Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 25.06.23 - klo:21:15

- Y10 439e
- Befert CAN 290e
- Y2 419e
- Befert NPK 411e

ALV. 0% ilman rahtia jos jotakuta auttaa tai kiinnostaa. Viime viikolta nää.

Minkämoiselle määrälle kyseiset hinnat ovat?

Noin 10 tn jokainen.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 22.06.23 - klo:19:26

Jaa nukuin näköjään kysely päivän ohi mutta eipä nuo hinnat kyllä... oikeastaan edes pistä harmittamaan... reilumpaa pudotusta kyllä odotin... raaskisikohan sitä oikeasti odotella taas kevääseen... tarkoitus oli kyllä ottaa parin vuoden varasto nyt... mutta ei näillä hinnoilla...

On nähtävissä, että itsenäisen viljelyn viipale kapenee koko ajan. Liikkumavaraa on lähinnä monimuotoihin ja luonnonhoitokasveihin. Bulkkivehnää ja rehuviljaa, eipä siinä parane riehua, nollatuloksen saa pintakaasullakin ajaen.

Muut kasvit, kuten öljykasvit, herneet, hamput, pellavat, ruis, siinähän viljelijä hyvin pitkälti tai täysin toimii viljelyttäjän palkattuna työläisenä, hankkikoot nämä isot ostajat suhteillaan tarvittavat lannoitteet ja kasvinsuojelun myös. Ei rengin pitäisi tarvita leikkiä ostopäällikköä, logistiikkajohtajaa ja tukkuvarastonpitäjää, viljelyttäjän vaatimusten täyttämisessä siellä palstalla  on muutenkin ihan riittävästi hommaa.

Tämä vertikaalinen integrointi on jo ulkomailla läynnissä: tilalta suoraan hyllylle, Walmart ja Costco ovat suurimpia  toimijoita, perusteena on se, että viljelijä hyötyy, kun viljavälittäjät, yksityisteurastamot ja osuuskunnat saadaan pois vetämästä välistä.

-SS-

Ei perkele kyllä se on vielä huonompi systeemi jos on yksi 'yhteistyökumppani' joka sanelee se ostettavan tuotteen että rehun/lannoitteiden hinnat. Edes näennäinen valinnan vapaus on parempi.

p.s. sorruin ja ostin kuitenkin, vuodeksi. tai jos syyskylvöille kerkiää ei ihan vuodeksi jos joutuu vielä typpeä lisäämään...

Cemagro ainakin tänään vielä voimassa avaushinnasto. Alkuperä Venäjä ja Baltia. Niiralasta tulee lännenpään tietty rahtia enempi.

Cemagro ainakin tänään vielä voimassa avaushinnasto. Alkuperä Venäjä ja Baltia. Niiralasta tulee lännenpään tietty rahtia enempi.

Mitäs alkuperästä, kun vain on halpaa. Ni.
Vihervassarit laittoivat tb, n pysyvään poikottiin muttei nikkeliä. Ni.

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Viime viikolla kyselin berneriltä 26-5-5-2 hintaa, niin tarjosivat 550€ alv. 0 %... Pitäkööt lantansa 

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

On meitä kaikenlaisia.

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

On meitä kaikenlaisia.

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

ja101 kirjoitti:

"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan. 

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

Hetkinen. Oletat suoraviivaisesti, että lannoituskilo ei tuota lisäsatoa, ennen kuin annostelu nousee yli esimerkiksi 400 kilon ? Ja siitä eteen päin, jokainen lisälannoituskilo tuottaa enemmän satolisää verrattuna edelliseen kiloon ? Tämä yleinen käsitys johtunee lannoitevalmistajien omista lannoituskokeista, joissa lannoitustaso on nolla, sitten 100 kg, sitten 150 kg, jne.,  ja sen jälkeen tulee mukaan muitakin käsittelyjä. Kasvunsääteen käyttö vajaalannoitettuun viljaan vie sadon täysin nollaan, se on varma.

Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria,  500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa.  Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.

Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.07.23 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

On meitä kaikenlaisia.

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

ja101 kirjoitti:

"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.

Viljelykierto nyt menee sekaisin mut tuskin satunnaisesta herneestä/pavusta tai hömppäapilasta on haittaa?

Mä ainakin muutan viljelysuunnitelmaa kokoajan sen mukaan mille uskon olevan kysyntää, varsinkin nyt luomussa.

Kärmeskytö on siinä oikeassa et työntekeminen eli muokkailu jne. On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.

En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.07.23 - klo:21:53

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

Hetkinen. Oletat suoraviivaisesti, että lannoituskilo ei tuota lisäsatoa, ennen kuin annostelu nousee yli esimerkiksi 400 kilon ? Ja siitä eteen päin, jokainen lisälannoituskilo tuottaa enemmän satolisää verrattuna edelliseen kiloon ? Tämä yleinen käsitys johtunee lannoitevalmistajien omista lannoituskokeista, joissa lannoitustaso on nolla, sitten 100 kg, sitten 150 kg, jne.,  ja sen jälkeen tulee mukaan muitakin käsittelyjä. Kasvunsääteen käyttö vajaalannoitettuun viljaan vie sadon täysin nollaan, se on varma.

Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria,  500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa.  Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.

Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !

-SS-

Eikös tuo ja101:n leikitellyt ajatuksella että kaikki jättäisivät yhtenä vuonna apulannat ostamatta. Toisin sanoen,ei mitään apulantaa peltoon yhtenä vuonna,ei rakeena eikä nesteenä.Tiedät kai sen minkälainen kasvusto siitä syntyy. Eli en oleta mitään sen kummempaa. Tuo esimerkkireseptisi on tähän vähän ohiampuava kun kyse oli viljellä ilman apulantaa.Puuhaa kyllä riittää koko kesäksi tuolla reseptillä mutta kaikki tavallaan.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

Hyvä ja101, lähes täydellinen kopio viime talvisesta kirjoituksestani! Silloin taisit vielä sinäkin olla sitä mieltä, että Yaran Suomen markkinoilla tapahtuva viljelijäboikotti on niin merkityksetön koko Yaran toimintaa ajatellen, että sellaista on turha edes suunnitella.. Ei siinä, tokihan sen kaikki ymmärtävät, ettei se olisi edes mahdollinen.

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.

Se, että viljakauppa Suomessa on kartellisoitunut matalahintajärjestelmäksi, on suurempi haitta teholannoitukselle ja voimaperäiselle viljelylle.

Oli onni, että jätin lannoitekiihkoon enemmälti ryhtymättä. Ensi keväälle ainakin osalle syysviljaa on vielä jäljellä  250 kg:n annos rikkityppeä varattuna, mahdollisesti vain 150 euron tonnihintaiselle sadolle. Saa sitä apulantaa sitten vaikka tonnilla tonni lisää kesäksi, jos vehnän hinta epätodennäköisesti pomppaisi viiteensataan euroon ! Syyslannoitteiden niukahko hankinta lienee välttämätön, kalin ja fosforin puute alkaa olla jo haittaava. Kalkkia ei voi enää lisää laittaa, menee hivenet hankalaksi. Nytkin kalkin päällekkäinlevityskohta näyttää todennäköisesti raudanpuutetta lehdillä. Monimuoto-riistaan turhaan lipsahtanut lannoite oli onneton virhe, koska alkujaan tarkoitettu rypsi ei orastunut ollenkaan. Nyt noin 15 mm:n sateiden jälkeen uusintamuokkauksen jälkeen pintalevitetty ruis orastui todella tiheänä, toukokuulla kylvetty TOS-rypsi näkyi myös orastuneen siihen joukkoon, lisäksi apilaakin jo näkyi pinnalla. Nyt se lannoite tietenkin tuottaa ihan turhan rehevän kasvuston, mutta sen saa murskata elokuussa ja lopettaa lokakuussa.

Kyllä tuo 20% + 25% maanparannus - monimuotomahdollisuus oli tänä vuonna todellinen pelastus. Monimuotoon riitti mainiosti ongelmajäteruis 150 kg/ha ja 10 kg TOS rypsiä, pintalevitettynä ja varpajyrä-äkeellä lujaa päältä ajaen. Maanparannukseen ensi vuodeksi tarvitsee joko kuminaa tai auringonkukkaa. Toivottavasti Ukrainan auringonkukkaa saa taas ensi talvena halvalla.

Herneenviljely ihan vaan huvikseen tarvitsee tilan oman siemenvaraston alkuun, siementä tarvitaan turhan paljon ja on hinnaltaankin melko kova. Kaipa sitä huonoakin kasvustoa puimalla saisi seuraaville vuosille siementä. Sama vika apiloissa, apilapelto pitäisi saada aikaiseksi, on turhan kallista siementä. TOS-rypsiä vuosittain levittelemällä, hankkii möhöjuuren pellolle.

-SS-

Tarkastelin juuri syysvehnäkasvustoa, jossa ainoa lannoitus oli aikainen Axan, kokonaismäärällä noin 250 kg/ha. Kasvukaudella vehnä sai muutaman kerran typpiliuosta noin 20 l/ha , ja hiveniä. Tautiainetta puolikkaan annoksen lippulehdelle. Typenpuute tietenkin nyt näkyy, koska ehkä kolmas typpiliuoskerta olisi tar*****, samoin kaliuminpuutetta on havaittavissa. Mutta ihan sama, onko valkuainen 8% vai 15% , rehuvehnäksi se menee. Sanoisin, että normivuoden "normaali" annostus, 150 kg Y6, 600 kg salpietaria,  500-800 euron tonnihinnalla, kustannus olisi ollut noin 500 euroa.  Vaikka saisin 3 t/ha enemmän, rahteineen ja kuivatuksineen siitä kolmesta tonnista ei välttämättä saa omiaan takaisin.

Kaikkina vuosina todellakaan ei ole syysvehnästä kasitonnaria irronnut, vaikka typpitasot ovat olleet 170-180 kg !

-SS-

Naapuri on viljellyt jo 25 vuotta syysvehnää varsin voimaperäisesti. Paras lohko on saanut joka syksy tuntuvan kerroksen broilerinlantaa ja keväisin on huiskalla saanut vielä 500 kg typpilannosta. Onkohan kerran saanut kasitonnarin, ihan takavuosina, kun oli hyviä syysviljavuosia. Yhden kerran on lisäksi nyt hyvinä vuosina päässyt yli 7 tonniin, mutta aikaisemmin... ei todellakaan. -SS- voi taas virkistää hyvillä muistiinpanoillaan, kuinka herkkua se syysviljojen viljely olikaan aina 2010-luvun alkupuolelle asti...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 03.07.23 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.07.23 - klo:21:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.23 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.07.23 - klo:16:08

Yara yrittää ihan tosissaan samanlaista vedätystä lannoitteen hinnalla kuin viime vuonna. Onhan viljelijät tyhmiä, mutta rajansa kaikella!

Mä en viljelijöiden viisauden varaan hirveästi laskisi..

Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta. Mut eihän se nyt oikeasti toimi. On karjatiloja jotka ei voi "välivuotta" ottaa, on tiloja joissa pankki ei anna "välivuotta" ottaa ja sit on vain niitä jotka meinaa et pitäkää muut se välivuosi niin mä saan myydä sit hyvällä hinnalla.. ja kaikenlaisia muitakin. Muutosta ei tule sitä on turha odottaa..

On meitä kaikenlaisia.

Mä en oikein ymmärrä sitä jos äestellään ja sitten kylvetään ilman apulantaa,kesällä vähän ruiskutellaan roskia ja sitten syksyllä puidaan joku 1500 kilon hehtaarisato jotain 50 kiloista kauraa tai 58 kiloista ohraa ja kiikutetaan se kuivaajaan ja yritetään tyrkyttää se kauppaan ennen seuraavaa kylvökautta.Ei kö se ole sama että jättää pellot siihen ja antaa kasvaa pajua,nostaa tuet ja toivoo ettei käry käy.

Ei taida käydä sellainen viljelykierto ettei tee pelloille vuoteen mitään,ei siis yhtään mitään.

Eipä siinä,Yaralta tuli tänään spostia ja toivottivat tervetulleeksi Okraan heidän osastolle.Ehkä käyn antamassa suoraa palautetta tiskillä nykyisestä kaupankäyntityylistä ja ilman käyntiä asiakastiloissa jossa tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa eturivin isännille.

ja101 kirjoitti:

"Viljelijöiden pitäisi oikeasti jättää yhtenä vuotena lannoitteet ostamatta."

MT:n toimittaja  3.7. lehdessä kirjoittaa  että pitäisi käyttää kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja.

No  näitä viisastelijoita riittää. Ei ole ollenkaan yksinkertaista noin vain yhtenä vuotena jättää lannoitteet ostamatta, mitä sitä sitten kylvää, jotta kuitenkin säilyttää tuet ja peltojen tukikelpoisuuden,  Viljelyssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ei voi yht äkkiä muuttaa viljelysuunnitelmia noin vain lennosta ihan vain sen takia, että lannoitetonni  maksaa puolen vuoden ajan tonnin.  Korkeintaan voi muuttaa painotuksia, lisätä vähemmän typpeä vaativien kasvien viljelyä sekä hömppäheiniä, mutta  joku radikaali kokonaan lantojen ostamatta jättäminen kyllä sotkee pahasti viljelykierrot ja koko tilan toiminnan.

Viljelykierto nyt menee sekaisin mut tuskin satunnaisesta herneestä/pavusta tai hömppäapilasta on haittaa?

Mä ainakin muutan viljelysuunnitelmaa kokoajan sen mukaan mille uskon olevan kysyntää, varsinkin nyt luomussa.

Kärmeskytö on siinä oikeassa et työntekeminen eli muokkailu jne. On sinänsä turhaa jos ei lannoita. Toki jotakin se pelto kasvaa myös ilman lannoitusta. Ehkä sen muokkailun yms. Määrä pitää suhteuttaa siihen tarkoitukseen sopivaksi.

En väitä et tuon välivuoden pitäminen olisi mitenkään helppoa. Voi asiaa miettiä myös niin et jos siirryttekin viljelemään luomuna niin taas jää yara ilman teidän rahoja. Mut eipä tarvitse odottaa mitään muutosta jos ei ole itsekin valmis muuttumaan.. tätä yritin tuossa vähän selittää et just siihenhän muutos kaatuu..

Ei luulisi viljelykierron muuttamisen olevan esim. yhden vuoden ajaksi niin hankalaa - kesanto(j)a vaikkapa. Tällä tilalla on vähän semmoinen juttu, että viljelykiertoa pitää aika usein muuttaa ns. lennosta. Ei millään toimisi tarkat suunnitelmat monen vuoden päähän. Ja tällaiset vuodet pakottavat kyllä muuttamaan kiertoa, tarkasti harkiten.