole ihan samanlainen viljely paikka kun moni muu, kun säät tosiaan aiheuttavat omat rajoitteensa ja varsinainen kasvukausi on aika limiitillä oli mitä oli.

Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.

Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.

Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.

Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.

Joo,  esim. joku  kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat  on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa  pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä  omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 07.10.23 - klo:22:36

Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.

Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.

Joo,  esim. joku  kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat  on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa  pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä  omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.

Mää en äestä tai kylvökonetta porukkaan ostais, kun niin moni muuttuja määrää näiden hommien tekoa, etten varmastikaan ehtisi sillä kellonlyömällä tekemään, kun koneet olisivat jouten. Sekin hankaloittaa, kun kaikilla on tietysti eri lajikkeet ja apulannat jne. Joku kyntöaura voisi taas olla vaikka koko kylän yhteinen täysvariomat speciaali, kun kyntöalat ovat nykyisin niin pieniä ja kyntöaikaa syksyssä 2kk. Mutta hyvinhän se luonaa huonommillakin vehkeillä.

Menestyvissä kommuuneissa on usein yksi päsmäri, ja sopuisia alistujia loput. Sitten kun porukkaan osuu kaksi vahvaluontoista, asiat mutkistuvat.

Samahan se on vuokramaata keräävissä yhtymissäkin.  Sitten kun yksittäinen osakas alkaa tehdä omia tarjouksia yhtymän ohi, ei voi ennustaa pitkäaikaista tulevaisuutta. Eikä se sitten kauan jatkanutkaan. Yksi porukkakuivuri tuolla paloiteltiin, niin että pääosakas otti kokonaan haltuunsa, ehkä siellä ne prioriteetit ja siilojen käyttö muodostavat hankaluutta. Voi myös olla, että porukkakuivuriin joskus sai paremmat investointituet.

Tuottajaosuuskunnat ovat yksi esimerkki viljelijöiden menestyksekkäästä yhteistyöstä. Tietysti näitä pistehinnoitteluvaateita ja toteutuneitakin sellaisia  tulee vastaan silloin tällöin. Osakeyhtiön tai osuuskunnan muotoon tehty muutaman tilan konerengas voi kyllä toimia, mutta tilojen pitää olla varsin samankokoisia, muuten tilanne ajautuu vääjäämättä siihen, että yksi isompi harrastaa oman mielensä mukaan ja pienet voivat lähinnä rahoittaa ja toivoa murusia itselleen.

Onhan Suomessa paljonkin tiekuntia, jotka on hoidettu viimeisen päälle ja sosiaalisestikin toiminta on antoisaa. Mutta kaikissa tapauksissa näin ei ole. Samat riskit ovat kommuuni- tai osuuskuntakonekalustossa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 07.10.23 - klo:22:36

Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.

Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.

Joo,  esim. joku  kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat  on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa  pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä  omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.

Mulla on nyo kaikki mainitut kimpassa. Lisäksi kyntöaurat, jankkuri, huiska, yhdet 200hl ruuvivarusteiset peräkärryt, rexius-jyrät, kesantomurskain ja kuivalantakärryt (firman kärryt eli kimppa). Osakkaita 2-5 näillä vaihdellen. Ei riidanpoikastaan, ei edes kohonnutta keskusteluääntä kkskaan. Vaatii suunnittelua, tiedottamista ja joustavaa luonnetta.

Rapid -17 kylvetty nyt naapurin kanssa 2200ha, mulla 2/3. Helpottaa kun itellä kylvön lisäksi lannanajo samalla traktorilla niin rytmitys helppo rakentaa. Auttaa myös siinä, että naapuri saa olla yhden ison traktorin taktiikassa. Kun kylvän hän äestää ja kun ajan lantas hän kylvää. Kone ei juuri seiso. Kummasti niitä hehtaareja kertyy kun toinen vetää sit yli puolenyön jos toisella kiire saada kone aamupäivällä.

Kotieläintilalle ja yhden työntekijän tiloille yhteiskoneet  sopii hyvin . Jos keväällä ei ole lannanlevitystä ja toinen kuski muokkaa maata ja toinen kuski kylvää on yhteiskoneet hieman kinkkisempi  juttu.

Mä olen SS:n kans samoilla linjoilla konekimpoista. Sellainen versio tuosta vielä puuttuu et kahden tilan kimppa onnistuu niin et jos toinen on hätäinen ja toinen matti myöhänen niin kalusto on silloin aina vapaa. 
Joku vuokrakone rinki olisi se parastapa kenties. Traktoreita pystyy jo vuokraamaan mut muuta kalustoa vähemmän.
Kahdella karjatilalla homma voi toimia niin et toinen ajaa paskaa kun toinen äestää ja kylvää tai jotain sen suuntaista. Mut kyl niitä erilaisia versioita tiedän itsekin olevan.

Itse olen päätynyt siihen et ei juuri kimppakoneita. Syy miksi näin on ollut se, et ehkä huonoja kokemuksia kimpoista. Koneet palautui aina risoina ja ekana sai alkaa remonttia tekemään. Ja just kun olit saanut vaikka piennarmurkaimen perään niin jo oli joku jo kyselemässä et koska joutaa. kyl sekin alkaa ottamaan päähän pidemmän päälle.

Tällä tavalla ei tietysti voi kaikkia koneita hommata vaan hankinnat on mietittävä tarkkaan. Olen tullut siihen tulokseen et koneita ostetaan uutena/uudehkona ja pidetään sitten pirun pitkän aikaan eli ajetaan käytännössä loppuun. Viimeisin hankinta on kylvökone joka ostettiin uutena. Edellisellä ehdittiin ajamaan joku 20v ja vajaa 4000ha. Siinä oli jo vm valmis. Olisi pitänyt vantaisto pistää uusiksi. Runkoakin oli hitsailtu kasaan. Olihan syöttölaitteisiin jo pari kertaa ehditty uusia tavaraa ja taas olisi ollut eessä. Pari viimeistä vuotta kylvöt keskeytyi remontteihin liian usein. Vaihtoehtona oli peruskunnostus joka olisi maksanut 15ke tehtaalla ja osa jäänyt silti tekemättä. Näin ollen itse olisi joutunut tekemään. Aikaa ei tahtonut löytyä joten uusi kone jollakin 30ke välirahalla oli valinta.

Sitä ennen tuli hommattua kyntöaurat pari vuotta sitten. 5 siipiset paluuaurat. Edelliset oli 80 luvulta 3 siipiset sarka-aurat. Kauan viljeltiin ilman auroja mut nyt luomuun nurmen lopetuksiin tuli aurat pakkohankintana. Ja kylhän ne syyskasvit näillä tasaisilla savikoilla sen kynnön melkein vaativat niin onnistuminen on varmempi. Muutenkin luomuun tuli hommattua niittokone. Tässä tuli ehkä ylimitoitettua kun tuli hommattua perhonen. Kapeammallakin olisi pärjännyt mut halusin tähän tehokkuutta. Kesällä on muutakin tekemistä kuin istua päivätolkulla traktorissa. Äes tuli vaihdettua jokin viisi vuotta sitten. Vanhalla olisi voinut vielä ajaa kyl mut tarjous olis kohtuu houkutteleva niin tuli vaihdettua.

Et juu kylhän sitä rahaa on viimeiseen viiteen vuoteen aika paljon kalustoonkin uponnut. Luomuun siirtyminen yksi syy tietysti. Mut ajatus on et kaikilla noilla mitä nyt hommattu niin ajetaan ne loppuun. Investoinnit olen aina pyrkinyt pikkaisen tekemään niin aavistuksen isommat kuin edelliset, että mahdollinen lisäala ei ole sitten heti ongelma. Nyt luomussa olisi tosiaan mennyt 3m kylvökonekkin ja jo mainittu niittokonekkin olisi voinut kapeampi. Samoin kuin kai auratkin olisivat voineet olla pienemmät. Mut ajatus ollut myös vähän se et traktoreiden kokoon suhteutettuna oikean kokoisia koneita.

Itsellä on kolme samankokoista traktoria. Tuorein vm 06 ostettu käytettynä muutaman vuoden vanhana. Uutena ostettu vm. 03 maksoi uutena muistaakseni 70ke. Parisataa heppanen kone. Tällä hetkellä saattaa saada 100 heppasen karvalakin samalla hinnalla. Traktoreita on periaatteessa yksi liikaa mut vanhalla kalustolla kun operoidaan niin varakone hyvä olla. Jos oikein muistan hankinta hinnat niin tuo uutena ostettu 70ke, ja pari käytettynä ostettua 40ke. Siitäkin aikaa jo yli 10v.

Loppu kalusto onkin sitten vanhaa. Puimuri 05 vuodelta. Uutena ostettu. Silloin maksoi jonkun 100ke. Nyt samantasoinen kone on 200ke. Perävaunuista osa tehdastekoisia jo vanhoja. Lietevaunu reilu 20v vanha. Vielä menee toivottavasti muutamia vuosia jotta nähdään elukkahomman tulevaisuus. Kultivaattori tekisi mieli vaihtaa mut haluttu vehje maksaisi joku 40ke. Vanhasta ryssäläisestä ei ole edes käsirahaksi. Kuivauksessa on se pullon kaula tällä hetkellä. Luomussa menee mikäli olis tavista niin yhtään märempi tavaraa alkaa heti hidastamaan liikaa. Ei oikein innosta kuivuriinvestointi kun ei alta 200ke saa oikein mitään järkevää aikaan. Hakeuuni kun siinä olisi kuitenkin oltava.

Remontteihin ja huoltoihin menee kyllä rahaa, mut ei nyt mielestäni vielä mitenkään paljon verrattuna uusien koneiden osamaksuihin. Ja kuluu ne uudetkin ja niihinkin tehtävä huoltoa. Traktoreissa miettinyt et jos olis yks peruskone itsellä ja loput vuokraisi sesonkiin. Mut toistaseksi mennään noilla vanhoilla.

Tiedän tapauksissa joissa hallissa on vain tuoretta konetta ja vastaavasti kuusen alla sit vanhaa kalustoa. Molemmilla tulee pääsääntöisesti työt tehtyä. Itse koen kulkevani jotain kultaista keskitietä. En nyt ole tarkkaan laskenut konekulua per ha mut mutu on et omalla kohdalla homma ei kyllä kaadu siihen. Tietysti pitää asiassa myös mieltää et suorakylvetäänkö vaikka vain ja toisessa ääripäässä sit kaikki toimet pidemmän kaavan kautta. Luomu vaatii viel ehkä pari lisävispilää perään. Tai jos viljellään pelkkää hömppää ja nurmia niin ei ihmeellistä kalustoa tarvi. Itsellä elukkatilallisena pitää olla vielä paskavaunua ja sekoittimia. Ja nekin tuo kulua koko hommaan. Liete vielä niin ravintoköyhää et hyöty versus kulu on vahän niin ja näin. Luomussa pakko paha taviksessa jos joku maksais edes jotain tavarasta niin ostaisin varmaan pusseja. 

Töiden tehdyksi tuleminen ja muutenkin ajoittaminen on vähän niin ja näin. Itse pyrin aina syksyllä puimaan kun vain mahdollista. Kelit muuttuu yleensä niin äkkiä et jo mainittu hidas kuivaus jarruttaa hommaa. Syyskylvöt auttaa asiaa paljon ja taviksessa pyrkisin kylvämään mahdollisimman paljon syysvehnää. Vastaa lannoitukseen kaikkein parhaiten ja saa yleensä puida ajoissa. Kauraa vedettäisiin sit varmaan se jäljelle jäänyt keväällä. Erikoisemmat kasvit voi joskus tulla mieleen mut monesti liian epävarmoja jolloin perusvarman tulon syövät äkkiä pois.

Mut takaisin siihen apulannan hintaan niin toistan itseäni mut mä en nähnyt järkevänä ottaa sitä riskiä et ostan kallista lantaa ja toivon ja toivon. Näillä mailla kun kasvukunto ei ole optimaalinen niin lannoitetta tarvittaan paljon ja vettäkin pitäisi tulla oikeaan aikaan. 22 vettä tuli edes vähän ja näin ollen sadot oli ihan hyviä jopa luomussa. Tänä vuonna sit mentiin enemmän tavanomaiselle tasolle. Pellon kasvukuntoa voi tietysti parantaa ja itsellä tämä luomu tuli silloin 5v sitten osittain sen vuoksi. Tulee nurmia viljeltyä pakosta kun niitä ei sitten 80 luvun ole ollut. Tällä tukikaudella olisi ollut ihan jo taviksessakin laittaa osa nurmelle, kiitos ekojärjestelmän ja maanparunnus toimenpiteen. Keväällä olisi luomu ollut katkolla, mut 22 hyvä vuosi meni jo niin en suoraan sanottuna uskonut et toista hyvää olisi enää tullut, eikä tullutkaan.

(kimppakoneista)

Täällä mm. kylvökone kimpassa.
Toimii kun viljelytavat ovat aika lailla erilaiset. Toinen kylvää lähinnä nopeasti kuivuviin muokattuihin maihin, ja mä taas enimmäkseen suorakylvän; mulla ei niin hätä yleensä kuin korkeintaan jonkun vehnän, pavun tms kanssa. Ne yritetään tietysti saada molemmilta ekana mahan. Usein olen alkupäivinä kuskina ensin aloittavalle.
Tiukan paikan tullen ulkopuolinen kylvöurakoitsija on myös käytettävissä.

Tietysti homma vaatii joskus sopeutumista molemmilta mutta ei me olla vielä riitaa asiasta saatu. Molemmat osaamme ottaamyös kaverin huomioon ja yhteistyöllä homma sujuu.

Jos pinta-alat ovat merkittäviä niin sitten kriittisen yhteiskaluston pitää olla niin tehokasta että se riittää nikottelematta kokonaisalalle.

Keinolannoitustaloudessa syysvehnä ei vastaa lannoitukseen yhtään paremmin kuin kevätvehnäkään. Itse asiassa pintalannoituksen hyötysuhde on jopa heikompi. Kevätviljat joutuvat nykyisin vaan sen verran kovalle stressille veden puutteessa, että syysviljat saavat niidenkin voiman itseensä kierrossa.

Kevätviljaan jäänyt lannoittamaton kaista näkyy nyt selvästi syysviljan oraassa.

Lisäksi (varsinkin avo-) kesanto irrottaa muutaman kymmenen kilon verran ravinteita syysvehnän käyttöön. Joka tapauksessa, jos ja kun maaperässä on koko ajan typpeä kahdellekin sadolle, pitkän kasvukauden syysvilja pystyy sellaista tilannetta hyödyntämään paremmin.

Silti, kesannon ja syysviljan vuorottelu ei välttämättä tuo myytävää enemmän kuin esim. kevätviljakierto. Kevätvilja-syysviljakierto on useimmiten epäoikeudenmukainen kevätviljaa kohtaan, aikaisia kevätviljoja kun pitää suosia.

-SS-

Itse olen joskus pähkäilyt asiaa minkälaiset koneet ovat edullisimpia per saavutettu työtulos. Näissä ei ole sitten huomioitu omaa palkkaa, koska sitähän me viljelijät emme saa.

Kylvökoineissa metrihinta on alimmillaan 4m koneissa. Puimureissa ehkä kanssa jossain 4m kieppeillä, kun ei tarvitse investoida pöytävaunuun. Muuten kaikkein isoimmat koneet eivät pärjää vertailussa, vaan vahvimmilla  ovat juuri mahdollisimman yksinkertaiset ja leveät ratkaisut joihin ei ole tar***** tehdä erilistä tekniikkaa kaventamaan konetta kuljetukseen, siis ihan pelkästään mitä kone maksaa työtehoon suhteutettuna tämä yleensä näin. Todella isot koneet sitten ovat yleensä työtehoon nähden jopa huomattavasti kalliimpia.

Kuivaamojen hintojen suhdetta tehoon en ole ikinä vertaillut, mutta minulla on pieni kutina että se kohta missä kannattaisi panostaa tehoon nykyistä trendiä enemmän. Kuivaamon tehostamisella saavutetaan merkittäviä säästöjä puintikauden jouksevissa kuluissa jos se kapasiteetti ei ole liimitillä.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.10.23 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 07.10.23 - klo:22:36

Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.

Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.

Joo,  esim. joku  kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat  on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa  pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä  omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.

Mulla on nyo kaikki mainitut kimpassa. Lisäksi kyntöaurat, jankkuri, huiska, yhdet 200hl ruuvivarusteiset peräkärryt, rexius-jyrät, kesantomurskain ja kuivalantakärryt (firman kärryt eli kimppa). Osakkaita 2-5 näillä vaihdellen. Ei riidanpoikastaan, ei edes kohonnutta keskusteluääntä kkskaan. Vaatii suunnittelua, tiedottamista ja joustavaa luonnetta.

Rapid -17 kylvetty nyt naapurin kanssa 2200ha, mulla 2/3. Helpottaa kun itellä kylvön lisäksi lannanajo samalla traktorilla niin rytmitys helppo rakentaa. Auttaa myös siinä, että naapuri saa olla yhden ison traktorin taktiikassa. Kun kylvän hän äestää ja kun ajan lantas hän kylvää. Kone ei juuri seiso. Kummasti niitä hehtaareja kertyy kun toinen vetää sit yli puolenyön jos toisella kiire saada kone aamupäivällä.

Ei voi kun hattua nostaa näille kavereille, joilla onnistuu aina kaikki.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 08.10.23 - klo:09:28

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.10.23 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 07.10.23 - klo:22:36

Ei kannata vaihtaa enää apulannan hintaan kun kerrankin on tullut tusinan verran ihan älyllisiä pohdintoja peräkkäin.

Kimppakoneita mullakin. Moottorilliset omia sekä kärryt ja ruisku. Kaikki muut yhteisomisteisia. Ylivoimainen tapa pitää laajaa ja laadukasta kalustoa käytettävissä.

Joo,  esim. joku  kultivaattori tai lautasmuokkari on helpoin yhteisomistettava, se on 2-3 päivää, kun omat kultivoitavat  on ajettu, ei oo järkeä sitä konetta ostaa  pelkästään itselle 360 päiväksi seisomaan konehalliin.
Kylvökone ja äes on kinkkisempiä, se vaatii joustavaa ja saumatonta yhteispeliä niin, että sillä aikaa kun toinen kylvää omiaan yhteiskoneella, toinen äestää sillä aikaa yhteisellä äkeellä  omia peltojaan.
Voin kokemuksesta sanoa että siinä tuskanhiki valuu otsalta, kun omat olis jo riittävän tai jopa liian kuivia mutta toinen koneen omistaja sen kun vaan vielä kylvää omia peltojaan.

Mulla on nyo kaikki mainitut kimpassa. Lisäksi kyntöaurat, jankkuri, huiska, yhdet 200hl ruuvivarusteiset peräkärryt, rexius-jyrät, kesantomurskain ja kuivalantakärryt (firman kärryt eli kimppa). Osakkaita 2-5 näillä vaihdellen. Ei riidanpoikastaan, ei edes kohonnutta keskusteluääntä kkskaan. Vaatii suunnittelua, tiedottamista ja joustavaa luonnetta.

Rapid -17 kylvetty nyt naapurin kanssa 2200ha, mulla 2/3. Helpottaa kun itellä kylvön lisäksi lannanajo samalla traktorilla niin rytmitys helppo rakentaa. Auttaa myös siinä, että naapuri saa olla yhden ison traktorin taktiikassa. Kun kylvän hän äestää ja kun ajan lantas hän kylvää. Kone ei juuri seiso. Kummasti niitä hehtaareja kertyy kun toinen vetää sit yli puolenyön jos toisella kiire saada kone aamupäivällä.

Ei voi kun hattua nostaa näille kavereille, joilla onnistuu aina kaikki.

Sitoutumisen taso on hämmästyttävän korkeaa luokkaa. Mietin tuota käytännön tason toteutusta. Ite tekisin jokaiselle koneelle oman whatsappiryhmän, jossa keskustellaan kyseisen koneen aikataulu ja tekniset probleemat ym asiat. Kun viisi henkilöökin on yhdessä koneessa mukana, niin kyllä siinä sesonkiaikaan on pakko olla melko aktiivista neuvottelua.

Ja toki pitää muistaa, että leveämpi kone kestää kauemmin. Esimerkiksi multivan kylvökone on ihan myyjänkin mukaan tehty niin, että kestää ilman suurempia remontteja 800ha per työleveysmetri. Tottakai tämä pitää paikkansa etenkin kylvökoneessa, että metreissä tuo kestävyys lasketaan.