Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viissiipinen Kverneland  (Luettu 29667 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Viissiipinen Kverneland
Taitaa olla 4- siipiset passelit, Kwernen es 85 4- siipiset kuorimilla,
Teräsiivillä ja kiekoilla, veturina N 163 versu, kuikan 56 kuormaajalla,
480-28 / 600-38 renkain , tarvii vielä kuormaajassa kivitalikon, (hyödyllinen
Kampe muuten kynnöllä)
Jus sopiva yhdistelmä, 5- siipiset menis kyllä jo liian painaviksi,
Ainakin rengastus pitäis olla isompi>> 650/38
Riippuen tietysti maalajeista , jos hiekkamaata , käypi vaatimattomampi rengastus

141 vakio Valtralla,q55 ja 4-siipisellä on ajettu yhdellä syksyllä (aidossa) savimaassa. Sillä kokemuksella väittäisin että 5-siipinen aura ei n14x koneella liiku, jos savea kynnetään. Sekä teho että paino loppuvat kesken. Toisekseen maantiellä kyseinen 5-s yhdistelmä on hengenvaarallinen, eikä pelkästään kevyen keulansa vuoksi.

Toista syksyä ei ko. traktorilla huvittanut revitellä.

Noh noh, äläs nyt pilaa kukkamultakansan revittelyä.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Viissiipinen Kverneland
Itellä N 141 etukuormaajalla(55 kuikka) ja kvernen 5 siipiset variomaatit(11-20 tuumaa) kiekoilla, kuorimilla ja siivenjatkeilla. Muutama lisälehti on jousipakkoihin laitettu, koska piukkoja saviakin löytyy. Keula pysyy alhaalla ilman kauhaa, mutta käytännössä sorakauha ja vähän hiekkaa painona niin on vakaampi tiellä ajella. Olen tykänny.Nelisiipiset oli aikanaan etsinnässä, mutta noi löytyi Huittisista sopivasti niin tuli hommattua. Variomaatit ehdottomasti kannattaa hankkia. Huonoissa olosuhteissa aloitusten teko helpompaa, kun voi viilunleveyttä kaventaa ja vastaavasti hyvissä oloissa tai multamaalla leveys vaikka tappiin ja jälkeä syntyy kunnon lohkoilla toista hehtaaria tunnissa. Saa traktorin tehot hyödynnettyä. Myös mutkien oikominen helppoa.
 


Sul on kyl melkosen alhane ajonopeus, jos multamaalla 2,5 m työleveydellä ei tuu kuin toista hehtaaria valmista tunnissa. Taitaa maa tarttua terässiipeensiipeen.

Ite nuukailin noitten 4 siipisten hankinnassa ja otin ne mekaanisella työleveyssäädöllä. VIRHE. Ehdotttomasti hydraulinen säätö ja muistisylinteri joka vetää aurat suppuun käännössä. Säästää kuskia, traktorin nostolaitteita ja kääntöpäätä.

Viimeksi muokattu: 04.08.17 - klo:22:48 kirjoittanut ilkka

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: Viissiipinen Kverneland

Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin

Tässä on Lopullinen Totuus.

Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa  enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.

Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.

Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

alpo10

  • Vieras
Vs: Viissiipinen Kverneland

Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin

Tässä on Lopullinen Totuus.

Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa  enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.

Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.

Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.
liikkeen vaikutusta painopisteeseen on aika hankalaa arvioida, vain työleveyden ja vauhdin suhdetta voi pohtia...jos on raskas vetää niin vauhti hiljenee, mutta kompensoiko isompi työleveys sen, että näin saadaankin enemmän aikaan?

Luulen, että meidän aurojen liike suuntautuu Stena recyclingin tai sarkamuseon suuntaan....

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4393
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Viissiipinen Kverneland

Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin

Tässä on Lopullinen Totuus.

Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa  enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.

Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.

Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuo laji sujuisi 5 teräisillä paluuauroilla. Erityisesti nuo käännökset - selviäisi kenellä on vankat nostolaitteet :-)

https://www.youtube.com/watch?v=JdBAG3ltgRw

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26110
  • vastustan
Vs: Viissiipinen Kverneland

Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin

Tässä on Lopullinen Totuus.

Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa  enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.

Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.

Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuo laji sujuisi 5 teräisillä paluuauroilla. Erityisesti nuo käännökset - selviäisi kenellä on vankat nostolaitteet :-)

https://www.youtube.com/watch?v=JdBAG3ltgRw
moraalinen voittaja oli pikkuvalmetti, jopa nopein aluks kun käännökset tiukkoja, katsastuksen pakokaasutestinkin ois selvittäny kaupan päälle :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65402
Vs: Viissiipinen Kverneland
on se vaan kumma kuin nuinki vanhat immeiset kehtoo tuolla lailla leikki koneitten kanssa

kuustaa

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 61
Vs: Viissiipinen Kverneland
Volovo fuskas *****maanen kyntää päisteetä tuan jäläkehen kannattaas laittaa viis siipiset ettei tartte
hätäällä nuan .Nopeuskilapaalut on erikseen maanmuokkaukses ku pyrithän kunnon satoohin.
Alakuperääshen kysymyksen 141 kyllä vetää ja nostaa viissiipisiä säätyviä kvernejä vaikka olis täydellisillä kiekkoleikkuri varustuksilla lukuunottamatta Loimaan alueen pilalle polittuja savia


Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65402
Vs: Viissiipinen Kverneland
kuin paljon tarttee hepoi siipeä kohti kyntöön normiauroilla?    onko maalajilla suurta merkitystä tehontarpeeseen     kun optimioloissa  kyntää

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Viissiipinen Kverneland
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.

-Joomies-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1131
Vs: Viissiipinen Kverneland
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.

Onko sulla katkennut monta traktoria? Kyntäessä.

Se mikä ei tapa, se vituttaa

Tähkylä

  • Vieras
Vs: Viissiipinen Kverneland
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.

Onko sulla katkennut monta traktoria? Kyntäessä.
tohtorit kyntää muita vakoja

Pete

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
Vs: Viissiipinen Kverneland
Unohtu mainita, että 141 ei ole vakiotällissä. Pito ei ole tuosta yhdistelmästä loppunut, jos nyt yleensä keli on semmoinen, että järkeä kyntää. Rengastus 520/70 R 38 ja 420/70 R 28. Kyntönopeus piukalla savella alhaisimmillaan ollut 3-4 km/h(ei riittäny potku enempään). Normi kyntönopeus 6-8 km/h savella ja multamaalla joskus päästelly yli 10 km/h. Aurat vanhalla siipimallilla nro. 8 ja jos nopeutta liikaa rupee viilut kääntyyn yli. Varsinkin savella menee jälki hirveeksi. Kvernen uudempi siipimalli nro. 27 sallis(kuulemma) nopeutta lisää, mutta niistä ei ole omakohtaista kokemusta.
Muistisylinteri löytyy ja on hyvä. Säästää traktoria ja nostolaitteita.
Savimaata on niin monenlaista. Hyvät menee sukkasillaan 20 hp/ojas ja pahoille ei tahdo riittää 40 hp/ojas. Molemmista kokemuksia.

Ankeroinen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 35

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Viissiipinen Kverneland
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.

Onko sulla katkennut monta traktoria? Kyntäessä.
Ei ole, kaksisiipiset Fiskars kyntäjät ei kovin rasita 165 Fergun nostolaitetta.Ihan sillä se 5 aarin potaatti/hernemaa on onnistunut kääntymään.